Eriytyvät kaupunkikoulut: Kaupunki- ja koulusegregaation yhteydet Venla Bernelius Metropolitutkimusseminaari Kuvat: KSV, Wikipedia venla.bernelius@helsinki.fi Kaupungintalon juhlasali 4.12.2013 Helsinki
Helsingin kaupunkirakenteen sosioekonominen ja etninen eriytyminen ja koulujen eriytyminen etenevänä prosessina Kaupungin sosioekonomisen ja etnisen eriytymisen heijastuminen kouluihin Koulujen toimintaympäristöjen eriytyminen ja oppimistulosten eriytyminen koulujen välillä Kouluihin liittyvät paikalliset prosessit (esim. kouluvalinnat) lisääntyvää eriytymistä tuottavina mekanismeina Erojen kasvun logiikan muutos lisääntyvää heikkenemistä tuottaviin kehityskulkuihin Kaupunki- ja koulusegregaation prosessi itseään vahvistavana kehänä? Eriytymisen kynnysarvot eli raja-arvot kehityskulkujen kriittisinä pisteinä? Bernelius, väitöstutkimus: Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä MetrOP-hanke (Suomen Akatemia): Jarkko Hautamäki, Matti Rimpelä, Mari Vaattovaara, Arja Rimpelä, Sirkku Kupiainen, Timo Kauppinen, Sakari Karvonen, Jorma Kuusela, Venla Bernelius
Koulut ankkuroituvat alueisiin: Helsingin oppilasalueet ja kouluvalintapolitiikka Koulut ovat alueellisia toimijoita, jotka keräävät oppilaansa ensisijaisesti ympäröivän asuinalueen väestöstä Koulua ympäröivä asuinalue vaikuttaa kaikkialla koulun toimintaedellytyksiin myös niissä maissa ja kaupungeissa, joissa kouluvalinta on hyvin vapaata Lähtökohtainen oppilaspohjan valikoituminen nojaa yleensä lähialueeseen Alueen maine välittyy koulun maineeseen (Suomessa esim. Kosunen 2013) Koulun sijainti liikenneverkossa: mm. mahdollisuudet houkutella oppilaita muista kaupunginosista Helsingissä koulujen yhteys sijaintialueeseen vahva Jokaiselle kouluikäiselle osoitetaan oma lähikoulu asuinpaikan (oppilasalueen) perusteella Kouluvalinnat muihin kouluihin mahdollisia vapaiden oppilaspaikkojen puitteissa Kaksi kolmesta alakoululaisesta ja noin puolet yläkoululaisista käy omaa lähikouluaan Merkittävimmin koulujen oppilaiden tuloksiin ovat läpi OECD-maiden vanhempien koulutus- ja tulotaso sekä etninen tausta (erityisesti maahanmuuttajataustaisuus) (ks. esim. PISA 2009: Overcoming social background)
Metropolin alueellinen eriytyminen eriyttää koulujen oppilasalueet koulujen toimintaympäristönä ja nuorten elinympäristönä Trendeinä erojen syveneminen, tekijöiden alueellinen kasautuminen, alueiden ryvästyminen (ks. esim. Kortteinen ym. 2006; Vaattovaara & Kortteinen 2012, Helsingin tila ja kehitys 2013) Korkeakoulutus Tulotaso Vieraskielisyys
Eriytymisen trendit aiheuttavat toimintaympäristöjen haasteiden keskittymisen tietyille kouluille ja suuralueille Suupiiri District Eteläinen Southern Läntinen Western Keskinen Middle Pohjoinen Northern Koillinen North- Eastern Kaakkoinen South-Eastern Itäinen Eastern Kouluja yhteensä Total number of schools Alakoulut Primary schools Yläkoulut Lower secondary schools Tuensaajia laskennallisesti (tilastollinen oletus) Expected number of schools receiving extra funding Yläkoulut Alakoulut Lower Primary schools secondary schools Tuensaajia (toteutunut lukumäärä) Actual number of schools receiving extra funding Alakoulut Primary schools Yläkoulut Lower secondary schools Tuensaajien osuus suurpiirissä Share of district schools receiving extra funding Alakoulut Primary schools Yläkoulut Lower secondary schools 10 6 3 2 0 0 0 % 0 % 13 7 3 2 1 1 8 % 14 % 9 5 2 1 1 0 11 % 0 % 7 4 2 1 1 1 14 % 25 % 20 10 5 3 5 4 25 % 40 % 10 4 3 1 2 0 20 % 0 % 15 9 4 2 11 5 73 % 55 %
Helsingin metropolialue Series1 0 10 20 30 40 50 Normit ja sosiaalinen kontrolli: Asuinalueeni aikuiset puuttuvat erittäin todennäköisesti alaikäisten juopotteluun ulkona. Helsinki Series1 0 10 20 30 40 50
Alue-erot heijastuvat koulujen tuloksiin ja tulosten erojen kasvuun ennustettavalla tavalla (koulutus, tulot, vieraskielisyys) Koulujen oppilaiden keskimääräistä osaamista (oppimistuloksia, eli ratkaisuprosenttia kaikille yhteisessä arviointikokeessa) on mahdollista ennustaa alueellisten piirteiden avulla. Oppilasalueen aikuisväestön koulutustaso, tulotaso ja vieraskielisten osuus selittävät tilastollisesti jopa yli 60 % koulujen keskimääräisten tulosten vaihtelusta Yksilötasolla yhteys on huomattavasti heikompi! Koulujen osuus oppilaiden tulosten vaihtelusta, eli koulujen välinen eriytyminen oppilaiden osaamisessa on kasvanut jatkuvasti 1990- luvun puolivälistä etenkin Helsingin seudulla. (Kuusela 2010) Koulun selitysosuus oppilaiden tulosten vaihtelusta on Suomessa tyypillisesti noin 3-8 %, Helsingissä vastaava luku 18 %
Alue- ja kouluvaikutukset: Vaikuttaako eriytynyt rakenne yksittäisten oppilaiden tuloksiin ja asenteisiin? Alue- ja kouluvaikutuksilla tai laajemmin kontekstivaikutuksilla viitataan eriytyneiden naapurustojen ja koulujen itsenäisiin vaikutuksiin, jotka aidosti muokkaavat nuorten asenteita, oppimistuloksia ja tulevaisuuden odotuksia väestössä havaittavat piirteet, joita ei voida palauttaa asukkaiden henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (Friedrichs & al. 2003, 797) Vaikutusten välittymisen mekanismeja mm. asenteiden siirtyminen kaveripiirissä tai luokassa, tarjolla olevat roolimallit, opettajien asenteet, paikallisten instituutioiden (koulut, terveyskeskukset) laatu, sosiaalinen kontrolli (esim. aikuisten puuttuminen nuorten puistojuopotteluun) (esim. Kauppinen 2004)
Koulutukseen liittyvistä vaikutuksista jonkin verran näyttöä myös Suomessa Alueen yleinen koulutustaso näyttää nostavan kaikkien oppilaiden lukioonmenohalukkuutta, kun aikuisten koulutustaso on hyvin korkea vastaavaa laskua ei havaittu alueilla, joilla koulutustaso matala (Kauppinen 2004), samantyyppistä näyttöä koulumyönteisyydessä (Karvonen & Rahkonen 2002) Peruskoulun oppilaiden vanhempien keskimääräinen koulutustausta näyttää tuottavan pienen vaikutuksen jokaisen koulun oppilaan osaamiseen ja asenteisiin oppilaan omasta taustasta riippumatta (Bernelius 2011)
Helsingin kouluvalinnoissa säännönmukaisinta on heikoimpien alueiden koulujen torjunta Koulujen suosio on riippumattomampaa koulun sijaintialueesta: suosittuja kouluja sosioekonomisesti monentyyppisillä alueilla Torjutut koulut säännönmukaisimmin niitä, joissa alueen ja koulun sosioekonominen asema heikoin Suosiminen valinnoissa Torjuminen valinnoissa Oppilastase Alakoulut (N=85) Yläkoulut (N=45) Alakoulut Yläkoulut Alakoulut Yläkoulut Vieraskielisten oppilaiden osuus koulussa 0,13 0,06 0,47** 0,42** 0,14 0,33* Oppimistulosten keskiarvo koulussa 0,06 0,31* 0,30** 0,50** 0,23 0,53** Vieraskielisen väestön osuus oppilasalueella Heikosti koulutettujen aikuisten osuus oppilasalueella Korkeakoulutettujen aikuisten osuus oppilasalueella Toimeentulotuensaajien osuus oppilasalueen talouksista 0,05 0,09 0,40** 0,27 0,16 0,20 0,08 0,19 0,30** 0,23 0,21 0,20 0,02 0,11 0,35** 0,36* 0,17 0,20 0,03 0,10 0,32** 0,32* 0,13 0,17 Keskimääräiset vuositulot oppilasalueella 0,12 0,14 0,32** 0,47** 0,10 0,10
Helsingin oloissa kouluvalinnat eriyttävät koulujen oppimistuloksia: koulujen eriytyessä mahdollisena pulmana pohjan putoaminen ja oppimistulosten tason lasku Kansainvälisen näytön perusteella riskinä voi olla lähtökohdiltaan heikoimpien koulujen kumulatiivinen heikkeneminen Kouluvalinnoissa Hahmottuu Helsingissä keskimääräistä parempia tuloksia saavuttavien oppilaiden virta väestöpohjaltaan heikompien alueiden kouluista kohti oppilaspohjaltaan ja tuloksiltaan parempia kouluja Oppilaat lähikouluissaan (keinotekoinen allokointi) Oppilaat valitsemissaan kouluissa (toteutunut) Kouluvalintojen vaikutus oppimistuloksiin Koulujen välinen keskihajonta (S) 4,5 6,4 +1,9 Tuloksiltaan heikoimman koulun oppimistulokset (min) Tuloksiltaan parhaan koulun oppimistulokset (max) Tuloksiltaan parhaan ja heikoimman koulun tulosten ero Oppimistulokset kouludesiileissä, jotka on järjestetty oppimistulosten mukaan heikoimmista parhaisiin 41,9 38,7 3,2 63,3 66,7 +3,4 21,4 28,0 +6,6 1. 44,4 40,8 3,6 2. 48,0 46,5 1,5 3. 49,8 48,6 1,2 4. 51,3 50,9 0,4 5. 52,6 52,6 0,0 6. 54,2 54,0 0,2 7. 55,2 56,0 +0,8 8. 56,5 57,4 +0,9 9. 57,3 59,9 +2,6 10. 59,9 64,7 +4,8
Koulut ja paikalliset prosessit: erojen kasvu jakauman molemmilla laidoilla Kouluihin liittyvien paikallisten prosessien tarkastelu osoittaa - yhdessä uusimpien sosiaalisen ja etnisen eriytymisen tarkastelujen kanssa että erojen kasvun logiikka on muuttunut Ennen 2000-lukua sosiaaliset ja alueelliset erot kasvoivat pääsääntöisesti eliitin nousun kautta; jakauman yläpäässä (katso esim. Uusitalo 1999; Kortteinen ym. 2005) Nyt erojen kasvu myös jakauman alapäässä selvää (esim. Kortteinen ym. 2006; Vilkama 2011; Helsingin tila ja kehitys 2013) ja eriytyminen etenee usealla ulottuvuudella, ilmiöstä toiseen syöttäen (mm. koulujen vaikutus lapsiperheiden muuttopäätöksiin, tuoreen tutkimuksen tulokset pian: Vaattovaara, Vilkama, Dhalmann) Suomessa 2000-luvun kuluessa ensimmäistä kertaa viitteitä myös aluevaikutuksista, eli alueellisten erojen korostumisesta ja tunkeutumisesta sisälle yhteiskunnallisiin instituutioihin myös yksilötasolla 6.12.2013 12
Kehitys haastaa naapurustot ja alueelliset palvelujärjestelmät Erojen kasvu heikentyvän kehityksen kautta erityinen haaste kaupungin kehitykselle ja koulujen ja koulutusjärjestelmän tulevaisuudelle Myös uusimmassa PISA-tutkimuksessa (2012, julkistettu 3.12.13) viitteitä siitä, että heikkenevän kehityksen merkitys maankin tasolla voimistunut (Törnroos & Kupari 2005: 25) Heikoimpien oppijoiden määrä lähes kaksinkertaistunut 7 prosentista 12 prosenttiin, koulujen heikoin kymmenys pudonnut selvästi Vrt. 2000-luvun alun PISA-tutkimuksissa keskeistä nimenomaan häntäpään erinomainen suoritustaso; kansallisesti heikoimmat oppijat olivat jopa 2 kouluvuotta edellä vertaisryhmänsä OECDkeskiarvoa Kaupunkikoulujen painottuminen? 6.12.2013 13
Kaupunki- ja koulusegregaation kehä: alikehityksen kierteet? (Skifter Andersen 2003; Kortteinen ym. 2006) Jos lähtökohtaiset erot ovat pienet, segregaatiokehä lähinnä ylläpitää olemassa olevia eroja. Alueellisten tai koulujen erojen saavutettua kriittisen pisteen (kynnysarvot) kehitys voi kansainvälisten kokemusten mukaan kiihtyä ja alkaa tuottaa yhä lisääntyvää eriytymistä Alikehityksen kierteiden vastapainona toisilla alueilla vastaavat kehityskulut voivat synnyttää tai ylläpitää kumulatiivisesti paranevaa kehitystä