Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009 Koekalastusraportti Lounais-Suomen kalastusalue 2010
Teksti ja kuvat: Jussi Aaltonen Kannen kuva: Myllyumpaidanojan koskialuetta Lounais-Suomen kalastusalue Valkkimyllynkuja 2 20540 Turku http://www.lskalastusalue.net
Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUE... 2 3 MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 4.1 Yläneenjoen valuma-alue... 3 4.2 Pyhäjoen valuma-alue... 4 5 TULOSTEN TARKASTELU... 9 5.1 Yläneenjoki... 9 5.2 Pyhäjoki... 9 6 TOIMENPIDESUOSITUKSET... 10 6.1 Yläneenjoki... 10 6.2 Pyhäjoki... 10 7 LÄHTEET... 11
1 JOHDANTO Varsinais-Suomen TE-keskuksen kalatalouspalvelut tilasi vuonna 2009 Lounais-Suomen kalastusalueelta sähkökoekalastukset Pyhäjärveen laskevista Yläneen- ja Pyhäjoista. Koekalastukset perustuivat Pyhäjärvi-instituutin suunnittelija Henri Vaaralan laatimaan sähkökoekalastussuunnitelmaan (2008a) ja virtavesi-inventointiin (2008b), joka on toteutettu kyseisten jokien valuma-alueiden virtavesistä. Inventoinnin tarkoituksena oli kartoittaa virtavesien tilaa ja kohteita mahdollisiin kalataloudellisiin kunnostuksiin. Sähkökoekalastusten avulla selvitettiin näiden kohteiden nykyinen kalasto ja samalla arvioitiin niiden soveltuvuutta taimenen poikastuotantoon. Koekalastukset toteuttivat Jussi Aaltonen ja Tapio Penttilä Lounais-Suomen kalastusalueelta. 2 TUTKIMUSALUE Sähkökoekalastuksia toteutettiin laajasti Yläneenjoen ja Pyhäjoen valuma-alueiden virtavesissä. Yläneenjoen valuma-alueella koekalastettiin viidessä purossa yhteensä kahdeksan koealaa. Pyhäjoen valuma-alueella koekalastettiin kuudessa kohteessa yhteensä kuusi koealaa. Koekalastettujen kohteiden kuvaukset ja tarkat sijainnit karttoineen on esitetty Pyhä- ja Yläneenjoen latvavesien sähkökalastussuunnitelmassa (Vaarala 2008a). 3 MENETELMÄT Sähkökoekalastetut koealat kalastettiin läpi yhden poistopyynnin menetelmällä. Koekalastussaaliista laskettiin lajikohtaiset yksilömäärät ja osa yksilöistä mitattiin. Lopuksi saalis vapautettiin takaisin koealalle. Koekalastuksiin osallistuneet työntekijät käyttivät sähkökoekalastuksiin ohjeistettuja turvallisuusvarusteita, kuten jännitetyökäsineitä ja kahluuhousuja (Ympäristöministeriö 2006). Tutkimuksessa käytettiin akkukäyttöistä Hans Grassl IG200/2 -koekalastuslaitetta, joka on Suomessa yleisesti käytetty laitemerkki ja -tyyppi. 2
4 TULOKSET 4.1 Yläneenjoen valuma-alue 4.1.1 Kreivilänojan länsihaara Kreivilänojan länsihaaraa koekalastettiin 22.9. Purosta koekalastettiin kaksi koealaa. Molemmat koealat olivat pituudeltaan noin 200 metriä. Vedenlämpö oli 11 ºC. Koealoilta ei saatu saalista. 4.1.2 Kärrilänoja Kärrilänojaa koekalastettiin 22.9. Koealan pituus oli noin 200 metriä. Vedenlämpö oli 11 ºC. Koealalta ei saatu saalista. 4.1.3 Lietsanoja Lietsanojasta koekalastettiin 24.9. kolme koealaa, jotka olivat noin 150 metriä pitkiä. Vedenlämpö oli koekalastushetkellä 10 ºC. Purosta ei saatu saalista. 4.1.4 Myllyoja Myllyojaa koekalastettiin 22.9. Koealan pituus oli noin 100 metriä. Vedenlämpö oli 10 ºC. Koealalta saatiin saaliiksi 26 kymmenpiikkiä. 4.1.5 Savonjoki Savonjokea koekalastettiin 24.9. Koealan pituus oli noin 200 metriä. Vedenlämpö oli 9 ºC. Saaliiksi saatiin kolme haukea, jotka olivat pituudeltaan 8-10 cm. 3
4.2 Pyhäjoen valuma-alue 4.2.1 Sepän mylly Sepän myllyn aluetta koekalastettiin 15.9. Koealan pituus oli noin 40 metriä. Vedenlämpö oli 9 ºC. Koealalta saatiin saaliiksi kolme tunnistamatonta, pientä (25 mm) särkikalaa. Koskessa esiintyi purokatkaa. 4.2.2 Juholan mylly Juholan myllyn aluetta (kuva 1) koekalastettiin 17.9. Koealan pituus oli noin 100 metriä. Vedenlämpö oli 8 ºC. Koealalta saatiin saaliiksi taimen, hauki, kaksi madetta, 11 pikkunahkiaista ja 19 puronieriää, joista yhdeksän mitattiin (taulukko 1). Koskessa esiintyi purokatkaa. Taulukko 1. Juholan myllyn koekalastussaaliin mittaustiedot Laji Pituus (mm) Taimen 233 Puronieriä 105 Puronieriä 107 Puronieriä 112 Puronieriä 106 Puronieriä 103 Puronieriä 108 Puronieriä 108 Puronieriä 101 Puronieriä 110 4
Kuva 1 Juholan myllyn padon alapuolinen koski 5
4.2.3 Välikoski Juholan myllyn yläpuolinen Välikoski koekalastettiin 17.9. Koealan pituus oli noin 100 metriä. Koealalta saatiin saaliiksi 32 puronieriää, jotka olivat pituudeltaan noin 20-30 cm. Koskessa esiintyi purokatkaa. 4.2.4 Eskolankoski Välikosken yläpuolinen Eskolankoski koekalastettiin 17.9. Koealan pituus oli noin 50 metriä. Koealalta saatiin saaliiksi puronieriä ja kaksi kymmenpiikkiä. Koskessa esiintyi purokatkaa. 4.2.5 Myllyumpaidanoja Myllyumpaidanojaa koekalastettiin 15.9. Koealan pituus oli noin 70 metriä. Puron vedenlämpö oli 8 ºC. Koealalta saatiin saaliiksi kaksi kymmenpiikkiä ja 12 puronieriää (taulukko 2 ja kuva 2). Purossa esiintyi purokatkaa. Taulukko 2. Myllyumpaidanojan koekalastussaaliin mittaustiedot Laji Pituus (mm) Puronieriä 71 Puronieriä 92 Puronieriä 82 Puronieriä 84 Puronieriä 79 Puronieriä 82 Puronieriä 71 Puronieriä 97 Puronieriä 96 Puronieriä 75 Puronieriä 77 Puronieriä 78 Kymmenpiikki 71 Kymmenpiikki 50 6
Kuva 2 Myllyumpaidanojan puronieriä 7
4.2.6 Markanoja Markanojaa (kuva 3) koekalastettiin 15.9. Koealan pituus oli noin 100 metriä. Vedenlämpö oli 9 ºC. Koealalta ei saatu saalista, mutta koskessa esiintyi purokatkaa. Kuva 3 Markanojan koskialue 8
5 TULOSTEN TARKASTELU 5.1 Yläneenjoki Yläneenjoen viidestä koekalastetusta sivupurosta tavattiin kaloja ainoastaan kahdesta. Myllyojasta tavatut kymmenpiikit elävät purossa ympärivuotisesti, joten Myllyojaa voidaan pitää kelvollisena elinympäristönä. Savonjoesta saaliiksi saadut yksittäiset hauenpoikaset voivat olla peräisin Pyhäjärvestä tai Yläneenjoen alajuoksulta. Täten ne eivät indikoi elinympäristön ympärivuotista elinkelpoisuutta. Yläneenjoen sivupuroja yhdistävät voimakkaasta maankäytöstä aiheutuvat ongelmat, kuten veden happamoituminen, äärevöityneet virtaamaolosuhteet, rehevöityminen ja voimakas kiintoainekuormitus. Yläneenjoen sivupuroista ei tavattu purokatkaa, jota esiintyy yleensä pohjavesisyöttöisissä puroissa. 5.2 Pyhäjoki Pyhäjoen koekalastuskohteista saatiin saalista huomattavasti enemmän kuin Yläneenjoen kohteista. Pyhäjoen kohteista ainoastaan Markanoja jäi ilman saalista. Kaikissa koekalastuskohteissa esiintyi purokatkaa. Havainnot indikoivat Pyhäjoen valuma-alueen runsasta lähteisyyttä. Pyhäjoen yläosien runsaslukuisin kalalaji on puronieriä, joka on Suomessa istutusperäinen laji. Puronieriä lisääntyy ainakin Myllyumpaidanojassa ja Juholan myllyn alapuolisessa koskessa. Koekalastusten ainoa taimen saatiin saaliiksi Juholan myllyn alapuolisesta suvannosta. Puronieriän on todettu aiheuttavan taimenkantojen taantumista erityisesti pienissä virtavesissä (Korsu 2008). 9
6 TOIMENPIDESUOSITUKSET 6.1 Yläneenjoki Yläneenjoen kalataloudellisia kehittämismahdollisuuksia rajoittavat voimakkaan maankäytön aiheuttamat ongelmat, kuten virtaamaolosuhteiden äärevöityminen, rehevöityminen ja happamoituminen. Yläneenjoen sivupuroissa on laajalti tarvetta perattujen koskien ennallistamiseen ja valuma-aluekunnostuksiin. Mikäli valuma-alueen ongelmakohtiin ei pystytä puuttumaan, voivat koskikunnostukset jäädä tuloksiltaan mitättömiksi. Yläneenjoen valuma-alueelta tulisikin valita yksi puro sellaiseksi kehittämiskohteeksi, jonka kunnostuksessa huomioitaisiin sekä valuma-alueen että purouomaston ekologiset kehittämistarpeet. Koekalastuskohteista esimerkiksi Lietsanoja vaikuttaisi potentiaaliselta kohteelta tällaiselle kehittämishankkeelle, jonka tavoitteena olisi muun muassa luontaisten taimen- ja rapukantojen kotiuttaminen. Luontaisesti lisääntyvien taimen- ja rapukantojen myötä Yläneenjoen arvostus todennäköisesti kohoaisi paikallisten ihmisten keskuudessa. 6.2 Pyhäjoki Pyhäjoessa on huomattavaa potentiaalia taimenen poikastuotantoon huolimatta siitä, että puronieriä voi rajoittaa sitä osaltaan. Taimenen poikastuotantoa rajoittaa nykyään useat eri vaellusesteet ja koskialueiden heikko tila. Taimenkannan vahvistaminen edellyttää perattujen koskialueiden kunnostamista ja kalateiden rakentamista kaikkiin Pyhäjoen patorakenteisiin, joiden yläpuolella on potentiaalista lisääntymisaluetta. Tällaisia rakenteita ovat muun muassa Korven museopato ja Juholan myllypato. Pyhäjokeen ja sen sivupuroihin tulisi istuttaa runsaasti taimenenpoikasia (esim. vastakuoriutuneita), mikäli joen alkuperäinen taimenkanta todetaan hävinneeksi. Kotiutusistutusten ja elinympäristökunnostusten avulla elvytettävä taimenkanta voisi tuottaa vaikuttavan määrän vaelluspoikasia Pyhäjärveen ja jopa mereen saakka. Koska Eurajokeen, joka on Pyhäjärven laskujoki, istutetaan nykyään Isojoen taimenkantaa, tulisi samaa kantaa käyttää myös Pyhäjoen istutuksissa. Puronieriäistutukset tulisi lopettaa taimenen suojelemiseksi. 10
7 LÄHTEET Korsu, K. 2008. Ecology and impacts of nonnative salmonids with special reference to brook trout (Salvelinus fontinalis Mitchill) in North Europe. Oulun yliopisto & Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Saatavissa: http://herkules.oulu.fi/isbn9789514288647/isbn9789514288647.pdf Vaarala, H. 2008a. Pyhä- ja Yläneenjoen latvavesien sähkökalastussuunnitelma. Pyhäjärviinstituutti. Vaarala, H. 2008b. Yläneenjoen ja Pyhäjoen latvavedet - kalataloudelliset inventoinnit. Pyhäjärviinstituutti. Ympäristöministeriö 2006. Työsuojelu sähkökalastuksessa. Ympäristöministeriö. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=60906&lan=sv 11