Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon yliopistokoulutuksen tilastotarkastelu Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1

Sisällysluettelo 1 Raportin sisältökuvaus... 3 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet... 4 2.2 Väestön koulutusrakenne... 6 3 Yliopistokoulutus... 8 3.1 Yliopistokoulutuksen kehityksestä... 8 3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen... 16 3.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen... 21 3.4 Yliopistokoulutuksen aloittaneiden läpäisy... 23 4 Itä-Suomen yliopiston tutkimustoiminta ja rahoitus... 24 LÄHTEET... 26 LIITTEET... 27 2

1 Raportin sisältökuvaus Aluksi esitetään tilastokeskuksen väestöennusteet, koulutukseen tuleva ikäluokka, koulutusrakenne ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet. Raportin laajin osio koskee yliopistokoulutusta. Tarkastelussa on mm. opiskelijamäärät, suoritetut tutkinnot, valmistuneiden työllistymistietoja sekä valmistuneiden alueellista sijoittumista. Tarkastelutasona on pääasiassa Itä-Suomen yliopisto. Joidenkin tietojen kohdalla tarkastelua on tehty myös maakuntakohtaisesti (Pohjois-Savo). Lopuksi tarkastelussa on yliopistojen tutkimusrahoitusta koskevia tilastoja. 3

2 Pohjois-Savon väestökehitys ja ennusteet sekä koulutusrakenne 2.1 Väestökehitys- ja ennusteet Pohjois-Savon maakunnassa oli vuoden 2015 lopussa 248 129 asukasta. Vuosien 2011-2013 väestökasvu ei viime vuonna jatkunut. Pohjois-Savon väestömäärä väheni -295 henkeä vuonna 2015, mikä on kuitenkin pieni väestötappio kun katsotaan pitkällä ajanjaksolla. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Pohjois-Savossa olisi vuonna 2030 reilut 249 000 asukasta (taulukko 1.) Mikäli Kuopio säilyttää saavuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja kaikkien keskusten ulkopuolistenkin kuntien muuttoliike tasapainottuu vuoden 2020 jälkeen, toteutuu Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan 1 määritelty 250.000 asukkaan tavoite vuonna 2030. Tavoite on kuitenkin kunnianhimoinen. Pohjois-Savon maakuntaohjelmaan määritellyt väestötavoitteet eri skenaarioille ovat liitteessä 1. Taulukko 1. Lähivuosien koulutuksen mitoituksessa Pohjois-Savossa tulee huomioida, että vuoden 2015 väestöennuste on huomattavasti realistisempi kuin vuonna 2012 laadittu ennuste (kuvio 1). Toteutunut väestökehitys ja tuorein ennuste ovat lähes samalla tasolla. 1 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030 ja maakuntaohjelma 2014-2017 4

Kuvio 1. Koulutuksen mitoituksen kannalta keskeistä on koulutukseen tulevan ikäluokan (16-vuotiaat) määrä ja kehitys (taulukko 2). Vuonna 2014 ikäluokan koko Pohjois-Savossa oli 2650 henkilöä, joka reilut 400 vähemmän kuin vuonna 2010. Tilastokeskuksen ennuste arvioi ikäluokan koon olevan 2513 vuonna 2030. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ainoastaan Kuopion, Iisalmen ja Siilinjärven 16-vuotiaiden ikäluokka kasvaa vuoteen 2030 mennessä. Taulukko 2. 16-vuotiaiden ikäluokkakehitys ja ennuste Pohjois-Savossa ja sen kunnissa (Tilastokeskus). Toteuma 2010 Toteuma 2014 Ennuste 2020 Ennuste 2030 2014-2030 muutos % Pohjois-Savon maakunta 3089 2650 2632 2513-5,2..Iisalmi 253 221 241 239 8,1..Juankoski 63 48 39 34-29,2..Kaavi 33 41 35 28-31,7..Keitele 23 21 19 16-23,8..Kiuruvesi 138 103 94 78-24,3..Kuopio 1281 1151 1162 1219 5,9..Lapinlahti 119 108 121 96-11,1..Leppävirta 128 105 102 76-27,6..Pielavesi 76 55 47 38-30,9..Rautalampi 30 30 31 26-13,3..Rautavaara 17 14 16 11-21,4..Siilinjärvi 335 304 293 315 3,6..Sonkajärvi 64 47 44 29-38,3..Suonenjoki 87 72 86 70-2,8..Tervo 18 17 13 8-52,9..Tuusniemi 27 24 27 22-8,3..Varkaus 304 219 202 159-27,4..Vesanto 32 25 19 12-52,0..Vieremä 57 45 41 37-17,8 5

2.2 Väestön koulutusrakenne Väestön koulutusrakenne on noussut kuluneiden vuosien aikana. Tähän ovat vaikuttaneet omalta osaltaan väestön eläköityminen ja ikääntyminen. Pohjois-Savossa tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus on hieman korkeampi kuin koko maassa (taulukko 3). Keski-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 4 % korkeampi ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 3,5 % alhaisempi kuin koko maassa. Ilman tutkintoa olevien osuus on hieman alhaisempi kuin koko maassa. Pohjois-Savon kuntakohtaiset luvut ovat liitteessä 2. Taulukko 3. 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan / % 15-vuotta täyttäneistä maakunnittain (Tilastokeskus). Ei perusasteen Tutkinnon suorittaneita yhteensä Keskiaste Korkea-aste jälkeistä tutkintoa KOKO MAA 70,2 40,5 29,7 29,8 Uudenmaan maakunta 71,4 34,7 36,7 28,6 Varsinais-Suomen maakunta 70,0 40,9 29,1 30,0 Satakunnan maakunta 67,4 42,8 24,5 32,6 Kanta-Hämeen maakunta 68,8 41,9 26,9 31,2 Pirkanmaan maakunta 72,5 41,9 30,7 27,5 Päijät-Hämeen maakunta 67,5 42,0 25,5 32,5 Kymenlaakson maakunta 67,9 43,5 24,4 32,1 Etelä-Karjalan maakunta 67,8 42,6 25,2 32,2 Etelä-Savon maakunta 67,3 43,3 24,0 32,7 Pohjois-Savon maakunta 70,7 44,4 26,2 29,3 Pohjois-Karjalan maakunta 69,9 45,7 24,2 30,1 Keski-Suomen maakunta 71,3 43,2 28,1 28,7 Etelä-Pohjanmaan maakunta 67,8 44,0 23,8 32,2 Pohjanmaan maakunta 68,9 40,3 28,6 31,1 Keski-Pohjanmaan maakunta 67,4 43,5 23,9 32,6 Pohjois-Pohjanmaan maakunta 72,4 44,3 28,1 27,6 Kainuun maakunta 68,4 45,5 23,0 31,6 Lapin maakunta 70,0 45,3 24,8 30,0 Ahvenanmaa 63,0 39,6 23,4 37,0 Perusasteen koulutuksen ulkopuolella olevien osuudella on merkitystä mm. nuorisotakuun toteutumisen kannalta. Lisäksi yhteyshaussa tapahtuneet muutokset vaikeuttavat koulutuksen ulkopuolella olevien hakeutumista koulutukseen, sillä ensisijalla ovat juuri perusasteen opintonsa päättäneet. Pohjois-Savossa koulutuksen ulkopuolella ja ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien 17-24-vuotiaiden osuus (7,5 %) vastaavan ikäisestä väestöstä on alhaisempi kuin koko maassa (8,6 %). Niin Pohjois-Savossa kuin koko maassa koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on ollut viime vuosina laskussa. 6

Taulukko 4. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet* 17-24-vuotiaat, lkm ja % vastaavanikäisestä väestöstä (SOTKANET). 2009 2010 2011 2012 2013 2014 lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko maa 60016 11,4 60012 11,4 59602 11,2 57803 10,8 50341 9,4 46 085 8,6 Pohjois-Savo 2328 9,6 2253 9,3 2267 9,4 2236 9,2 1877 7,7 1 820 7,5 Iisalmi 199 9,0 191 9,0 181 8,6 188 8,9 155 7,4 165 8,2 Juankoski 28 7,3 28 7,7 29 8,4 31 9,2 38 11,4 32 10,2 Kaavi 26 12,9 26 12,7 23 10,7 35 16,5 32 16,3 29 15,6 Keitele 21 11,9 17 9,6 17 9,2 23 12,6 15 9,1 13 9,0 Kiuruvesi 94 12,2 88 11,5 90 12,0 90 12,0 73 9,7 73 9,9 Kuopio 1083 8,6 1046 8,3 1048 8,2 1043 8,0 849 6,4 874 6,4 Lapinlahti 108 11,8 108 12,3 95 11,3 88 10,9 80 10,4 72 9,7 Leppävirta 71 9,2 79 10,8 65 9,6 62 9,8 55 9,1 52 8,6 Maaninka 19 7,8 24 10,1 24 9,9 33 14,0 19 8,8 Pielavesi 42 11,9 34 10,1 32 9,7 29 8,9 30 9,7 32 10,4 Rautalampi 25 10,9 21 9,7 26 12,5 22 10,5 26 12,3 20 9,9 Rautavaara 26 19,2 13 10,3 14 12,2 11 10,2 10 10,5 8 8,8 Siilinjärvi 140 8,4 143 8,5 158 9,3 150 8,6 145 8,4 119 7,0 Sonkajärvi 36 10,2 48 13,5 48 13,6 38 11,3 35 10,4 33 10,2 Suonenjoki 73 13,5 74 13,9 85 15,9 79 15,0 61 11,9 73 14,4 Tervo 13 10,2 11 9,3 8 7,0 11 10,2 8 8,0 8 8,9 Tuusniemi 31 15,4 26 13,8 19 11,3 26 16,0 21 12,9 15 9,5 Varkaus 226 11,1 225 11,0 242 11,9 209 10,2 172 8,5 163 8,3 Vesanto 27 18,2 18 12,4 22 15,1 20 14,1 16 11,9 14 10,6 Vieremä 40 11,6 33 9,8 41 12,5 48 14,6 37 12,0 25 8,5 *eivät ole ko. vuonna opiskelijoita eikä ole perusasteen jälkeistä tutkintoa 7

3 Yliopistokoulutus Itä-Suomen yliopisto yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Opiskelijoita on noin 15 000 ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä. Kampuksemme sijaitsevat Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Monialainen yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Toiminnassa korostuu monitieteisyys. Keskeiset tieteidenväliset tutkimusalueet rakentuvat neljän maailmanlaajuisen haasteen ympärille. Tutkimushaasteina ovat Ikääntyminen, elintavat ja terveys, Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa, Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat sekä Ympäristön muutos ja luonnonvarojen riittävyys. 3.1 Yliopistokoulutuksen kehityksestä Itä-Suomen opiskelijamääräkehitys vuosina 2012-2015 on esitetty taulukossa 5. Vuodesta 2012 vuoteen 2015 opiskelijamäärä on kasvanut noin 1 200 opiskelijalla. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet prosentuaalisesti eniten hammaslääketieteessä, kauppatieteessä, oikeustieteessä ja psykologiassa. Taulukko 5. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat koulutusaloittain 2012-2015. Kaikki tutkintoasteet. (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 14 927 15 353 15 752 16 128 Farmasia 747 760 749 777 Hammaslääketieteellinen 109 161 202 237 Humanistinen 1 675 1 700 1 675 1 662 Kasvatustieteellinen 1 989 2 070 2 069 2 124 Kauppatieteellinen 1 006 1 050 1 146 1 301 Luonnontieteellinen 2 954 2 977 3 085 3 101 Lääketieteellinen 1 550 1 621 1 639 1 672 Maatalous-metsätieteellinen 400 402 395 398 Oikeustieteellinen 64 162 256 Psykologia 174 191 216 230 Teologinen 515 525 523 515 Terveystieteet 1 148 1 161 1 216 1 246 Yhteiskuntatieteellinen 2 660 2 671 2 675 2 609 Yhteensä 14 927 15 353 15 752 16 128 Itä-Suomen yliopiston opiskelijamäärä (koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) on kasvanut vajaalla 600 opiskelijalla vuodesta 2012-2015 (taulukko 6). Opiskelijamäärät ovat kasvaneet erityisesti kauppatieteessä, hammaslääketieteessä, terveystieteessä ja lääketieteessä. 8

Taulukko 6. Itä-Suomen yliopiston opiskelijat vuosina 2012-2015 koulutusaloittain. Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo. Kaikki tutkintoasteet. (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) 6 491 6 670 6 878 7 068 Farmasia 747 760 749 777 Hammaslääketieteellinen 109 161 202 237 Kauppatieteellinen 515 536 565 670 Luonnontieteellinen 1 388 1 386 1 408 1 392 Lääketieteellinen 1 550 1 621 1 639 1 672 Maatalous-metsätieteellinen 3 3 1 Oikeustieteellinen 2 Terveystieteet 1 148 1 160 1 216 1 246 Yhteiskuntatieteellinen 1 034 1 043 1 094 1 073 Yhteensä 6 491 6 670 6 878 7 068 Alemman korkeakoulututkinnon opiskelijamäärä on tarkastelujaksolla säilynyt lähes ennallaan (taulukko 7). Kasvua on tapahtunut prosentuaalisesti eniten psykologiassa, oikeustieteissä, maa- ja metsätaloustieteissä ja farmasiassa. Laskua on tapahtunut yhteiskuntatieteiden opiskelijoissa. Taulukko 7. Itä-Suomen yliopiston alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2012-2015. (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 8 777 8 696 8 796 8 801 Farmasia 527 541 558 579 Humanistinen 1 174 1 152 1 116 1 090 Kasvatustieteellinen 1 442 1 479 1 507 1 505 Kauppatieteellinen 600 591 612 633 Luonnontieteellinen 2 066 2 071 2 095 2 050 Maatalous-metsätieteellinen 176 182 195 202 Oikeustieteellinen 41 110 171 Psykologia 83 101 117 122 Teologinen 343 349 345 351 Terveystieteet 668 638 626 638 Yhteiskuntatieteellinen 1 698 1 551 1 515 1 460 Yhteensä 8 777 8 696 8 796 8 801 Kun tarkastellaan alemman korkeakoulutuksen opiskelijamäärää, kun koulutuksen maakunta on ollut Pohjois-Savo, prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut farmasian ja kauppatieteen opiskelijamäärissä. Muilla koulutusaloilla opiskelijamäärät ovat laskeneet, Taulukko 8. Itä-Suomen yliopiston alemman korkeakoulututkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2012-2015. Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo. (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) 3 152 3 009 3 027 3 095 Farmasia 527 541 558 579 Kauppatieteellinen 296 285 292 322 Luonnontieteellinen 1 020 996 991 987 Terveystieteet 668 638 626 638 Yhteiskuntatieteellinen 641 549 560 569 Yhteensä 3 152 3 009 3 027 3 095 9

Maisteritutkintoon tähtäävien opiskelijoiden määrä on Itä-Suomen yliopistossa kasvanut lähes 900 tarkasteluvuosien välillä (taulukko 9). Prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut hammaslääketieteessä, kauppatieteessä, terveystieteessä ja yhteiskuntatieteessä. Taulukko 9. Itä-Suomen yliopiston ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2012-2015. (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 4 302 4 604 4 816 5 178 Farmasia 164 153 136 140 Hammaslääketieteellinen 107 146 183 213 Humanistinen 384 421 428 438 Kasvatustieteellinen 424 463 424 469 Kauppatieteellinen 351 396 474 607 Luonnontieteellinen 534 540 576 664 Lääketieteellinen 971 959 974 1 000 Maatalous-metsätieteellinen 151 145 129 124 Oikeustieteellinen 10 28 Psykologia 51 54 51 64 Teologinen 133 125 127 113 Terveystieteet 329 367 419 424 Yhteiskuntatieteellinen 703 835 885 894 Yhteensä 4 302 4 604 4 816 5 178 Kun tarkastellaan ylemmän korkeakoulutuksen opiskelijamäärää, kun koulutuksen maakunta on ollut Pohjois-Savo, on opiskelijamäärä kasvanut lähes 500 opiskelijalla. Prosentuaalisesti eniten kasvua on ollut hammaslääketieteen, terveystieteen ja yhteiskuntatieteen opiskelijamäärissä. Taulukko 10. Itä-Suomen yliopiston ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2012-2015. Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo. (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) 2 214 2 390 2 556 2 700 Farmasia 164 153 136 140 Hammaslääketieteellinen 107 146 183 213 Kauppatieteellinen 192 217 246 321 Luonnontieteellinen 186 201 215 229 Lääketieteellinen 971 959 974 1 000 Terveystieteet 329 366 419 424 Yhteiskuntatieteellinen 265 348 383 373 Yhteensä 2 214 2 390 2 556 2 700 10

Lisensiaattitutkinnon opiskelijamäärä on pudonnut vuoden 2012 138 opiskelijasta 105 opiskelijaan tarkasteluvuosien aikana. Kuopion kampuksella pudotusta on ollut 15 opiskelijaa (taulukko 12). Taulukko 11. Itä-Suomen yliopiston lisensiaattitutkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2012-2015 (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 138 127 134 105 Farmasia 1 1 Humanistinen 18 17 18 14 Kasvatustieteellinen 14 13 12 9 Kauppatieteellinen 2 2 Luonnontieteellinen 26 26 25 20 Maatalous-metsätieteellinen 2 2 1 1 Oikeustieteellinen 1 1 1 Psykologia 18 14 25 21 Teologinen 2 1 1 1 Terveystieteet 11 6 6 6 Yhteiskuntatieteellinen 44 44 45 32 Yhteensä 138 127 134 105 Taulukko 12. Itä-Suomen yliopiston lisensiaattitutkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2012-2015. Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen). 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) 60 58 60 45 Farmasia 1 1 Kauppatieteellinen 2 1 Luonnontieteellinen 16 18 17 14 Terveystieteet 11 6 6 6 Yhteiskuntatieteellinen 30 32 37 25 Yhteensä 60 58 60 45 Tohtoritutkinto-opiskelijamäärät ovat kasvaneet noin 250 tarkasteluvuosien aikana (taulukko 13). Opiskelijamäärissä on jonkin verran vuositason vaihtelua mutta pääsääntöisesti opiskelijamäärät ovat lisääntyneet kaikilla koulutusaloilla. Kun tarkastellaan tohtorikoulutuksen opiskelijamäärää, kun koulutuksen maakunta on ollut Pohjois-Savo, on opiskelijamäärä kasvanut 85 opiskelijalla (taulukko 14. Kasvua on niin lääketieteiden kuin terveystieteiden koulutusaloilla. 11

Taulukko 13. Itä-Suomen yliopiston tohtoritutkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2012-2015 (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 1 344 1 498 1 578 1 600 Farmasia 55 65 55 58 Hammaslääketieteellinen 2 5 7 13 Humanistinen 99 110 113 120 Kasvatustieteellinen 109 115 126 141 Kauppatieteellinen 53 61 60 61 Luonnontieteellinen 328 340 389 367 Lääketieteellinen 213 244 249 239 Maatalous-metsätieteellinen 71 73 70 71 Oikeustieteellinen 22 41 56 Psykologia 22 22 23 23 Teologinen 37 50 50 50 Terveystieteet 140 150 165 178 Yhteiskuntatieteellinen 215 241 230 223 Yhteensä 1 344 1 498 1 578 1 600 Taulukko 14. Itä-Suomen yliopiston tohtoritutkinnon opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2012-2015. Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) 699 785 807 784 Farmasia 55 65 55 58 Hammaslääketieteellinen 2 5 7 13 Kauppatieteellinen 25 33 27 27 Luonnontieteellinen 166 171 185 162 Lääketieteellinen 213 244 249 239 Maatalous-metsätieteellinen 3 3 1 Oikeustieteellinen 2 Terveystieteet 140 150 165 178 Yhteiskuntatieteellinen 98 114 114 106 Yhteensä 699 785 807 784 Kuten muillakin koulutusasteilla, myös erikoistumisopinnoissa näkyy lääketieteellisten opiskelijoiden kasvu (taulukko 15). Vuonna 2012 erikoislääkäriksi opiskelevien määrä oli 366, kun se oli vuonna 2015 noin 444. Taulukko 15. Itä-Suomen yliopiston muun koulutusasteen (erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri) opiskelijat koulutusaloittain vuosina 2012-2015. (Vipunen). Opiskelijat 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 366 428 428 444 Hammaslääketieteellinen 10 12 11 Lääketieteellinen 366 418 416 433 Yhteensä 366 428 428 444 12

Itä-Suomen yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on kasvanut noin 10 % vuodesta 2012 vuoteen 2015 (taulukko 16). Kasvua on tapahtunut muun muassa luonnontieteissä ja kauppatieteissä. Taulukko 16. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot vuosina 2012-2015 (Vipunen). Tutkinnot 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 1 227 1 255 1 208 1 360 Farmasia 145 116 135 139 Humanistinen 146 159 143 147 Kasvatustieteellinen 279 286 268 302 Kauppatieteellinen 92 112 95 124 Luonnontieteellinen 162 157 146 221 Maatalous-metsätieteellinen 16 21 13 26 Oikeustieteellinen 1 14 Psykologia 10 19 23 30 Teologinen 36 39 50 37 Terveystieteet 130 146 137 131 Yhteiskuntatieteellinen 211 200 197 189 Yhteensä 1 227 1 255 1 208 1 360 Kun koulutuksen maakuntana on Pohjois-Savo, on alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä laskenut noin 8 % vuosien 2011-2015 aikana. Laskua on tapahtunut eniten yhteiskuntatieteissä. Taulukko 17. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot vuosina 2011-2013* ja 2015 Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Tutkinnot 2011 2012 2013 2015 Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo 519 477 488 477 Farmasia 156 145 116 139 Kauppatieteellinen 58 53 56 56 Luonnontieteellinen 75 64 82 80 Terveystieteet 138 130 146 131 Yhteiskuntatieteellinen 92 85 88 71 Yhteensä 519 477 488 477 *Jostakin syystä Vipunen-tilastopalvelussa ei ollut vuoden 2014 tietoja, kun rajauksena on Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo Itä-Suomen yliopistossa ylemmät korkeakoulututkinnot ovat kasvaneet noin 10 % tarkasteluvuosien välillä (taulukko 18). Kasvua on tapahtunut muun muassa yhteiskuntatieteissä, kauppatieteissä ja terveystieteissä. Kun koulutuksen maakuntana on Pohjois-Savo, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä kasvanut noin 13 % vuosien 2011-2015 aikana. Tutkintomäärät ovat kasvaneet kaikilla muilla aloilla paitsi farmasiassa ja luonnontieteissä. Lisensiaattitutkinnot ovat nykyään varsin harvinaisia (taulukko 18).Nykyään lisensiaatintutkinto jätetään usein suorittamatta ja tähdätään maisterintutkinnosta suoraan tohtorintutkintoon. 13

Taulukko 18. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot vuosina 2012-2015 (Vipunen). Tutkinnot 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 1 251 1 294 1 373 1 380 Farmasia 54 43 45 45 Hammaslääketieteellinen 16 Humanistinen 132 118 133 132 Kasvatustieteellinen 216 227 234 214 Kauppatieteellinen 95 110 104 121 Luonnontieteellinen 215 212 207 237 Lääketieteellinen 139 132 148 131 Maatalous-metsätieteellinen 42 48 39 39 Oikeustieteellinen 6 Psykologia 21 23 29 27 Teologinen 48 50 44 44 Terveystieteet 116 131 158 145 Yhteiskuntatieteellinen 173 200 232 223 Yhteensä 1 251 1 294 1 373 1 380 Taulukko 19. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot vuosina 2011-2013* ja 2015 Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Tutkinnot 2011 2012 2013 2015 Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo 512 504 526 580 Farmasia 52 54 43 45 Hammaslääketieteellinen 16 Kauppatieteellinen 33 45 62 50 Luonnontieteellinen 90 79 68 81 Lääketieteellinen 116 139 132 131 Terveystieteet 140 116 131 145 Yhteiskuntatieteellinen 81 71 90 112 Yhteensä 512 504 526 580 *Jostakin syystä Vipunen-tilastopalvelussa ei ollut vuoden 2014 tietoja, kun rajauksena on Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo Taulukko 20. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut lisensiaattitutkinnot vuosina 2012-2015. (Vipunen). Tutkinnot 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 15 11 12 11 Farmasia 1 Humanistinen 2 3 2 Kasvatustieteellinen 3 2 5 Kauppatieteellinen 1 1 Maatalous-metsätieteellinen 1 Luonnontieteellinen 1 4 1 Psykologia 1 13 1 3 Yhteiskuntatieteellinen 6 5 2 Yhteensä 15 11 12 11 14

Tohtoritutkintojen kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosina (taulukko 21). Eniten tohtoritutkintoja on suoritettu luonnontieteessä ja lääketieteessä. Kun koulutuksen maakuntana on Pohjois-Savo, ei tohtoritutkinnon suorittaneiden määrä ole merkittävästi muuttunut (taulukko 22). Tutkintomäärä on kasvanut vain lääketieteessä. Taulukko 21. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tohtoritutkinnot vuosina 2012-2015. (Vipunen). Tutkinnot 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto 152 154 162 162 Farmasia 15 14 13 10 Hammaslääketieteellinen 1 1 Humanistinen 8 8 3 9 Kasvatustieteellinen 8 5 8 9 Kauppatieteellinen 2 4 4 2 Luonnontieteellinen 41 46 56 52 Lääketieteellinen 36 32 38 34 Maatalous-metsätieteellinen 9 8 4 13 Oikeustieteellinen 3 4 Psykologia 4 3 3 Teologinen 1 7 3 3 Terveystieteet 14 14 11 11 Yhteiskuntatieteellinen 14 15 16 11 Yhteensä 152 154 162 162 Taulukko 22. Itä-Suomen yliopistossa suoritetut tohtoritutkinnot vuosina 2011-2013* ja 2015. Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo (Vipunen). 2011 2012 2013 2015 Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo 81 90 89 82 Farmasia 14 15 14 10 Hammaslääketieteellinen 1 1 Kauppatieteellinen 2 2 1 Luonnontieteellinen 21 18 19 21 Lääketieteellinen 23 36 32 34 Terveystieteet 13 14 14 11 Yhteiskuntatieteellinen 8 7 7 4 Yhteensä 81 90 89 82 *Jostakin syystä Vipunen-tilastopalvelussa ei ollut vuoden 2014 tietoja, kun rajauksena on Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo Taulukko 23. Itä-Suomen yliopiston muun koulutusasteen (erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri) tutkinnot koulutusaloittain vuosina 2012-2015. Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo. (Vipunen). Tutkinnot 2012 2013 2014 2015 Itä-Suomen yliopisto (Koulutuksen maakunta Pohjois-Savo) 56 67 87 83 Hammaslääketieteellinen 2 4 Lääketieteellinen 56 67 85 79 Yhteensä 56 67 87 83 15

3.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen sijoittuminen Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 valmistuneista oli päätoimisia työllisiä 81,9 % vuonna 2014 (taulukko 24). Koko maan keskiarvo oli hieman alhaisempi (80,1 %). Korkeimmat työllistymisasteet olivat Tampereen yliopistoista valmistuneilla (83,1 % ja 82,1 %). Korkeimmat työttömien osuudet olivat Taide- ja Lapin yliopistosta valmistuneilla (9,3 % ja 8,3 %). Taulukko 24. Eri yliopistoissa vuonna 2011 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Aalto-yliopisto 77,4 % 4,9 % 3,8 % 5,6 % 8,3 % Helsingin yliopisto 80,9 % 6,0 % 4,2 % 4,3 % 4,6 % Itä-Suomen yliopisto 81,9 % 6,0 % 5,4 % 3,3 % 3,5 % Jyväskylän yliopisto 79,9 % 5,2 % 6,2 % 4,8 % 4,1 % Lapin yliopisto 79,9 % 5,3 % 8,3 % 4,1 % 1,8 % Lappeenrannan tekn. yliopisto 78,0 % 3,3 % 5,6 % 2,8 % 10,3 % Oulun yliopisto 80,4 % 5,2 % 7,1 % 4,3 % 3,0 % Svenska handelshögskolan 75,0 % 3,1 % 2,1 % 7,3 % 12,5 % Taideyliopisto 72,2 % 4,6 % 9,3 % 6,5 % 7,4 % Tampereen tekn. yliopisto 83,1 % 2,9 % 5,0 % 3,3 % 5,8 % Tampereen yliopisto 82,1 % 4,9 % 5,1 % 3,4 % 4,5 % Turun yliopisto 80,2 % 6,6 % 5,0 % 3,7 % 4,5 % Vaasan yliopisto 80,5 % 4,0 % 7,4 % 4,7 % 4,0 % Åbo Akademi 77,0 % 4,4 % 3,4 % 4,9 % 10,3 % Yhteensä 80,1 % 5,3 % 5,2 % 4,3 % 5,2 % Itä-Suomen yliopistosta koulutusaloittain parhaiten olivat työllistyneet psykologiasta (100 % pieni koulutusala), lääketieteestä (95,2 %) ja farmasiasta (89,8 %) valmistuneet. Korkeimmat työttömien osuudet ovat maa- ja metsätaloustieteissä (13,3 %) ja humanistisella alalla (12,3 %). Taulukko 24. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto 81,9 % 6,0 % 5,4 % 3,3 % 3,5 % Teologinen koulutus 83,3 % 11,1 % 5,6 % 5,6 % Humanistinen koulutus 70,2 % 12,3 % 12,3 % 3,5 % 1,8 % Kasvatustieteellinen koulutus 85,7 % 3,6 % 4,8 % 6,0 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 80,2 % 8,1 % 3,5 % 4,7 % 3,5 % Psykologian koulutus 100,0 % 20,0 % Terveystieteiden koulutus 83,9 % 5,4 % 5,4 % 3,6 % 1,8 % Kauppatieteellinen koulutus 87,1 % 3,2 % 6,5 % 3,2 % 3,2 % Luonnontieteellinen koulutus 71,6 % 6,3 % 6,3 % 4,2 % 10,5 % Maatalous-metsätiet. koulutus 66,7 % 6,7 % 13,3 % 6,7 % 13,3 % Lääketieteellinen koulutus 95,2 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % Farmasian koulutus 89,8 % 3,4 % 3,4 % 1,7 % 1,7 % Yhteensä 81,9 % 6,0 % 5,4 % 3,3 % 3,5 % 16

Kuopion kampukselta tarkasteluvuona valmistuneiden työllistymisaste on 86,9 %. Kaikkien koulutusalojen työllisyysaste on varsin korkea, lukuun ottamatta luonnontieteiden alalta valmistuneita, joiden kohdalla työllisten osuus on 72,5 % (taulukko 25). Taulukko 25. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 valmistuneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo, kaikki tutkintoasteet (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto (tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo 86,9 % 4,9 % 3,4 % 2,2 % 2,6 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 83,8 % 5,4 % 2,7 % 5,4 % 2,7 % Terveystieteiden koulutus 83,9 % 5,4 % 5,4 % 3,6 % 1,8 % Kauppatieteellinen koulutus 92,9 % 7,1 % 7,1 % 7,1 % Luonnontieteellinen koulutus 72,5 % 10,0 % 5,0 % 2,5 % 10,0 % Lääketieteellinen koulutus 95,2 % 1,6 % 1,6 % 1,6 % Farmasian koulutus 89,8 % 3,4 % 3,4 % 1,7 % 1,7 % Yhteensä 86,9 % 4,9 % 3,4 % 2,2 % 2,6 % Vuonna 2011 maisterin tutkinnon suorittaneista 82,9 % oli työllisiä vuoden 2014 lopussa. Työttömien osuus oli 6,2 %. Psykologiasta valmistuneista kaikki olivat työllisiä vuonna 2014, mutta ala on koulutusmääriltään varsin pieni. Korkeat työllistymisluvut ovat psykologian lisäksi lääketieteessä, kauppatieteessä, farmasiassa ja kasvatustieteessä. Taulukko 26. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto 82,9 % 3,6 % 6,2 % 3,6 % 3,6 % Teologinen koulutus 81,3 % 6,3 % 6,3 % 6,3 % Humanistinen koulutus 75,6 % 4,9 % 14,6 % 2,4 % 2,4 % Kasvatustieteellinen koulutus 87,3 % 1,6 % 4,8 % 7,9 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 84,7 % 3,4 % 5,1 % 5,1 % 1,7 % Psykologian koulutus 100,0 % Terveystieteiden koulutus 84,4 % 4,4 % 6,7 % 4,4 % 2,2 % Kauppatieteellinen koulutus 87,5 % 4,2 % 8,3 % 4,2 % Luonnontieteellinen koulutus 70,0 % 5,7 % 7,1 % 4,3 % 12,9 % Maatalous-metsätiet. koulutus 72,7 % 9,1 % 9,1 % 9,1 % Lääketieteellinen koulutus 97,3 % 2,7 % 2,7 % Farmasian koulutus 88,2 % 5,9 % 5,9 % 5,9 % Yhteensä 82,9 % 3,6 % 6,2 % 3,6 % 3,6 % Kuopion kampukselta vuonna 2011 maisteriksi valmistuneista oli työllisiä vuoden 2014 lopussa 87,2 %. Korkeimmat työllisyysasteet ovat lääketieteen ja kauppatieteen maistereiksi valmistuneilla. Myös muilla koulutusaloilla työllisyysasteet ovat varsin korkeat, lukuun ottamatta luonnontieteitä, jossa työllisten osuus on 69 % (taulukko 27). 17

Taulukko 27. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Itä-Suomen yliopisto (tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo) Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta 87,2 % 4,3 % 3,7 % 2,4 % 3,0 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 88,5 % 3,8 % 3,8 % 7,7 % 3,8 % Terveystieteiden koulutus 84,4 % 4,4 % 6,7 % 4,4 % 2,2 % Kauppatieteellinen koulutus 90,9 % 9,1 % 9,1 % Luonnontieteellinen koulutus 69,0 % 10,3 % 6,9 % 3,4 % 10,3 % Lääketieteellinen koulutus 97,3 % 2,7 % 2,7 % Farmasian koulutus 88,2 % 5,9 % 5,9 % 5,9 % Yhteensä 87,2 % 4,3 % 3,7 % 2,4 % 3,0 % Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 tohtorin tutkinnon suorittaneista oli työllisiä 76 % (taulukko 28). Kuopion kampukselta valmistuneiden tohtoreiden työllisyysaste oli 81,5 %. Alhaisimmat työllistymisasteet olivat yhteiskuntatieteissä ja terveystieteissä (taulukko 29). Taulukko 28. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 tohtoritutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014 (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto 76,0 % 2,0 % 4,0 % 8,0 % 8,0 % Teologinen koulutus 100,0 % 100,0 % Humanistinen koulutus 100,0 % Kasvatustieteellinen koulutus 50,0 % 50,0 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 66,7 % 16,7 % 16,7 % Psykologian koulutus 100,0 % Terveystieteiden koulutus 75,0 % 25,0 % 25,0 % 25,0 % Kauppatieteellinen koulutus 50,0 % 50,0 % Luonnontieteellinen koulutus 78,6 % 7,1 % 7,1 % 7,1 % Maatalous-metsätiet. koulutus 60,0 % 20,0 % 20,0 % 20,0 % Lääketieteellinen koulutus 87,5 % 12,5 % 12,5 % 12,5 % Farmasian koulutus 80,0 % 20,0 % 20,0 % Yhteensä 76,0 % 2,0 % 4,0 % 8,0 % 8,0 % Taulukko 29. Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011 tohtoritutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta vuonna 2014, tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo (Vipunen). Työllinen Päätoiminen opiskelija, koululainen Työtön Muut Muuttanut maasta Itä-Suomen yliopisto (tutkinnon suoritusmaakunta Pohjois-Savo) 81,5 % 3,7 % 3,7 % 3,7 % 7,4 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 66,7 % 33,3 % Terveystieteiden koulutus 75,0 % 25,0 % 25,0 % 25,0 % Kauppatieteellinen koulutus 100,0 % 100,0 % Luonnontieteellinen koulutus 85,7 % 14,3 % 14,3 % Lääketieteellinen koulutus 87,5 % 12,5 % 12,5 % 12,5 % Farmasian koulutus 80,0 % 20,0 % 20,0 % Yhteensä 81,5 % 3,7 % 3,7 % 3,7 % 7,4 % 18

Itä-Suomen yliopistosta vuosina 2009-2013 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen ja työllistyneen yleisin toimiala oli koulutus (32,8 %). Seuraavaksi yleisin toimiala oli sosiaali- ja terveyspalvelut (28,6 %). Luonnontieteistä työllistytään koulutuksen ja tieteellisen toiminnan toimialoille (taulukko 30). Metsätieteistä valmistuneet työllistyvät eniten alkutuotannon toimialalla (noin 44,5 %). Yhteiskuntatieteistä työllistytään pääasiassa julkiseen hallintoon, terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä koulutuksen toimialalle. Kauppatieteissä on yleisintä työllistyminen kaupan (15,4 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan aloille (16,1 %). Sosiaali- ja terveystieteistä valmistuneet työllistyvät luonnollisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin. Farmasiasta valmistuneiden kohdalla noin 66 % on työllistynyt kaupan alalle (apteekit). Yli puolet (59,7 %) humanistiselta alalta valmistuneista on työllistynyt koulutuksen alalle. Kasvatustieteissä osuus on luonnollisesti korkea, lähes 90 %. Teologiasta valmistuneet työllistyvät erityisesti muuhun palvelutoimintaan (seurakunnat ym.) ja psykologiasta valmistuneet terveys- ja sosiaalipalveluihin. Tohtoritutkinnon suorittaneista ja työllisistä noin puolet 48 % on työllistynyt koulutuksen toimialalle (taulukko 31). Luonnontieteissä noin 50 % valmistuneista on työllistynyt koulutukseen ja 24,4 % tieteellisen toiminnan toimialalle. Metsätieteissä 46,7 % on työllistynyt koulutukseen ja 36,7 % tieteelliseen toimintaan. Yhteiskunta- ja kauppatieteistä tohtoritutkinnon suorittaneista noin 2/3 työllistynyt koulutuksen. Sosiaali- ja terveystieteistä työllistytään erityisesti terveys- ja sosiaalipalveluihin ja koulutuksen toimialalle. Humanistisen alan ja kasvatustieteiden tohtorit ovat työllistyneet niin ikään pääasiassa koulutuksen toimialalle. 19

Taulukko 30. Itä-Suomen yliopistosta 2009-2013 valmistuneiden ja työllisten toimiala koulutusaloittain (ylempi korkeakoulututkinto) (Tilastokeskus). Yhteensä A Maatalous, B metsätalou s ja kalatalous Kaivostoim inta ja C louhinta Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuol to, F jäähdytyslii ketoiminta Rakentami nen G Tukkuja vähittäiskau ppa; moottoriajo neuvojen ja H moottoripyö Kuljetus ja rien korjaus varastointi I Majoitusja ravitsemist oiminta J Informaati o ja viestintä K Rahoitusja vakuutustoi minta M Ammatillin en, N L tieteellinen Hallinto- ja Kiinteistöal ja tekninen tukipalvelut an toiminta toiminta oiminta Tutkinnot yhteensä 4723 1,4 0,1 1,9 0,1 0,2 5,0 0,8 0,5 2,8 1,5 0,2 5,1 4,9 8,6 32,8 28,6 1,1 3,8 0,1 0,3 1 Luonnonvara-ala 722 8,4 0,1 5,7 0,1 0,3 3,9 1,8 0,8 10,4 0,4 0,1 13,2 4,7 4,2 40,4 2,8 1,1 1,0 0,1 0,1 87 Luonnontieteellinen koulutus 603 1,3 0,0 5,6 0,2 0,3 3,3 1,7 1,0 10,3 0,3 0,2 12,9 5,0 4,5 47,4 3,3 1,0 1,2 0,0 0,2 88 Maatalous-metsätiet. koulutus 119 44,5 0,8 5,9 0,0 0,0 6,7 2,5 0,0 10,9 0,8 0,0 14,3 3,4 2,5 5,0 0,0 1,7 0,0 0,8 0,0 3 Kaupan ja hallinnon ala 971 0,3 0,3 2,9 0,1 0,4 5,7 1,3 0,6 3,7 6,6 0,2 7,1 4,5 28,4 13,3 19,8 0,9 3,0 0,2 0,2 82 Yhteiskuntatieteell. koulutus 679 0,4 0,1 0,7 0,0 0,1 1,5 1,0 0,3 2,8 2,5 0,0 4,1 2,7 36,4 14,7 27,4 0,4 3,8 0,3 0,3 86 Kauppatieteellinen koulutus 292 0,0 0,7 7,9 0,3 1,0 15,4 2,1 1,4 5,8 16,1 0,7 14,0 8,9 9,9 9,9 2,1 2,1 1,0 0,0 0,0 5 Sosiaali- ja terveysala 1581 0,1 0,0 0,8 0,0 0,1 8,7 0,4 0,4 0,3 0,0 0,0 2,5 7,8 3,5 8,3 65,3 0,6 0,6 0,0 0,7 84 Terveystieteiden koulutus 501 0,2 0,0 0,6 0,0 0,2 1,8 1,2 1,2 1,0 0,0 0,0 6,0 2,0 6,2 21,4 53,7 1,8 1,8 0,0 0,6 90 Lääketieteellinen koulutus 887 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 11,2 2,3 1,0 84,2 0,0 0,0 0,0 0,9 93 Farmasian koulutus 193 0,0 0,0 4,7 0,0 0,0 65,8 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3,1 7,8 2,6 7,8 8,3 0,0 0,0 0,0 0,0 7 Humanistinen ja opetusala 1449 0,2 0,0 0,6 0,1 0,3 1,2 0,5 0,3 1,0 0,3 0,4 2,7 2,1 3,0 68,7 7,4 1,9 9,2 0,0 0,1 75 Teologinen koulutus 192 0,0 0,0 0,5 0,0 1,0 0,0 0,0 0,5 1,0 0,0 0,0 1,6 0,5 2,1 28,1 4,7 0,5 59,4 0,0 0,0 76 Humanistinen koulutus 387 0,5 0,0 0,8 0,0 0,3 2,6 1,3 0,5 2,8 0,5 1,6 8,0 5,9 4,4 59,7 3,4 4,9 2,6 0,0 0,0 80 Kasvatustieteellinen koulutus 802 0,1 0,0 0,5 0,1 0,1 1,0 0,2 0,2 0,1 0,2 0,0 0,5 0,5 1,6 87,9 4,6 0,9 1,0 0,0 0,1 83 Psykologian koulutus 68 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,5 4,4 13,2 8,8 70,6 0,0 1,5 0,0 0,0 Taulukko 31. Itä-Suomen yliopistosta 2009-2013 valmistuneiden ja työllisten toimiala koulutusaloittain (tohtoritutkinto) (Tilastokeskus). Toimialat yhteensä A Maatalous, B metsätalou s ja kalatalous Kaivostoim inta ja louhinta C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiska uppa; moottoriaj oneuvojen J ja moottoripy örien Informaati o ja viestintä M K Rahoitusja vakuutustoi minta Ammatillin en, N tieteellinen ja tekninen toiminta Hallinto- ja tukipalvelu toiminta O Julkinen hallinto ja maanpuol ustus; pakollinen sosiaalivak P uutus Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuol ustus; pakollinen sosiaalivak uutus P Koulutus Q T erveysja sosiaalipal velut Q R Terveys- ja Taiteet, sosiaalipal viihde ja velut virkistys R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoi minta S Muu palvelutoi minta X Toimiala tuntemato n Tutkinnot yhteensä 572 0,5 0,2 2,4 1,7 1,9 0,9 13,5 1,6 4,4 48,3 21,7 0,7 1,9 0,3 1 Luonnonvara-ala 193 1,6 0,5 4,1 0,5 4,7 1,6 24,4 0,0 3,6 49,7 8,3 0,5 0,0 0,5 87 Luonnontieteellinen koulutus 163 0,6 0,6 4,3 0,6 4,9 1,8 22,1 0,0 3,7 50,3 9,8 0,6 0,0 0,6 88 Maatalous-metsätiet. koulutus 30 6,7 0,0 3,3 0,0 3,3 0,0 36,7 0,0 3,3 46,7 0,0 0,0 0,0 0,0 3 Kaupan ja hallinnon ala 67 0,0 0,0 0,0 3,0 3,0 3,0 10,4 0,0 13,4 61,2 6,0 0,0 0,0 0,0 82 Yhteiskuntatieteell. koulutus 55 0,0 0,0 0,0 0,0 3,6 1,8 12,7 0,0 14,5 60,0 7,3 0,0 0,0 0,0 86 Kauppatieteellinen koulutus 12 0,0 0,0 0,0 16,7 0,0 8,3 0,0 0,0 8,3 66,7 0,0 0,0 0,0 0,0 5 Sosiaali- ja terveysala 238 0,0 0,0 2,1 2,9 0,0 0,0 8,4 3,8 2,5 37,0 41,6 0,4 0,8 0,4 84 Terveystieteiden koulutus 57 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10,5 0,0 3,5 57,9 28,1 0,0 0,0 0,0 90 Lääketieteellinen koulutus 133 0,0 0,0 0,8 0,8 0,0 0,0 6,0 4,5 0,8 23,3 60,9 0,8 1,5 0,8 93 Farmasian koulutus 47 0,0 0,0 8,5 12,8 0,0 0,0 12,8 6,4 6,4 51,1 2,1 0,0 0,0 0,0 7 Humanistinen ja opetusala 74 0,0 0,0 1,4 0,0 0,0 0,0 4,1 0,0 4,1 68,9 6,8 2,7 12,2 0,0 75 Teologinen koulutus 12 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 33,3 0,0 8,3 58,3 0,0 76 Humanistinen koulutus 30 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6,7 0,0 6,7 76,7 0,0 3,3 6,7 0,0 80 Kasvatustieteellinen koulutus 23 0,0 0,0 4,3 0,0 0,0 0,0 4,3 0,0 4,3 82,6 4,3 0,0 0,0 0,0 U Kansainvä listen organisaat ioiden ja toimielinte n toiminta X Toimiala tuntemato n 20

3.3 Tutkinnon suorittaneiden alueellinen sijoittuminen Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon 2010-2014 suorittaneista (6 091) 23,5 % asui Pohjois-Savossa vuonna 2014 (taulukko 32). Muita suosittuja asuinmaakuntia olivat Uusimaa (1 240 henk), Pohjois-Karjala (1 168 henk) ja Etelä-Savo (344 henk). Luonnontieteissä 29,7 % tutkinnon suorittaneista (1 033 henk) asui Pohjois-Savossa. Korkeimmat Pohjois- Savossa asuvien osuudet on biotieteistä (69,4 %) ja ympäristötieteistä (58,7 %). Metsätieteistä valmistuneilla selvästi yleisin asuinmaakunta on Pohjois-Karjala. Kauppa- ja yhteiskuntatieteiden 1 330 valmistuneesta noin 25 % asui Pohjois-Savossa. Lukumääräisesti eniten kyseisiltä tieteenaloilta valmistuneista asui Uudellamaalla. Sosiaali- ja terveystieteiden 1 795 valmistuneesta 32 % asui Pohjois-Savossa. Muita suosittuja asuinmaakuntia olivat niin Uusimaa ja Pohjois-Karjala. Terveystieteiden maistereiden yleisin asuinmaakunta oli Pohjois-Savo. Humanistiselta ja kasvatustieteelliseltä alalta valmistuneista lukumääräisesti eniten asui Pohjois-Karjalassa (500 henk) ja Uudellamaalla (357 henk). 21

Taulukko 32. Itä-Suomen yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon 2010-2014 suorittaneiden asuinmaakunta vuonna 2014 (Tilastokeskus). Ylempi korkeakouluaste UEF Maassa asuvat 01 yhteensä Uusimaa 02 Varsinais- 04 05 Kanta- Suomi Satakunta Häme 06 08 Pirkanma 07 Päijät- Kymenla a Häme akso 09 Etelä- Karjala 10 Etelä- Savo 11 Pohjois- Savo Pohjois- Savo % 12 Pohjois- Karjala 13 Keski- Suomi 14 Etelä- Pohjanm aa 15 Pohjanm aa 16 Keski- Pohjanm 17 Pohjois- 18 aa Pohjanmaa Kainuu Tutkinnot yhteensä 6091 1240 114 49 82 279 192 220 242 344 1431 23,5 1168 255 66 32 41 174 88 71 1 Luonnonvara-ala 1033 160 14 7 10 49 22 26 26 30 307 29,7 277 29 11 5 5 24 18 13 742101 FM, matematiikka 90 6 2 1 0 3 5 8 5 4 11 12,2 38 3 0 0 0 1 2 1 742102 FM, tilastotiede (luonnont.) 4 2 0 0 0 0 0 0 0 0 1 25,0 1 0 0 0 0 0 0 0 742201 FM, tietojenkäsittelytiede 164 33 2 1 0 7 1 2 2 2 57 34,8 50 4 0 1 0 1 0 1 742301 FM, fysiikka 106 7 3 0 1 2 2 3 1 0 37 34,9 46 0 0 0 0 3 1 0 742401 FM, kemia 132 29 2 2 1 10 0 3 2 6 22 16,7 43 4 2 0 1 5 0 0 742601 FM, maantiede 50 15 1 0 1 1 3 4 4 2 3 6,0 10 1 1 0 1 2 0 1 742701 FM, biologia 101 18 0 1 1 6 2 1 5 5 8 7,9 36 3 3 2 1 2 3 4 742702 FM, biotieteet, biokemia 134 15 0 0 2 3 1 1 0 3 93 69,4 2 2 2 0 2 5 3 0 742703 FM, ympäristötiede 92 20 4 0 1 3 1 1 0 1 54 58,7 0 2 0 0 0 1 2 2 762202 MMM, metsätalous 160 15 0 2 3 14 7 3 7 7 21 13,1 51 10 3 2 0 4 7 4 3 Kaupan ja hallinnon ala 1330 367 23 5 30 31 28 47 39 61 337 25,3 261 34 3 2 4 27 23 8 732101 KTM, liiketaloustieteet 433 139 7 2 7 13 11 8 9 8 125 28,9 78 10 1 1 0 5 5 4 732105 KTM, yhteiskuntatieteet 4 2 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0,0 0 0 0 0 0 0 0 0 733202 YTM, taloustieteet 46 16 1 0 1 0 0 0 0 1 16 34,8 10 0 0 0 0 1 0 0 733203 YTM, sosiaalitieteet 514 110 7 3 7 9 9 31 17 37 149 29,0 92 17 2 0 4 11 7 2 733205 YTM, psykologia 37 12 1 0 1 2 1 0 2 1 14 37,8 0 1 0 0 0 2 0 0 733207 YTM, filosofia 20 4 1 0 0 0 1 2 1 1 1 5,0 7 1 0 0 0 1 0 0 733210 YTM, alue- ja ympäristötieteet 47 13 3 0 3 3 0 0 1 3 2 4,3 16 1 0 1 0 0 1 0 733301 HTM, hallintotieteet 196 67 2 0 8 3 4 5 8 8 26 13,3 45 3 0 0 0 6 9 2 733310 HTM, alue- ja ympäristötieteet 33 4 0 0 3 0 2 1 1 2 4 12,1 13 1 0 0 0 1 1 0 5 Sosiaali- ja terveysala 1795 356 42 21 20 94 67 48 52 116 572 31,9 130 122 25 17 20 40 27 24 772101 Lääketieteen lisensiaatti 636 108 19 5 7 42 24 11 21 38 192 30,2 58 63 13 5 5 7 7 11 772401 Proviisori 229 37 1 8 2 24 7 6 6 10 61 26,6 8 10 7 4 7 19 6 6 772501 Terveystieteiden maisteri 618 198 18 7 11 26 31 22 17 39 160 25,9 32 20 4 6 3 9 9 4 775101 Erikoislääkäri 310 13 4 1 0 2 5 9 8 29 157 50,6 32 29 1 2 5 5 5 3 775201 Erikoishammaslääkäri 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 100,0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 Humanistinen ja opetusala 1933 357 35 16 22 105 75 99 125 137 215 11,1 500 70 27 8 12 83 20 26 712101 KM, luokanopettaja 501 108 7 2 6 30 24 40 40 60 51 10,2 90 20 13 1 1 5 1 2 712102 KM, erityisopettaja 112 23 0 0 1 4 7 6 9 4 12 10,7 36 1 0 2 0 5 1 1 712104 KM, kotitalousopettaja 83 8 5 1 0 3 6 2 5 9 13 15,7 9 7 4 1 2 7 0 1 712105 KM, käsityönopettaja 71 10 0 1 1 5 3 4 6 13 9 12,7 4 3 2 0 1 5 1 3 712108 KM, perusk.,lukion opinto-ohj. 94 21 4 0 2 10 6 4 4 4 7 7,4 19 2 2 1 1 3 2 2 712201 KM, kasvatustiede 111 18 3 1 2 2 3 6 11 1 23 20,7 34 1 0 1 0 2 2 1 712202 KM, aikuiskasvatus 40 10 0 0 0 1 2 2 4 1 5 12,5 15 0 0 0 0 0 0 0 712203 KM, erityispedagogiikka 14 4 0 0 0 0 1 0 2 2 1 7,1 4 0 0 0 0 0 0 0 712204 KM, varhaiskasvatus 2 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0,0 0 0 0 0 0 0 0 0 712205 KM, tekst.työ,tekn.työ, kotit. 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 100,0 0 0 0 0 0 0 0 0 726101 FM, suomen kieli 58 12 0 0 0 4 2 2 2 4 12 20,7 17 2 0 0 0 1 0 0 726102 FM, ruotsin kieli 48 8 2 1 2 1 1 1 1 2 7 14,6 16 0 0 0 0 4 0 2 726103 FM, englannin kieli 71 15 0 1 0 10 5 3 3 1 5 7,0 27 0 0 0 0 0 0 1 726104 FM, saksan kieli 18 6 1 0 0 0 0 3 0 1 2 11,1 3 0 0 0 1 0 0 0 726106 FM, venäjän kieli 35 7 0 0 0 0 0 2 5 1 0 0,0 17 1 0 0 0 0 2 0 726203 FM, englannin käänt., tulkk. 50 12 0 1 0 3 4 1 2 5 2 4,0 15 3 0 0 0 1 0 1 726204 FM, saksan käänt., tulkk. 16 4 2 0 0 2 0 1 1 0 0 0,0 6 0 0 0 0 0 0 0 726206 FM, venäjän käänt., tulkk. 22 3 1 0 0 1 0 2 2 4 0 0,0 6 2 0 0 0 1 0 0 726301 FM, historia 145 28 2 1 4 9 5 6 10 8 13 9,0 45 4 1 0 0 4 2 3 726401 FM, kirjallisuuden tutkimus 67 12 0 0 1 2 3 4 3 3 5 7,5 29 2 1 0 0 1 1 0 726402 FM, kulttuurien tutkimus 46 5 0 0 0 1 0 2 1 1 6 13,0 28 1 0 0 0 0 1 0 726403 FM, kielentutkimus 7 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0,0 4 0 0 0 0 1 0 0 727101 Teol. maist. 226 24 8 7 3 11 2 4 9 10 28 12,4 46 20 4 2 5 31 5 7 733501 Psykologian maisteri 94 16 0 0 0 6 1 4 4 3 12 12,8 30 1 0 0 1 12 2 2 19 Lappi 22

3.4 Yliopistokoulutuksen aloittaneiden läpäisy Itä-Suomen yliopistossa viidessä vuodessa maisterin tutkinnon oli suorittanut 21,7 % vuonna 2007 opinnot aloittaneesta (taulukko 33, alkuperäinen tutkintolaji). Osuus on suurempi kuin koko maassa keskimäärin (18,7 %). Suurista yliopistoista vain Jyväskylän yliopistolla viiden vuoden läpäisyaste oli korkeampi (25,3 %). Kun tarkastellaan 7 vuoden läpäisyä, on Itä-Suomen yliopistossa prosenttiosuus noussut 47,5 %, mikä on prosenttiyksikön koko maata korkeampi. Taulukko 33. Vuonna 2007 uusien opiskelijoiden maisterin tutkintoon (ylempi korkeakoulututkinto) tähtäävien opintojen läpäisy eri yliopistoissa (Vipunen). Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista aloittaneista 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta 5,5 vuotta 6 vuotta 6,5 vuotta 7 vuotta Aalto-yliopisto 6,4 % 7,3 % 9,1 % 11,0 % 14,3 % 17,8 % 25,0 % 32,2 % 42,1 % Helsingin yliopisto 4,4 % 5,4 % 6,9 % 8,0 % 12,0 % 15,7 % 24,5 % 29,9 % 41,3 % Itä-Suomen yliopisto 6,1 % 7,6 % 11,1 % 13,4 % 21,7 % 25,7 % 35,3 % 38,9 % 47,5 % Jyväskylän yliopisto 11,2 % 13,3 % 16,4 % 19,3 % 25,3 % 29,8 % 38,4 % 44,1 % 51,0 % Lapin yliopisto 4,9 % 7,0 % 9,7 % 12,4 % 21,1 % 26,5 % 33,0 % 37,8 % 47,6 % Lappeenrannan tekn. yliopisto 15,5 % 19,8 % 22,6 % 25,4 % 29,0 % 33,3 % 37,3 % 43,3 % 48,8 % Oulun yliopisto 3,5 % 4,5 % 7,5 % 9,8 % 16,6 % 21,3 % 33,3 % 38,0 % 48,5 % Svenska handelshögskolan 14,4 % 17,8 % 22,0 % 25,4 % 31,4 % 37,3 % 44,1 % 55,1 % 61,9 % Taideyliopisto 18,5 % 21,0 % 28,4 % 32,1 % 40,7 % 44,4 % 50,6 % 54,3 % 63,0 % Tampereen yliopisto 6,9 % 8,4 % 11,2 % 14,1 % 20,4 % 24,4 % 36,7 % 40,3 % 50,7 % Tampereen tekn. yliopisto 2,7 % 4,5 % 6,2 % 8,7 % 11,7 % 14,7 % 19,0 % 24,2 % 31,9 % Turun yliopisto 6,0 % 7,9 % 10,1 % 11,6 % 18,4 % 22,3 % 34,1 % 38,8 % 51,3 % Vaasan yliopisto 9,0 % 10,9 % 14,2 % 16,6 % 24,6 % 30,8 % 37,4 % 42,7 % 50,2 % Åbo Akademi 5,3 % 6,3 % 7,7 % 9,7 % 15,0 % 18,4 % 25,6 % 30,9 % 43,0 % Yhteensä 6,7 % 8,3 % 10,8 % 13,0 % 18,7 % 22,7 % 31,5 % 36,8 % 46,4 % Koulutusaloittain parhaat 5 vuoden läpäisyt ovat terveystieteissä (49,1 %), kasvatustieteissä (46,7 %) ja psykologiassa (40 %). Alhaisimmat 5 vuoden läpäisyt ovat olleet mm. metsätieteissä (9,1 %), luonnontieteissä (11,2 %) ja humanistisella alalla (8,2 %). Taulukko 34. Vuonna 2007 uusien opiskelijoiden maisterin tutkintoon tähtäävien opintojen läpäisy Itä-Suomen yliopistossa aloittain (Vipunen). Alkuperäisessä tutkintolajissa tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista 3 vuotta 3,5 vuotta 4 vuotta 4,5 vuotta 5 vuotta 5,5 vuotta 6 vuotta 6,5 vuotta 7 vuotta aloittaneista Itä-Suomen yliopisto 6,1 % 7,6 % 11,1 % 13,4 % 21,7 % 25,7 % 35,3 % 38,9 % 47,5 % Teologinen koulutus 15,0 % 15,0 % 20,0 % 20,0 % 30,0 % 35,0 % 35,0 % 40,0 % 50,0 % Humanistinen koulutus 1,4 % 1,4 % 1,4 % 2,7 % 8,2 % 9,6 % 20,5 % 24,7 % 34,2 % Kasvatustieteellinen koulutus 9,8 % 10,9 % 17,4 % 22,8 % 46,7 % 53,3 % 65,2 % 67,4 % 76,1 % Yhteiskuntatieteell. koulutus 6,2 % 8,8 % 11,5 % 12,4 % 18,6 % 23,9 % 30,1 % 32,7 % 39,8 % Psykologian koulutus 20,0 % 20,0 % 20,0 % 20,0 % 40,0 % 40,0 % 60,0 % 60,0 % 80,0 % Terveystieteiden koulutus 18,9 % 22,6 % 35,8 % 41,5 % 49,1 % 54,7 % 62,3 % 64,2 % 69,8 % Kauppatieteellinen koulutus 5,1 % 7,7 % 10,3 % 12,8 % 20,5 % 28,2 % 41,0 % 43,6 % 48,7 % Luonnontieteellinen koulutus 2,6 % 3,9 % 5,3 % 6,6 % 11,2 % 13,8 % 19,7 % 23,0 % 30,3 % Maatalous-metsätiet. koulutus 4,5 % 4,5 % 4,5 % 4,5 % 9,1 % 9,1 % 18,2 % 18,2 % 22,7 % Lääketieteellinen koulutus 2,9 % 2,9 % 34,3 % 45,7 % 74,3 % Farmasian koulutus 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 % Yhteensä 6,1 % 7,6 % 11,1 % 13,4 % 21,7 % 25,7 % 35,3 % 38,9 % 47,5 % 23

4 Itä-Suomen yliopiston tutkimustoiminta ja rahoitus Yliopisto on strategiassaan vuosille 2015-2020 määritellyt viisi kansainvälisen huipputason tutkimusaluetta: Aerosolit, ilmastonmuutos ja ihmisen terveys (Aerosols, climate change and human health) Kardiovaskulaariset ja metaboliset sairaudet (Cardiovaskular and Metabolic Diseases) Metsät, globaalimuutos ja biotalous (Forests, global change and bioeconomy) Neurotieteet (Neurosciences) Rajat, liikkuvuus ja kulttuurien kohtaaminen (Borders, Mobilities and Cultural Encounters) Lisäksi yliopisto on strategiassaan vuosille 2015-2020 määritellyt viisi kehittyvää, vahvaa tutkimusaluetta. Fotoniikka teoria, materiaalit ja sovellukset (Photonics theory, materials and applications) Luonnonvarojen kestävä hallinta (Sustainable governance of natural resources) Oppiminen vuorovaikutteisissa ympäristöissä (Learning in Interactive Environments (LINE)) Translationaalinen syöpätutkimus (Translational Cancer Research) Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Musculoskeletal disorders) Yliopistojen tutkimushenkilöstö vuosina 2011 ja 2014 on esitetty taulukossa 35. Koko maassa yliopistojen tutkimushenkilöstö on vähentynyt 300 tarkasteluvuosien välillä. Yliopistojen välillä on suuria eroja. Aaltoyliopistossa tutkimushenkilökunta on vähentynyt noin 480 henkilöllä, kun vastaavasti Helsingin yliopistossa tutkimushenkilökunta on kasvanut vastaavalla määrällä. Itä-Suomen yliopistossa tutkimushenkilökunta on kasvanut 108 henkilöllä tarkasteluvuosien välillä. Itä-Suomen yliopistossa tutkimushenkilökunta on kasvanut kaikilla muilla aloilla, paitsi luonnontieteissä ja tekniikassa, joissa henkilöstön väheneminen on kuitenkin erittäin vähäistä (taulukko 36). Taulukko 35. Yliopistojen tutkimushenkilökunta vuosina 2011 ja 2014 sekä muutos (Vipunen). Tutkimushenkilökunnan lkm 2011 2014 Muutos lkm Aalto-yliopisto 3 867 3 390-477 Helsingin yliopisto 5 157 5 640 483 Itä-Suomen yliopisto 1 806 1 914 108 Jyväskylän yliopisto 1 746 1 707-39 Lapin yliopisto 291 288-3 Lappeenrannan tekn. yliopisto 678 756 78 Oulun yliopisto 2 139 2 313 174 Svenska handelshögskolan 147 138-9 Taideyliopisto 255 387 132 Tampereen tekn. yliopisto 1 698 1 587-111 Tampereen yliopisto 1 590 1 569-21 Turun yliopisto 2 388 2 424 36 Vaasan yliopisto 315 345 30 Åbo Akademi 846 768-78 Yhteensä 22 929 23 229 300 Taulukko 36. Itä-Suomen yliopisto tutkimushenkilökunta vuosina 2011 ja 2014 sekä muutos aloittain (Vipunen). Tutkimushenkilökunnan lkm 2011 2014 Muutos lkm Itä-Suomen yliopisto 1 806 1 914 108 1 Luonnontieteet 594 585-9 2 Tekniikka 24 21-3 3 Lääke- ja terveystieteet 636 675 39 4 Maatalous- ja metsätieteet 69 81 12 5 Yhteiskuntatieteet 348 390 42 6 Humanistiset tieteet 135 162 27 Yhteensä 1 806 1 914 108 24

Yliopistojen saama tutkimusrahoitus oli vuonna 2011 vajaa 1,2 mrd.. Vuonna 2014 rahoitus oli noin 100 milj. suurempi. Itä-Suomen yliopiston tutkimusrahoitus on kasvanut vuoden 2011 noin 99 milj. vuoden 2014 noin 107 milj.. Ulkopuolinen rahoitus on vähentynyt ja budjettirahoitus kasvanut. Taulukko 37. Yliopistojen tutkimusrahoitus vuosina 2011 ja 2014 sekä muutos (Vipunen). Tutkimusrahoitus (1000 euroa) budjettirahoitus ulkopuolinen rahoitus VUOSI 2011 korkeakoulun omat varat Yhteensä budjettirahoitus ulkopuolinen rahoitus VUOSI 2014 korkeakoulun omat varat Yhteensä yhteensä Aalto-yliopisto 73 091 123 450 196 542 106 670 101 797 208 467 11 925 Helsingin yliopisto 143 891 157 046 5 724 306 661 140 777 181 166 5 499 327 442 20 781 Itä-Suomen yliopisto 48 096 50 613 98 708 63 053 44 008 107 061 8 353 Jyväskylän yliopisto 46 558 48 765 95 323 53 818 44 821 98 640 3 317 Lapin yliopisto 3 268 9 704 100 13 072 10 408 4 434 14 842 1 770 Lappeenrannan tekn. yliopisto 14 774 23 334 38 109 23 838 27 267 51 105 12 996 Oulun yliopisto 45 810 65 318 3 312 114 441 62 052 59 186 3 463 124 701 10 260 Svenska handelshögskolan 4 378 1 773 6 151 6 057 2 871 122 9 050 2 899 Taideyliopisto 9 267 692 9 959 3 122 703 3 825-6 134 Tampereen tekn. yliopisto 19 077 50 249 69 325 28 238 50 858 79 096 9 771 Tampereen yliopisto 25 731 46 615 365 72 711 31 198 41 901 2 208 75 308 2 597 Turun yliopisto 51 904 62 376 114 280 74 272 51 095 125 367 11 087 Vaasan yliopisto 5 838 6 317 849 13 005 10 821 5 909 1 499 18 229 5 224 Åbo Akademi 20 051 26 228 350 46 630 20 472 24 956 1 894 47 321 691 Yhteensä 511 734 672 483 10 700 1 194 917 634 796 640 972 14 686 1 290 454 95 537 auutos Itä-Suomen yliopistossa eniten tutkimusrahoitusta oli vuonna 2014 käytössä lääke- ja terveystieteissä (39,4 milj. ) ja toiseksi eniten luonnontieteissä (34,8 milj. ) (taulukko 38). Ulkopuolinen rahoitus on vähentynyt etenkin lääke- ja terveystieteissä, noin 5,2 milj., jota on kuitenkin kompensoinut budjettirahoituksen kasvu. Taulukko 38. Itä-Suomen yliopiston tutkimusrahoitus vuosina 2011 ja 2014 sekä muutos (Vipunen). Tutkimusrahoitus (1000 euroa) budjettirahoitus VUOSI 2011 VUOSI 2014 ulkopuolinen rahoitus Yhteensä budjettirahoitus ulkopuolinen rahoitus Yhteensä auutos yhteensä Itä-Suomen yliopisto 48 096 50 613 98 708 63 053 44 008 107 061 8 353 1 Luonnontieteet 15 522 18 374 33 895 17 430 17 388 34 818 923 2 Tekniikka 258 1 169 1 427 760 1 010 1 769 342 3 Lääke- ja terveystieteet 14 176 22 089 36 265 22 436 16 893 39 329 3 064 4 Maatalous- ja metsätieteet 2 869 1 584 4 453 3 097 1 721 4 818 365 5 Yhteiskuntatieteet 11 446 5 161 16 607 13 479 5 784 19 262 2 655 6 Humanistiset tieteet 3 824 2 237 6 061 5 852 1 212 7 064 1 003 Yhteensä 48 096 50 613 98 708 63 053 44 008 107 061 8 353 25