GYNEN NETTITENTTI 2012: KYSYMYSTEN LAADINTA NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSOPIN ALKUKUULUSTELUUN

GYNEN NETTITENTTI 2012: KYSYMYSTEN LAADINTA NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSOPIN ALKUKUULUSTELUUN Otto Forsbom Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Naistentautien klinikka Toukokuu 2012

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen koulutusohjelma Forsbom, Otto: Gynen nettitentti 2012: Kysymysten laadinta Naistentautien ja synnytysopin alkukuulusteluun (Ob/Gyn e-exam 2012 - Creating the Questions for Course on Obstetrics And Gynecology) Opinnäytetyö: 21 sivua Ohjaajat: kliininen opettaja, LT Kaisa Raatikainen ja kliininen opettaja, LT Marita Räsänen Avainsanat: verkko-opetus, tentti, naistentaudit Syventävien opintojeni aihe on laatimani lääketieteen perusopetuksen naistentautien kurssin alkutentti. Se on toteutettu Internet-pohjaisena tenttinä (nettitentti), jossa kysymykset ovat olleet monivalinta- ja tosi/epätosikysymyksiä. Ensimmäinen naistentautien nettitentti toteutettiin vuonna 2010 Kuopion yliopistossa syventävien opintojen opinnäytetyön osana. Tätä aiemmin tentti on toteutettu perinteisinä paperitentteinä, jotka ovat laatineet naistentautien opettajat. Aiheesta ei ole Kuopion yliopistossa tai Itä-Suomen yliopistossa tätä aiemmin tehty opinnäytetöitä tai julkaisuja. Kysymykset perustuvat Duodecimin Naistentaudit ja synnytykset -oppikirjan 5. painokseen (2011). Tentissä on myös käytetty edellisen alkutenttiversion kysymyksiä siltä osin kuin ne ovat olleet uuden oppikirjan avulla vastattavissa. Kysymykset on pyritty muotoilemaan mahdollisimman yksiselitteisiksi, jotta sanamuodoista johtuvia vääriä vastauksia tai vastaamatta jättämisiä ei pääsisi syntymään. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan verkkokuulustelun yleistä taustaa ja esitellään naistentautien verkkokuulustelun uusimman version kysymysten laadintaa.

3 Sisällys 1. Johdanto...... 4 2. Verkko-opetus......5 2.1. Perusasiat verkko-opetuksesta. 5 2.2. Verkko-opetuksen erot perinteiseen opetukseen...5 2.3. Verkkotentin erikoispiirteet. 7 2.4. Moodle-oppimisalusta. 9 3. Naistentautienverkkokuulustelu......10 3.1. Naistentautien verkkokuulustelun tavoitteet. 10 3.2. Kuulustelun toteutus. 10 3.3. Kysymysten laadinta. 11 3.4. Aiempien kysymysten karsinta ja muokkaus....12 3.5. Kokonaisuuden yhdenmukaistaminen...13 3.6. Nykyisen tentin tulokset...14 3.7. Nykyisistä kysymyksistä saatu palaute..15 3.8. Tentin perusteella tehdyt muutokset kysymyksiin....15 4. Pohdinta.....17 Lähteet....19

4 1. Johdanto Itä-Suomen yliopiston lääketieteen lisensiaatin koulutuksen kliinisen vaiheen kursseista osassa käytetään osallistumisen edellytyksenä alkukuulusteluja, joista suurin osa on toteutettu perinteisinä vastauspaperille tehtävinä tentteinä (paperitentti). Tästä poiketen naistentautien alkukuulustelu on toteutettu Internetissä tehtävänä kuulusteluna (nettitentti). Verkkopohjaisen kuulustelun etuna on nähty joustava aikataulu ja tentin jälkeen välittömästi saatava palaute ja tulokset. Tämä tukee myös opiskelijan itsenäistä opiskelua ja oman osaamisen arviointia. Etuna voidaan pitää myös helposti järjestettäviä uusintayrityksiä, jotka mahdollistavat läpäisykynnyksen pidon korkeana. Internet-kuulustelun ohessa opiskelijoille on naistentautien kurssilla tarjolla verkossa opiskelumateriaalia ja opetuksiin liittyviä ennakkotehtäviä. Verkkoympäristö Moodle (avoimen lähdekohdin ohjelma, alkuperäinen kehittäjä Martin Douglamas, julkaistu ensimmäisen kerran 1999, uusin versio 2012) tarjoaa mahdollisuuden myös esimerkiksi luentomateriaalien julkaisemiseen, opettajien ja opiskelijoiden väliseen kommunikaatioon ja keskusteluihin opiskeltavista aiheista. Syventävien opintojeni tarkoitus on ollut luoda uusia kysymyksiä naistentautien alkukuulusteluun ja lisäksi päivittää aiemman, oppikirjan edelliseen painokseen perustuvan kuulustelun kysymykset uutta painosta vastaaviksi sekä perehtyä aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Aiheesta tehtyjä julkaisuja on kansainvälisestikin vähän, parhaiten aihettani vastasi Hammoudin ja Barclayn julkaisu vuodelta 2002 Academic Medicin: Journal of the Association of American Medical Colleges -lehdessä.

5 2. Verkko-opetus 2.1. Perusasiat verkko-opetuksesta Verkkokuulustelu on 1990-luvun loppupuolelta asti yleisesti käytössä ollut tapa testata opiskelijoiden osaamista (Krantz 1995, Duchastel 1997). Se poikkeaa joiltakin osin perinteisestä opetuksesta ja toisaalta antaa uusia mahdollisuuksia, mutta asettaa myös uusia rajoituksia kuulustelun laadinnalle. Verkko-opetus lisää opettajien mahdollisuuksia tarkkailla opiskelijoiden oppimista ja parantaa mahdollisuuksia kehittää opetusta jopa kurssin aikana opiskelijoiden oppimisen perusteella. (Rolf & McPherson 1995) Opiskelijat omaksuvat pyrkimyksen syvempään asioiden hallintaan kuin perinteisessä opetuksessa, jossa usein tyydytään pintapuoliseen osaamiseen (Entwistle 1992). Muutoksista huolimatta opettajan asema opiskelijan osaamisen arvioijana edelleen säilyy. Opiskelijat haluavat kursseille ohjausta, ja ohjaus vähentää keskeyttämisiä ja parantaa opintojen arvostusta. (Nurmela & Suominen 2007) 2.2. Verkko-opetuksen erot perinteiseen opetukseen Verkko-opetus mahdollistaa monipuolisen tiedon välittömän palautteen annon ja kannustaa opiskelijoita monipuolisempaan tiedonhakuun ja itsenäisempään opiskeluun kuin perinteinen, luento-opiskeluun ja yhdessä paikassa ilman apumateriaaleja suoritettavaan kuulusteluun perustuva opiskelu. Verkko-opetus muuttaa opettajan asemaa perinteisestä auktoriteettiasemasta enemmän ohjaavaan rooliin. Opiskelija puolestaan siirtyy aktiivisempaan rooliin. (Nurmela & Suominen 2007) Itsenäinen opiskelu parantaa osaamista (Botezatu, Hult, Fors, 2010; Rolfe & McPherson 1995).

6 Itsenäisemmän opiskelutavan tulisi kannustaa opettajaa tarjoamaan opiskelijoille monipuolista opintomateriaalia. Oppikirjan ohella opiskelijoille voidaan tarjota esimerkiksi ulkomaalaisia verkkomateriaaleja, interaktiivisia oppimisympäristöjä ja verkkojulkaisuja. Verkko-opetuksen oppimistulokset ovat soveltavilla aloilla yhtä hyviä kuin perinteisen luento-opetuksen (Hale, Mirakian, Day, 2009; Smith, Roberts, Partridge 2007). Kun farmakologian kurssin opetus toteutettiin verkkopohjaisena osalle ja perinteisenä luentokuulusteluna lopuille opiskelijoille, näiden ryhmien oppimistuloksissa ei havaittu merkittävää eroa. Opiskelijat kuitenkin pitivät enemmän perinteisestä opetusmallista. (Hale ym. 2009) Joissain tenteissä opiskelijoiden tulokset ovat verkko-opetuksessa olleet jopa paremmat kuin perinteisessä luento-opetuksessa. Gerontologian kurssilla opiskelijat oppivat paremmin, kun opetus toteutettiin Internetissä verrattuna perinteiseen luokkahuoneopetukseen. (Gallagher, Dobrosielski-Vergona, Wingard, Williams 2005) Perustietojen opettamisessa verkko-opetus on vaikuttanut perinteistä opetusta huonommalta mallilta (Millis, Dyson, Cannon, 2009): vaikka opiskelijoille tarjottiin samat aineistot sekä Internetissä että luennoilla, korreloi luennoille osallistuminen selkeän myönteisesti oppimistuloksiin. Tutkimuksessa virhelähteen aiheuttaa se, että aktiivisemmin luennoille osallistuvilla on mahdollisesti myös suurempi opiskelumotivaatio. (Millis ym. 2009) Opetusmetodina verkko-opetus siis vaikuttaa lupaavalta, jo nykyisellään tuloksiltaan yhtä hyvältä kuin perinteinen opetus, mutta opiskelijoiden oppimiskokemuksien suhteen verkko-opetus ei ainakaan vielä täytä toiveita. Opetusmetodin kehittäminen on siis jatkossakin tarpeen (Botezatu ym. 2010).

7 2.3. Verkkotentin erikoispiirteet Verkkotentit on pääosin toteutettu siten, että opiskelija suorittaa tentin itsenäisesti vapaa-ajallaan ja valitsee itse, missä tentin tekee. Tenttimuoto mahdollistaa myös ryhmätyöskentelyn. Tämä asettaa uusia haasteita myös tentin laatijalle: opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää tenttiä tehdessään apumateriaalia, mikä vaatii perinteistä tenttiä vaikeampien, mutta yksiselitteisempien kysymyksiä tekoa. Yksiselitteisyys on tärkeää, koska luotettavienkin lähdemateriaalien välillä voi olla eroa esimerkiksi hoitokäytäntöjen suhteen. Esimerkki poikkeavista hoitokäytännöistä on misoprostolilla toteutettu raskaudenkeskeytysyritys, jonka katsotaan Naistentautien oppikirjan ja HUS:n Naistentautien klinikan hoito-ohjekokoelman (Haikarakansion) perusteella estävän epäonnistuessaankin raskauden jatkumisen epämuodostumariskin vuoksi. Tätä ei kuitenkaan KYS:ssa pidetä esteenä raskauden jatkamiselle, mikäli raskaudessa ei muuten ole poikkeavaa, vaan misoprostolin käyttöön katsotaan liittyvän kohonnut sikiövaurion riski vain säännöllisessä närästyslääkekäytössä. Terveysportin Gravbasen mukaan raskauden aikainen misoprostoli voi aiheuttaa sikiövaurioita ja tämän vuoksi suositellaan normaalien raskausseulojen lisäksi erikoislääkärin tai sikiötutkimusyksikön tekemää rakennekontrollia raskausviikoilla 18 21. Aiheesta tehdyn tutkimuksen mukaan misoprostolin käyttö raskauden aikana voi johtaa raajojen kehityshäiriöihin. (Gonzalez ym. 1993; Castilla, Orioli 1994; Gonzalez ym. 1998) Tämän ristiriidan vuoksi tähän aiheeseen liittyvä kysymys on myös poistettu naistentautien alkukuulustelusta. Verkossa tapahtuvan opiskelijoiden testaamisen on todettu parantavan tenttituloksia ainakin hammaslääketieteessä (Jackson, Hahhum, Koroluk, Proffit 2011). Useita verkkoharjoitustehtäviä kurssin aikana tehneet opiskelijat oppivat paremmin kuin opiskelijat, jotka eivät tehneet harjoitustehtäviä, ja harjoitustehtävien lisääminen kurssin ohjelmaan paransi kurssin oppimistuloksia. (Jackson ym. 2011)

8 Internet-pohjaisen opetuksen lisääminen kurssille on parantanut opiskelijoiden lopputenttiarvosanoja. Kun aikaa vievällä ja paljon opettamisresursseja vaatineella hammas-radiologian kurssilla alettiin tarjota perinteisen luentoopetuksen lisäksi sähköistä aineistoa Internetissä, opiskelijoiden tulokset lopputentissä nousivat merkittävästi. Tämä vähensi myös opettajaresurssien tarvetta. (Meckfessel ym. 2011) Oppimistulokset parantuvat verkko-opetuksessa myös opiskelijoilla, joilla oli lähtökohtaisesti hyvät taidot (Smith ym. 2007). Oppimistuloksilla ei hyvätaitoisillakaan opiskelijoilla ole tutkimuksessa todettu olevan eroa verkkoopetuksen ja perinteisen opetuksen välillä. Opiskelijat tosin kokevat perinteisen opetuksen tuottavan parempaa osaamista kuin verkko-opetuksen, 137:stä opiskelijasta vain 9 nimesi kolmesta opetustavasta (muodollinen luento, vuorovaikutteinen luento tai Internet-opetus) mieluisimmaksi Internetopetuksen. (Jackson ym. 2011) Internet-pohjainen kuulustelu voidaan toteuttaa joko siten, että opettaja itse käy läpi vastaukset, tai siten, että vastaukset tarkistetaan koneellisesti (Rolfe, McPherson 1995). Erityisesti tietokoneella tarkistettavien monivalintakysymysten yksiselitteisyyteen tulee kiinnittää huomiota, koska opettajalla ei ole mahdollisuutta tulkita opiskelijan vastausta, vaan väärän vaihtoehdon valitseminen johtaa suoraan pisteiden vähenemiseen. Vaikka epäselvien kysymysten pisteytykseen on mahdollisuutta jälkikäteen tehdä muutoksia, tämä ei yleensä ole tarkoituksenmukaista. 2.4. Moodle-oppimisalusta Verkko-opetuksessa käytetään pääsääntöisesti jotain tiettyä oppimisalustaa eli tietokonesovellusta, jonka kautta kysymykset ja materiaali annetaan opiskelijoiden käyttöön. Useimmat oppimisympäristöt ovat nykyään Internetpohjaisia ja mahdollistavat materiaalin tarjoamisen alkuperäisessä tiedostomuodossaan.

9 Itä-Suomen yliopistossa käytetään oppimisympäristönä Moodlea (Douglamas ym. 1999-2012). Tämän oppimisympäristön kautta onnistuu keskustelu, harjoitusten ja testien rakentaminen verkkoon, oppimateriaalin jakaminen opiskelijoille, kirjoitustehtävien palautus ja opiskelijoiden vertaisarviointi ja - kommentointi näistä tehtävistä. Moodlessa on sisäänrakennettuna mahdollisuus luoda kyselyitä, joihin voidaan lisätä kysymyksiä kyselyiden alkamisen jälkeen ja esimerkiksi kahden eri ryhmän kuulustelun välillä. Sovellus laskee automaattisesti opiskelijan saamat pisteet kuulustelusta ja antaa opiskelijalle välittömän palautteen tentistä (hyväksytty/hylätty ja pistemäärä). 3. Naistentautien verkkokuulustelu 3.1. Naistentautien verkkokuulustelun tavoitteet Verkkokuulustelussa on yhdistetty monivalintakysymyksiä ja tosi/epätosiväittämiä. Avoimia kysymyksiä ei ole käytetty. Kysymysten luonne ja vaatimustaso on pyritty asettamaan sellaiseksi, että niihin ei voi vastata yksinomaan ennalta opitun tiedon pohjalta, vaan vaaditaan oppimateriaalin aktiivista käyttöä myös kuulustelun aikana. Tavoitteena on ollut, että opiskelija joutuu etukäteen opiskelemaan oppialuetta selvitäkseen helpoimmista kysymyksistä ja kyetäkseen löytämään tarvittavat tiedot. Lisäksi opiskelija joutuu tentin aikana käyttämään oppimateriaaleja voidakseen vastata haastavampiin kysymyksiin ja voidakseen tarkistaa tarkkaa tietoa, kuten lukuarvoja, vaativat vastaukset. Aikarajoitettujen verkkokuulusteluiden tekemisen kurssin aikana on todettu parantavan opiskelijoiden osaamista (Dobson 2008).

10 3.2. Kuulustelun toteutus Kuulustelun läpipääsyrajaksi on asetettu 70 % maksimipisteistä. Oikeista vastauksista on mahdollista kunkin kysymyksen kohdalla saada 1 piste, vääristä -1 piste. Kaikki vaihtoehdot vastaamalla kustakin kysymyksestä saa siis 0 pistettä. Yksittäisen kysymyksen pienin mahdollinen pistemäärä on kuitenkin 0 pistettä, eli väärin vastaamisesta rangaistaan vain kysymyskohtaisesti. Jokaisen kysymyksen kohdalla opiskelijalla on myös mahdollisuus jättää vastaamatta, jolloin tehtävästä ei saa pisteitä. Jokaisella tenttikerralla opiskelijalle arvotaan kysymyspankin 234:stä kysymyksestä 30 satunnaista kysymystä. Arvonta ei ole painotettu, mutta sama kysymys ei voi tulla kahdesti. Opiskelijan on hyväksyttyyn tulokseen päästäkseen saatava vähintään 21 pistettä. Kyselylle on asetettu aikarajaksi 180 minuuttia. Naistentautien alkukuulustelun aikarajaa on kuulustelun käytössäolon ajan vaihdettu opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Alkuperäinen kyselyaika oli kolme tuntia, mitä opiskelijat pitivät hyvänä. Tätä kuitenkin lyhennettiin puoleentoista tuntiin, jotta ennakkoperehtyminen materiaaliin olisi välttämättömämpää. Tämä kuitenkin johti tenttitulosten ja opiskelijoilta saadun palautteen huononemiseen. Siksi tenttiaika pidennettiin takaisin kolmeen tuntiin. Aikarajan asettaminen kyselylle on perusteltu, sillä aikarajojen on todettu parantavan oppimistuloksia (Brothen & Wambach, 2004). 3.3. Kysymysten laadinta Kysymysten laadinta alkoi vanhojen kysymysten läpikäymisellä, jossa kartoitin, mitä on aiemmin kysytty ja minkä tyyppisiä kysymyksiä on jo olemassa. Tämän jälkeen kävin läpi naistentautien oppikirjan soveltuvin osin ja kehitin kysymyksiä, joihin oli löydettävissä vastaus joko suoraan yksittäisen kirjan kohdan perusteella tai eri osioissa kerrottua tietoa yhdistelemällä. Tavoitteena oli, että osaan kysymyksistä voisi vastata suoraan kirjan pohjalta, mutta osa vaatisi laajempaa aiheeseen perehtymistä.

11 Seuraavassa on esimerkki yksinkertaisesta, suoraan kirjasta tarkistettavissa olevasta väittämästä: Raskausviikoilla 22-36+6 syntynyttä lasta kutsutaan keskoseksi. Kyseessä on tosi/epätosi -väittämä, jonka oikea vastaus on tosi ja jonka vastaus on Naistentautien oppikirjan raskauden keston häiriöitä käsittelevässä kappaleessa 37, sivulla 401: WHO:n määritelmän mukaan lapsi on ennenaikainen, jos hän syntyy yli kolme viikkoa ennen laskettua aikaa ja Kansainvälisen tautiluokituksen mukaan kyseessä on synnytys silloin, kun lapsi syntyy vähintään 22 raskausviikkoa kestäneen raskauden jälkeen. Seuraavassa on esimerkki laajempaa kirjan tietojen soveltamista vaativasta kysymyksestä: Oksitosiini-infuusiota käytetään:, jonka vastausvaihtoehdot olivat: -synnytyksen nopeuttamiseen -hartiadystokian estoon -kohdun ulosluiskahduksen ehkäisyyn -aiemmin keisarinleikatuilta huonon kohdun supistuvuuden ehkäisyyn -istukan syntymisen edistämiseen. Näistä synnytyksen nopeuttamiseen, kohdun ulosluiskahduksen ehkäisyyn ja istukan syntymisen edistämiseen olivat oikeat vaihtoehdot. Oikean vastauksen saaminen vaati koko kappaleeseen 44 perehtymistä. 3.4. Aiempien kysymysten karsinta ja muokkaus Luotuani itse 140 kysymystä kävin läpi Naistentautien uuden kirjan ja näiden kysymysten pohjalta läpi nettitentin vanhat kysymykset (176 kpl) ja karsin näistä ne, joiden en katsonut sopivan alkukuulustelun koealueeseen tai joihin ei löytynyt kirjan uudesta painoksesta yksiselitteistä vastausta. Päällekkäisyyden vuoksi poistin myös joitakin itse luomiani kysymyksiä ja vanhoja kysymyksiä sen

mukaan, kummat koin paremmiksi. Lisäksi muutin joitakin sanamuotoja, joiden tulkitsin olevan mahdollisesti sekaannusta aiheuttavia. 12 Muutin muun muassa epileptikon foolihappo-hoidon aloitukseen liittyvää kysymystä: aiemmassa versiossa oli oikeana vastauksena, että hoito tulee aloittaa 3 kk ennen hedelmöittymistä, minkä muutin kirjan käyttämään muotoon: Foolihappolisä tulee aloittaa jo raskautta suunniteltaessa. Päivitin myös kysymyksiä uutta kirjaa vastaaviksi. Esimerkiksi lapsivesipistoksen alaraja vanhassa kysymyksessä oli H14, mutta uuden painoksen mukaan raja on H15. Näin päädyin 234 kysymykseen. 3.5. Kokonaisuuden yhdenmukaistaminen Luotuani kaikki 234 kysymystä, kävin nämä vielä läpi varmistaakseni, että kysymysten tyyli ja henki on keskenään kohtalaisen yhdenmukainen, jotta kaikki arvotut tentit olisivat mahdollisimman hyvin toisiaan vastaavia. Jo edellisessä karsintavaiheessa poistin kolme kysymystä, joiden tyyli poikkesi merkittävästi muista. Näihin kuului esimerkiksi seuraava: Nuori nainen on aloittanut seurustelusuhteen ja tulee hakemaan e- pillerireseptiä. Jutustelu asioista sujuu luonnollisesti, mutta gynekologinen tutkimus ei voimakkaan jännitystilan vuoksi onnistu. Kysyminen seksin sujumisesta saa potilaan vaitonaiseksi. Mikä on työdiagnoosisi? Oikea vastaus oli: Vaginismi. Sinänsä järkevä kysymys oli tyyliltään hyvin erilainen kuin muut kysymykset ja vaati lisäksi spekulaatiota, jota ei voida pitää järkevänä tentissä, jossa opiskelija ei voi perustella vastaustaan.

13 3.6. Nykyisen tentin tulokset Laatimani tentti on ollut käytössä alkukuulusteluna kahdesti, kevään 2012 kahdella kurssikerralla. Siihen on osallistunut 64 opiskelijaa, jotka ovat tehneet yhteensä 80 yritystä. Yrityksistä hyväksyttyjä on ollut 65 (81 %), hylättyjä 15 (19 %). Opiskelijoista 52 (81 %) pääsi tentin läpi ensimmäisellä yrittämällä, 9 (14 %) toisella ja loput 3 (5 %) kolmannella yrittämällä. Yksi opiskelija suoritti alkukuulustelun uudestaan, vaikka pääsi läpi jo ensimmäisellä yrittämällä. Yhdenkään opiskelijan tenttitulokset eivät huonontuneet uusien yritysten myötä. Kolmelle opiskelijalle järjestettiin uusintatentti alkuperäisten 3 yrityksen jälkeen. Huonoin tulos tenttiyritykselle oli 50,6 % oikein, paras 92,2 % oikein. Opiskelijoista 36 (56 %) sai 70 79,9 %, 24 opiskelijaa (38 %) sai 80 89,9 % pisteistä ja 4 (6 %) opiskelijaa 90 100 % pisteistä. Keskiarvo tenttipisteissä kaikista yrityksistä oli 75,8 % ja kaikista hyväksytyistä yrityksistä 79,1 %. Jos yhden opiskelijan kahdesta hyväksytystä suorituksesta huomioidaan vain parempi, oli keskiarvo edelleen 79,1 %. Keskimäärin aikaa käytettiin tenttiyritykseen 85 minuuttia. Läpimenneiden yritysten keskimääräinen kesto oli 86 minuuttia (87 minuuttia, jos huomioidaan kahteen kertaan tentin läpäisseeltä opiskelijalta vain parempi tulos), ja hylättyjen suoritusten keskimääräinen kesto 80 minuuttia. 3.7. Nykyisistä kysymyksistä saatu palaute Nykyisistä kysymyksistä ei ole erikseen kerätty palautetta, mutta kurssipalautteen ohessa tullut palaute on ollut pääosin positiivista. Esimerkkinä palautteesta: Alkutentti oli hyvä orientoiva tehtävä. Suullisesti saadut palautteet ovat seuraavat: Looginen, painotti samoja asioita kuin opetuksissa, Ei liian vaikea, pystyin vastaamaan tietojeni ja kirjan avulla.

14 Kysymyksistä on tullut yksi kirjallinen valitus. Tässä palautteessa kritisoitiin sitä, että kysymykset ovat liian nippelitietoon keskittyviä eikä niihin löydy kirjasta vastauksia. Tarkempi perehtyminen asiasta huomauttaneen opiskelijan tuloksiin kuitenkin osoitti, että kysymyksiin, joihin hän oli vastannut väärin, oli selvästi löydettävissä oikeat vastaukset kirjasta. Aiemminkin Moodle-tentistä oli tullut varsin positiivista palautetta, mutta kysymyksiä oli kritisoitu liiasta embryologian painottamisesta ja tenttiin varattua aikaa pidettiin alkuun liian lyhyenä. Tuolloin tenttiaikaa oli käytössä vain 1,5 tuntia nykyisen 3 tunnin sijaan. Luvussa 3.6. kuvatun perusteella nykyinen tenttiaika vaikuttaa onnistuneelta. 3.8. Tentin perusteella tehdyt muutokset kysymyksiin Ensimmäisten kahden tentin jälkeen kliininen opettaja Kaisa Raatikainen poisti käytöstä kuusi kysymystä, jotka olivat huonosti onnistuneita, kurssin kannalta epäolennaisia tai joihin oli tullut vain vähän oikeita vastauksia. Esimerkki näistä kysymyksistä oli Antimikrobilääkkeiden valinta imetyksen aikana vaatii erityisen tarkkaa harkintaa, johon oikea vastaus oli epätosi, koska pääosin antibiootteja voidaan käyttää imetyksen aikana esteettä. Kysymys oli kuitenkin sikäli epälooginen, että luonnollisesti imetyksen aikana tulee käyttää tarkkaa harkintaa antibioottien suhteen. Toinen esimerkki oli seuraava: Mitä tulee tietää astman hoidosta raskauden aikana? a. Kohtauslääkkeenä käytetty beeta2-agonistia käytetään vain pahoissa kohtauksissa, ei estona. b. Kaikki astmalääkkeet ovat vasta-aiheisia ensimmäisellä kolmanneksella. c. Pitkävaikutteinen estolääkkeenä käytetty steroidi on vasta-aiheinen. d. Antihistamiineja ei tule käyttää ensimmäisellä raskauskolmanneksella.

Näistä oikea vastaus oli d. Oikeita vastauksia oli tullut vähemmän kuin vääriä, ja kaiken kaikkiaan kysymys oli hieman sekava eikä kurssin sisällön kannalta olennainen. 15 4. Pohdinta Internet-kuulustelun käyttö toimii hyvin osaamisen mittarina ja auttaa myös osaamisen kehittämisessä. Oppimateriaalin ja opetuksen tarjoaminen verkossa auttaa tenttiin valmistautumisessa ja parantaa oppimistuloksia. Naistentautien kurssilla verkkokurssi on helpottanut kuulustelun tarkastamista ja opiskelijoilta saadun palautteen perusteella kuulustelumuotoa on myös pidetty onnistuneena. Verkkopohjaisten kuulustelujen käyttö on todennäköisesti lisääntymässä tulevaisuudessa ja tämän vuoksi yhä tärkeämmäksi jatkossa noussee kuulustelujen luomisen sijaan kuulusteluiden pitäminen ajan tasalla. Myös muun verkkoaineiston päivittäminen vaatii jatkossa panostusta, koska Internetissä olevan oppimateriaalin selvä etu perinteiseen paperiaineistoon verrattuna on helppo uudistaminen. Yksi mahdollisuus tenttien päivittämiseen on toteuttaa päivitys opiskelijoiden toimesta. Tällöin opinnäytetyö on looginen ratkaisu, jotta opiskelijakin hyötyy tekemästään työstä. Opiskelijalla voidaan myös olettaa olevan parempi näkemys siitä, millaiset kysymykset ovat oppimisen kannalta mielekkäitä ja millaisiin kysymyksiin vastaaminen todella vaatii aineistoon perehtymistä. Opiskelijalla ei luonnollisesti ole yhtä syvää osaamista tentin aiheesta kuin alan erikoislääkärillä, mutta toisaalta hänellä on omakohtaista tuoretta kokemusta tentistä ja yleensä käsitys myös muiden opiskelijoiden näkemyksestä tentistä.

16 Tenttiä laadittaessa ongelmana on aina sopivan vaatimustason löytäminen. Liian helppo tentti ei hyödytä opetusta, mutta toisaalta liian vaikea tentti vaatii kohtuutonta panostusta opiskelijoilta ja johtaa hylkäyksiin niilläkin opiskelijoilla, jotka osaavat oppisisällön riittävän hyvin. Tämä korostuu verkkokuulustelussa, jossa tehtävien arviointia ei voi muuttaa keskimääräisen osaamisen perusteella kuten perinteisessä tentissä. Tentin vaikeustason ohella myös tentin tyyli vaikuttaa opiskelijoiden intoon lukea tenttiin ennakkoon. Verkon kautta tehtävä tentti säästää sekä opiskelijoiden että opettajien aikaa ja mahdollistaa opetuksen, joka ei perinteisillä menetelmillä olisi mahdollista. Nettitentin asema naistentautien kurssilla on vakiintunut ja verkko-opetuksen käyttö nykyaikainen tapa toteuttaa opiskelijalähtöistä opiskelua ja tarjota opiskelulle parhaat mahdolliset lähtökohdat. Nettitentti on osoittautunut toimivaksi tavaksi testata ja kehittää opiskelijoiden valmiuksia naistentautien kurssille ja se sopii nykymuodossaan hyvin kurssin tarpeisiin.

17 Lähteet Botezatu M, Hult H, Fors UG. Virtual patient simulation: what do students make of it? A focus group study. BMC Med Educ 2010; 10:91. Brothen T, Wambach C. The value of time limits on internet quizzes. Teach Psych 31: 62-64, 2004. Castilla EE, Orioli IM. Teratogenicity of misoprostol: data from the Latin- American Collaborative Study of Congenital Malformations (ECLAMC) Am J Med Genet 1994 Jun 1;51(2):161-2 Dobson JL. The use of formative online quizzes to enhance class preparation and scores on summative exams. Adv. Physiol Educ 2008 vol.32 no.4 Duchastel P, A Web-Based Model for University Instruction. J of Educ. Technology Systems 1997; 25 (3) Duodecim, kirja: Naistentaudit ja synnytykset, 5. painos, 2011. toim. Ylikorkala ja Tapanainen (toim.) Entwistle NJ. Influences on the quality of studenty learning implications for medical education. S Afr Med J 1992; 81:596-606 Gallagher JE, Dobrosielski-Vergona KA, Wingard RG, Williams TM. Web-based vs. traditional classroom instruction in gerontology: a pilot study. J Dent Hyg. 2005 Summer;79(3):7. Epub 2005 Jul 1. Gonzalez CH, Marques-Dias MJ, Kim CA, Sugayama SM, Da Paz JA, Huson SM, Holmes LB. Congenital abnormalities in Brazilian children associated with misoprostol misuse in first trimester of pregnancy. Lancet 1998 May 30; 351(9116):1624-7

Gonzalez CH, Vargas FR, Perez AB, Kim CA, Brunoni D, Margues-Dias MJ, Leone CR,Correa Neto J, Llerena Júnior JC, de Almeida JC. Limb deficiency with or without Möbius sequence in seven Brazilian children associated with misoprostol use in the first trimester of pregnancy. Am J Med Genet1993 Aug 1;47(1):59-64 18 Gravbase, Terveysportti. Hale LS, Mirakian EA, Day DB. Online vs classroom instruction: student satisfaction and learning outcomes in an undergraduate Allied Health pharmacology couse. J Allied Health. 2009 Summer; 38(2):e36-42 Hammoud MM, Barclay ML. Development of a Web-based question database for students self-assessment. Acad Med. 2002 Sep; 77(9):925 Jackson TH, Hahhum WH, Koroluk L, Proffit WR. Effectiveness of web-based teaching modules: test-enhanced learning in dental education. J Dent Educ. 2011 Jun;75(6):775-81. Krantz JH. Linkedn Gopher and World-Wide Web services for the American Psychological Society and Hanover College Psychology Department. Behavior Research Methods, Instruments, & Computers 1995,27 (2), 193-197 Meckfessel S, Stühmer C, Bormann KH, Kupka T, Behrends M, Matthies H, Vaske B, Stiesch M, Gellrich NC, Rücker M. Introduction of e-learning in dental radiology reveals significantly improved results in final examination. J Craniomacillofac Surg. 2011 Jan; 39(1):40-8. Epub 2010 May 7. Millis RM, Dyson S, Cannon D. Association of classroom participation and performance in a first-year medical school course. Adv Physiol Educ. 2009 Sep;33(3):139-43. Nurmela, S & Suominen, R 2007. Verkko-opettajaksi viikossa. Turku: Painosalama Oy.

19 Rolfe I, McPherson J. Formative assessment: how am I doing? Lancet 1995; Vol 345: 837-839 Smith SF, Roberts NJ, Partridge MR. Comparison of a web-based package with tutor-based methods of teaching respiratory medicine: subjective and objective evaluations. BMC Med Educ. 2007; 7:41.