OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA HELSINGIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA HELSINGIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen budjetointijärjestelmää kehitetään siten, että se mahdollistaa yliopistojen perustehtäville asetettujen tavoitteiden toteuttamisen, koulutus-, tutkimus- tai kulttuuripoliittisesti merkittävien valtakunnallisten tehtävien hoitamisen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden palkitsemisen. Yliopistolaitoksen toimintamenojen perusrahoituksen määräytymisperusteissa siirrytään vuoteen 2003 mennessä kokonaan laskennalliseen menettelyyn siten, että perusrahoituksesta määräytyy laskennallisin perustein 65 % vuonna 2001 ja 90 % vuonna 2002. Yliopistojen toimintamenojen perusrahoituksen määrä on sopimuskaudella vähintään vuoden 2001 tasolla. Tavoitteena on turvata lainsäädännöllä yliopistomäärärahojen kehitys ja nostaa perusrahoitusta. Yliopistoille osoitetun biotekniikan erityisrahoituksen perustaso säilytetään vähintään vuoden 2000 tasolla. Rahoitus osoitetaan ensisijaisesti biokeskusten tutkimustoiminnan tukemiseen. Lisärahoitus kohdistetaan uusien kehittämishankkeiden vahvistamiseen. Yliopistot rahoittavat olemassa olevista voimavaroistaan käynnissä olevien kehittämishankkeiden vahvistamisen sekä osan uusista laiteinvestoinneista. Ulkopuolisella rahoituksella tuetaan yliopistojen tavoitteita. Sopimuskaudella yliopisto voi toteuttaa ulkopuolisella rahoituksella tämän sopimuksen liitteessä mainittuja yliopistotutkintoon johtavia koulutusohjelmia ja rakentamishankkeita. Sopimuskaudella valmistuvat yliopiston rakentamishankkeet: kirjastoluola, Biomedicum, Kumpula 3., Viikin kasvihuone, Biokeskus 3. Viikin eläinlääke- ja elintarviketieteiden rakennuksen I -vaiheen valmistumistavoite on vuosi 2003, II -vaiheen vuosi 2004 ja eläinlääketieteellisen tiedekunnan eläinsairaalan siirtoa Viikkiin valmistellaan. Kumpulan IV rakennusvaiheen valmistumistavoite on vuonna 2004. Yliopiston liiketaloudellisen maksullisen toiminnan kannattavuustavoite vuonna 2003 on 3 000 000 (6 % tuloista). Toimintamenot Tulossopimuksen 2001-2003 tavoitteiden saavuttamiseksi hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2003 yliopiston toimintamenomomentille (momentti 29.10.21) esitetään Yhteensä 265 717 000 perusrahoitus 221 164 000 valtakunnallisten ja alueellisten tehtävien rahoitus 25 022 000 valtakunnallisten ohjelmien rahoitus 8 302 000 hankerahoitus 2 219 000 tuloksellisuusraha 9 010 000
2 Perusrahoitus Perusrahoitukseen sisältyy toimintasidonnaista rahoitusta 3 458 000 avoimen yliopisto-opetuksen järjestämiseen. 8 258 000 tutkijakoulujen palkkausmenoihin Perusrahoitukseen sisältyy sopimuskaudella vuosittain 168 000 kielistrategiaohjelman taso 5 685 000 tutkimuksen lisärahoitusohjelman taso, josta 286 000 tutkimustulosten hyödyntämiseen 252 000 rakennetutkimuksen laitehankintoihin 146 000 kansallisen NMR-keskuksen toimintaan liittyviin henkilöstö-, laite- ja reagenssikustannuksiin 76 000 bioinformatiikkaan liittyviin henkilöstökustannuksiin ja 227 000 muuntogeenisten eläinten tutkimuksen ja tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen Perusrahoitukseen sisältyy lisäyksenä 1 009 000 Senaatti-kiinteistöjen Helsingin yliopistolta perimään Viikin alueen toimitilojen pääomavuokraan. Yliopisto voi käyttää perusrahoituksestaan enintään 260 000 täydennyskoulutuksen hintojen alentamiseen. Valtakunnallinen rahoitus Yliopiston toimintamenomomentille esitetään sopimuskaudella vuosittain Svenska social- och kommunalhögskolanin rahoitusta 2 317 000. Toimintamenoissa osoitetaan valtakunnallista rahoitusta yliopiston muun toimintamenorahoituksen ja omavastuun kattaessa tehtävien vaatiman muun rahoituksen sopimuskaudella vuosittain 21 528 000 yliopiston valtakunnallisiksi määriteltyihin tehtäviin ja niiden kehittämiseen 1 009 000 alueellisiin ja muihin yhteiskunnallisiin tehtäviin 84 000 venäjän tutkimus- ja koulutusverkoston koordinointikuluihin ja 84 000 oikeustieteen ammatillinen lisensiaatti, verkoston koordinointi Yhteensä 8 302 000 valtakunnallisiin ohjelmiin seuraavasti: Sivuaineopiskelu 420 000 (2001-2003) Lääkärikoulutuksen laajentaminen 729 000, josta 404 000 10 opiskelijapaikan lisäys vuonna 1998 325 000 20 opiskelijapaikan lisäys vuonna 2002 Tietoteollisuusohjelma 2 384 000, josta 1 362 000 opiskelijapaikkojen pysyvän tarjonnan lisääminen (60 opiskelijapaikkaa vuonna 2003) 1 022 000 muuntokoulutus (aiemmin sovittujen sisäänottojen perusteella) Virtuaaliyliopistohankkeet yhteensä 1 207 000, josta seuraaviin yhteistyöhankkeisiin kohdennettavaksi hankkeen yliopistoille 117 000 IQ-Form-hanke 336 000 SUVI-hanke 84 000 Venäjän ja Itä-Euroopan koulutuksen verkko-opetushanke sekä 670 000 yliopiston priorisoimiin virtuaaliopetushankkeisiin ja niihin liittyvään henkilöstökoulutukseen
3 Opettajien koulutus 1 880 000 liitteen mukaisesti Biotekniikan kehittämishankkeisiin yhteensä 589 000, josta 269 000 kantasolututkimukseen 118 000 DNA-mikrosirututkimukseen 202 000 proteomiikan tutkimukseen Yliopisto sitoutuu lisäksi maksamaan laitehankinnoista 168 000. Kieliteknologia 589 000 (2001-2003) Opetuksen kehittäminen 504 000 (2001-2003) Hankkeet Yliopiston hankkeet 168 000 kaupunkitutkimus (2001-2003) 135 000 logopedia (2001-2003) 135 000 Ibero-amerikkalainen keskus (2001-2003) 252 000 Käännöstieteen ja kieliaineiden rakennemuutos, AKO (2002-2003) 135 000 sosiaalityö (2002-2003) 50 000 koe-eläintiede yhteistyössä KY:n kanssa (2002-2003) 40 000 koe-eläintoiminnan yhteistyöryhmän sihteeri (2002-2003) 60 000 oikeushammaslääkäri (2002-2003) 84 000 luonnontieteellisen keskusmuseon tietopalveluhanke (2002-2003) 70 000 venäjän opiskelu Venäjällä 200 000 neuroinstituutti 50 000 erikoispuheterapeuttien koulutus yhteistyössä OY:n kanssa Varustaminen 840 000 Viikin elintarviketieteet 1 346 000 Kumpula IV vuonna 2004 ja 673 000 vuonna 2005 Tuloksellisuus Yliopiston toimintamenomomentille esitetään tuloksellisuuden perusteella määräytyvää rahoitusta yhteensä 9 010 000 tutkimuksen huippuyksiköiden, koulutuksen laatuyksiköiden, Suomen Akatemian rahoituksen, muun ulkopuolisen tutkimusrahoituksen, työllistymisen ja yliopistokohtaisen arvion perusteella.
4 Yliopistolaitoksen yhteiset menot Momentille 29.10.22.1. esitetään vuodelle 2003 343 000 CERN:n jäsenmaksuja (LHC -kokeet) ja vuonna 2004 363 000 336 000 kansalliskirjasto, vapaakappalelain uudistamisesta aiheutuviin kustannuksiin Momentille 4.02.29.10.22.2. esitetään vuodelle 2003 170 000 OODI -hankkeelle Helsingin yliopiston rahastoille esitetään momentilta 29.10.22.4. vuodelle 2003 504 000 korvauksena suomen- ja ruotsinkielisten almanakkojen ja kalenterien yksinoikeuden poistamisen johdosta. Harjoittelukoulut Harjoittelukoulun toimintamenomomentille esitetään 13 698 000 Toimintamenoihin sisältyy tuloksellisuuden perusteella 15 000 Toimintamenoihin sisältyy koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiahankkeeseen 15 000 ja kenttäkouluun 40 000. Varaudutaan II normaalikoulun siirtoon Viikkiin: vuokralisäys on 151 000 vuodesta 2003 alkaen. Varustamiseen osoitetaan 320 000 vuonna 2003 ja 320 000 vuonna 2004. Arvo Jäppinen Ylijohtaja Kari Raivio Rehtori Markku Mattila Johtaja Kari Suokko Hallintojohtaja Liitteet: Rakennerahasto-ohjelmat Valtakunnallinen rahoitus kaudella 2001-2003 Opettajien koulutuksen hankkeet 2002-2003
5 OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 29.1.2003 Rakennerahasto-ohjelmat * Mikkelin yksiköiden (osuustoimintainstituutti, MAKES) alueen vahvuuksiin liittyvä yhteinen koulutushanke * Farmasian muuntokoulutus
6 OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto 29.1.2003 Valtakunnallinen rahoitus sopimuskaudella 2001-2003 (valtakunnallisia ohjelmia lukuunottamatta, 1000 mk /vuosi) HY Valtakunnalliset tehtävät 128 000 Kansalliskirjasto 67 000 - josta äänitearkisto 1 500 vuokralisäykset 2 500 elektroninen kirjasto 18 000 Luonnontieteellinen keskusmuseo 16 000 Seismologian laitos 4 500 Suomen Genomikeskus 1 500 Aleksanteri-instituutti 2 500 Fysiikan tutkimuslaitos 15 000 Eläinsairaala 10 000 Meteorologia 1 500 Harvinaiset kielet ja kulttuurit sekä kulttuurivaihtosopimuksiin perustuvat virat (liite) 10 000 Alueelliset kehittämiskeskukset 2 500 Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskukset (Mikkeli, Seinäjoki) Yhteiskunnallinen palvelutoiminta 3 500 Verkostot Venäjä 500 Oikeustieteen ammatillinen lisensiaatti 500 Svenska social- och kommunalhögskolan 13 776 - rahoitus käsitellään valtakunnallisena rahoituksena siten, että yksikön budjetti (tilakustannuksia lukuunottamatta ) vähennetään koko yliopistolaitoksen budjettikehyksestä ja merkitään talousarvioon erikseen
7 LIITE Valtakunnalliset tehtävät 2001-2003 Helsingin yliopisto Harvinaiset kielet ja kulttuurit: Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitos Kulttuurien tutkimuksen laitos: Kaakkois-Aasian opintokokonaisuus Nordica: Nordiska grannspråk Romaanisten kielten laitos: Portugalilainen filologia Saksalainen laitos: Hollannin kieli ja kirjallisuus Slavistiikan ja baltologian laitos: Balttilainen filologia ja slaavilainen filologia (pl. venäjä) Suomalais-ugrilainen laitos: Itämerensuomalaiset kielet (erit. ns. viron linja) Suomen kielen laitos: Suomen kielen ja kulttuurin opetus ulkomaalaisille ja siihen liittyvä aineenopettajankoulutus Kulttuurivaihto-ohjelmiin perustuvat lehtoraatit ja professuurit -kaksi viron lehtoraattia -unkarin professuuri ja lehtoraatti -hollannin lehtoraatti -saksan kielen ja Itävallan kirjallisuuden lehtori -kiinan kielen ja kulttuurin lehtoraatti -kreikan kielen lehtoraatti -latvian lehtoraatti -liettuan lehtoraatti -portugalin lehtoraatti -tsekin lehtoraatti
8 HELSINGIN YLIOPISTO (Mmk) Luokanopettajakoulutus (40/vuosi) ja siihen liittyvä opetusharjoittelu. Toteutuksessa käytetään hyväksi kasvatustieteiden tiedekuntien valtakunnallisen tietostrategiaohjelman yhteistyöverkostoa soveltuvin osin. 1,97 2,8 3,2 Pätevöittämiskoulutus kielten opettajille (40) (englanti) Luokanopettajien pätevöittäminen peruskoulun englannin kielen aineenopettajiksi (30) Aineenopettajakoulutuksen lisäys 30/vuosi (äidinkieli ja kirjallisuus, englanti, saksa ja ruotsi) Em. koulutuksiin sisältyvät opettajan pedagogiset opinnot opetusharjoitteluineen 3,96 5,0 6,0 Aikuiskoulutukseen suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot yliopiston esityksen mukaan. Toteutuksessa käytetään kasvatustieteiden tiedekuntien valtakunnallisen tietostrategiaohjelman yhteistyöverkostoa soveltuvin osin. 1,09 1,13 1,13 Erityisopettajakoulutuksen lisäryhmät 0,27 0,55 0,55 Osallistuminen Käsnet-verkostoon 0,29 0,3 0,3 Yhteensä: 7,58 9,78 11,18