Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti YmV-asiantuntijakuuleminen 25.10.2016 THL 1
Kaukolämpöverkosto poisti savut Iisalmen keskustasta 1970-luvulla Puun käyttö väheni ja ilmanlaatu parani Suomen kaupungeissa 1960-luvulta alkaen helpomman ja siistimmän öljylämmityksen sekä kaupunkeihin rakennettujen kaukolämpöverkostojen myötä. 25.10.2016 THL 2
Mitä puunpolton merkityksestä tiedetään? Puunpoltto väheni ~ 50% 1970-luvulla Lisääntynyt ~ 50% 2000-luvulla, erityisesti taajamissa 2010 käyttö n. 8 milj. kiinto-m 3 = 40% pientalojen lämmityksen primäärienergian kulutuksesta N. 40% prim. PM 2.5 päästöistä v. 2010 (FRES-malli, Karvosenoja N., SYKE ) Puun pienpolton muutos Puunpoltto, m 3 /v Pientalojen lkm 0 (rivitaloja) 400 000 < 4 800 000 4 10 300 000 10 (kattiloita) 200 000 Puunpolton päästöt uuneista, varaavista takoista, saunankiukaista ym. ongelmana myös pääkaupunkiseudun pientaloalueilla: jopa yli 60% ( 5 µg/m 3 ) talvikauden PM 2.5 -pitoisuudesta (Saarnio ym. 2012)
Ensisijainen puulämmitys varsin yleistä maaseudulla ja maaseutualueiden taajamissa Ensisijaisen puulämmityksen osuus ja polttopuun vuotuinen käyttö Kuopion seudulla vuonna 2014 (Venejärvi ym. 2014). (vastaavat osuudet HSY:n seudulla noin 2 %)
Puun pienpolton päästöt Suomessa v. 2010 (SYKE, Metla, Tilastokeskus) 40 % kaikista pienhiukkasten (PM 2.5 ; halkaisija 2,5 m) päästöistä 55 % kaikista mustan hiilen (BC) päästöistä, jotka lämmittävät alailmakehää voimakkaasti lyhyellä aikavälillä erityisesti pohjoisilla alueilla Yli 80 % syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästöistä 30 % haihtuvien, ei-metaani hiilivety-yhdisteiden (NMVOC) päästöistä Haisevia, ärsyttäviä yhdisteitä (mm. formaldehydi, akroleiini) kohottavat alailmakehän otsonipitoisuutta (lämmittävä vaikutus) 25 % hiilimonoksidin (CO) päästöistä 25.10.2016 THL 5
PM 10 -pitoisuus vanhalla pientaloalueella heikkotuulisena päivänä (YTV 2006) PM10-, NO-, NO2-pitoisuusuus (µg/m 3 ) 350 300 250 200 150 100 50 0 Lintuvaara, Espoo 13.10.2005 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 CO-pitoisuus (µg/m 3 ) NO NO2 PM10 Leppävaara PM10 CO Korkeampi PM 10 -tuntipitoisuus kuin vilkkaan liikenteen läheisyydessä Leppävaarassa (Espoo) tai Helsingin keskustassa (YTV 2006). Hiukkasten levoglukosaani osoitti Lintuvaarassa lähteeksi puunpolton. 25.10.2016 THL 6
Suojaisilla esikaupunkialueilla huonoin ilmanlaatu Wintertime months: 1,2,3,11,12 Helmikuu, µg/m 3 18 12 13 10 15
Pe klo 24 HSY:n dataa Tapanila 2013 Tammi-maaliskuu 2013 PM 2.5 µg/m 3 tunnit PM 2.5 > 20 µg/m 3 Tapanila 9.5 197 h Vartiokylä 6.7 78 h Kallio 7.5 54 h Luukki 5.0 32 h
Menetelmät: tutkimusalue Kuopion Niiralassa Luode 0-1 m/s 1-2 m/s 2-3 m/s 3-4 m/s 4-5 m/s Pohjoinen 150 100 50 Koillinen Länsi 0 Itä Lounas Etelä Kaakko Mittausasema tutkimusalueen keskellä Seitsemän pientaloa korkeintaan 0,5 km:n etäisyydeltä mittausasemasta Kerrallaan mitattiin yhdessä rakennuksessa sisä- ja ulkoilman muuttujia (+ mittausasemalla) yhtäjaksoisesti vähintään yhden viikon arkipäivien ajan (ma-pe) Mittaukset tehtiin tammi-maaliskuussa 2015 25.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 9
Tulokset: Pitoisuusvaihtelut ajan suhteen, esimerkkinä asunnot 1 ja 5 Graafien viivat: Mittaustulokset asunnon sisältä, piha-alueelta, mittausasemalta. 25.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 10
IO-suhde Tulokset: Talojen sisä-ulko (I/O) pitoisuussuhteet Asuntokohtaisen IO-suhteen (%) laskeminen: (tuntipitoisuus sisällä) / (tuntipitoisuus ulkona) * 100; tuntikohtaisista IO-arvoista laskettiin keskiarvo asuntomittauksen ajalta 200 150 100 48 96 97 50 38 10 23 21 0 PM2.5 BC Levog B[a]P PAH summa PM10-1 (massa) PM10-2 (massa) 25.10.2016 Esityksen nimi / Tekijä 11
Vakavia terveyshaittoja pientalojen runsaasta puulämmityksestä Suomessa? (Pasanen ym. 2013; Salonen ym. 2015) Tutkimus puunpolton vaikutuksesta kuolleisuuteen 1981-2005 HSY:n pientalovaltaisissa taajamissa Data: pienalueittaiset (250 m x 250 m) rekisteriaineistot: Kuolemansyy- ja väestötiedot 1981-2005 Tilastokeskuksen ruututietokanta 1980 (lämmitysmuodot) Mallinnus: Neljä altistumisluokkaa puulämmityksen yleisyyden mukaan Vakioitu kuolleisuusriski altistumisluokittain verrattuna vähiten altistuneeseen referenssiväestöön Otettu huomioon muita vaikuttavia ja sekoittavia tekijöitä: ikä, sukupuoli, yksilötason sosioekonomiset erot, 5-vuotisperiodi, pientalotiheys, tuuliolosuhteet ym.
Puu (+muu) lämmityksen osuus 250x250 ruudulla 1980 Väestö 1980 52 000 22 000 9 500 9 000 Lentomelualue 13 25/10/2016 Presentation name / Author
PUUTE-projekti (STM & YM & HSY) Pääkaupunkiseudun pientalovaltaisissa taajamissa toteutettu pienalue-epidemiologinen takautuva kohorttitutkimus (N=92500): tautikuolleisuus vv. 1981-2006 ja syöpiin sairastuminen vv. 1981-2012 Selvä savualtistumisen suhteessa lineaarisesti kohoava (ad 15 % 22 %), ennenaikainen sydän- ja verisuonitautikuolleisuus miehillä ja naisilla Myös ennenaikaista kuolleisuutta hengityssairauksiin (ad 29 %) erityisesti miehillä Miehillä kaikkien syöpien (ad 8 %) ja keuhkosyövän (ad 28 %) ilmaantuvuudessa lineaarinen yhteys savualtistumisen voimakkuuteen Lisäksi viitteitä muiden syöpien ilmaantuvuuden lisäyksestä miehillä ja naisilla 25.10.2016 THL 14
Puunpolton savuille altistuminen lisäsi eniten sydän- ja verisuonitautikuolemia pääkaupunkiseudun pientaloalueilla 1981-2005 (Pasanen ym. 2013) Aineistosta rajattu pois: lentomelualueet, vilkkaiden teiden ja rautateiden ympäristöt Keskitason + korkea altistus (18 500 asukasta): yhteensä 2378 sydänkuolemaa 1981-2005 13 ylimääräistä sydänkuolemaa / vuosi N. 500 ylimääräistä sydän-, verisuoni- ja hengityssairauskuolemaa 25 vuodessa
25.10.2016 THL 16