PÄÄTÖS Nro 43/11/2 Dnro PSAVI/148/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA

PÄÄTÖS Nro 43/11/2 Dnro PSAVI/148/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2011 1 ASIA HAKIJA Oulujärven säännöstelyyn liittyvän kalatalousvelvoitteen toimeenpano vuosina 2011 2014 ja kalatalousvelvoitetta koskevan lupamääräyksen muuttaminen, Kajaani, Paltamo, Vaala ja Muhos Fortum Power and Heat Oy PL 100 00048 FORTUM

SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS... 3 HAKEMUKSEN PERUSTE... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Asian taustaa... 3 Asiassa käyty neuvottelu... 5 Suunnitelma kalatalousvelvoitteen toimeenpanemiseksi vuosina 2011 2014... 5 Oulujärvi... 5 Järvitaimen... 5 Planktonsiika... 8 Hauki (esikesäinen)... 9 Muhosjoki... 10 Harjus (kesänvanha)... 10 Hauki (vastakuoriutunut)... 10 Muutokset lajeissa ja istutusmäärissä... 10 Istutusajankohdat... 11 Istukkaiden määrän laskeminen... 11 Istutuksista ilmoittaminen ja istukkaiden vastaanotto... 11 Toimeenpanosuunnitelman voimassaolo... 11 Istutusten tuloksellisuuden seuranta... 11 Esitys hauen istutusvelvoitteen muuttamisesta kalatalousmaksuksi... 11 HAKEMUKSEN KÄSITTELY... 12 Hakemuksen täydennykset... 12 Hakemuksesta tiedottaminen... 12 Muistutukset ja vaatimukset... 12 Hakijan kuuleminen ja selitys... 13 Vastaselitykset... 15 Hakijan vastine... 16 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 16 Kalatalousvelvoitteen toimeenpano vuosina 2011 2014... 16 Hauen istutusvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi... 17 Kalatalousvelvoitetta koskevan lupamääräyksen muuttaminen... 17 RATKAISUN PERUSTELUT... 17 Kalatalousvelvoitteen toimeenpano vuosina 2011 2014... 17 Hauen istutusvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi... 17 Kalatalousvelvoitetta koskevan lupamääräyksen muuttaminen... 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 19 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 19 KÄSITTELYMAKSU... 19 MUUTOKSENHAKU... 20

3 HAKEMUS Fortum Power and Heat Oy on aluehallintovirastoon 19.11.2010 toimittamassaan hakemuksessa pyytänyt aluehallintovirastoa hyväksymään suunnitelman Oulujärven säännöstelyyn liittyvän kalanistutusvelvoitteen toimeenpanemiseksi vuosina 2011 2014. Samalla yhtiö on hakenut säännöstelyluvassa määrätyn hauen istutusvelvoitteen muuttamista vuodesta 2015 alkaen vuotuiseksi 25 800 euron suuruiseksi kalatalousmaksuksi. HAKEMUKSEN PERUSTE Hakemuksen perusteena on Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 1.10.2009 antama päätös nro 75/09/2. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Asian taustaa Fortum Power and Heat Oy säännöstelee Oulujärveä. Säännöstelyyn liittyy kalatalousvelvoite, joka perustuu Pohjois-Suomen vesioikeuden 11.6.1984, korkeimman hallinto-oikeuden 19.9.1985 ja vesiylioikeuden 31.3.1993 antamiin päätöksiin. Voimassa oleva lupamääräys kuuluu seuraavasti: "Kalakannan säilyttämiseksi Oulujärveen on istutettava vuosittain keskimäärin viisisataatuhatta (500 000) planktonsiian ja kuhan yhden kesän vanhaksi kasvatettua poikasta niin, että siian osuus tästä määrästä on vähintään kolme neljäsosaa (3/4), kaksikymmentätuhatta (20 000) yli 25 cm:n pituista järvitaimenen poikasta sekä kolmesataatuhatta (300 000) esikesäiseksi kasvatettua hauen poikasta. Siian poikasista voidaan enintään yksi kolmasosa istuttaa myös vastakuoriutuneina planktonsiianpoikasina, jolloin määrän on oltava suurempi siten, että sata (100) kappaletta vastakuoriutunutta vastaa yhtä kappaletta yhden kesän vanhaa poikasta. Osa haukiistutuksista on vuodesta 1994 lähtien suoritettava Oulujärveen laskevien sivuvesistöjen suualueille. Muhosjokeen on istutettava vuosittain kolmetuhatta (3 000) vähintään yksikesäiseksi kasvatettua harjuksen poikasta ja viisitoistatuhatta (15 000) hauen vastakuoriutunutta poikasta. Istutuksesta voidaan enintään puolet kunkin kalalajin määrästä korvata muulla vesistöjen kalakantojen hyväksi suoritettavalla toimenpiteellä, jonka maa- ja metsätalousministeriö katsoo tuloksiltaan vastaavan vähintään korvattavan istutuksen vaikutusta. Vuosittaiset istutukset ja muut kalakantojen hyväksi suoritettavat toimenpiteet on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaan ja noudattaen sen antamia ohjeita. Ministeriön on ennen ohjelman hyväksymistä kuultava siitä niitä jako- ja kalastuskuntia, joiden etua tai oikeutta toimenpiteet koskevat. Luvan saajan on ilmoitettava vuosittain velvoitteen suorittamisesta ministeriölle.

4 Luvan saajan on tarkkailtava istutuksen tai sen sijaan määrättyjen toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastukseen ja kalastoon maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma tulee esittää hyvissä ajoin ennen istutusten aloittamista maa- ja metsätalousministeriön hyväksyttäväksi. Mikäli ministeriö ei hyväksy näitä suunnitelmia, tulee luvan saajan tai Oulujoki Osakeyhtiön saattaa asia tältä osin erikseen vesioikeuden ratkaistavaksi. Tarkkailutuloksista luvan saajan tulee antaa vuosittain tieto maa- ja metsätalousministeriölle sekä, ellei toisin sovita, niille jako- ja kalastuskunnille, joiden etua istutustoimenpiteet saattavat koskea. Mikäli tarkkailun tulokset tai istutustoimenpiteistä muutoin saatavat kokemukset antavat siihen aihetta, voidaan tässä päätöksessä määrättyä istutusvelvoitetta muuttaa istutettavien kalalajien tai niiden koon ja määrän suhteen luvan saajan ja ministeriön keskenään sopimalla tavalla, huolehtien kuitenkin siitä, ettei velvoitteiden rahallinen arvo siitä heikkene. Samoin voidaan tarkkailusuunnitelmaa myöhemmin muuttaa, mikäli se toimenpiteiden jatkuessa osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi. Ennen kuin muutoksista sovitaan, niistä on kuultava edellä mainittuja jako- ja kalastuskuntia sekä Oulujoki Osakeyhtiötä. Mikäli muutoksista ei luvan saajan ja ministeriön kesken päästä yksimielisyyteen, asia voidaan saattaa erikseen hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Myös Oulujoki Osakeyhtiö voi toimenpiteiden suorittajana saattaa tämän kysymyksen hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Tässä lupaehdossa määrätyt istutukset on suoritettava ensimmäisen kerran täysimääräisinä sen kalenterivuoden aikana, joka seuraa tämän lupaehdon lainvoimaiseksi tuloa. Istutus- ja tarkkailuohjelmat on toimitettava maa- ja metsätalousministeriön hyväksyttäväksi vähintään kuusi (6) kuukautta ennen istutuksiin ryhtymistä." Maa- ja metsätalousministeriö on 27.9.2007 päivätyllä kirjeellään siirtänyt kalataloudellisten toimenpidevelvoitteiden toteuttamissuunnitelmien hyväksymisen työvoima- ja elinkeinokeskuksille. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus on 22.1.2009 antamallaan päätöksellä hyväksynyt eräin muutoksin Oulujärven ja Muhosjoen istutusvelvoitteen toimeenpanosuunnitelman vuosille 2009 2013. Oulujärven kalastusalue ja lähes kaikki osakaskunnat jättivät Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle hakemuksen, jossa ne vaativat päätöksen muuttamista niin, että järvitaimenen istutusvelvoitteen rahallisesta arvosta 15 % muutetaan pienpoikasistutuksiksi Oulujärveen laskeviin jokiin ja lopuissa taimenistutuksissa käytetään vähintään 35 cm:n mittaisia istukkaita. Lisäksi vaatimuksena oli 200 000 planktonsiian vaihtaminen Niskanselän alueelle istutettavaksi pohjasiiaksi. Toimenpiteet esitettiin toteutettavaksi nykyisen lupapäätöksen sallimalla tavalla velvoitteen rahallisen arvon muuttumatta. Ympäristölupavirasto jätti 1.10.2009 antamassaan päätöksessä istutussuunnitelman voimaan vuosia 2009 2010 koskevilta osin, mutta määräsi, että luvan haltijan on järvitaimenistutusten tarkistamista koskevan neuvottelun jälkeen, vuoden 2010 loppuun mennessä, toimitettava ympäristölupavirastolle hakemusasiana perusteltu suunnitelma istutusvelvoitteen toimeenpanemiseksi vuosina 2011 2013. Suunnitelmasta määrättiin, että osa järvitaimenistutusten rahallisesta arvosta tuli toteuttaa pienpoikasistutuksina Oulujärveen laskeviin jokiin ja puroihin. Lisäksi suunnitelmassa tuli esittää muut tarpeelliset tarkistukset järvitaimenen istutusvelvoitteeseen sekä suunnitelma siian istutusvelvoitteen tarkistamisesta aikatauluineen. Tarvittaessa tuli toimittaa myös hakemus kalatalousvelvoitteita koskevien määräysten muuttamiseksi.

Asiassa käyty neuvottelu 5 Hakija on järjestänyt Oulujärven istutussuunnitelman muutoksesta neuvottelu- ja keskustelutilaisuuden Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tiloissa Paltamossa 18.8.2010. Tilaisuuteen on osallistunut Vuottolahden, Säräisniemen, Jaalangan, Saarenrannan ja Paltamon I osakaskuntien sekä Oulujärven kalastusalueen ja Kainuun kalatalouskeskuksen edustajia sekä Kainuun ELY-keskus kalatalousviranomaisena. Keskustelussa tuotiin esiin, että järvitaimenen pienpoikasten istutukset tulee hajauttaa Miesjokeen, Mainuanjokeen, Vuolijokeen ja Kongasjokeen. Näiden jokien soveltumattomuudesta poikasistutuksiin ei ole näyttöä. Istutuksiin sopivat koskipaikat sovittiin tarkistettavaksi maastossa yhdessä osakaskuntien edustajien kanssa. Keskusteluissa pidettiin perusteltuna järvitaimenen isompien poikasten istuttamista kesä heinäkuun vaihteessa. Istutusten keskittämistä tutkimusten perusteella paremmin tuottaville selille ei kannatettu. Keskustelutilaisuudessa ei tullut esiin muita näkemyksiä istutussuunnitelmaan toivottavista muutoksista. Keskusteluissa ei pidetty hauen istuttamista perusteltuna, eikä haukivelvoitteen muuttamista vastustavia näkökohtia tullut esiin. Esiin tuli, että velvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi voisi edistää taimenen pienpoikasistutuksiin käytettävien purojen kalataloudellisia kunnostuksia. Suunnitelma kalatalousvelvoitteen toimeenpanemiseksi vuosina 2011 2014 Oulujärven voimassa oleva kalataloustarkkailuohjelma ulottuu vuoteen 2014. Tarkkailuohjelman mukainen laajempi yhteenvetoraportti valmistuu keväällä 2014. Jotta tarkkailun tulokset voidaan ottaa uudessa istutussuunnitelmassa huomioon, hakija on esittänyt aluehallintovirastolle hyväksyttäväksi vuosia 2011 2014 koskevan istutussuunnitelman. Oulujärvi Järvitaimen Osa järvitaimenen istutusvelvoitteesta toteutetaan pienpoikasistutuksina Oulujärven Ärjänselälle laskeviin Mainuanjokeen ja Vuolijokeen sekä Oulujärveen Kivesjärven ja Varisjoen kautta laskevaan Kongasjokeen. Istutukset on tarkoitus toteuttaa vuonna 2011 syksyllä istutettavilla yksikesäisillä poikasilla ja vuosina 2012 2014 ensisijaisesti keväällä istutettavilla yksivuotiailla poikasilla. Istutuskohteet ja istutettavat poikasmäärät ovat seuraavat:

6 Pituus Leveys Ala Poikastiheys poikasia Koskijakso (m) (m) (m 2 ) /m 2 kpl Vuolijoki 6400 2560 Kytökoski 200 12 2400 0,4 960 Tupalankoski 500 8 4000 0,4 1600 Mainuanjoki 9600 3840 Koski 200 12 2400 0,4 960 Uutelan silta 200 12 2400 0,4 960 Koskela-Naurisniemi 200 12 2400 0,4 960 Niskakoski 200 12 2400 0,4 960 Kongasjoki 5200 2080 Kaahlankoski 200 10 2000 0,4 800 Lantinkoski 320 10 3200 0,4 1280 Koskijaksojen yhteispinta-ala on noin 2,1 ha ja istutustiheys 40 poikasta aarille. Yhteensä pienpoikasia istutetaan 8 480 kappaletta. Pienpoikasten istutuksen osuus on noin 16 % järvitaimenvelvoitteen arvosta. Loppuosa velvoitteesta toteutetaan kesä heinäkuun vaihteessa istutettavilla kaksivuotiailla poikasilla, jotka istutetaan kohdealueittain seuraavasti: Niskanselkä 5 750 kpl Ärjänselkä Paltaselkä 5 750 kpl 2 900 kpl yhteensä 14 400 kpl Istutuspaikkoja ovat Kiehimäjoensuu, Teeriniemi ja Neuvosenniemi, eli yksi paikka kutakin Oulujärven selkää kohden. Tällä pyritään minimoimaan haukien aiheuttamat tuhot istutuspaikoilla. Istutuspaikkoja voidaan vaihtaa, jos paikan vaihto katsotaan tuloksen kannalta edulliseksi. Selkäkohtaiset istutusmäärät on suhteutettu selkien pinta-alaan. Perusteet: Järvitaimenen pienpoikasistutukset Istutettaviksi poikasiksi esitetään ensisijaisesti yksivuotiaita järvitaimenen poikasia, joiden istutusajankohta on joustavampi kuin vastakuoriutuneiden, ruskuaispussivaiheessa olevien poikasten. Istutus voidaan silloin varmemmin ajoittaa kevättulvan jälkeiseen aikaan, jolloin vaarana ei ole poikasten huuhtoutuminen tulvavesien mukana. Mikäli yksivuotiaita poikasia ei saada, esitetään käytettäväksi yksikesäisiä, syksyllä istutettavia poikasia. Koska poikaset eivät kasva talven aikana, istutustiheydet ja istutusten kustannukset eivät eroa yksivuotiaiden vastaavista, ja suunnitelma toteutetaan samoilla poikasmäärillä. Mainuanjoki, Vuolijoki ja Kongasjoki on valittu pienpoikasten istutuspaikoiksi toisaalta jokien vedenlaadun, hydrologisten ominaisuuksien ja virtapaikkojen tarjoamien elinympäristöjen kunnon perusteella ja toisaalta osakaskuntien ja kalastusalueen edustajien kanssa käydyn neuvottelun perusteella. Sopivien istutuskohteiden tarkastelu perustuu aiemmin tehtyihin sel-

7 vityksiin sekä vuoden 2010 aikana tehtyihin maastokäynteihin. Mahdollisuuksia istutuksiin selvitettiin Niskanselälle laskevassa Aittojoessa, Ärjänselälle laskevissa Vuolijoessa, Vuottojoessa ja Mainuanjoessa, Paltaselälle laskevissa Varisjoessa ja Miesjoessa sekä Kivesjärveen ja Varisjoen kautta edelleen Paltaselälle laskevassa Kongasjoessa. Osakaskuntien tavoitteena on ollut poikasistutusten hajauttaminen usealle joelle, ja nimenomaan Ärjänselän alueelle ja Kongasjoelle. Hakija on katsonut tarkoituksenmukaiseksi kohdistaa pienpoikasistutukset vain kolmeen jokeen, jotta isompien taimenten istutusmäärä pysyy riittävän suurena. Isompien poikasten istutustuloksen on havaittu huononevan, mikäli istutuserät ovat kovin pieniä. Myös Miesjokea pidettiin alun perin hyvänä istutuskohteena, mutta se on jätetty pois lopullisesta suunnitelmasta. Sekä Miesjoki että Kongasjoki (Kivesjärven ja Varisjoen kautta) laskevat Paltaselälle. Miesjoen Puikkokoskeen, 1 2 km:n etäisyydelle pienpoikasistutuksiin soveltuvista koskista, istutetaan jo 1 700 kappaletta yli 18 cm:n mittaisia istukkaita osana Hyrynsalmen reitin velvoitetta. Myös Kongasjoen yläosalle istutetaan järvitaimenia (500 kappaletta yli 18 cm:n mittaisia istukkaita) osana Hyrynsalmen reitin velvoitetta, mutta istutuspaikka (Harrila) sijaitsee yli 5 km:n etäisyydellä pienpoikasten istutuspaikoista. Kongasjoen alaosalla on enemmän poikasalueiksi soveltuvia koskialueita kuin Miesjoella, missä istukkaiden kantomatkat ovat lisäksi pidemmät ja hankalammat, ja istutusten kustannukset siten suhteellisesti suuremmat. Miesjoki onkin pienpoikasistutuksiin huonommin soveltuvana jätetty pois suunnitelmasta. Vuosittaisen järvitaimenistutuksen (20 000 yli 25 cm:n mittaista istukasta) rahallinen arvo on 32 600 euroa, eli voimassa olevan toimitussopimuksen mukaisesti 1,63 euroa istutettua istukasta kohti (ilman arvonlisäveroa). Pienpoikasten kappalehintaan (kustannusarvio 0,40 euroa kappaleelta ilman arvonlisäveroa) ei sisälly istutuskustannuksia kuten isompien poikasten kappalehintaan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että poikasten istutuskohteita on useita ja kohteiden sijainti ja saavutettavuus vaikuttavat istutuksen kustannuksiin. Poikasten levittäminen niille soveltuviin ympäristöihin kuuluu kuitenkin välttämättömänä osana asianmukaiseen istutukseen. Velvoiteistutukseen kuuluva työ on tarkoitus teettää ulkopuolisella taholla. Työstä on pyydetty Kainuun kalatalouskeskukselta budjettitarjous, jonka perusteella työkustannuksiin on laskettu toteutuneet matkakulut sekä tuntihinta 50 euroa tunnilta (ilman arvonlisäveroa). Työn kestoksi kolmen joen kahdeksalla istutuskohteella on arvioitu kaksi työpäivää kahdelta henkilöltä. Pienpoikasistutuksen veroton kokonaiskustannusarvio on yhteensä 5 300 euroa, ja se muodostuu seuraavista eristä: Vuolijoki 1 500 euroa (2 560 x 0,40 euroa + 470 euroa) Mainuanjoki 2 500 euroa (3 840 x 0,40 euroa + 940 euroa) Kongasjoki 1 300 euroa (2 080 x 0,40 euroa + 470 euroa) Mikäli toteutuneet kustannukset ylittävät tai alittavat arvion, se huomioidaan ensisijaisesti samana vuonna isompien järvitaimenten istutusmäärässä. Mikäli tämä ei onnistu esimerkiksi poikasistutusten tapahtuessa vasta syksyllä tai isompien istukkaiden toimituksesta johtuvista syistä, tasaus tehdään seuraavan vuoden istutuksissa. Isompien järvitaimenten istutus

8 Oulujärvellä on tutkittu järvitaimenen istutuskoon ja istutusajankohdan vaikutusta saaliiseen. Tutkimuksen mukaan istutusajankohta vaikuttaa taimenistutusten tulokseen enemmän kuin istukkaan koko. Siksi istutukset suositellaan tehtäväksi kesä heinäkuun vaihteessa, jolloin muikunpoikaset siirtyvät rantavyöhykkeestä ulapalle. Nykyisin taimenet istutetaan 25 cm:n vähimmäismittavaatimuksen perusteella touko kesäkuun vaihteessa. Tutkimustulosten ja osakaskuntien sekä kalastusalueen edustajien kanssa käydyn neuvottelun perusteella istutussuunnitelmaa esitetään muutettavaksi niin, että järvitaimenen isommat poikaset istutetaan kesä heinäkuun vaihteessa. Istutuksen viivästämisestä johtuvan kuukauden lisäkasvatuksen jälkeen istukkaat ovat keskimäärin noin 30 cm:n mittaisia. Rehu- ja hoitokustannusten kasvaessa kustannus poikasta kohti kasvaa nykyisestä 1,63 eurosta 1,90 euroon. Järvitaimenvelvoitteen rahallista arvoa muuttamatta kesä heinäkuun vaihteessa tullaan siten istuttamaan noin 14 400 poikasta [(32 600 euroa 5 000 euroa)/1,90 euroa]. Rahalliselta arvoltaan määrä vastaa runsasta 16 700 vähimmäismitaltaan 25 cm:n kokoista istukasta. Lopullinen määrä riippuu pienpoikasistutusten toteutuneista kustannuksista. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että erityisesti istutuserien pienentyessä istutus kannattaisi keskittää Niskan- ja Ärjänselille. Osakaskunnilta saadun palautteen perusteella istutusta Paltaselälle ei kuitenkaan esitetä lopetettavaksi, vaan istukaserät on istutussuunnitelmassa jaettu edelleen selkäkohtaisesti pinta-alojen suhteessa. Planktonsiika Planktonsiian istutussuunnitelmaan vuosille 2011 2014 ei esitetä muutoksia vuosien 2009 2010 istutussuunnitelmaan nähden. Niskanselkä 200 000 kpl Ärjänselkä Paltaselkä 200 000 kpl 100 000 kpl yhteensä 500 000 kpl Istukkaan tavoitteellinen keskikoko on 10 cm. Selkäkohtaiset istutusmäärät on suhteutettu selkien pinta-alaan. Perusteet: Oulujärveen istutetaan säännöstelylupaan kuuluvan velvoitteen perusteella 500 000 planktonsiikaa vuosittain. Vuodesta 2008 lähtien Oulujärven Paltaselälle on vuosittain istutettu 37 000 75 000 pohjasiikaa. Pohjasiikaistutus toteutetaan osana hakijan Hyrynsalmen reitin velvoiteistutuksia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on hiljattain laatinut yhteenvedon Oulujoen vesistön säännösteltyjen järvien kalanhoitotoimenpiteitä koskevista tutkimuksista ja niiden johtopäätöksistä. Raportin mukaan siian istutustiheyden tulee olla riittävän alhainen varsinkin voimakkaimmin säännöstellyissä järvissä, ja istutustiheyttä tulee pienentää myös kalastuspaineen laskiessa. Säännöstelyn vaikutuksia kompensoivissa istutuksissa kannattaisi

9 suuntautua mieluummin petokaloihin kuin pohjaeläimiä syöviin kaloihin. Siikamuodoista eläinplanktonia parhaiten ravintonaan käyttämään kykenevät muodot (lähinnä planktonsiika) kannattaa pitää istutuksissa etusijalla jatkossakin. Istutustoiminta kannattaa hajauttaa useampaan kuin yhteen lajiin, sillä istutusten tuloksellisuus tavallisesti heikkenee istutustiheyden kasvaessa. Uusia istutuslajeja ei kuitenkaan suositella siian, kuhan ja taimenen tai järvilohen rinnalle. Hakijan käsityksen mukaan siikaistutuksen tuloksellisuus Oulujärvessä riippuu myös muiden kalakantojen tilasta ja kehityksestä. Siiankalastus on vähentynyt muun muassa kuhan runsastuessa. Siian ja muikun välisen ravintokilpailun vuoksi muikkukannan tilassa lähivuosina odotetut muutokset oletettavasti vaikuttavat siikakantaan. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvää, miten velvoitehoidon muutoksin voitaisiin parantaa siikakannan tilaa. Siikaistutusten harventaminen saattaa parantaa niiden tuloksellisuutta. Nykyinen velvoite sallii siian istutusmäärän vähentämisen joko kuhanistutusta lisäämällä tai korvaamalla osa tuloksiltaan vastaavalla, kalakantojen hyväksi tehtävällä toimenpiteellä. Lisäksi lajeja, kokoja ja määriä voidaan muuttaa, kunhan velvoitteen rahallinen arvo ei heikkene. Muutokset edellyttävät kalatalousviranomaisen kanssa sopimista ja asianosaisten kuulemista. Siikaistutuksen vähentäminen edellyttäisi siis velvoitteen rahallisen arvon säilyessä muiden velvoitehoidon toimenpiteiden lisäämistä. Kun parhaillaan Oulujärvellä selvitetään kuhan luontaisen lisääntymisen määrää ja istutusten vähentämistarvetta, ei kuhaistutusten lisääminen ole perusteltua. Kyseeseen voisivat tulla esimerkiksi taimenen luontaisen lisääntymisen tukemiseksi tehtävät työt. Näiden tarpeesta ja merkityksestä saadaan lisätietoa muun muassa taimenen pienpoikasistutusten myötä. Hakijan käsityksen mukaan nykyisen velvoitteen sanamuoto sallii tällaiset muutokset, mikäli ne osoittautuvat perustelluiksi eli vastaavat tuloksiltaan vähintään korvattavan istutuksen vaikutusta. Pohjasiikaistutusten tuloksista saadaan kalataloustarkkailun perusteella ensimmäisen kerran tietoa vuoden 2011 lopulla. Oulujärven siian kokonaistilanteesta saadaan kalataloustarkkailun tuloksia vuoden 2014 lopulla. Näitä tuloksia hyödynnetään hoitotyön kehittämisessä ja siikamuodon vaihtamisen tarpeen arvioinnissa. Mikäli jokin muutos, esimerkiksi planktonsiian vaihtaminen pohjasiiaksi, osoittautuu perustelluksi, se on mahdollista nykyisen kalatalousvelvoitteen perusteella eikä edellytä lupavelvoitteen tarkistamista. Hakijan käsityksen mukaan siikavelvoitteen tarkistamiseen ei ole tarvetta eikä tällä hetkellä lain mukaisia edellytyksiäkään. Tällä erää oletettavissa olevat mahdolliset tulevat siikaistutuksen muutostarpeet voidaan toteuttaa nykyisen velvoitteen perusteella kalatalousviranomaisen kanssa neuvottelemalla ja asianosaisia kuulemalla. Tällaisten muutostarpeiden tarkastelu tapahtuu seuraavan kerran seuraavaa istutussuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2014. Hauki (esikesäinen) Lupamääräyksen mukaan hakijan on istutettava Oulujärveen vuosittain keskimäärin 300 000 esikesäiseksi kasvatettua hauen poikasta. Hauen luontaisen lisääntymisen on kuitenkin todettu turvaavan Oulujärven haukikannan, minkä perusteella esikesäisen hauen sijasta on istutettu kesänvanhaa kuhaa. Kuhia istutetaan istukkaiden koosta riippuen määrä, jonka

10 rahallinen arvo vastaa 200 000:n 6,5 cm:n kokoisen kuhan arvoa. Vuosittaisissa istutusraporteissa määritellään tarkemmin istukaserät. Kuhia istutetaan Oulujärvelle selkäkohtaisesti pinta-alojen suhteessa siten, että Paltaselälle istutetaan 20 % istukkaista ja Ärjän- ja Niskanselille molemmille 40 %. Selkäkohtaiset istutuspaikat sovitaan vuosittain. Kuhan istutussuunnitelmaan vuosille 2011 2014 ei esitetä muutoksia vuosien 2009 2010 istutussuunnitelmaan nähden. Perusteet: Oulujärven haukikanta on runsas, eikä siinä näy merkkejä säännöstelyn aiheuttamista muutoksista. Hauen istuttaminen on lopetettu kokonaan vuonna 1999. Hauen sijaan on istutettu haukivelvoitteen rahallista arvoa vastaava määrä 6,5 cm:n mittaista kuhaa. Hauen istutusvelvoitteen rahallinen arvo vastaa 200 000:n 6,5 cm:n kokoisen kuhan arvoa. Hauen laskennallisena hintana on käytetty 5,5 cm:n kokoisen istukkaan hintaa, mikä on keskimääräinen istukaskoko. Muhosjoki Muhosjoen istutussuunnitelmaan vuosille 2011 2014 ei esitetä muutoksia vuosiin 2009 2013 nähden. Harjus (kesänvanha) Lupamääräyksen mukaan Muhosjokeen on istutettava vuosittain 3 000 kesänvanhaa harjuksen poikasta. Lupamääräyksen edellyttämä poikasmäärä istutetaan 1 000 poikasen erissä sopiviin virtapaikkoihin. Hauki (vastakuoriutunut) Lupamääräyksen mukaan Muhosjokeen on istutettava vuosittain 15 000 vastakuoriutunutta hauen poikasta. Poikaset vaihdetaan niiden rahallista arvoa vastaavasti kesänvanhoiksi harjuksiksi. Muutokset lajeissa ja istutusmäärissä Esitetyissä lajimuutoksissa laskentaperusteena ovat olleet hakijan nykyiset sopimusviljelyhinnat. Muutokset on laskettu niin, että velvoitteen rahallinen arvo pysyy ennallaan. Jos kalanpoikasten hinnoissa tapahtuu suunnitelman voimassaoloaikana sellaisia muutoksia, jotka oleellisesti vaikuttavat edellä mainitun periaatteen mukaisesti laskettuihin poikasmääriin, sovitaan asiasta Kainuun ELY-keskuksen kalatalousyksikön kanssa. Jos kalalajeissa tehdään muutoksia, joita ei tässä suunnitelmassa ole huomioitu, sovitaan myös tästä viranomaisen kanssa. Suunnitelmajaksolla vuosittainen velvoiteistutusmäärä saattaa jonkin kalalajin kohdalla poikasten toimittajista tai muista syistä johtuen joko ylittyä tai alittua. Poikkeaman ollessa korkeintaan 20 % se pyritään tasaamaan seuraavana vuonna, kuitenkin kahden seuraavan vuoden kuluessa. Jos poikkeama on yli 20 %, toimitetaan

11 Kainuun ELY-keskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma määrien tasaamiseksi. Istutusajankohdat Siiat ja harjukset istutetaan vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Kuhat pyritään istuttamaan elokuun aikana. Jos ajankohta siirtyy syyskuulle, niin kuhien kokovaatimuksena on 6,5 cm:n keskimitta. Taimenen pienpoikaset istutetaan joko yksivuotiaina toukokuussa kevättulvan mentyä tai yksikesäisinä syyskuussa. Isommat taimenet istutetaan kesä heinäkuun vaihteessa. Jos istutusmenetelmien kehittämis- tai muissa tutkimuksissa tehdään johtopäätöksiä, joiden mukaan istutusajankohdan muuttaminen on tuloksen kannalta edullista tai tuotannolliset syyt sitä vaativat, voidaan istutusajankohdissa joustaa. Istukkaiden määrän laskeminen Istutettavien poikasten lukumäärä lasketaan märkäpunnituksin. Istutuksista ilmoittaminen ja istukkaiden vastaanotto Hakija ilmoittaa istutuksista hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä Kainuun ELY-keskukselle. Istutusajankohdat ja istutuspaikat ilmoitetaan myös asianomaisille kalaveden omistajille ja kalastusoikeuden haltijoille tai heidän valtuuttamalleen vastaanottajalle. Istutusilmoitukset toimitetaan joulukuun loppuun mennessä Kainuun ELY-keskukseen sekä Oulujärven ja Oulujokivarren kalastusalueille sekä niille yhteystietonsa lähettäneille osakaskunnille, jotka ilmoituksen haluavat. Toimeenpanosuunnitelman voimassaolo Toimeenpanosuunnitelma on voimassa vuoden 2014 loppuun saakka, mihin mennessä Kainuun ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle esitetään uusi suunnitelma hyväksyttäväksi. Istutusten tuloksellisuuden seuranta Oulujärven säännöstelyn kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan päätöksen mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon. Muhosjoen hoitovelvoitteen tuloksellisuutta tarkkaillaan nykyisellään Oulujoen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman yhtenä osana. Oulujärven velvoitehoidon tuloksellisuutta tarkkaillaan Oulujärven yhteistarkkailuohjelman puitteissa. Esitys hauen istutusvelvoitteen muuttamisesta kalatalousmaksuksi Oulujärveä koskeva 300 000 hauenpoikasen istutusvelvoite esitetään muutettavaksi vuodesta 2015 alkaen 25 800 euron suuruiseksi vuotuiseksi kalatalousmaksuksi. Hauen istutusvelvoitteen sijaan toteutetun kuhaistutuksen arvo on 25 800 euroa vuodessa. Luku perustuu vuoden 2010 toimitushintaan 0,129 euroa istutettua poikasta kohti.

12 Oulujärven kuhakannan tila on tällä hetkellä hyvä, ja parhaillaan selvitetään istutusten merkitystä kuhakannan ylläpitämisessä. Mikäli osoittautuu, että kuhaa ei kannata istuttaa, tulisi korvaaviin kalanhoitotoimiin saada riittävästi ajan myötä joustavia vaihtoehtoja, sillä myöskään hauen istuttamista tai siikaistutuksen lisäämistä ei pidetä perusteltuna. Hakijan käsityksen mukaan Oulujärven säännöstelystä ei ole haittaa haukikannalle ja hauen istutusvelvoite on siksi tarpeeton. Tuloksellisen kalanhoidon kannalta muiden istutusten mitoittaminen haukivelvoitteen rahallisen arvon mukaan on epätarkoituksenmukaista. Kalatalousmaksu mahdollistaisi edelleen 200 000 kuhanpoikasen istuttamisen, mikäli sitä pidetään tulevaisuudessakin perusteltuna. Kustannustason nousu ei heikentäisi velvoitteen arvoa, sillä vesilain 2 luvun 22 b :n mukaan kustannustason muuttuessa kalatalousviranomainen perii maksun kustannustason nousua vastaavasti tarkistettuna. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on 26.11.2010 täydentänyt hakemustaan tiedoilla Muhosjoen vesialueiden omistajista. Hakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla siitä aluehallintovirastossa sekä Paltamon, Vaalan ja Muhoksen kunnissa ja Kajaanin kaupungissa 10.12.2010 10.1.2011. Kuulutuksesta on annettu erikseen tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset ja vaatimukset 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kainuun elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksella (jäljempänä ELYkeskus) kalatalousviranomaisena ei ole ollut huomautettavaa vuosia 2011 2014 koskevasta velvoitteen toimeenpanosuunnitelmasta. ELY-keskus on katsonut, että Oulujärven hauenistutusvelvoitteen muuttamiselle kalatalousmaksuksi ei ole perusteita. Lupapäätös antaa riittävät mahdollisuudet velvoitteen joustavaan toteuttamiseen, mikäli myöhemmin on tarpeen tehdä istutuksia korvaavia kalanhoitotoimia. Koska esikesäisen hauen markkinat ovat nykyään vähäiset, lupamääräystä olisi kuitenkin perusteltua muuttaa niin, että velvoitteen arvo olisi nykyistä helpommin määritettävissä. ELY-keskus on esittänyt, että 300 000 esikesäisen hauen istutusvelvoite muutetaan vuodesta 2015 alkaen velvoitteeksi istuttaa 200 000 keskimitaltaan vähintään 6,5 cm:n mittaista kuhaa. Vastaavasti myös Muhosjokeen kohdistuva 15 000 vastakuoriutuneen hauen istutusvelvoite voitaisiin muuttaa 500 kesänvanhan harjuksen istutusvelvoitteeksi ja yhdistää nykyiseen harjuksen istutusvelvoitteeseen.

13 2. Oulujärven kalastusalue, Kainuun vapaa-ajankalastajat ry, Metsähallitus, Paltamon I osakaskunta, Paltamon II osakaskunta, Paltaniemen Jormuan osakaskunta, Pohjois-Pohjanmaan vapaa-ajankalastajapiiri ry, Salmenrannan osakaskunta, Säräisniemen osakaskunta, Vuolijoen Manamansalon osakaskunta, Vuottolahden osakaskunta ja Väätäjän osakaskunta Kalastusalue myötäpuolineen on katsonut, että järvitaimenen istutusvelvoite voidaan toteuttaa pääosin hakijan esittämässä muodossa. Muistuttajat ovat esittäneet suunnitelmaa muutettavaksi niin, että 1 280 Kongasjoen Lantinkoskeen istutettavaksi suunniteltua järvitaimenen pienpoikasta istutettaisiinkin taimenelle soveliaaksi todetun Miesjoen Reinikankoskeen. Siian istutusvelvoitteen toteuttamista koskevaa esitystä muistuttajat ovat pitäneet hyväksyttävänä. Vuosien 2011 ja 2014 kalataloustarkkailujen tulokset tulee voida hyödyntää seuraavaa istutussuunnitelmaa laadittaessa ja tarvittaessa suunnitelmaa tulee muuttaa, kuten hakija on esittänyt. Muistuttajat ovat katsoneet, että hauen istutusvelvoite voidaan muuttaa nykykäytännön mukaiseksi kuhan istutusvelvoitteeksi. Istutusvelvoitteen muuttamiselle kalatalousmaksuksi ei ole perusteita, sillä kuhan luontaisesta lisääntymisestä ja toisaalta liiallisesta istuttamisesta Oulujärveen ei ole olemassa tutkittua tai varmennettua tietoa. Järven istukaslajeista ainoastaan kuha on taloudellisesti tuottava laji. Hakemuksessa haukivelvoitteen rahallinen arvo on arvioitu kuhan vuoden 2010 toimitushinnalla 0,129 euroa kappaleelta. Muistuttajien tiedon mukaan esikesäisen hauen keskihinta on tuolloin ollut esimerkiksi Keski- Suomen kalatalouskeskuksella 0,192 euroa kappaleelta. Tällä perusteella 300 000 esikesäisen hauen arvoksi tulee 57 600 euroa, mikä vastaa noin 446 500 kuhanpoikasen arvoa. Muistuttajat ovat katsoneet, että haukivelvoitteen rahallinen arvo tulee määrätä ensisijaisesti hauen esikesäisten poikasten hinnalla. 3. Jaalangan osakaskunta Osakaskunta on hyväksynyt Oulujärven säännöstelyyn liittyvän, vuosia 2011 2014 koskevan kalanistutussuunnitelman järvitaimenen, planktonsiian ja kuhan osalta. Samoin se on hyväksynyt hauen vuotuisen istutusvelvoitteen toteuttamisen istuttamalla sellainen määrä kuhanpoikasia, jonka arvo vastaa 200 000:ta 6,5 cm:n mittaista kuhanpoikasta. Muistuttaja ei ole hyväksynyt hauen istutusvelvoitteen muuttamista 25 800 euron suuruiseksi kalatalousmaksuksi vuoden 2015 alusta. Muistuttaja on vaatinut hauen istutusvelvoitteen suorittamista kalanpoikasistutuksina siten, että hauen sijasta istutetaan muiden kalalajien poikasia. Säännöstelyyn liittyvät kalatalousvelvoitteet muistuttaja on vaatinut suorittamaan täysimääräisesti kalanpoikasistutuksina. Hakijan kuuleminen ja selitys Aluehallintovirasto on 24.1.2011 varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on esittänyt selityksessään seuraavaa: Kalatalousvelvoitteen toimeenpano vuosina 2011 2014 Hakija istuttaa Miesjokeen osana Hyrynsalmen reitin velvoitetta 1 700 yli 18 cm:n mittaista järvitaimenta. Pienpoikasten istutuksia Miesjoen ala-

14 osaan kannattaa suunnitella osana Hyrynsalmen reitin velvoitteen toimeenpanoa. Hyrynsalmen reitin istutussuunnitelma on voimassa kuluvan vuoden loppuun, ja sen uusimiseen liittyvistä tarpeista on tarkoitus keskustella osakaskuntien kanssa kesän aikana. Mikäli aluehallintovirasto määrää Kongasjoen Lantinkosken istutuspaikan vaihdettavaksi Miesjoen Reinikankoskeen, se vaikuttaa todennäköisesti hiukan istutuksen kustannuksiin. Mikäli poikasten kuljetus toiselle joelle ja vaikeamman kulkumatkan päähän lisäisi työhön kuluvaa aikaa viisi tuntia, se vähentäisi isompien järvitaimenten määrää noin 130:lla istukkaalla (5 h x 50 euroa/h / 1,9 euroa/istukas). Istutusmääräksi jäisi noin 5 700 istukasta sekä Niskan- että Ärjänselälle ja noin 2 850 istukasta Paltaselälle (yhteensä 14 250 istukasta). Hauen istutusvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi Hakija on ELY-keskuksen lausunnossa todetusta poiketen katsonut, että haukivelvoitteen muuttamiselle kalatalousmaksuksi on olemassa perusteet. Hauen istuttamista Oulujärveen on pidettävä epätarkoituksenmukaisena. Tästä on osoituksena se, että hauen istuttaminen on yhteisymmärryksessä viranomaisen ja osakaskuntien kanssa lopetettu kokonaan jo vuonna 1999. Hauen on todettu lisääntyvän luontaisesti, eikä haukikannassa näy merkkejä säännöstelyn aiheuttamista muutoksista. Vesilain 2 luvun 22 :n mukaan rakentajalle on määrättävä velvoitteen kohtuullisia kustannuksia vastaava kalatalousmaksu, ellei velvoitteen määräämistä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena. Oulujärven säännöstelyn ei ole todettu aiheuttaneen haittaa Oulujärven kuhakannalle. Hakija ei ole pitänyt mahdollisena sitä, että sille määrättäisiin velvoite istuttaa lajia, johon säännöstely ei vaikuta. Kuhan istutus on tuottanut Oulujärvellä hyvää tulosta, mutta toisaalta viranomainen on edellyttänyt kalataloustarkkailun yhteydessä, että hakija ryhtyy selvittämään kuhan luontaisen lisääntymisen osuutta Oulujärven kuhakannassa. Selvitystarve perustuu siihen, että kuhan luontainen kanta on saattanut vahvistua niin paljon, ettei kuhan istuttaminen ole tulevaisuudessa tarpeen. Kalataloudellisesti ei ole perusteltua sekään, että kuhan istutusmäärä perustuisi tarpeettoman haukivelvoitteen istutuskustannuksiin. Kuhaa istutetaan Oulujärveen myös muutoin kuin säännöstelyn lupavelvoitteen perusteella, muun muassa kalatalousmaksuvaroin. Hallituksen esityksessä nro 17/1994, jossa on perusteltu vesilain kalatalousmääräysten vuoden 1994 muutoksia, on todettu, että maksu olisi edelleen luvan saajalle suoraan määrättävän velvoitteen vaihtoehto silloin, kun vesilain 2 luvun 22 :n 1 momentin soveltaminen olisi laissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta tai epätarkoituksenmukaista. Syynä voisi olla esimerkiksi tarve koordinoida useiden luvan haltijoiden hoitotoimenpiteet samalla alueella. Maksua voitaisiin käyttää laadultaan samoihin toimenpiteisiin kuin 1 momentin mukaiset velvoitteet, ja myös toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun. Hakijan käsityksen mukaan hauen istutusvelvoite on osoittautunut tarpeettomaksi, mutta se ei kuitenkaan hae velvoitteen poistamista kokonaan. Hakijan esittämällä 25 800 euron kalatalousmaksulla voidaan jatkaa kuhan istutusta nykyisen käytännön mukaisesti niin kauan kuin viranomainen ja asianosaiset pitävät sitä perusteltuna. Mikäli kuhan istutus tulevaisuudessa osoittautuu tarpeettomaksi, istutettavaksi haluttuja lajeja jää vähän jäljelle. Kalataloushallinnossa on viime aikoina keskusteltu paljon kalatalousvelvoitteiden toimeenpanon painopisteen siirtämisestä kalanistutuksista muihin, kalojen luontaista elinkiertoa edistäviin toimenpiteisiin. Hakijan käsityk-

15 sen mukaan kalatalousmaksu olisi joustavin tapa korvata Oulujärven epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunut hauen istutusvelvoite nimenomaan tulevaisuudessa, mikäli kuhan istutuksesta luovutaan. Toissijaisesti, mikäli aluehallintovirasto ei katso hakijan ensisijaisesti esittämään lupamääräyksen muutokseen olevan perusteita, hakija on pyytänyt, että päätöksessä vahvistetaan hauen ja kuhan istutusmäärien vastaavuus nykykäytännön mukaisesti. Oulujärven kalatalousvelvoitteita koskevaan lupamääräyksen ensimmäiseen kappaleeseen hakija on pyytänyt lisäämään lauseen "Mikäli esikesäisen hauen istuttamisen sijaan istutetaan kuhaa, tulee istuttaa kaksisataatuhatta (200 000) kesänvanhaa kuhaa." ELY-keskuksen Oulujärvelle esittämä kuhan vähimmäismitta ei vastaa nykykäytäntöä eikä siten haukivelvoitteen arvoa. Nykykäytännön mukaan kuhat pyritään ELY-keskuksen esityksen perusteella istuttamaan elokuun aikana. ELY-keskuksen hyväksymään istutussuunnitelmaan on kirjattu sekä pyrkimys elokuun istutuksiin että 6,5 cm:n keskimitta siinä tapauksessa, että istutus siirtyy syyskuulle. Tämä on kirjattu myös voimassa olevaan kuhan toimitussopimukseen: kuhien vähimmäiskeskimitta elokuussa on 5,5 cm, ja jos istutus siirtyy syyskuulle, se on 6,5 cm. Hakijan käsityksen mukaan 6,5 cm:n kokovaatimus jo elokuussa johtaa käytännön hankaluuksiin istutuksen toteuttamisessa parantamatta velvoitteen kalataloudellista arvoa. Koko istutuskauden vähimmäiskeskimitan nostaminen 6,5 cm:iin kasvattaisi velvoitteen rahallista arvoa, mikä tulisi kompensoida istukkaiden määrää vähentämällä. Mikäli vähimmäismittavaatimus vahvistetaan päätöksessä, sen tulee olla nykyisen istutuskäytännön mukainen: kuhan istutukset on suoritettava elo syyskuun aikana, ja syyskuun aikana istutettavien istukkaiden vähimmäiskeskimitta on 6,5 cm. Vastaselitykset 1. Kainuun ELY-keskus Aluehallintovirasto on 9.2.2011 varannut muistuttajille tilaisuuden antaa vastaselityksensä selityksen johdosta. ELY-keskus on kalatalousviranomaisena katsonut edelleen, että edellytyksiä tai tarvetta hauenistutusvelvoitteen muuttamiselle kalatalousmaksuksi ei ole. Sen sijaan velvoitetta on tarpeen muuttaa niin, että sen rahallinen arvo voidaan tulevaisuudessakin luotettavasti määritellä, mikäli sen toteuttamistapaa muutetaan lupamääräyksen mahdollistamalla tavalla. ELYkeskus on korostanut, että hakija ei ole hakenut velvoitteen poistamista, eikä velvoitteen olemassaolo tule tässä yhteydessä arvioitavaksi, vaan kyse on vain lupamääräystekstin teknisluonteisesta muuttamisesta. Vesilain 2 luvun 22 :n 1 momentin mukaisesti kalatalousvelvoite, tässä tapauksessa kalanistutus, on ensisijainen tapa kalatalousvahingon kompensoimiseksi. Kompensaatio kuuluu siis lähtökohtaisesti toiminnanharjoittajan vastuulle ja suoritettavaksi viranomaisen valvonnassa. Vesilain 2 luvun 22 :n 3 momentin mukaan erityisissä tapauksissa kalatalousvelvoitteen sijasta voidaan määrätä kalatalousmaksu. Oulujärvellä hakijan hoidettavana olevat huomattavat kalatalousvelvoitteet huomioon ottaen nyt puheena olevan osan pysyttäminen sellaisenaan ei voine aiheuttaa momentissa tarkoitettuja kohtuuttomia kustannuksia. Oulujärven kalatalousvelvoitteiden toteuttamista valvovana ja kalatalousmaksujen käyttöä suunnittelevana ja toimeenpanevana viranomaisena Kainuun ELY-keskus on katsonut, että hoitotoimien koordinoiminen ei edellytä nyt puheena ole-

16 van velvoitteen muuttamista kalatalousmaksuksi. Velvoitetoimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailu on hakijan velvoitteena, eikä sen toteuttamiseksi siksi tarvita kalatalousmaksua. Hakija on pitänyt kalatalousmaksua tarpeellisena velvoitehoidon joustavaksi muuttamiseksi, mikäli kuhan istutustarve jatkossa vähenee tai istutuksia korvaavat toimenpiteet havaitaan tarpeellisiksi. Velvoite on kuitenkin nykyiselläänkin joustava, ja sen puitteissa voidaan siirtyä kalalajista ja hoitomuodosta toiseen. Muutoksista voidaan sopia ilman asian käsittelyä aluehallintovirastossa. Hakija on ilmoittanut vuosille 2011 2014 laatimassaan velvoitteen toimeenpanosuunnitelmassa 300 000 esikesäisen hauen vastaavan arvoltaan 200 000:ta pituudeltaan 6,5 cm:n mittaista kuhaa. ELY-keskus katsoo siksikin määrittelyn olevan siirrettävissä lupamääräykseen ja sen olevan lisäksi velvoitteen rahallisen arvon yksiselitteiseksi määrittämiseksi tarpeen. ELY-keskus ei voine määrätä kuhia istutettavaksi jo elokuussa, mikäli lupamääräyksen mukaan on istutettava kesänvanhoja kuhia. Hakijan epäily velvoitteen rahallisen arvon kasvamisesta on siksi aiheeton. Sen sijaan olisi edelleen mahdollista laatia velvoitteen toimeenpanosuunnitelma niin, että elokuun aikana toteutettavissa istutuksissa hyväksytään pienemmät kuin 6,5 cm:n mittaiset istukkaat, kunhan velvoitteen rahallinen arvo säilyy. 2. Oulujärven kalastusalue Kalastusalue on pitäytynyt aiemmin lausumassaan ja katsonut, että haukivelvoitteen muuttamiselle kalatalousmaksuksi ei ole perusteita. Kalastusalue ei ole pitänyt todennäköisenä sitä, että kuhan istutusvelvoitteesta voitaisiin lähivuosina luopua kokonaan, vaikka kuhan todettaisiinkin osittain lisääntyvän Oulujärvessä. Oulujärven vahva kuhakanta on kalastusalueen käsityksen mukaan perua vuosia jatkuneista mittavista istutuksista. Kuhavelvoitteeseen liittyvän kokorajoituksen osalta kalastusalue on katsonut, että velvoite voidaan hyväksyä hakijan esittämällä tavalla. Hakijan vastine Aluehallintovirasto on 16.3.2011 varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastineensa vastaselitysten johdosta. Hakija on katsonut edelleen, että edellytykset ja perusteet hauen istutusvelvoitteen muuttamiselle kalatalousmaksuksi ovat olemassa ja esittänyt ensisijaisesti, että hauen istutusvelvoite muutetaan vuoden 2015 alusta alkaen 25 800 euron suuruiseksi kalatalousmaksuksi. Siltä varalta, että aluehallintovirasto ei pidä muutosta mahdollisena, hakija on pyytänyt toissijaisesti, että hauen ja kuhan istutusmäärien vastaavuus vahvistetaan nykykäytännön mukaisesti muodossa: "Mikäli esikesäisen hauen istuttamisen sijaan istutetaan kuhaa, tulee istuttaa kaksisataatuhatta (200 000) kesänvanhaa kuhaa." A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Kalatalousvelvoitteen toimeenpano vuosina 2011 2014 Suunnitelma (päivätty 18.11.2010) Oulujärven säännöstelyyn liittyvän kalanistutusvelvoitteen toimeenpanemiseksi vuosina 2011 2014 hyväksytään osittain muutettuna. Kongasjoen Lantinkoskeen istutettavaksi suunni-

17 tellut 1 280 järvitaimenen pienpoikasta on istutettava Miesjoen Reinikankoskeen. Isompia järvitaimenia on istutettava Oulujärveen heinä elokuun vaihteessa määrä, jonka rahallinen arvo vastaa 20 000:n vähintään 25 cm:n mittaisen järvitaimenen poikasen rahallisen arvon ja 8 480:n järvitaimenen pienpoikasen istuttamisen rahallisen arvon erotusta, vähintään kuitenkin 14 250 poikasta. Isommista järvitaimenista 40 % on istutettava Niskanselälle, 40 % Ärjänselälle ja 20 % Paltaselälle. Hauen istutusvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi Hakemukseen sisältyvä esitys muuttaa Pohjois-Suomen vesioikeuden 11.6.1984, korkeimman hallinto-oikeuden 19.9.1985 ja vesiylioikeuden 31.3.1993 antamiin päätöksiin perustuva esikesäisen hauen istutusvelvoite kalatalousmaksuksi hylätään. Kalatalousvelvoitetta koskevan lupamääräyksen muuttaminen Kalatalousvelvoitetta koskevan lupamääräyksen ensimmäinen ja toinen kappale muutetaan seuraavaan muotoon: Kalaston säilyttämiseksi Oulujärveen on istutettava vuosittain keskimäärin viisisataatuhatta (500 000) planktonsiian ja kuhan yhden kesän vanhaksi kasvatettua poikasta niin, että siian osuus tästä määrästä on vähintään kolme neljäsosaa (3/4), kaksikymmentätuhatta (20 000) yli 25 cm:n pituista järvitaimenen poikasta sekä kaksisataatuhatta (200 000) yhden kesän vanhaksi kasvatettua, keskimitaltaan vähintään 6,5 cm:n mittaista kuhan poikasta. Siian poikasista voidaan enintään yksi kolmasosa istuttaa myös vastakuoriutuneina planktonsiianpoikasina, jolloin määrän on oltava suurempi siten, että sata (100) kappaletta vastakuoriutunutta vastaa yhtä kappaletta yhden kesän vanhaa poikasta. Muhosjokeen on istutettava vuosittain kolmetuhattaviisisataa (3 500) vähintään yksikesäiseksi kasvatettua harjuksen poikasta. RATKAISUN PERUSTELUT Kalatalousvelvoitteen toimeenpano vuosina 2011 2014 Suunnitelma kalanistutusten toimeenpanemiseksi on tarkoituksenmukaista ulottaa vuoteen 2014 asti, jotta uutta istutussuunnitelmaa laadittaessa voidaan ottaa huomioon keväällä 2014 valmistuvassa kalataloustarkkailun yhteenvetoraportissa esitettävät tulokset. Taimenen pienpoikasten istuttaminen suoraan Oulujärveen laskevaan Miesjokeen on istutusvelvoitteen tarkoituksen kannalta perustellumpaa kuin niiden istuttaminen Oulujärveen Kivesjärven ja Varisjoen kautta laskevaan Kongasjokeen. Istutuspaikan muutoksesta aiheutuva lisäkustannus ei oleellisesti vähennä isompien järvitaimenten istutusmäärää. Hauen istutusvelvoitteen muuttaminen kalatalousmaksuksi Vesilain 2 luvun 22 :ssä säädetään, että jos vesistöön rakentamisesta aiheutuu kalastolle tai kalastukselle ilmeistä vahinkoa, luvan saaja on velvoitettava ryhtymään toimenpiteisiin vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentä-

18 miseksi sillä vesialueella, johon toimenpiteen vahingollinen vaikutus ulottuu (kalatalousvelvoite). Toimenpiteenä voi rakentamisen ja sen vaikutusten laadun mukaan olla kalanistutus, kalatie tai muu toimenpide tai näiden yhdistelmä. Jos toimenpiteiden suorittaminen rakentajan toimesta aiheuttaisi niillä saavutettavaan hyötyyn verrattuna hänelle kohtuuttomia kustannuksia taikka kalatalousvelvoitteen määräämistä ei muusta syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, rakentaja on määrättävä suorittamaan kalatalousvelvoitteen tai sen osan asemesta velvoitteen kohtuullisia kustannuksia vastaava maksu kalatalousviranomaisen käytettäväksi toimenpiteiden toteuttamiseen (kalatalousmaksu). Aluehallintovirasto voi tarvittaessa antaa maksunsaajalle määräyksiä maksun käytöstä. Aluehallintovirasto voi hakemuksesta muuttaa kalatalousvelvoitetta ja kalatalousmaksua koskevia määräyksiä, jos olosuhteet ovat olennaisesti muuttuneet. Kalataloudellisesti epätarkoituksenmukaiseksi osoittautunutta velvoitetta voidaan lisäksi tarkistaa, jos velvoitteen kalataloudellista tulosta voidaan parantaa sen toteuttamiskustannuksia merkittävästi lisäämättä. Oulujärven säännöstelyyn liittyvää kalatalousvelvoitetta koskeva lupamääräys on osoittautunut hauen poikasten istuttamista koskevien velvoitteiden osalta epätarkoituksenmukaiseksi. Luvan haltija ja kalatalousviranomainen ovatkin sopineet velvoitteiden muuttamisesta lupamääräyksen mahdollistamalla tavalla niin, että Oulujärveen on istutettu esikesäiseksi kasvatetun hauen sijasta kuhaa ja Muhosjokeen vastakuoriutuneen hauen sijasta harjusta määrät, jotka vastaavat hauen istutusvelvoitteiden rahallista arvoa. Istutusten toteuttaminen ei ole aiheuttanut hakijalle kohtuuttomia kustannuksia. Muutakaan syytä, jonka vuoksi säännöstelyyn liittyvä kalatalousvelvoite tulisi muuttaa osittain kalatalousmaksuksi, ei ole ilmennyt. Tästä syystä esitys esikesäisen hauen istutusvelvoitteen muuttamisesta kalatalousmaksuksi hylätään. Kalatalousvelvoitetta koskevan lupamääräyksen muuttaminen Oulujärveen on istutettu kuhaa istukkaiden koosta riippuen määrä, jonka rahallinen arvo vastaa 200 000:n 6,5 cm:n mittaisen kuhan rahallista arvoa. Hakija on arvioinut tämän vastaavan 300 000:n 5,5 cm:n mittaisen hauen rahallista arvoa. Esikesäisen hauen vähäisten markkinoiden vuoksi istutusvelvoitteen rahallisen arvon yksiselitteinen määrittäminen on hankalaa. Lupamääräystä on näin ollen aiheellista muuttaa niin, että velvoitteen rahallinen arvo on paremmin määritettävissä. Hauen istutusvelvoite muutetaan tästä syystä velvoitteeksi istuttaa 200 000 yhden kesän vanhaksi kasvatettua, keskimitaltaan vähintään 6,5 cm:n mittaista kuhaa. Kalatalousvelvoitetta koskevan lupamääräyksen kuudennessa kappaleessa sanottu huomioon ottaen velvoite voidaan vastaisuudessakin sopia toteutettavaksi jo elokuussa pienemmillä poikasilla kuitenkin niin, ettei velvoitteen rahallinen arvo siitä heikkene. Muhosjokeen on vastakuoriutuneen hauen sijasta istutettu kesänvanhoja harjuksia 15 000:n vastakuoriutuneen hauen poikasen rahallista arvoa vastaava määrä, keskimäärin 500 poikasta vuodessa. Muhosjokea koskee lisäksi 3 000:n vähintään yksikesäiseksi kasvatetun harjuksen poikasen istutusvelvoite. Nämä velvoitteet on tarkoituksenmukaista yhdistää 3 500:n vähintään yksikesäiseksi kasvatetun harjuksen poikasen istutusvelvoitteeksi.

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 19 1. Kainuun ELY-keskuksen, 2. Oulujärven kalastusalueen ja sen myötäpuolten sekä 3. Jaalangan osakaskunnan vaatimukset otetaan huomioon ratkaisusta ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on kalatalousvelvoitteen toimeenpanoa vuosina 2011 2014 koskevilta osin täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman ja kalatalousvelvoitetta koskevan lupamääräyksen muuttamista koskevilta osin aikaisintaan vuodesta 2015 alkaen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Vesilaki 2 luku 22 1, 3 ja 4 momentti KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään 3 569 euroa. Kysymyksessä on yli 50 km 2 :n suuruista vesialuetta koskevaan säännöstelyyn liittyvän yksittäisen lupamääräyksen teknisluonteinen muuttaminen, joten käsittelymaksu on 10 % taulukon mukaisesta maksusta eli 3 569 euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Paavo Liimatta Satu Kouvalainen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Jukka Sihvomaa ja Paavo Liimatta. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Satu Kouvalainen. Tiedustelut: puh. 040 742 3395 tai 020 636 1020. SKK/am Liite Valitusosoitus Tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Vaalan kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Paltamon kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Muhoksen kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupunki / Ympäristönsuojeluviranomainen Maa- ja metsätalousministeriö / Kala- ja riistaosasto Suomen ympäristökeskus