Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi
Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset maksut-häviävät etuudet-tulosidonnaiset palvelumaksut) työllistymisveroaste > 80 % = työttömyysloukku keskimääräiset työllistymisveroasteet paranivat merkittävästi vuosien 1995 2007 välillä: 77,2 % -> 62,4 % 2012 työttömyysturvan parannus heikensi, suojaosien käyttöönotot siirsivät korkeammille tulotasoille (Kotamäki & Kärkkäinen 2014)
Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla: työttömyysloukut siirryttäessä osaaikaisesta työstä kokoaikaiseen Työllistymisveroasteita: yksin asuva työtön ansioturvalla Palkan muutos 0 > 500 48,4 % 0 > 1000 60,1 % 0 > 2000 73,6 % 0 > 3000 71,8 % 1000 > 2000 87,1 % 2000 > 3000 68,0 %
Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla: yksinhuoltajat haastavin tapaus Työllistymisveroasteita: yksinhuoltaja ansioturvalla (2 lasta, kuntaryhmä 3, päivähoitomaksut) Palkan muutos 0 > 500 69,9 % 0 > 1000 77,7 % 0 > 2000 90,3 % 0 > 3000 93,6 % 1000 > 2000 102,8 % 2000 > 3000 100,2 %
Ansioturvan keston lyhentäminen: parametriin liittyvät epävarmuustekijät kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella keston lyhentäminen lyhentää myös työttömyysjaksoja (kts. esim. Kari 2016) arviot vaihtelevat kuitenkin suuresti ja suhdannetilanne vaikuttaa: korkean työttömyyden aikana pienempi vaikutus tästä syystä valtiovarainministeriön käyttämään parametriin liittyy epävarmuustekijöitä aineistot Yhdysvalloista, Saksasta, Itävallasta ja Sloveniasta 1980 1990-luvuilta erilainen kysyntätilanne, poikkeavat perusturvajärjestelmät, aktivointi
Ansioturvan keston lyhentäminen: uudet kannustinloukut esityksen keskeisin puute: jättää huomiotta kannustinloukut, jotka syntyvät ihmisten pudotessa ansioturvalta perusturvan varaan riippuvuus asumis- ja toimeentulotuesta synnyttää sekä taloudellisia kannustinloukkuja että byrokratialoukkuja asiointipakot, raportointivelvollisuudet, etuuksien viivästymiset, tukien katkeamisvaara voivat olla jopa taloudellisia kannustinloukkuja ongelmallisempia työnetsintäteorian mukaisesti työllisyys voi parantua työsuhteiden laadun heikentymisen kautta: työttömät asettavat vähemmän laatukriteerejä (mikrovaikutus), työnantajat palkkaavat herkemmin heikommilla työehdoilla (makrovaikutus)
Ansioturvan keston lyhentäminen: toimeentuloongelmat GINI Köyhyysaste (60), % Kaikki < 18 v > 65 v Ennen 27,01 13,51 12,11 12,80 Jälkeen 27,03 13,54 12,15 12,76 Ero +0,02 +0,03 +0,04-0,04
Omavastuuajan pidentäminen ei empiiristä tutkimusta kannustinvaikutuksista: valtiovarainministeriön arvio hyvin spekulatiivinen ongelmallinen etenkin perusturvan varassa eläville vaatisi huolellisen arviointitutkimuksen toteuttamisen hypoteesi: ei tilastollisesti merkitseviä kannustinvaikutuksia
Korotetun ansio-osan alentaminen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta tarkoituksenmukaisuus riippuu siitä, pidetäänkö aktivointitoimenpiteitä hyödyllisinä työllisyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta yleensä pidetty, vaikka aktivointitoimenpiteiden tehokkuutta myös kritisoidaan paljon jos aktivointitoimenpiteisiin ei haluta kannustaa, olisi syytä miettiä myös niiden funktiota
Korotetun ansio-osan poisto selkein näyttö kielteisestä kannustavuudesta korotetun ansio-osan käyttöönotto laski työllistymisen todennäköisyyttä keskimäärin 17 prosenttia (Uusitalo & Verho 2010) tosin: otos poimittu vuosina 2002 2004, jolloin taloustilanne hyvin poikkeava nykyisestä talousteorian mukaisesti hyvä ansioturva voi johtaa myös laadukkaampiin työsuhteisiin ja korkeampaan palkkaukseen; empiria kuitenkin vähäisempää
Johtopäätökset 1/2 ansioturvan keston lyhentäminen ja tason laskeminen lyhentävät työttömyysjaksoja heikossa suhdannetilanteessa vaikutus todennäköisesti valtiovarainministeriön arvioita vähäisempi kielteiset seuraukset: uudet kannustinloukut, mahdollisesti heikompilaatuiset työsuhteet, toimeentulo-ongelmat tarkoituksenmukaisempaa olisi kohdentaa kannustinuudistukset väestöryhmiin, joissa tarjontajoustot keskimääräistä suurempia ja työllisyys heikkoa: naiset (erityisesti yksinhuoltajat), ikääntyneet miehet esim. kotihoidontuen poistaminen, päivähoitomaksujen alentaminen, ikääntyneiden uudelleenkoulutus
Johtopäätökset 2/2 taloudellisilla kannustinloukuilla ei välttämättä yhtä suurta merkitystä kuin usein uskotaan: tuloverotuksen keventämisellä ollut vain vähäinen vaikutus työvoiman tarjontaan (Matikka, Harju & Kosonen 2016) johtopäätös: enemmän huomiota byrokratialoukkuihin taloudellisen kannustavuuden parantamisesta ja lukuisista 1990-luvun puolivälin jälkeen toteutetuista työttömyysturvan vastikkeellisuutta lisänneistä aktivointiuudistuksista huolimatta 1990-luvun lamaa edeltävistä työttömyysasteista ollaan kaukana johtopäätös: enemmän huomiota matalasti koulutetun työvoiman kysyntään etenkin pitkäaikaistyöttömien kohdalla