GAZ DE FRANCEN EUROOPPALAINEN YRITYSNEUVOSTO Johdanto: Gaz de France on laajentumispolitiikkansa ansiosta nykyisin kansainvälinen yhtiö, joka harjoittaa monitahoista energia- ja palvelualan liiketoimintaansa kaasuyhtiöketjujen kilpailukykyisten markkinoiden joka osa-alueella. Yhtiö noudattaa toiminnassaan Kansainvälisen työjärjestön sanelemia perusperiaatteita ja -oikeuksia (oikeus kuulua ammattijärjestöön ja osallistua kollektiiviseen päätöksentekoon). Yhtiö sitoutuu toteuttamaan taloudellisen kasvunsa ohella politiikkaa, joka sallii työnjohdon ja yhtiön alaisten edustajiston välisen vuoropuhelun ja neuvottelun, jotta molemmat osapuolet tunnustaisivat vuorovaikutuksen arvon taloudelliseen menestykseen vaikuttavana tärkeänä tekijänä. Ehdokasmaille avoin Eurooppa on toiminnan keskuspaikka, jossa tähän päämäärään pyritään konkreettisella tasolla. Yhtiöiden toiminta perustuu kansainvälisiin lakeihin ja käytäntöihin, erityisesti EU-jäsenmaiden lainsäädäntöihin sisällyttämiin yritysneuvostoja koskeviin EU-direktiiveihin (Ranskassa laki n 96-985, 12.11.1996). Sopimuksen allekirjoittaneet osapuolet pyrkivät luomaan eurooppalaisesta yritysneuvostosta sisäisen informaatio- ja neuvontatahon, jossa yhtiöiden johtoportaat ja alaisten edustajisto valvovat samanaikaisesti sekä haarayhtiöiden toiminnan tehokkuutta että niiden alaisten edun huomioon ottamista. Osapuolet ovat vakuuttuneita siitä, että sosiaalinen vuorovaikutus voi lisätä johtoportaan päätösten käytännön tehoa ja niiden relevanttia vaikutusta yhtiön toimintaan yritysneuvoston toimintaalueilla. Vuorovaikutus sallii alaisten edustajiston perehtyä johdon päätöksiin ja tehdä niihin parannusja täydennysehdotuksia molemminpuolista ymmärrystä kasvattavalla tavalla, mikä lähentää yhtiöketjun kehitystä sen alaisten materiaaliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Erityishuomio suunnataan työtä koskeviin kysymyksiin. Allekirjoittaneet osapuolet tahtovat tehdä yritysneuvostosta myös Gaz de Francen etiikkaa noudattavan ja sen julkisen palvelun urakoita edustavan tahon, erityisesti vaikeissa elämäntilanteissa oleville asiakkaille osoitetun solidarisuuden ja energiasaatavuuden osalta. He pyrkivät täten luomaan vahvan identiteetin, joka häivyttää ketjun haarayhtiöiden väliset kulttuurierot ja asettaa tavoitteekseen kaikille yhteisen Euroopan sosiaali- ja talouskehityksen. Artikla 1 : SOPIMUKSEN MÄÄRITTELEMÄT SEIKAT : Eurooppalainen yritysneuvosto (EWC = European Works Council) on palkansaajien edustajiston tieto- ja neuvontajärjestö yhtiöketjua (emoyhtiö ja haarayhtiöt) koskevissa asioissa. Se tarjoaa neuvontaa myös kansainvälisissä, alempana lueteltuja toimialoja koskevissa kysymyksissä. Kansainvälisiksi kysymyksiksi luetaan eritoten kaksi eri maissa sijaitsevaa toimipaikkaa tai haarayhtiötä käsittävät asiat, Ranskan rajojen ulkopuolella sijaitsevaa haarayhtiötä ja sen uudistamista koskevat emoyhtiön päätökset tai yhtiöketjun siihen suoraan vaikuttavien päätösprosessien luomat kysymykset. Mikäli Ranskassa sijaitsevalla yhtiöketjulla ei ole toimivaltaista komiteaa, on yritysneuvosto toimivaltainen ranskalaisen emoyhtiön ja haarayhtiön asioita koskevissa kysymyksissä. Neuvosto pyrkii lisäämään GAZ DE FRANCE yhtiöketjuun kuuluvien yhtiöiden alaisten tiedonsaantia työtä koskevissa asioissa. Keskinäisten avunanto- ja tukiperiaatteiden mukaisesti yritysneuvosto ei korvaa yhtiöiden ja eri maiden palkansaajille suunnattuja neuvontapalveluja, jotka näin ollen säilyttävät täysin toimintatarpeensa ja tehtävänsä. Tämä sopimus pyrkii määrittelemään yritysneuvoston toimintalaajuuden, tieto- ja neuvontapalvelujen organisoinnin, rakenteen, toimintaperiaatteet ja -keinot. 1
Artikla 2 : GAZ DE FRANCE YHTIÖKETJUN TOIMINTALAAJUUS : Sopimus koskee emoyhtiötä ja sen ranskalaisia haarayhtiöitä, Euroopassa sijaitsevia yhtiöitä (Euroopan Unioni, Euroopan talousalue, EU-jäsenyyttä tavoittelevat hakijamaat). Kyseisten maiden lista on sopimuksen liitteenä, järjestettynä sopimuspäivämäärän mukaisesti. Listaa on muokattu yhtiöketjun kehityksen ja laajentumisen mukaisesti. Tällä maantieteellisellä alueella sopimus koskee yhtiöitä, joiden toimintaan GAZ DE FRANCE:lla on suuri vaikutus Ranskan lakiin kirjatun direktiivin ensimmäistä artiklaa noudattaen. Yhtiöketjun toimintapiiriin kuuluvat täten yhtiöt, joilla on hallussaan vähintään 10% pääomasta, yhtiöiden välisten suhteiden säilyvyyden ja merkityksen määritellessä molempien kuuluvuuden samaan talouskeskittymään ja GAZ DE FRANCE:n käyttäessä suurta toimivaltaa niiden asioihin. Huomattavan toimivallan ja vaikutuksen olemassaolo voidaan muuhun viittavien todisteiden puuttuessa todeta, mikäli yhtiö suoraan tai epäsuorasti: - voi nimittää yli puolet hallintoelintensä, johtoportaansa tai toisen yhtiön toimintaa valvovan elimen jäsenistä ; - tai omaa osake-enemmistön toiseen yhtiöön kuuluvassa toiminta- ja omistusyksikössä ; - tai pidättää suurimman osan toisen yhtiön tuottamasta pääomasta. Kyseistä määritelmää noudattava toimintalaajuus tutkitaan puolivuosittain, jotta yhtiöketjun sisäisten prosessien kehitys voidaan todeta ja mahdolliset muokkaukset panna toimeen. Yhtiöiden tilanne analysoidaan näin ollen yllä mainittujen kriteerien avulla. Yhtiöketjun toimialaan kuulumattomien tapausten (10-50%) ollessa kyseessä kanslia ja johtoportaan edustaja voivat arvoida konkreettisen tilanteen seuraavien elementtien avulla: - yhtiön johdon nimittäminen - suoraan emoyhtiöstä tulevien johtajien määrä - huomattavan tai tuotantoon, kuljetukseen, jakeluun tai niihin liittyviin palveluihin kuuluvan toiminnan merkitys, - palkansaajien edut, Tutkituille yhtiöille sallitaan täten, pääjohtajan ja palkansaajien yritysneuvostoedustajiston enemmistön ehtojen mukaisesti, yhtiötä edustavan kuulijan asettaminen kokouksiin, joissa käsitellään yhtiöketjua tai kyseessä olevia yhtiöitä koskevia asioita. 2
Artikla 3 : YRITYSNEUVOSTON TIEDONVÄLITYS : Yritysneuvoston jäsenet saavat jatkuvasti tietoa yhtiöketjun toiminnasta sekä sen Euroopan laajuisista talous-, sosiaali- ja sijoitusstrategioista. Johto toimittaa tätä tarkoitusta varten sopivana ajanjaksona palkansaajien edustajille tietoja, joiden avulla he ymmärtävät paremmin yhtiön tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi käyttöön otetut toimintasuunnitelmat. Alaiset saavat tilaisuuden arvioida niiden vaikutuksia, todeta saavutetut tulokset sekä varmistua siitä, että neuvoston toimipiiriin kuuluvista tärkeistä kysymyksistä keskustellaan. Tiedonannot käsittelevät yleensä : - yhtiöketjun rakennetta ja kehitystä, - yhtiöketjun ja Ranskan valtion välisen sopimuksen sisältöä, - yhtiöketjun taloudellista ja markkinatilannetta (investointi- ja budjettivoittojen esittely mukaan lukien), - toimintayksikköjen kehitystä ja niiden vaikutusta yhtiöketjun sisäisiin työvoimakysymyksiin, - yhtiöketjua luonnehtivia sosiaalisia piirteitä. Pääjohtaja voi myös toimittaa yritysneuvostolle kaikki tiedot, joita pitää hyödyllisinä yhtiöketjun maailmanlaajuisen toiminnan strategioita koskien. Nämä tiedot sosiaalisine seurauksineen saattavat johtaa väittelyihin. Tiedotusvelvollisuuden mukaisesti yritysneuvoston kanslialle tiedotetaan istuntojen välisenä aikana viipymättä yhtiöketjun strategisten suuntausten muokkauksista ja rakenteellisista muutoksista. Ottaen huomioon artiklan 4-3 säädökset yhtiön johto pidättää oikeuden lykätä tietojen julkaisua tapauksissa, joissa yhtiön strategiset edut ovat vakavasti uhattuina. Myös yritysneuvosto saa tiedon lykkäyksen syistä yhtiön päättäessä lopulta julkaista tiedonantonsa. Artikla 4 : YRITYSNEUVOSTON KONSULTOINTI : 4-1) Yritysneuvoston konsultoinnilla tarkoitetaan ratkaisun hakua sen toimialaa koskevaan kysymykseen. Konsultointi voi johtaa ilmoitukseen uudesta päätöksestä. Tämä edellyttää sitä, että neuvostolla on tarkkaa, kirjoitettua ja asiaankuuluvaa tietoa esityslistan kiistakysymyksistä. Kyseiset tiedot julkaistaan artiklan 7-4 säädösten mukaisesti. Konsultointitarve tietyissä olosuhteissa ja tietyillä toimialoilla on määritelty alempana. 4-2) Yritysneuvostoa on konsultoitava, mikäli yhtiön konkreettiset toimet ja suuntautuminen koskevat: - tutkimus- ja kehityspolitiikkaa, - uusia teollisuusmenetelmiä, teknologisia valintoja ja työmenetelmiä, - ympäristöpolitiikkaa, - yhtiön etuja ajavia tehtäviä, - alaisten yhtäläisiä oikeuksia, - koulutuspolitiikkaa, - riskinanalyysejä ja turvallisuuspolitiikkaa, työolosuhteita, hygieniaa ja terveyttä, - sosiaalipolitiikkaa yhtiösaneerauksissa, - alaisten liikkuvuutta ja yhtiön siihen liittyviä käytäntöjä. 3
Näistä suuntauksista käytävän keskustelun tulee sallia alaisten edustajiston ilmaista näkökantansa ja johtoportaan vastata kysymyksiin. 4-3) Mikäli kyseeseen tulevat ensimmäisessä artiklassa määritellyt kansalliset tai kansainväliset seikat, joihin sisältyy riski, että ne osoittautuvat täysin yhtiöketjun alaisten etujen vastaisiksi (kuten toimipaikan muutos, yhtiöiden tai toimipaikkojen fuusiot ja sulkemiset, joukkoerottamiset ), yritysneuvosto järjestää kanslian pyynnöstä erityisneuvotteluja. Konsultointi tapahtuu riittävän suurella aikavälillä, jotta keskustelun elementit ja yritysneuvoston kanta voidaan ottaa huomioon päätöksenteossa. neuvoston kanta synnyttää toisaalta myös oikeutetun reaktion yhtiön johdon taholta. 4-4) Yritysneuvostoa on konsultoitava myös kaikissa tapauksissa, joissa keskustelu koskee pääjohtajan ja kanslian välistä sopimusta. Artikla 5 : GAZ DE FRANCEN YRITYSNEUVOSTON TIEDONANNOT JA ALAISTEN INFORMOINTI : 5-1) Yritysneuvosto muodostaa julkisen foorumin, jonka puitteissa sen jäsenet voivat vapaasti ilmaista mielipiteensä käsitellyistä kysymyksistä, jotka vaativat julkista keskustelua. 5-2) Yhtiöillä on oikeus muodostaa määräaikaisten (ei pysyvien) työntekijöiden työyksikköjä, joiden jäseniä yhtiö edustaa. Tällaista yksikköä voi myöhemmässä vaiheessa avustaa pätevä ulkopuolisen tahon tarjoama tai yhtiön oma henkilökunta. Yksiköiden muodostaminen, kuten myös ulkopuolisen työvoiman palkkaaminen, tapahtuu pääjohtajan ja alaisten edustajiston yhteisestä aloitteesta. 5-3) Yritysneuvoston sisällä käytävä keskustelu ja sen ilmaisemat näkökannat on saatettava yhtiön alaisten tietoon nopeasti ja tyhjentävällä tavalla. Jokainen ketjuun kuuluva haarayhtiö julkaisee kyseisiä tietoja omien sisäisten käytäntöjensä mukaisella ja edellyttämällä tavalla. Yritysneuvoston kanslialla ja jäsenillä on mahdollisuus levittää tietoja alaisilleen oman harkintansa ja vastuunsa mukaisesti. 5-4) Toimintakyvyn arviointi : Yritysneuvoston toimintakykyarviointiprosessien suhteen alaisten edustajisto voi : - päättää, valitseeko omavalintaisen asiantuntijan toteuttaman pankkitilien arvioinnin. - sopia pääjohtajan kanssa toisen arviointiprosessin käynnistämisestä. - päättää oma-aloitteisesti vaalienemmistöllä neuvoston toimialoja koskevien tärkeiden kysymysten toimintakykyarvioprosessien käynnistämisestä. Näiden toimialojen rahoituskeinoja käsitellään artiklassa 7-6. 4
Artikla 6 : YRITYSNEUVOSTON RAKENNE : 6-1) Pääjäsenet : Yritysneuvoston muodostavat emoyhtiön pääjohtaja ja yhtiöketjun alaisten edustajat, jotka työskentelevät haarayhtiöissä. Ensimmäisen vuoden aikana alaisia ja heidän työtehtäviinsä liittyviä seikkoja edustavien pääjäsenten lukumäärä yritysneuvostossa määräytyy seuraavasti ( kts. liite) : - jokainen yhtiön toiminnan piiriin kuuluva maa nimittää erityisjäsenen, joka edustaa kaikkia kyseisessä maassa toimivien haarayhtiöiden alaisia, mikäli alaisten lukumäärä ylittää 50:n. - mikäli haarayhtiöiden alaisten lukumäärä on merkittävä, heidän edustuksensa on kunkin maan kohdalla järjestetty seuraavasti: - 1000-1999 alaista: 1 jäsen, - 2000-3999 alaista: 2 jäsentä, - 4000-5999 alaista: 3 jäsentä, - 6000-7999 alaista: 4 jäsentä, - 8000-9999 alaista: 5 jäsentä, - vähintään 10 000 alaista: 1 lisäjäsen jokaista 2500 alaista kohden. 6-2) Varajäsenet : Jokaiselle yritysneuvoston pääjäsenelle on nimetty sijainen, joka osallistuu valmistaviin istuntoihin, täysistuntoihin ja korvaaviin istuntoihin pääjäsenen ollessa estynyt. Varajäsenellä on istuntoihin osallistuessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin pääjäsenellä. Hän on siis oikeutettu vastaanottamaan pääjäsenelle kuuluvat asiakirjat ja tiedot. Lisäksi hän voi osallistua yritysneuvoston pääjäsenille tarkoitettuihin koulutustilaisuuksiin. Artiklan 8-3 määrittelemä tuntivaje mahdollistaa pääjäsenen ja hänen sijaisensa väliset kokoukset. 6-3) Kutsuvieraat : Yritysneuvoston kutsuvieraita ovat seuraavan määritelmän mukaan : - Kuulijat, artiklassa 2 määrättyjen ehtojen mukaisesti. - Eurooppalaisten järjestöjen EMCEF ja EPSU pysyvä edustaja. - Alaisten edustajat voivat pääjohtajan valtuutuksella tuoda istuntoon avustajiksi yhden tai useamman asiantuntijan. 6-4) Jäsenten virkaan asettaminen : Ranskassa sijaitsevien yhtiöiden tai toimipaikkojen alaisia edustavat maanlaajuiset ammattiyhdistykset valitsevat yritysneuvostojäsenensä joko ennalta neuvostoon valittujen tai niiden yhtiössä toimivien ammattiyhdistysedustajiensa tai yhtiöissä kykyjään vastaavissa tehtävissä toimivien, ammattiyhdistysten valtuuttamien alaisten joukosta. Eurooppalaisen yritysneuvoston ensimmäisen toimikauden aikana ranskalaisten edustajapaikat jaetaan suhteessa ammattiyhdistysten edustukseen. Yhdistysten edustuksesta emoyhtiössä suoritetaan arvio viimeisten neuvostovaalien aikana, 5
Ranskan ulkopuolella sijaitsevien, yritysneuvoston toiminnan piiriin kuuluvien yhtiöiden alaisten edustajisto määräytyy tai valitaan kunkin maan direktiivien mukaisesti. Mikäli direktiivejä ei ole, noudatetaan voimassaolevia edustusta käsitteleviä sääntöjä. 6-5) Toimikausi: Artiklan 6-6 säädökset huomioon ottaen toimikaudeksi on määrätty 3 vuotta. 6-6) Edustajaryhmän muutokset : Yhtiöketjun kehitykseen vaikuttaneiden alaisten edustajaryhmässä tapahtuvien muutosten tulee noudattaa artiklan 2 yritysneuvoston toimintalaajuutta koskevia säädöksiä. Artiklassa 6-1 määriteltyä alaisten edustusta yritysneuvostossa muokataan 6 kuukauden välein neuvoston toiminnan laajentamisen tarpeisiin sopivaksi. Yritysneuvoston jäsenen toimikausi lakkaa automaattisesti, mikäli yhtiö, johon jäsen kuuluu, ajautuu toiminnallaan yhtiöketjun toimintalaajuuden ulkopuolelle. Tämä pätee myös tapauksissa, joissa edustaja menettää ammattiyhdistykseltä tai vaalien kautta saamansa valtakirjaoikeuden. Ammattiyhdistyksen edustajuuden menettäessään neuvoston jäsen asetetaan uuteen virkaan artiklassa 6-4 määrättyjä nimityssäädöksiä noudattaen. Artikla 7 : TOIMIVALTA JA VALTAOIKEUDET : 7-1) Puheenjohtaja: Yritysneuvostoa johtaa kauden voittojen esittelyn aikana ja erityistapauksissa pääyhtiön pääjohtaja. Häntä voi muissa istunnoissa sijaistaa varapuheenjohtaja, joka on nimitetty virkaansa toimikauden ajaksi. Yhtiöketjun johtajat voivat avustaa yritysneuvoston puheenjohtajaa istuntojen esityslistan tarpeiden niin vaatiessa. 7-2) Kanslia : 7-2-1) Kanslian rakenne ja tehtävät: Kanslian muodostavat pääsihteeri ja 8 apulaissihteeriä alempana määritellyn jaon mukaisesti. Pääsihteeri ja apulaissihteerit valitaan yritysneuvoston pääjäsenten joukosta. Kanslia edustaa yritysneuvostoa kaikkien komiteaa hyödyttävien, toiminimellä suoritettujen toimien täytäntöönpanossa. Kanslian tehtävänä on koordinoida neuvoston toimintaa ja yhtenäisyyttä istuntojen välisenä aikana sekä valmistaa tulevat istunnot. Sen tehtävänä on myös suorittaa artiklassa 5-4 mainitut toimintakykyarviot sekä yhtiön johdon suhteen että yhteisesti sovittujen arviointikohteiden suhteen. Kanslia koordinoi pysyvästi johtoportaan ja alaisia edustavien yritysneuvoston jäsenten välisiä suhteita ja kysymyksiä yritysneuvoston toimintaan liittyen. 7-2-2) Kanslian jäsenten virkaan asettaminen : Kanslia muodostuu 9 jäsenestä, pääsihteeristä ja 8 apulaissihteeristä. 6
Yritysneuvostossa toimivat alaisten edustajat valitsevat kanslian jäsenet äänienemmistöllä yritysneuvoston jäsenten toimikaudeksi (3 vuotta). Pääjohtajanvaaleissa äänestystuloksen ollessa tasan kahden ehdokkaan välillä virkaan asetetaan sen ammattiyhdistyksen ehdokas, joka edustaa suurempilukuista alaisten joukkoa yhtiöketjun sisällä. Ranskalaisten alaisten edustajisto asettaa virkaan 5 apulaissihteeriä eli yhden jokaista edustettua ammattiyhdistystä kohden. Muita kansallisuuksia edustavien alaisten edustajisto asettaa virkaan 3 apulaissihteeriä. Edustajiston mielipiteiden jakautuessa nimitettävien apulaissihteerien tulee olla kotoisin niistä kolmesta ma asta, joissa yhtiöketju työllistää suurimman määrän alaisia. Alaisten edustajat asettavat näin valitut 8 apulaissihteeriä määräaikaiseen virkaan, mikäli äänestyksessä saavutetaan selkeä äänienemmistö. 7-3) Istunnot : Erityistapauksia lukuunottamatta yritysneuvosto kokoontuu pääsihteerin kutsusta (puheenjohtajan kanssa sovitusti) vähintään kahdesti vuodessa täysistuntoon. Pääsihteeri ja yritysneuvoston puheenjohtaja voivat kutsua koolle yhden tai useamman ylimääräisen istunnon. Yritysneuvostolla on lisäksi oikeus kokoontua kuudeksi viikoksi, mikäli alaisten edustajajäsenten enemmistö niin vaatii. Istunnot pidetään yhtenä päivänä. Niitä voidaan pidentää vuorokaudella, mikäli esityslista sitä vaatii. Alaisten edustajat pitävät valmistavan istunnon täysistuntopäivänä ja yhteenvetoistunnon seuraavana päivänä. 7-4) Esityslista : Puheenjohtaja ja pääsihteeri päättävät yhteisesti istunnon esityslistasta. Mikäli esityslistan sisällöstä ei päästä yksimielisyyteen, tulee puheenjohtajan tehdä lopullinen päätös. Alaisten edustajiston enemmistön pyyntö jonkin seikan lisäämiseksi istunnon esityslistalle tulee ottaa huomioon joka tapauksessa. Esityslista, kuten myös yritysneuvoston tiedonsaannin kannalta tärkeät asiakirjat on toimitettava pää- ja varajäsenille kuukautta ennen jokaista tavallista istinto tai mahdollisimman lyhyessä ajassa, mikäli kyse on erityisolosuhteissa pidettävästä istunnosta. Lähetettävät asiakirjat ovat ranskaksi tai kunkin edustetun maan virallisella kielellä. 7-5) Istunnon kulku: Täysistunnoihin kuuluu olennaisesti kanslian toimittama suullinen yhteenveto, josta vastaa pääsihteeri. Suullinen yhteenveto käsittelee keskustelun pääaiheita sekä kaikkien osapuolten ilmaisemia näkökantoja ja mielipiteitä. Istunnon osapuolet saavat alustavan yhteenvedon jokaista istuntoa 7
seuraavien kuukausien aikana. Puheenjohtaja ja kanslia allekirjoittavat lopullisen version asiakirjasta, joka hyväksytään seuraavassa istunnossa. Lopuksi kanslia toimittaa asiakirjan kopiot yhtiöketjun yksiköihin. 7-6) Budjetti ja toimintakulut: Artikloiden 7-3 ja 4-3 määräämien istuntojen pitämisestä koituvat kulut ovat yhtiöketjun vastuulla (valmistavien ja istuntoasiakirjojen kääntäminen ja levittäminen, alaisten edustajien ja artiklassa 6-3 mainittujen kutsuvieraiden matka- ja majoituskulut). Yhtiöketjun vastuulla ovat myös artiklassa 8-4 määritellyt yritysneuvoston pää- ja varajäsenille järjestetyt koulutustilaisuudet. Yhtiöketjun johto ottaa vastuulleen yritysneuvoston täysistunnoihin osallistuvan kanslian neljän vuotuisen lisäistunnon rahoituksen. Kanslialla on pysyvästi käytössään hyvin varustettu kokoustila (sisältää tietoliikenne- ja telekommunikaatiolaitteet). Johto takaa kanslialle kaiken logistisen tuen. Artiklassa 5-2 määritellyt yhtiötoiminnan kulujen, kuten myös conti consolidati ja puheenjohtajan kanssa yhteisesti sovittujen kohteiden (artikla 5-4) arviointikulujen peitto ovat yhtiöketjun vastuulla. Lisäksi yritysneuvoston ensimmäisen toimikauden ajaksi on sovittu 54 000 euron budjetti, jonka kanslia käyttää artiklan 5-4 toiseksi viimeisessä kappaleessa mainittujen toimintakykyarvioprosessien rahoitukseen. Artikla 8 : PÄÄ- JA VARAJÄSENTEN OIKEUDET JA TOIMIKEINOT : 8-1) Yritysneuvoston alaisten edustajien oikeussuoja: Yritysneuvostossa toimivat alaisten edustajat nauttivat samasta työoikeussuojasta ja vakuuksista kuin pääyhtiön valitsemat jäsenet, paitsi mikäli heidän työskentelymaissaan sovelletaan taloudellisesti kannattavampia sopimussäädöksiä. 8-2) Jäsenten työvälineistö: Pää- ja varajäsenten ryhmä saa käyttöönsä tehtäviensä hoidon kannalta välttämättömät tietoliikenneja telekommunikaatiovälineet. 8
8-3) Tuntiajat: Valmistavissa, täys- sekä yhteenvetoistunnoissa vietetyn ajan lisäksi yritysneuvoston jokaisella pääjäsenellä on vuosittainen 90 tunnin tehtäväaika (matkatunnit eivät sisälly tähän laskentaan). Nämä työtunnit voidaan jakaa pää- ja varajäsenten kesken. Yritysneuvoston kanslian jokaisella jäsenellä on lisäksi 120 tunnin tehtäväaika (matkatunnit eivät sisälly tähän laskentaan). Nämä työtunnit kattavat kanslian tehtäviin kuluvan ajan. 8-4) Yritysneuvoston jäsenten koulutustilaisuudet: Jokaisella yritysneuvoston pää- ja varajäsen voi osallistua vuosittain viiden päivän koulutustilaisuuteen. Näistä riippumatta jokaiselle neuvoston jäsenelle tarjotaan kielikoulutusta (ranska tai englanti) yhtiöketjun kielitaidon kehittämispolitiikan mukaisesti. 8-5) Vierailuoikeus: Yritysneuvoston jäsenillä on vapaa pääsy kaikkiin ketjun piiriin kuuluviin yhtiöihin ja heillä on mahdollisuus tavata alaisten tai ammattiyhdistysten edustajia. Jäsenet voivat vierailla kyseisten yhtiöiden toimipaikoilla, mikäli he ovat etukäteen saaneet siihen luvan kyseisten yhtiöiden johtajilta. Vierailujen matkakulut (kuljetus ja majoitus) ovat johdon vastuulla 30 menopaluun vuosittaiseen rajaan saakka. Yritysneuvoston jäsenen edustaessa monta eri yhtiötä tai yhtiötä, joka muodostaa useammasta toimipisteestä samassa maassa, on hänellä oikeus neuvotella alaisten kanssa ja tehdä tiettäväksi valtaoikeutensa kyseisessä toimipaikassa. Tämä oikeus syntyy kyseisten yhtiöiden johdon kanssa solmitusta sopimuksesta. 8-6) Vaitiolovelvollisuus: Yritysneuvoston jäsenet, heitä avustava(t) asiantuntija(t) sekä istuntoihin osallistuvat kuulijat ovat työlain artiklan L. 432-7 mukaisesti tietoonsa saamistaan luottamuksellisista tiedoista vaitiolovelvollisia. Vaitiolovelvollisuus ei raukea toimikauden lopussa. Artikla 9 : SOPIMUKSEN KESTO, MUOKKAUS JA JULKISTAMINEN: Tämä sopimus astuu voimaan sen allekirjoittamista seuraavana päivänä. Sopimuksen kestoksi on määrätty kolme (3) vuotta. Sopimus on jatkettavissa kolmen (3) vuoden jaksoina. Sopimusta voidaan muokata milloin tahansa, erityisesti tilanteissa, joissa yhtiön toimilaajuuden kasvu tai lakien tai säädösten muutokset aiheuttavat sen, että sopimuksen ehtoja on tarkistettava sen yleisen pätevyyden säilyttämiseksi. Sopimusehtojen täytäntöönpanosta tehdään arvio vuoden alussa, jotta mahdollista myöhempää muokkaustarvetta voidaan ennakoida ja käsitellä. Suurimman yhtiön pääjohtajan ja yritysneuvoston alaisten edustajistoenemmistön tulee allekirjoittaa muokattu sopimus saattaakseen se lainvoimaan. 9
Ensimmäisen kolmivuotisen sopimuskauden päätyttyä suurimman yhtiön pääjohtaja tai yritysneuvoston alaisten edustajistoenemmistö voivat julkistaa sopimuksen sisällön milloin vain. Sopimuksen julkistamisesta tiedotetaan sen toiselle osapuolelle yhdellä tai useammalla kirjatulla tiedotteella, jotka sisältävät vastaanottovahvistuskuitin. Sopimuksen voimassaoloaika lakkaa kuuden (6) kuukauden päästä ilmoituksesta, mikäli uutta sopimusta ei allekirjoiteta. Julkistamista seuraavana kuukautena yhtiön pääjohtaja kutsuu artiklassa 6-4 määritellyn yritysneuvoston koolle neuvottelemaan uudesta sopimuksesta. Mikäli kuuden (6) kuukauden ennakkoilmoitusajan päättyessä sopimuksen osapuolet eivät ole solmineet uutta sopimusta, pääjohtaja ja yritysneuvoston alaisten edustajistoenemmistö voivat sopia sopimuksen jatkamisesta enintään yhdellä (1) vuodella. Artikla 10 : SOPIMUKSEN SÄILYTYS : Sopimus käännetään jokaisen jäsenen edustaman maan kielelle. Sopimusosapuolten on kuitenkin epäselvyyksiä ratkottaessa viitattava ainoastaan sopimuksen ranskankieliseen versioon. Sopimus noudattaa Ranskan lakia. GAZ DE France :n eurooppalaisen yritysneuvoston toimipaikka sijaitsee osoitteessa rue Philibert Delorme 23, 75840 Paris cedex 17. Osapuolten ollessa erimielisiä Ranskan oikeuslaitos ratkaisee kiistat sopimuksen sisällöstä. Sopimuskopioita säilytetään suurimman yhtiön johdon toimistossa alueen työvoimahallinnossa sekä Pariisin luottomieskollegion tiloissa. 10