Kymenlaakson Liitto Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - AIKO MYR 10.2.2016 Aluekehitysjohtaja Jussi Lehtinen
Tausta ja tavoitteet Osa hallituksen kilpailukykypakettia Hallitus tukee kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien sekä alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantumista TALPO 20.10.2015
Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen rahoitus: Kärkihankkeiden rahoitus: Yht. 30 milj. vuosille 2016-2018 n. 10 milj./ v. 5 M liitoille ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) toimiin 5 M kasvusopimuksille, kasvuvyöhykkeille ja teemakohtaisille kaupunkiverkostoille Rahoitusosuus max 50 % hankkeen julkisen rahoituksen määrästä
1. ERM (ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma) = varautumissuunnitelma Laaditaan osaksi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa (TOPSU) Varautumissuunnitelman tulee mm. - tukea hallitusohjelmaa - olla konkreettiinen ja innovatiivinen - olla nopeasti toimeenpantavissa ja - sisältää uusia kansallisesti merkittäviä avauksia/ hankkeita Deadline 29.2.2016/TEM
Kymenlaakson varautumissuunnitelma Taustana maakuntaohjelma sekä RIS-strategia (älykkään erikoistumisen strategia) Taustaksi päivitetään maakuntaohjelman skenaariot sekä määritellään varautumistoimenpiteet Määritellään myös keinoja muutosjoustavuuden, resilienssin, parantamiseksi eri toimialoilla AIKO työryhmä: kaupunkien, kehittämisyhtiöiden, Kyamk:n, ELY-keskuksen ja liiton edustajat
ERM / varautumissuunnitelma: alustavaa sisältöä Päivitetään Kymenlaakson skenaariot Kehitetään ennakointia Älykkään erikoistumisen-strategian yhteensovittaminen Kokeilukulttuuri: oppimisympäristöt, tutkimuslaboratoriot, simulaattorit, 3D Sanoista tekoihin, konkretia, maakunnan kokonaiskuva KymiRing ( Rakennetaan toimintasuunnitelma, Roadmap, konsortio ) Älykäs pakkaus Uuden sukupolven yliopisto Kansainvälisten rahoittajien houkutteleminen
Kymenlaakson varautumissuunnitelman alustava sisältö: 1. Kymenlaakson erityispiirteet kuvausta maakunnan heikkouksista ja vahvuuksista rakennemuutoksen näkökulmasta 2. Rakennemuutokselle alttiit toimialat Listataan merkittävimmät toimialat, joilla rakennemuutoksen uhkaa 3. Toimialariskit maakunnan merkittävimpien toimialojen toimialariskien listaaminen a) Skenaarioiden kuvaamat pidemmän aikajänteen kehitysvaihtoehdot b) Lyhyen aikajänteen kehitysnäkymät 4. Ennakoiva varautuminen toimialariskeihin tärkeimmät toimenpiteet, joilla rakennemuutokseen varaudutaan ja valmistaudutaan a) Skenaarioiden varautumissuunnitelmat b) Lyhyen aikajänteen varautumissuunnitelmat 5. Suunnitelma AIKO-rahoituksen käytöstä
2. Sopimukset Alueelliset innovaatiot ja kokeilut - toimenpidettä toteutetaan: 2.1 Kaupunkien kasvusopimukset (ei koske Kymenlaaksoa) 2.2 Kasvuvyöhykkeet Tavoitteena alueen elinvoimaisuuden kehittäminen Oltava kansallisesti merkittävä Sijaittava kahden tai useamman maakunnan alueella Tarkoituksena vahvistaa ja tukea kasvuvyöhykeiden strategista kehittämistä Kehittää vyöhykkeitä toiminnallisina kokonaisuuksina, yli hallinnollisten rajojen, olemassa olevia liikennejärjestelmiä hyödyntäen
Sopimukset 2.3 Teemakohtaiset kaupunkiverkostot Usean kaupungin muodostama (yli 4) Oltava kansallisesti merkittävä sekä hallituksen kärkihankkeiden toteuttamista tukeva teema Kouvola mukana Malpe-verkoston kautta
Kymenlaakson kasvuvyöhykekärjet (ALUSTAVA) 1. Kymenlaakson satama Toiminnalliset kokonaisuudet ( Kouvolan RR-terminaali, satamat, Vaalimaa yms.) Logistiikkakäytävä: multimodaalisuus, intermodaalisuus, liikennekäytävät, koulutus, ICT, Turvallisuus (logistiikka) Valmistava teollisuus 2. Uusi osaaminen Uusien osaajien houkutteleminen Uuden sukupolven yliopisto KymiRing (ajoharjoittelu, testaus, robotiikka, moottoriurheilu yms. ) Älykäs pakkaaminen Google 3D innovaatiokeskittymä 3. Kansainvälisyys Eurooppa Venäjä Aasia Pohjoisten metropolialueiden vuorovaikutus ( Pietari, Helsinki ym. ) yhteinen työssäkäyntialue, liikkuvuus LÄPILEIKKAAVA TEEMA ICT, AUTOMATISAATIO, ROBOTIIKKA, TELEMATIIKKA
Pohjoinen kasvuvyöhyke Yhdistää 13 kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi, jossa erinomainen sijainti, toimiva infrastrukstuuri ja osaaminen luovat ainutlaatuisen alustan digitaalisten palvelukonseptien kehittämiselle. VISIO VIISAAT JA KITKATTOMAT VIRRAT
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen - tavoitteet kasvattaa Suomen kilpailukykyä vienti- ja transitomarkkinoilla; luoda kestäviä perinteisiä ja digitaalisia liikenne- ja kuljetuspalveluita; tuottaa ketterä innovaatioiden kehitysalusta; hyödyntää paremmin kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet innovaatioiden kaupallistamisessa; lisätä yhtenäisen työmarkkina- ja talousalueen yhteistoiminnallisuutta ja saavuttaa siten skaalautuvia etuja koko alueelle ja Suomelle; vahvistaa Suomen houkuttelevuutta elinkeinoelämän toimintaympäristönä ja investointien sijoittumiskohteena.
Pohjoinen kasvuvyöhyke konkreettiset toimenpiteet 1. Tavoitteena Pohjoisen kasvuvyöhykkeen saavutettavuuden parantaminen kotimaan ja kansainvälisen tavaraliikenteen solmukohdissa (mm. satamat, lentoasemat, logistiikkakeskukset ja tavaraliikenteen rajanylityspaikat). 2. Rahtiliikenteen reaaliaikaisten tukijärjestelmien kehittäminen: sähköisten ja älykkäiden kuljetusketjujen kehittäminen ja logistiikkatoimintojen automatisaatio-ratkaisujen pilotointi. älykkäät sovellukset tavaraliikenteen kuljetusten yhdistelyssä ja digitaalisen paikka- ja reittitiedon hyödyntäminen tavaraliikenteen sijaintitarkkuuden ja sujuvuuden parantamisessa ja kuljetusten/tavaroiden reaaliaikaisen seurannan kehittämisessä (mm. Internet of things -lähestyminen kuljetusreittien optimoinnissa, purkamisessa ja lastaamisessa);
Pohjoinen kasvuvyöhyke konkreettiset toimenpiteet kansainvälisten kuljetusyhteyksien kehittäminen tavaraliikenteen rajanylityspaikkoja kehittämällä ja kansainvälistämällä sekä rajanylitysten nopeuttamiseen liittyvien digitaalisten ohjaus- ja informaatiojärjestelmien kehittämisellä. 3. Etelä-Suomen logistiikka-alan tarvekartoitus ja logistiikka-alueiden profilointi selvitys 4. TEN-T edunvalvonta
Pohjoinen kasvuvyöhyke Rahoitus vuosille 2016 2018 osoitettava rahoitus: yht. 2,34 milj. eli 780 000 /v. valtion kasvuvyöhykerahoitusta: 390 000 /v (yht. 1,17 milj. ) ja kuntarahoitusta 390 000 /v (yht. 1,17 milj. ).
Pohjoinen kasvuvyöhyke Rahoitus Kymenlaakson rahoitusosuus: Kouvola 15000 Kotka 15000 Liitto 15000 yht. 45000