Retkikämppä seisoo tukevasti uusilla perustuksilla HANGASJÄRVEN-PATAJÄRVEN ULKOILUALUEEN KUNNOSTAMINEN Hankkeen numero: 15982 Loppuraportti HANKKEEN TOTEUTTAJAT: Pohjoisen Korpilahden Yhteistyöyhdistys ry Ylä-Muuratjärviseura ry
Hankkeen tavoitteet Hangasjärven ulkoilualueen sijoittuminen keskeisesti Jyväskylän ympäristöön suunnitellun Metsoreitin ja Tikkamäen ulkoilualueen tukikohdaksi sai Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry:n (POKO) kokoamaan yhteistyökumppaneita neuvonpitoon alueen kiinteistöjen ja ulkoilualueen rakennelmien kunnostamiseksi. POKO on tehnyt aluetta tutuksi toteuttamalla jo kolmena syksynä Korpijotos-patikoinnit eri kyliltä ja Jyväskylän Ladun Majalta Hangasjärvelle. Jyväskylän Ladun, Jyväskylän liikuntatoimen sekä Metsähallituksen edustajia on tullut mukaan vaellusretkille arvioimaan Metsoreitin eteläisten vaelluspolkujen linjauksia Alueen vastuunjaot ovat selkiytyneet ja on syntynyt vahva yhteinen näkemys Hangasjärven alueen kehittämisen puolesta. POKO on vuokrannut retkikämpän ja rantasaunan Jyväskylän Tilapalvelulta ja vastaa näiden kiinteistöjen kunnosta. Jyväskylän liikuntapalvelut on vuokrannut ulkoilualueen Metsähallitukselta pitkällä määräaikaisella vuokrasopimuksella ja vastaa piha-alueiden ja rannan sekä rakenteiden kunnosta. POKO on tehnyt maa-alueiden käytön osalta yhteistyösopimuksen liikuntapalvelujen kanssa. Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistys ry haki kylillä käytyjen neuvottelujen jälkeen Vesuri-ryhmä ry:ltä yleishyödyllistä investointirahoitusta Hangasjärven retkikämpän ja rantasaunan kunnostamiseksi uudelleen käyttöön. Ylä-Muuratjärviseura ry päätti kunnostaa osahankkeena Tikkalan osayleiskaavaan vahvistetun Patajärven yleisen uimarannan ja virkistysalueen eli Patalaiturin alueen samanaikaisesti. Yhdistys on vuokrannut alueen Metsähallitukselta. Näin muodostuu Korpilahden pohjoisten kylien asukkaiden ja myös Hangasjärven alueen käyttäjien kannalta mielekäs kokonaisuus, Hangasjärven-Patajärven ulkoilualue. Patajärven pohjoisesta ranta-alueesta muodostuu Korpilahden pohjoisten kylien asukkaiden virkistysalue, jossa on lapsillekin sopiva uimaranta, kesäinen lentopallokenttä ja veneiden sekä kanoottien vesillelaskupaikka. Patalaiturin läheisyyteen kunnostetaan autojen parkkialue sekä uimarannan että Hangasjärven alueen käyttäjille. Alue voi muutoinkin toimia Hangasjärvellä retkeilevien lentopallokenttänä ja melontaretkien lähtöpisteenä, sillä välimatkaa näillä kahdella kunnostuskohteella on kilometrin verran. Hangasjärven-Patajärven ulkoilualueen kunnostushanke ajoittuu vuosille 2012 2013. Kunnostushankkeen tavoitteet voidaan tiivistää kahdelle alueelle: 1. Hangasjärven-Patajärven ulkoilualue toimii Korpilahden pohjoisten kylien lähiulkoilualueena uimarantoineen, pallokenttineen, rantasaunoineen ja Hangasjärvelle suuntautuvine polkuineen ja latuineen. Talvella 2013 avataan uudet yhdysladut Tikkalasta ja Sarvenperän suunnalta Hangasjärvelle. Ulkoilualue voidaan taas palauttaa leiri- ja luontokoulujen, uimakoulujen, vuotuisten ulkoilutapahtumien ja perhejuhlienkin käyttöön. 2. Toinen yhtä tärkeä tavoite on tarjota sekä Jyväskylän seudun asukkaille että laajemminkin uusi/uudistettu ulkoilu- ja retkeilykohde, jonne voi patikoida esim. Ladun Majalta tai Vesalan suunnalta, jossa voi yöpyä erähenkisessä retkikämpässä läpi vuoden tai pitää leirejä ja kursseja. Retkeilijöitä voidaan odottaa myös muualta Euroopasta ja kauempaakin, kun tiedottamista suunnataan kunnostusten jälkeen kansainvälisesti POKO:n kotisivuston sekä Jyväskylän liikuntapalvelujen ja matkailuinfon kautta.
Hankkeen toteutus Hankesuunnitelman valmistuttua ja Vesuri-ryhmä ry:n hallituksen hyväksyttyä suunnitelman 13.12.2011 POKO jätti Jyväskylän rakennusvalvontaan toimenpidelupahakemuksen tarvittavine liitteineen. Ylä-Muuratjärviseura ry solmi vuokrasopimuksen Metsähallituksen kanssa Patalaiturin maa-alueesta sekä haki tarvittavat toimenpideluvat. ELY-keskus teki myönteisen päätöksen 30.5.2012. Tämän jälkeen molemmat osahankkeet käynnistyivät kesäkuussa 2012. 1. Hangasjärven retkikämpän ja saunan kunnostaminen Ensimmäinen katselmus Hangasjärvellä kesäkuun alussa osoitti, että aivan ensimmäisenä vaiheena pitää kämpän ja saunan ympäristössä kasvavaa puustoa karsia ennen kuin muita kunnostustöitä voidaan aloittaa. Puita oli aivan liian lähellä rakennuksia estäen piippujen vedon ja valon pääsyn sisätiloihin. Myös salaojien ja suodatinkentän/imeytyskentän rakentaminen vaatii puuston kaatamista. Puuston kaatamisen ja sahaamisen jälkeen edettiin Jouhiaho Oy:n laatiman korjaustyöselityksen ja Jyväskylän rakennusvalvonnan myöntämän toimenpideluvan edellyttämällä tavalla. Hangasjärven kiinteistöjen kunnostustyö aloitettiin retkikämpästä. 1.1 Puusavotta Koska Metsähallitus omistaa maa-alueen, neuvoteltiin Metsähallituksen edustajan kanssa kämpän ja saunan välittömässä läheisyydessä olevan puuston harventamisesta ja kaatamisesta. Neuvotteluissa oli mukana myös Jyväskylän liikuntapalvelujen edustaja, sillä liikuntapalvelut hallinnoi varsinaista Hangasjärven ulkoilualuetta Metsähallitukselta vuokraamallaan alueella. Pokon puolelta neuvotteluissa oli mukana paikallisia metsureita, joiden kanssa sovittiin puuston kaatamisen periaatteista. Pokon vastuulle jäi puuston kaataminen ja alueen siivoaminen, Liikuntapalvelut huolehti puiden maksun Metsähallitukselle Metsähallituksen edustajan tekemän arvion pohjalta. Poko sai käyttöönsä rungoista sahatut laudat ja lankut rakennustarvikkeiksi sekä polttopuiksi soveltuvat rangat. Puuston katselmus käynnissä kesäkuussa 2012. Paikalla rakennustöiden valvoja sekä POKO:n metsureita.
Puiden kaataminen, kuormaaminen ja sahaaminen ajoittui heinäkuulle 2012. Pari kolme metsuria huolehti kaatamisesta ja pari traktorimiestä puiden siirtämisestä metsäalueelta naapurikylän sahalle ja sahattuina taas Hangasjärven alueelle. Iso joukko talkooväkeä kokosi rankoja kasoiksi traktorikuljetusta varten sekä siivosi ja raivasi risukkoa puiden kaatamisen jäljiltä. Talkootöitä paiskittiin iltahämärissäkin. Saunan edustalta kaadettuja puita siirretään kuljetettavaksi sahalle. 1.2 Hirsirakennuksen oikaisu Heinä-elokuun taitteessa 2012 päästiin kämpän kunnostustöiden kaikkein tärkeimpään vaiheeseen eli hirsirakennuksen oikaisuun ja perustuksen vahvistamiseen. Hirsirungon oikaisu tehtiin vaatraamalla rakennus takakulman peruskallion tasolle ja tunkkaamalla suoraksi. Tässä vaiheessa käytettiin vanhoja peruspilareita ja sahauksesta saatuja lankkuja rungon oikaisuun. Hirsirunko on oikaistu. Takimmainen kulma lepää peruskallion päällä.
1.3 Kämpän perustuksen uusiminen Uudet peruspilarit valettiin elokuussa. Valvojan ja työmiesten kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen päädyttiin ensi vaiheessa sellaiseen ratkaisuun, että kämpän kaikkia lattioita ei lähdetty heti purkamaan vaan uusien pilareiden valu lähti korvaamaan ja täydentämään rakennuksen ulkoseiniä tukevia pilareita. Maapohjan tutkimus osoitti, että kukin pilari piti mitoittaa erikseen sen mukaan kuinka syvällä peruskallio oli. Tavoitteena oli saada pilari peruskallioon kiinni. Kaikilta osin tämä ei toteutunut. Suunnitelmien mukaiset eritykset tehtiin pilari pilarilta, kuten myös käsityönä paikan päällä sahatusta raakalaudasta tehdyt pilarien muotit. Peruskalliota etsimässä Tiimityötä: kaksi miestä rakentaa pilareiden muotteja, toinen pari täyttää muotteja betonilla
1.4 Lattioiden uusiminen Kämpän perustuksen uusiminen vaati tuvan lattian purkamista kokonaan ja parista makuukammarista osittain. Näin päästiin eristämään rakennuksen pohjaa ja rakentamaan rakennuksen alle uusia betonipilareita. Kaivutyöt tehtiin rakennuksen alla lapiolla käsivoimin. Lattioiden purkamisen yhteydessä poistettiin vanhat eristeet. Tämä työ ajoittui elokuulle. Pölyävät vanhat eristeet rullattiin mustiin jätesäkkeihin. Talkooväki oli varustautunut kasvosuojuksin. Vanhat lattialaudat lensivät ikkunoista pihalle ja sieltä edelleen puuvajan viereen Syyskuussa 2012 kämpän alusta eristettiin ja lattiat uusittiin suunnitelmien mukaisesti. Tupa sai kokonaan uuden lattian ja uudet eristeet, parin kammarin lattiat uusittiin osittain. Uusi lattia suojattiin huolellisesti odottamaan hirsiseinien puhdistusta ja muuraustöiden käynnistymistä. Samassa yhteydessä rungon oikaisuvaiheessa irrotetut ikkunat asennettiin uudelleen paikoilleen, ovien lukot tarkistettiin ja ulko-oveen asennettiin uusi lukko.
1.5 Puuceet Hangasjärven ulkoilualueen vanhat huussit hävitettiin ja tilalle rakennettiin toimenpideluvan edellyttämät kompostoivat puuceet. Pöntöiksi valittiin sellainen mallisto, joka mahdollistaa myös talousjätteiden kompostoinnin. Puuceet rakensi pienyritys, joka toi kehikot paikalle ja rakensi puuceet valmiiksi piha-alueella. Kuljetus ja kattohuovat kuuluivat kokonaiskustannuksiin. Näin päästiin edulliseen kokonaisratkaisuun. Puuceet on siirretty kesällä 2013 toiseen paikkaan, kun taustalla näkyvä puusavotasta syntynyt risukko kuljetettiin alueelta pois. Piha-alue joutui kovalle koetukselle raskaiden koneiden ja runsaiden sateiden takia
1.6 Puuhellan ja takan muuraus Muuraustyöt käynnistyivät vasta lokakuussa, kun muurarin metsästys vei useita viikkoja. Muurareita oli listoilla puolisen tusinaa, mutta retkikämpän puuhellan muuraus ja takan korjaaminen olivat sellaisia töitä, joihin useimmat eivät ehtineet muilta töiltään. Sopiva muurari löytyi viimein lähes naapurikylästä. Hänen ensimmäinen työnsä oli arvioida, miten retkikämpän vanha perinteinen (ja massiivinen) takka pitäisi kunnostaa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan takkaan oli tarkoitus muurata takkasydän. Se osoittautui kuitenkin varsin hankalaksi ratkaisuksi takan muotoilun takia. Niin päädyttiin rakennustöiden valvojan kanssa neuvoteltua korjaamaan avotakan vetoa muuraamalla takan sisäosia uuteen kuosiin, korjaamalla halkeamia ja peittämättä mustuneet pinnat uudella kalkkikerroksella. Keittiön vanha puuhella oli palanut käyttökelvottomaksi, joten se purettiin ja paikalle muurattiin tiilistä uusi puuhella. Tulisijojen vedon ja käytön tehostamiseksi oli piipun päälle jo aikaisemmin asennettu peltinen hattu. Retkikämppään muurattiin kokonaan uusi puuhella lokakuussa 2012 Takan sisäosaa korjattiin vedon parantamiseksi. Mustuneet pinnat kalkittiin.
Kesällä 2013 tuvan yleisilme on jo muuttunut, kun lattiatkin on maalattu 1.7 Hirsiseinien puhdistus ja kämpän energialähteet Retkikämpän sisäseinät ovat tummuneet vuosien saatossa. Huonosti vetävä takka on savuttanut sisätiloihin ja omalta osaltaan tummentanut seinähirsiä. Hirsiseinien puhdistamista pohdittiin useaan otteeseen ja vertailtiin erilaisia mahdollisuuksia. Nettivertailu osoitti, että hellävaraisin puhdistustapa tummuneille ja nokeentuneille hirsiseinille on soodapuhallus. Puhdistus tehtiin ennen muuraustöiden alkamista alkusyksystä 2012. Pinnoista irtosi vuosien aikana kertynyt lika ja noki muttei ajan patina. Puhdistuksen jälkeen voitiin myös todeta, että kämpän rakentamiseen oli aikoinaan ilmeisesti tarkoituksella käytetty pyöreitä hirsiä, joiden pintaa ei oltu kokonaan puhdistettu kaarnasta. Tämän pidemmälle puhdistuksessa ei kannattanutkaan mennä tehokkain välinein vaan huolehtia jatkossa seinien puhdistus nettivertailujen perusteella toisella hyvällä ja helpolla tavalla: mäntysuovalla ja vedellä.
Hirsiseinien puhdistuksen yhtenä tavoitteena oli saada tupa valoisammaksi. Koska ajan patinaa kuitenkin jäi (ja saakin jäädä), lähdettiin retkikämpän valaisemiseen pimeinä aikoina suunnittelemaan lead-valaistusta. Sähköllä toimivien työvälineiden ja koneiden käyttämiseksi rakentamisen eri vaiheissa hankittiin Hangasjärvelle aggregaatti kesällä 2012. Sillä on tuotettu sähköä pora- ja hiomakoneisiin, soodapuhaltimiin ja teollisuusimureihin. Kesällä 2013 hankittiin kämpän katolle aurinkopaneelit tuottamaan sähköä sekä jääkaapin ja valaistuksen tarpeisiin. Kesäajan retkeläiset saattoivat myös ladata kännykkänsä aurinkoenergialla. Ikäihmisten Virtapiiri-kerho kävi ihmettelemässä katolle ilmestyneitä aurinkopaneeleja kesäkuussa 2013 Hankkeen muutoshakemuksessa hyväksyttiin induktiokeittolevyn ja vedenlämmittimen hankkiminen kämpän keittiön varusteisiin. Kesäaikana keittiössä ei tarvitse välttämättä lämmittää puuhellaa ruokailujen valmistuksessa tai tiskiveden lämmityksessä. Jotta aurinkoenergia riittäisi sekä jääkaapin että uusien laitteiden tarpeisiin, hankittiin vielä toinen akku. Talviaikaan molemmat akut voidaan ladata aggregaatin avulla ja näin kämppään saadaan sähköä laitteiden käyttämiseen ja led-valaistuksen virittämiseen. Kämpän talvikäyttö monipuolistuu ja mahdollistaa uusien toimintojen kehittämisen. 1.8 Suodatinkenttä ja salaojat Suunnitelman mukaisesti retkikämpän ympäristö salaojitettiin, rakennettiin uusi sadevesijärjestelmä sekä suodatinkenttä alkusyksystä 2012. Suodatinkentän paikka jouduttiin siirtämään retkikämpän rannan puoleisesta maastosta metsän puolelle maaperän kivikkoisuuden takia.
Sateiden tauottua kaivinkone pääsi töihin kiertämään retkikämppää ja kaivamaan salaojia 1.9 Saunarakennuksen ja ympäristön kunnostaminen Vuoden 2013 kunnostustyöt käynnistyivät saunalta. Tikkalan päiväkoti halusi viettää alueella ulkoilupäivän 15.5.2013. Siihen mennessä piti saada sauna kuntoon, jotta pienille ulkoilijoille saatiin lämmintä pesuvettä. Saunasta uusittiin vesikatto, korjattiin piippu, uusittiin sadevesijärjestelmä ja tehtiin uusi jätevesien imeytysalue kauemmas rannasta.
Kevään kuulaus on vielä ilmassa, kun Minkkisen Veli kiipesi katolle kunnostamaan piippua. Katto on uusittu ja piippu on saanut hatun. Luonto alkaa jo vihertää.
Saunan ympäristöä kaivettiin auki ja rinteen profiilia muokattiin sadevesien suuntaamiseksi saunan seinustoilta. Myös muutoin sadevesijärjestelmää uusittiin. 1.10 Saunan sisustuksen uusiminen Varsinaisesti saunan sisustuksen uusimiseen päästiin keväällä 2013. Kuitenkin lauteet purettiin ja pata irrotettiin samaan aikaan kun retkikämpässä tehtiin soodapuhallus syksyllä 2012. Tarkoitus oli puhdistaa saunan seinät samaan aikaan. Kuitenkin voimakas rankkasade ja liejuinen piha-alue estivät työkoneiden siirtämisen rinnettä alas saunalle. Näin ollen seinien puhdistaminen jäi kevääseen 2013.
Lauteet on purettu ja pata irrotettu syyskuussa 2012. Tästä sisustustyöt jatkuivat keväällä 2013 Saunan mustuneet seinät hiekkapuhallettiin varovasti ja saatiin aikaan taiteellinen vaikutelma. Katto tehtiin piha-alueen puista sahatusta raakalaudasta. Lauteiden tyyli vastasi saunan uutta tunnelmaa ja on saanut paljon kiitosta kylpijöiltä. Myös pata uusittiin ja vesi nousee järvestä uudella käsipumpulla.
1.11 Retkikämpän sisustaminen Saunan kunnostustöiden jälkeen palattiin taas kämpälle ja sen ympäristöön. Retkikämppään hankittiin kesän 2013 lämpimiä aikoja varten jääkaappi, kun aurinkopaneelit oli saatu katolle. Kaikki lattiat maalattiin seuraavassa vaiheessa. Kämpän keittiötila rakennettiin kokonaan uudelleen, perusideana avaruus ja valon esteetön pääsy ikkunasta. Ikkunan eteen rakennettiin penkki, jonka alle aurinkopaneelien akut mahtuivat. Penkkiin asennettiin laatikosto. Keittiötilaan jätettiin varaus sähköllä toimivalle induktiokeittolevylle ja mökkikäyttöön tarkoitetulle vedenlämmittimelle, kesäaikaa ajatellen.
Vaatenaulakoita tuli sekä kämpän tuvan puolelle että eteistilaan. Tuvan lokerikkoa voi käyttää kenkien säilytyspaikkana, jotta tupa pysyy siistinä. Vaatenaulakosta löytyy kylien emäntien lahjoittamia villasukkia. Eteiseen mahtui paljon komeroita monenlaiseen säilytykseen.
1.12 Esteetön liikkuminen Osana kunnostustöitä kiinteistöissä ja piha-alueella tehtiin esteettömyyskartoitus. Liikkumisen helpottamiseksi rakennettiin kämpältä saunalle menevään rinteeseen portaat. Kämpän oviaukot todettiin riittävän leveiksi pyörätuolilla liikkumista varten. Kämppään vievien portaiden rakentamisessa otettiin huomioon kartoituksen ohjeet ja pihalla vierailleen pyörätuolilla liikkuvan henkilön näkemykset. Piha-aluetta tasattiin ja portaiden edustaa korotettiin. Pyörätuolilla liikkuvia varten hankitaan vielä ajoluiska.
Kahtena viikonloppuna Hangasjärvellä pidettiin monikulttuurinen leiri. Leiriläiset osallistuivat talkootöihin kärräämällä sepeliä, hiekottamalla saunalle johtavien portaiden alustat sekä lapioimalla pihalle ajetut hiekkakuormat retkikämpän alle routaeristeitä suojaamaan. Samalla myös tasattiin piha-aluetta. Tikkalan talkooväki ahertaa yhdessä afrikkalaisnuorten kanssa.
1.13 Hangasjärven tupaantuliaiset Kaverien yhteistyö sujuu laulaen Hangasjärven retkikämpän ja saunan kunnostustöiden valmistuttua pidettiin alueella tupaantuliaiset sunnuntaina 6.10.2013. Väkeä tuli paikalle kantakaupungista ja kyliltä yhteensä vajaa parisataa kulkijaa. Kämpän ja saunan suunnittelija, arkkitehti Risto Vuolle-Apiala muisteli tilaisuudessa alueen alkuvaiheita.
Osa tupaantuliaisväestä patikoi eri kyliltä perinteisen Korpijotoksen. Hangasjärven alueesta on tarkoitus tehdä kyliltä risteävien patikointipolkujen ja latujen kohtaamispaikka. Metsätorpanmaa ry:n näyttely Metsäkylien väkeä kiinnosti kulkijoita kämpän pihapiirissä. Tällainen tapahtumakokonaisuus tarjoaa Hangasjärven ulkoilualueelle uusia kehittämissuuntia ja kutsuu uusia vierailijoita.
1.14 Resurssit ja toteutuksen organisaatio Vastuu kunnostustöiden etenemisestä on ollut Pokon hallituksella. Pj. Määttä on toiminut työnjohtajana kunnostustöiden ajan. Tehtäviin on kuulunut neuvottelut Metsähallituksen ja liikuntapalvelujen edustajien kanssa (mm. puiden kaataminen alueella), työntekijöiden etsiminen ja palkkaaminen, talkooväen kokoaminen, töiden koordinointi, tarvikkeiden hankinnasta huolehtiminen, laskutukset ja tiedottaminen. Korpilahti-lehti on seurannut kiinnostuneena hankkeen etenemistä. Kunnostustöiden etenemistä on voinut seurata POKO:n kotisivuilla (www.pokokorpilahti.fi). Sähköpostilistojen kautta on tiedotettu talkootöiden aikatauluista ja kutsuttu väkeä paikalle. Hangasjärven sauna on ollut lämpimänä yleisölle kesällä 2012 heinä-syyskuun ajan kaksi kertaa viikossa, kesällä 2013 kesä-elokuun ajan kerran viikossa. Myös tällä tavalla ulkoilualuetta ja kunnostettavia tiloja on tehty tutuksi sekä kyläläisille että laajemminkin. Rakennustöiden valvojana on toiminut Petri Poikola ja suodatinkentän töiden valvonnasta vastasi suunnitelman laatinut Päivikki Komsi. Saunan jätevesihuoltoon saatiin ohjeistus Jyväskylän kaupungin käyttämältä jätevesineuvoja Tuija Manerukselta. Hankeen seurantaryhmä tutustui kunnostustöiden etenemiseen 19.6.2013. Jyväskylän liikuntapalvelujen yhteyspäällikkö Erkki Huovinen laati tästä arviointikäynnistä muistion. 2. Patalaiturin alueen kunnostaminen (Jouko Ilmarinen, Ylä-Muuratjärviseuran ry:n pj.) 2.1 Hankkeen taustaa Ylä-Muuratjärvi seura ry toimi Hangasjärven retkikämpän valmistumisen jälkeen sen vastuu toimijana eli isännöitsijänä. Seura hoiti vuokraustoiminnan, puunhankinnan ja muun normaalin kiinteistöhoidon. Seura tilitti vuokraustulot Korpilahden kunnalle saaden niistä provisiotuoton. Retkikämpän isännöinti jatkui kunnes Korpilahti teki kuntaliitoksen Jyväskylän kanssa. Hangasjärvellä alkoi ns. sopimukseton tila ja retkimaja oli vähäisellä käytöllä kunnes virisi ajatus käynnistää retkimajan toiminta uudelleen sekä kunnostaa aluetta sekä kiinteistöjä. Ylä-Muuratjärvi seuralle tarjottiin aluksi aiemman isännöintihistorian pohjalta vetovastuuta mutta seura katsoi omat resurssit riittämättömiksi. Kyläseurassa syntyi ajatus Patalaiturin alueen kunnostuksesta. Patalaituri sijaitsee Patajärven pohjoispäässä johon neljä yhtynyttä puroa purkaa vetensä. Vuosikymmeniä sitten valuma-alueella suoritettujen metsäojitusten jälkeen puron suulle on kulkeutunut hienoa maa-ainesta ja muokannut aluetta melkoisesti. Ylä-Muuratjärviseuralla on ollut jo aiemminkin vuokrasopimus Metsähallituksen kanssa laiturin ja uimapaikan pitämiseksi. Laituri on ollut paikalla reilut parikymmentä vuotta ja samoihin aikoihin rantaa kevyesti kunnostettiin kaivurilla silloisen kylätoimikunnan toimesta. Ajan saatossa alue pääsi pusikoitumaan mutta alueelle tulleet hienot hiekat olivat tallessa. Tältä pohjalta syntyi ajatus alueen kunnostuksesta yleiseksi uimapaikaksi ja kyläläisten venerannaksi rinnan Hangasjärven retkimajan ja saunan kunnostuksen kanssa. Jyväskylän kaupungin vahvistamassa Tikkalan osayleiskaavassa Patalaiturin alue on merkattu uimapaikaksi ja venerannaksi. Kuvia alkutilanteesta ennen hankkeen aloittamista syksyllä 2011.
Yleisnäkymä rannan suuntaan Uimaranta ja laituri Veneranta 2011
2.2 Luvat ja ilmoitukset Yhdessä Pohjoisen Korpilahden yhteistyöyhdistyksen kanssa ryhdyttiin tekemään Hangasjärven-Patajärven ulkoilualueen kunnostuksen hankesuunnitelmaa, tavoitteena kunnostuksen lisäksi synergiaedun saaminen molempien alueiden toimintaan. Hankesuunnitelman ja sen hyväksymisen jälkeen alkoi melkoinen viranomaistoimenpidelupien hankinta. Lupien hakemisessa päävastuu siirtyi kyläseuran sihteerille ja varapuheenjohtajalle puheenjohtajan jäätyä pitkälle sairaslomalle. Hankkeen vaatima lupien hankkiminen ja ilmoitusmäärä tuli melkoisena yllätyksenä kyläseuralle vaikka alue oli Tikkalan osayleiskaavassa määritelty juuri yleiseksi uima- ja venerannaksi. Toimenpidelupa ja maisematyölupa kaupungin rakennusvalvontaan, ilmoitus vesirakennustyöstä ELY-keskukseen, ilmoitus kaupungin ympäristöterveysosastoon. Vuokrasopimuksen 1,6 ha alueesta teimme Metsähallituksen kanssa vuoden 2026 loppuun saakka. Venerannan ja vesialueen osalta teimme sopimuksen Muuratjärven kalastuskunnan ja sittemmin Muuramen kalastuskunnan kanssa. ELY-keskukselta tuli määräys kuitenkin vielä että uima- ja venelaitureille tulisi hakea Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastolta lupa. Hakemuksemme oli tullut vireille 11.12.2012. Hakemuksen 13 kohdan täydennyspyyntö tuli 20.5.2013. Hakemuksen täydennys toimitettiin 10.6.2013 joka kaikkinensa oli 35 A4-sivua. Aluehallintovirasto pyysi vielä kolme lausuntoa elokuussa 2013 Keski-Suomen ELY-keskuksen Kalatalousviranomaisilta ja Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta sekä Jyväskylän kaupungin Ympäristönsuojelusta. Marraskuun alussa saimme uima- ja venelaitureille myönteisen päätöksen ja kaikkein suurimman/kalleimman yllätyksen. Päätöksen käsittelymaksun joka oli suuruudeltaan 2740 joka ei ollut edes hankekustannuskelpoinen. Pitkän prosessin aikana mikään taho ei nähnyt uima- ja venelaiturin asentamissa mitään haittaa. 2.3 Toteutus Ensimmäinen hankevuosi 2012 meni lupien ja ilmoitusten parissa, mutta rannassa aloitimme sentään risukoiden sekä puuston siistimisen. Niistä saimme 2013 juhannuskokkoon hyvät tarpeet. Tuumasta toimeen raivaustyöt alkavat. Alkusiistimisen jälkeen veneranta
Uimarannan suunta Ja laiturin suunnasta Tavoitteemme oli kevään 2013 aikana suorittaa rantaheinikon ruoppaus mutta kelirikko esti kaivurin kuljetuksen Patajärven tietä pitkin. Päätimme siirtää ruoppauksen kesän virkistyskäytön jälkeiseen aikaa ja olihan tuo Aviran laiturien lupahakemus meidät ymmälle. Aviran päätöstä odotellessa alkoi hiekka tiimalasissa kulua. Alkuperäinen ajatuksemme oli rakentaa uimakoppi ja WC-rakenteet paikan päällä, mutta koska kevään maansiirtotyöt siirtyivät syksylle siirryimme elementtirakentamiseen. Hankimme rakenteisiin tarvikkeet ja aloitimme uimakopin seinäelementtien rakentamisen kylätalolla. Valmiit elementit sijoitimme kylätalon ulkovarastoon. Kylätalon elementtitehtaalla on aloitettu pukukopin ja muiden rakennelmien työstäminen:
Työnjohtopuolella mukana nuorempaakin väkeä. Maalari maalaa punamultaa.
Kauppiaalta saamamme uimatarjouksen päätimme kanssa lunastaa mutta kauppias ilmoittikin että tältä kesältä onkin laiturit jo myyty. Siirryimme uimalaiturin osalta suunnitelmaan B. Hankimme kellukkeet ja pitkänä painekyllästettyä joista rakensimme kylätalolla uuden uimalaiturin. Hankimme myös kompostoivat WC-istuimet sekä uimarannan varusteita kuten pelastusrenkaan heittoliinoineen sekä tietysti roskiksen. Lisäksi hankittiin kierrepaaluja laiturien ankkurointiin sitten kun se aika koittaisi sekä venerantaan veneiden lukitusta varten. Muutoshakemuksen perusteella hankimme vielä loppuvuodesta uuden soutuveneen. Suurimmalla osalla elementtirakentajista alkoi syksyn metsästyskausi joten siirsimme lopun rakentamisen 2014 kevääseen ja alkukesän, eihän meillä ollut vielä tuota Aviran päätöstäkään. Uimalaituri tehtiin pitkästä tavarasta ja ostoponttooneilla. Kun hankkeen tiimalasissa hiekka oli käymässä vähiin, täytyi kaivuri viimein tilata kun vedet olivat vielä matalalla. Uimarannan alueelta ei tarvinnut kuin poistaa kevyesti rantaruohikkoa ja siistiä kokon pohja. Nämä maamassat siirrettiin osin vanhan uoman täyttöön ja osin Hangasjärventien parkkialueen pohjalle. Hangasjärventien alun ja parkkipaikan kohdalle osunut betoninen tierumpu uusittiin muovisella rumpuputkella. Patajärventien suuntainen veneranta olikin sitten jo pehmeämpää maa-ainesta ja kaivurin alle täytyi laittaa puita kannattelemaan konetta. Ruohikko saatiin nostelua kuivumaan rantapenkalle ja sovimme että kone tulee uudestaan viimeistelemään maamassojen kuivuttua. Maamassojen kuivuessa ajoimme veneenlaskuluiskaan hiekkaa jonka päälle suodinkangas.
Samoin parkkialue oli hahmottunut niin paljon että sinnekin pääsimme levittämään suodinkankaan. Veneluiskaan ja parkkialueelle ajatimme mursketta jotka sitten kaivuri levitteli toisen kerran saapuessaan. Myös venerannan luiskaan nostetut kuivuneet maamassat kuljetettiin parkkialueen jatkeeksi. Vielä loppuvuodesta tilasimme lisää hiekkaa jotka osin levitettiin suodinkankaan päälle venerantaan ja osin lentopallokentälle levitettäväksi. Myös parkkialueen murske paksuutta lisättiin. Kaivurin 1. käynti. Uimaranta alkaa paljastua. Veneranta on vielä vetelää, kuivatellaan.
Kaivuumaiden kuivuttua aloitetaan veneluiskan tekeminen soran ajolla. Uimaranta saa odottaa kevään 2014 viimeistelyä. Venerantaan vielä aluskangas, jonka päälle sorapeite sekä venetolpat on muk
Lentopallokentän pohja alkaa hahmottua. Tulevan lentopallokentän pohja kuivumassa ja odottamassa pinnalle soraa. Parkkialuettakin on jo alkanut hiukan muodostua.
Parkkialueen työstäminen jatkuu ja uusi rumpuputki Hangasjärventien alle. Alkaa näyttää jo valmiimmalta. Hiukan lisää aluskangasta ja mursketta päälle. Vuoden 2014 tehtävät Patalaiturin toiminta, käyttö- ja hoito-suunnitelma tarpeellisine opastekyltteineen. Kierrepaalujen asennus venepaikoille ja laitureita varten. Ranta-alueen viimeistelyä vesirajan läheisyydestä. Uimakopin ja WC-rakenteiden pystytys. Lentopallo ja parkkialueen viimeistelyä ja maisemointia. Myös ruohon siementen kylväminen vanhan uoman alueelle sekä venerannan luiskaan. 2.4 Loppupäätelmiä Yhdessä Hangasjärven ja Patajärven ulkoilualueen valmistuminen tulee merkittävästi lisäämään alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia ja mahdollistaa paremmin nauttia alueen vesistöistä ja luonnosta ylipäänsä. Patalaiturin alueen viimeistely tullaan saattamaan varmasti loppuun ja pyrimme unohtamaan tuon melkoisen byrokratiakierroksen kalliine päätöksineen. Toivomme jatkossa viranomaisilta sellaista ohjausta, että kolmannen sektorin toimijoina jaksamme rakentaa kyliemme yhteistä hyvää.
3. Yhteistyökumppanit Metsätorpanmaa ry sai Vesuri-ryhmä ry:n päätöksellä rahoituksen Korpikansa Kertomus hankkeeseen. Tarkoituksena on Hangasjärven kunnostetussa retkikämpässä ja ulkoilualueella esitellä Korpilahden pohjoisten kylien mökkien ja torppien elämää ja elannon hankkimista. Retkikämppä tarjoaa hyvän mahdollisuuden paikalliskulttuurin esittelyyn. Näin ulkoilualueella kulkijat ja retkikämpän käyttäjät voivat tehdä aikamatkan korpikylien lähihistoriaan ja metsän hyötykäytön huikeaan muutokseen Suomen hevosen ajoista tämän päivän metsäkoneisiin. Myös mökkien arkinen elämä avataan tarinoina ja tapahtumina. Metsätorpanmaa ry:n hallitus tutustui Hangasjärven alueeseen heinäkuussa 2012. Uusia yhteistyökumppaneita on alkanut liikkua Hangasjärven ulkoilualueella tutustuen myös retkikämpän käyttömahdollisuuksiin. Muuramen kalastuskunta vieraili elokuussa 2013, Korpilahden Luonnonsuojeluyhdistys syksyllä 2013. Retkikämppää on jo varattu viikonloppukäyttöön myös kunnostustöiden aikana potilasjärjestöistä partiolaisiin ja kyläseuroihin. Yksi paikallinen seurakunta toteutti luontokirkon ulkoilualueella. Erityisen tärkeäksi ovat muodostuneet yhteydet Tikkalan päiväkotiin ja kouluun sekä vanhempaintoimikuntaan. Tässä yhteistyössä on aktiivisena osapuolena ollut Metsätorpanmaa ry. Hangasjärven alue heräsi talviunestaan laskiaisena 2013, kun Poko, vanhempaintoimikunta ja Metsätorpanmaa ry toteuttivat yhdessä laskiaistapahtuman hevosajeluineen.
Hangasjärven retkikämpän viimeinen yhteistilaisuus oli Metsätorpanmaa ry:n Mökin joulu tapahtuma joululauluineen ja joulupuuroineen 15.12.2013. 4 Arviointia Luonnossa liikkuminen ja viihtyminen on tullut yhä tärkeämmäksi tavaksi irtautua työelämän ja arjen kiireistä. Poko ry tarttui oikeaan aikaan Jyväskylän kaupungin ainoan erämaakämpän kunnostustyöhön, olihan kämppä ja ulkoilualue alkanut jo painua unholaan sekä myös ränsistyä ja menettää vetovoimaansa. Alue oli aikoinaan osa Keski-Suomen maakuntauraa, yksi sen levähdyspaikoista. Tärkeä asia koko alueen kunnostamisessa on ollut toimiva yhteistyöverkosto sekä Metsähallituksen, Jyväskylän liikuntapalvelujen että erityisesti kylien monenlaisten taitajien kanssa. Vanhan retkikämpän kunnostaminen koettiin kylillä kiinnostavana haasteena, jossa jo eläkkeellekin siirtyneet timpurit pääsivät näyttämään taitojaan. Pokolle tämä ryhmä oli ensiarvoisen tärkeä luotettavana ja
osaavana voimana. Kunnostussuunnitelmaa jouduttiin työn edetessä tarkentamaan kun käsityöläiset pieteetillä ja käsipelillä etenivät kämpän perustusten tutkimisessa ja vahvistamisessa. Näin kunnioitettiin kämpän alkuperäisajatusta hienosta hirsirakennuksesta, joka nyt nostettiin jaloilleen. Talkooväkeä kutsuttiin kyliltä mutta myös kauempaa. Aluetta tehtiin tutuksi Jyväskylän maahanmuuttajayhteisöille. Yhtenä viikonloppuna heille järjestettiin oma talkooleiri ja muutamia ryhmiä vaelsi syksyn 2013 aikana jo kokeilemaan kämpän toimivuutta. Työnjohdollisesti haasteita toivat sekä sääolosuhteet että kylänmiesten muut kiireet (heinänteko, metsästyskaudet, omien kiinteistöjen kunnostustyöt). Osa töistä tehtiin tuntityönä ja tämän osuuden sovittaminen talkootyöhön nosti esille aikataulutuksen tärkeyden. Kuitenkin ilolla seurattiin töiden etenemistä, jälkeä syntyi tarvittaessa nopeastikin. Kustannusarvion tarkistus ensimmäisen vuoden jälkeen osoitti pelivaraa vielä uusiin ratkaisuihin ja niinpä päätettiin siirtää Hangasjärven alue kestävän kehityksen aikakaudelle hankkimalla energialähteeksi aurinkopaneelit. Kunnostustöissä päästiin hyvin lähelle maaliviivaa. Kämppä ja sauna olivat jo remontin alla vieraiden käytettävissä ja vuoden 2014 varauskirja on jo alkanut täyttyä. Erityisellä mielihyvällä voi jo sanoa, että kyläläiset alkavat vähitellen löytää oman paikkansa. Siellä vietettiin helmikuista viikonloppua avannosta nauttien. Myös maaliskuulle kertyi pari viikonloppuvarausta. Odottelemme kunnon lumikinoksia, jotta voimme tarjota hiihtoladun Tikkalasta Hangasjärvelle. Poko katsoo jo tulevaan Hangasjärven ulkoilualueen suhteen. Olemme jo viritelleet uutta hankesuunnitelmaa Moni-ilmeinen Hangasjärvi. Luontokeskuksen kesä ja talvi. Haluamme tuoda alueelle myös erilaista kulttuurikokeilua ja tarjontaa, Metsätorpanmaa ry:n toiminnan rinnalle. Luonnossa liikkumisen ja kulttuurin yhdistäminen luonnistuu mitä parhaiten kaupungin keskellä olevassa erämaakeskuksessa.