Itä Suomen koulu 15 vuotta juhlanumero 2/2012
Pääkirjoitus Onnea 15 vuotias! Koulumme toiminnan alkamisesta on tullut tänä vuonna kuluneeksi 15 vuotta. Merkkivuotta on juhlistettu monin tavoin: Toukokuussa koko kou lumme väki kokoontui Lappeenranta saliin kuun telemaan petroskoilaista Sattuma yhtyettä. Tu tuksi tulivat venäjän, suomen ja karjalan kielten eri murteet ja iloisesti polveilevat sävelet. Moni kuuli varmasti ensimmäistä kertaa säkkipillin ja erilaisten tuohihuilujen säveliä. Merkittävimmin vuotta on kuitenkin juhlistettu töitä tehden ja koulua kehittäen. Tapahtumia, lei rikouluja ja teemaviikkoja on mahtunut kouluvuo teen entiseen malliin ja kenties hieman enem mänkin. Juhlavuosi on tuonut koulumme toimintaan taas uutta: Karjalan kielen opetus valinnaisena aineena on alkanut. Karjalan kieleen ja kulttuuriin tutustumista tukee hyvin Joensuun yksikön kesäi nen Kizhin leirikoulu. Karjalan opetus ja Kizhin leirikoulu ovat saaneet merkittävää huomiota myös valtakunnallisessa mediassa. Lappeenrannan yksikössä on vauhditettu tä män syksyn kuluessa koulun modernisoitumista: 1 to 1 hankkeen myötä yli 80 Lappeenrannan yksikön oppilasta saa päivittäiseen käyttöönsä taulutietokoneet eli tabletit sekä modernin oppi misympäristön. Venäjän kielen ja muiden valinnaisten kielten opiskelun kiinnostavuus ja vetovoima ovat puhut taneet kuluneen vuoden aikana paljon valtakun nallisessa mediassa. Koulumme ja Opetushalli tuksen järjestämä Troikka seminaari tarjosi Itä Suomen alueen venäjän kielen opettajille avaimia venäjän kielen opetuksen kehittämiseen. Samalla ISKARI lehden toimitus Päätoimittaja ja Imatran lehtivastaava Sirkka Rutanen Joensuun lehtivastaava Päivi Karttunen Lappeenrannan lehtivastaava Mikael Ropponen ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 2 kannustettiin myös aloittamaan venäjän opetus uusissa kouluissa. Imatran yksikön syksyssä on painottunut draa makasvatus: kuudes luokka pääsi Teatteri Imat ran Tontut suutareina esityksen kummiluokaksi, ja marraskuussa koulussa vietettiin draamakas vatusviikkoa. Viikon aikana isommat oppilaat te kivät lyhytelokuvia. Palaute oli pelkästään positii vista. Oppilaat nauttivat itsenäisestä työskente lystä kameroiden parissa. Oppilaslähtöiseen työskentelyyn onkin tärkeää pyrkiä. Nykyhetken tapahtumien ja tulevaisuuden vi sioiden lisäksi lehtemme tuo esille katsauksen menneisiin vuosiin: Lehden sivuilta löytyy kahden Joensuun yksikön veteraaniopettajan haastatte lut, kuvia vuosien varrelta ja muistelua Imatran yksikön Svetogorsk yhteistyöstä. Tässä lehtemme numerossa julistamme myös avoimeksi ISK:n oman kirjoituskilpailun. Siihen voivat osallistua kaikki koulumme oppilaat. Katso kilpailuilmoitus sivulta seitsemän! Lehtemme tekijöinä, kirjoittajina ja osallistujina ovat jälleen niin oppilaat kuin opettajatkin. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! Sirkka Rutanen päätoimittaja
Alumnit Krasota, kompanija kakaja! Monelle entiselle oppilaalle juuri Itä Suomen koulun käyminen on ollut merkityksellinen osa heidän koulutietään. Se, että opetan nyt työkseni venäjää, on jokseenkin seurausta siitä, että aloi tin Itä Suomen koulussa sen perustamisvuonna 1997. Iskiläisenä, vastaperustetun kielikoulun oppi laana, sain kouluajoilta erityisiä kokemuksia. Kii tos koulun retkien ja yhteisten kurssien, tutustuin jo viidenneltä luokalta alkaen rinnakkaisluokkalai siimme muista yksiköistä. Retkillä kiinnostuin elä mänmenosta Venäjällä monille koulukavereille taisi käydä samoin. Osalle koulukavereistani ve näjäpainotteisuus on tosin tullut merkityksellisem mäksi vasta tämänhetkisessä elämässä. Muutaman vuoden olen saanut seurailla kou lukavereiden nyt saamaa venäjäkärpäsen pure maa ja kielen kertailu sekä aktivoimisponnistelu ja, joista koululuokassa ei aina ollut tietoakaan. Siirtyessään työelämään, monet entiset iskiläiset ovat oivaltaneet venäjän tärkeyden työkielenä. Useampi entinen oppilas eri yksiköistä tekee yri tyselämässä työkseen venäjään liittyviä juttuja. Nyt 15 vuotta myöhemmin entiset oppilaat eri luokka asteilta ja kaupungeista innostuivat perus tamaan alumniyhdistyksen, Itä Suomen koulun alumnit ry:n. Alumnitoiminnan käynnistämisen taustalla oli ajatus yhteyden pidosta huvin lisäksi myös työelämää ajatellen. Tilausta alumniyhdis tykselle oli, sillä entisillä iskiläisillä on kenties kiin nostusta seurata vanhan koulunsa kehitystä, ja tukea koulun toimintaa. Koulun alumniyhdistyksen perustamiskokous pidettiin Lappeenrannassa joulukuussa 2011 ja hallitus muodostettiin vuoden 2012 huhtikuussa. Innokkuudesta ja ideoista ei ole ollut pulaa, ja toi minta on käynnistynyt vauhdilla. Tähän mennessä olemme tiedottaneet entisiä Itä Suomen koululaisia yhdistyksen perustami sesta, käynnistäneet yhteydenpidon perustamalla alumneille oman Facebook sivun, keränneet jä senistöä, kokoustaneet, ja ennen kaikkea, järjes täneet Itä Suomen koulun alumniyhdistyksen en simmäisen vuotuisen Pietarin matkan 2012 syys kuussa. Matkaterveisinä kerrottakoon, että Pietari hurmasi vähintäänkin samoin kuin vuonna 1997. Kaikki sujui mutkattomasti. Harvoinpa ryhmämat kalla on yhtälailla samanhenkistä porukkaa ja yh teisöllinen, leppoisa tunnelma. Yhdistyksen jäseniksi & mukaan alumnitoimin taan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki 18 vuoti aat Itä Suomen koulusta peruskoulun tai lukion päättötodistuksen saaneet toverit! Taru Liikanen, venäjän kielen opettaja, Joensuu ISK:ssä opittuja Venäjällä selviytymistaitoja hyödyntäen alumnien Pietarin matka sujui lennokkasti! Kuva: Joona Kotilainen ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 3
ISK juhlisti syntymäpäiväänsä Sattuman tahdissa Keväällä kävimme koko Itä Suomen koulun voi min juhlimassa koulumme 15 vuotispäivää Lap peenrannassa. Siellä meille esiintyi Petroskoista kotoisin oleva Sattuma yhtye, joka soittaa folkia venäjän, karjalan ja suomen eri murteilla. Yhtyeeseen kuuluu Arto Rinne sekä tyttären sä Eila ja Dmitri Demin sekä hänen poikansa Vladik. Arto soittaa busukia ja haitaria sekä toimii solistina. Eila soittaa viulua sekä jouhikkoa ja lau laa. Vladik soittaa kansanhuiluja ja laulaa ja Dmitri soittaa omatekemiään puhaltimia. Konsertti otettiin yllättävän hyvin vastaan, kaikki kuuntelivat ja taputtivat. Tunnelma salissa oli tiivis. Varsinkin pienet oppilaat olivat innois saan. Sanoista ei saanut paljoa selvää, mutta pe rusidean ymmärsi kun yhtyeen jäsenet selittivät sen. ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 4 Yhtye on varmasti ihan hyvä, jos pitää perintei sestä kansanmusiikista, kommentoi 9. luokkalai nen Linda Hinkkanen Imatran yksiköstä. Konsertti oli vaihteleva, erilainen ja aika kiva, ajatteli 9. luokkalainen Dan Suni Joensuun yksi köstä. Konsertin jälkeen pääsimme haastattelemaan yhtyeen solistia Eila Rinnettä. Hän kertoi Sattu man syntyneen vuonna 2003, kun Artolla ja Dmit rillä oli yhtye ja Eila sekä Vladik kulkivat heidän mukanaan. He alkoivat sattumalta soittaa yhdes sä, ja siitä tulee yhtyeen nimi. Hyvä puoli yhtyeessämme on, että vanhem pamme opettavat meitä ja me vanhempiamme, Eila kertoo. Eniten heillä on keikkoja Virossa, Hollannissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa ja Suomessa. Heillä ei
ole vielä tietoa tulevaisuudesta, mutta he haluai sivat soittaa muissakin maissa. Esiintyminen kolmella kielellä ei ole vaikeaa, koska meillä on suomalainen perhe Venäjällä ja karjalaa on helppo ymmärtää, Eila selittää. Sattumalta on ilmestynyt 4 CD levyä, joita voi os taa itse bändin jäseniltä, netistä tai Petroskoista. teksti: Moona Korhonen ja Tessa Ollila, Imatran yksikön 9. lk. kuvat: Sirkka Rutanen Onnea ylioppilaille! Itä Suomen suomalais venäläisen koulun lukiosta on valmistunut vuoden 2012 aikana 20 ylioppilasta. Onnea heille kaikille! Imatran yksikkö Kontulainen Venla, Malinen Aino, Manskinen Emmi Lappeenrannan yksikkö Andrushchenko Tatiana, Barysheva Jekaterina, Borimskaja Inna, Hiltunen Heli, Kallio Hanna, Kaseva Nelli, Koskinen Veronika, Niemi Jasmin, Virtanen Anni, Vazgen Mangasarayan Joensuun yksikkö Häyrinen Janne, Ikonen Mataleena, Kinnunen Olivia, Liikanen Helmi, Mantilanaho Kristina, Payunen Arina, Rautiainen Janne, Kevään ylioppilaita Lappeenrannassa. kuva: Irina Poljanskaja ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 5
СЕМИНАР ДЛЯ ПРЕПОДАВАТЕЛЙ РУССКОГО ЯЗЫКА «ТРОЙКА» 25 26 сентября 2012 года состоялся семинар для преподавателей русского языка, организованный Школой Восточной Финляндии в рамках проекта Управления Образования Финляндии при поддержке Российского Центра Науки и Культуры г.хельсинки. Семинар собрал в прекрасном помещении для конференций аквацентра Holiday Club Saimaa многих заинтересованных в своём деле специалистов, преподавателей русского языка как иностранного и родного из разных школ Восточной Финляндии. Желающих было так много, что, к сожалению, мы не смогли всех их принять. На семинаре выступали постоянные партнеры Школы Восточной Финляндии, лекторы специалисты в области современного русского языка и культуры из Московского и Санкт Петербургского государственных университетов ведущие специалисты в области прикладного изучения иностранных языков из Университета Восточной Финляндии приглашенные гости из других вузов Москвы. Речь шла о состоянии русского языка в мире на сегодняшний день и в ближайшем будущем, освещались вопросы методики и учебных материалов, использования языкового портфеля на уроках русского языка. Каждый участник семинара получил пакет книг, которые были любезно предоставлены Российским Центром Науки и Культуры. Также на семинаре состоялась презентация учебных материалов по русскому языку, созданных преподавателями ШВФ в помощь практикующим учителям русского языка вне России. Материалы были опубликованы при поддержке Фонда «Русский мир». Логическим продолжением начатой на семинаре работы будет консультативная помощь, которую преподаватели русского языка ШВФ могут оказывать и уже оказывают коллегам из других школ, где зачастую преподаватель остаётся один на один со своими вопросами и проблемами. В нашей школе накапливаются знания по языковому вопспитанию, которыми мы с радостью готовы поделиться, как в виде консультативной помощи, так и организуя подобные семинары и встречи. Заместитель генерального директора по русскому языку Наталья Степанова ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 6
Seminaarista tukea itäsuomalaisille venäjän opettajille Itä Suomen koulu järjesti yhdessä Helsingissä toimivan Venäjän tiede ja kulttuurikeskuksen kanssa venäjän kielen opettajille suunnitellun pe dagogisen seminaarin Holiday Club Saimaan ti loissa 25 26.9.2012. Seminaaria tuki opetushalli tus. Siihen osallistui lähes 60 venäjän opettajaa eri puolelta Suomea. Seminaarissa luennoivat Itä Suomen koulun omien venäjän opettajien lisäksi mm. Itä Suo men yliopiston sekä Moskovan ja Pietarin Valtiol listen yliopistojen asiantuntijaprofessorit. Opetushallitus on myöntänyt Itä Suomen kou lulle vuosiksi 2012 ja 2013 erityisavustuksen, jon ka avulla koulun ja sen venäjän kielen opettajien toivotaan tukevan eri kuntien ja kaupunkien ve näjän kielen opettajia ja kouluja aloittamaan ve näjän kielen opettamisen omassa koulussaan. Toimintaa kohdistetaan ennen kaikkea itäiseen Suomeen, jossa on virinnyt kasvava kiinnostus venäjän kielen opiskelua kohtaan. Koulu onkin ottanut viime aikoina vastaan run saasti vierailijoita eri puolelta Suomea. Vierailijat ovat tutustuneet koulun toimintaan ja venäjän kielen opettamiseen. Erityisen kiinnostuneita vie raat ovat olleet kuulemaan oppilaiden innostami sesta venäjän kielen opiskeluun, venäjän opetta miseen liittyvästä oppilaslähtöisestä pedagogii kasta sekä erilaisista oppilaita aktivoivista ope tusmateriaaleista. Petri Kyyrä Osallistu ISK:n kirjoituskilpailuun! Tässä lehdessä avaamme ISK:n oman kirjoi tuskilpailun, jonka aiheena on la kirjoitettua liuskaa (A4). Toimita kirjoittama si teksti koulusi äidinkielen opettajalle pe 15.3.2013 mennessä joko henkilökohtaisesti tai sähköpostitse. Kilpailu on avoin kaikenikäisille opiskelijoil lemme. Voit osallistua kilpailuun kirjoittamal lasi runolla, tarinalla tai vaikkapa rap tekstillä. Parhaiden tekstien kirjoittajat palkitaan kirja palkinnoin. Tulokset ja parhaita tekstejä jul kaistaan kevään Iskarissa. Imatra: sirkka.rutanen@itasuomenkoulu.fi rajalla Sinä innokas kirjalijanalku, tartu rohkeasti aiheeseen, pyörittele ideoita mielessäsi ja anna kynän tai näppäimistön suihkia! Joensuu: paivi.karttunen@itasuomenkoulu.fi Lappeenranta: hanna.toivanen@itasuomenkoulu.fi Osallistu siekii! Tekstit kirjoitetaan joko tietokoneella tai käsin. Tekstien enimmäispituus on neljä tietokoneel ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 7
Joensuu Kizhin unohtumaton leirikoulu Sunnuntaina ensimmäinen heinäkuuta kokoon nuimme koulumme pihalla. Nimenhuudon jälkeen bussi starttasi kello kahdeksan ja suuntasimme kohti Niiralan raja asemaa. Tullimuodollisuuksista selvittyämme alkoi matkanteko toden teolla ja matka Petroskoihin kesti melkein koko päivän. Olimme perillä kello viideltä paikallista aikaa ja majoituimme hostelli Petrozavodskiin kahdeksan hengen huoneisiin. Ilta sujui kaupungilla kierrel len ja jalkapallon EM kisoja katsellen. Karjalaista kulttuuria Aamulla herättyämme ja aamupalan nautittuam me seurueemme lähti kulkemaan kohti Äänisen rantaa ja Petroskoin matkailusatamaa. Kantosii pialuksen nopealla kyydillä päädyimme Kizhin luonnonkauniin saaren rantaan. Siitä alkoi viikon leirikoulumme Kizhin saarella. Ohjelma alkoi mil tei heti saavuttuamme talollemme, joka oli tyypilli nen vanha karjalainen talo erillisen keittiön ja ul kovessan kera. ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 8 Viikon mittaan ohjelmaamme kuului laidasta laitaan kaikkea karjalaiseen kulttuuriin ja elämän tapoihin liittyviä tehtäviä sekä retkiä saaren pääs tä päähän. Saaren eteläpää oli museo aluetta, jossa kohosi mahtava 22 kupolinen Kristuksen kirkastuksen kirkko ja monet muut Kizhin saaren tsasounat. Pulahdus Ääniseen Saarella saimme tutustua karjalaiseen tapakult tuuriin ja kansanperinteisiin. Matkan aikana meil le tarjottiin viisi maittavaa ateriaa päivässä, ja vaikka nälkä olisi joskus yllättänytkin, oli lähel lämme pieni kyläkauppa, joka tarjosi tärkeimpiä elintarvikkeita saarelaisten ja meidänkin arkeem me. Iltaisin saimme saunoa ja uida suuressa Ää nisjärvessä. Pelasimme myös joka ilta pallopelejä talomme pihalla tai läheisellä aukiolla miltei koko porukalla. Päivät lipuivat ohitsemme ja ennen kuin huo masimmekaan, oli seitsemäs päivä ja viikko oli jo
Joensuu TESTAA KARJALAN KIELEN TAITOSI! Yhdistä nuolella suomenkielinen sana vastaavaan livvin karjalaiseen sanaan. kulunut saarella touhuten ja jäähyväisten aika koitti saarelle ja meidän kanssa olleille saaren asukkaille. Kizhi 2012 the best Jesse Soininen ja Katariina Vatanen käpälä märgy nauraa kummu hiljaa vessel' eilen piälekkäi kasvaa muata syksy laineh odottaa valgei iloinen egläi nukkua käbäläine aalto kazvua päällekkäin pädiä valkoinen sygyzy kelvata hill'akkažih kostea vuattua ihme nagrua ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 9
Joensuu Oi niitä aikoja! Joensuun yksikön yhdeksäsluokkalaiset haastattelivat Raija Kurkelaa ja Elena Saastamoista ISK:n alkuajoista vuonna 1997. Tässä veteraanien vastaukset: Kysymykset: 1. Miten päädyit opettamaan Itä Suomen kouluun? 2. Oletko katunut ammattivalintaasi tai Itä Suomen kouluun tulemista? 3. Missä tiloissa Itä Suomen koulun tarina alkoi? 4. Kuka oli ensimmäinen rehtori? Raija Kurkela 5. Mikä on muuttunut 15 vuodessa? 6. Mitä kaipaat vanhoilta ajoilta? 7. Kuinka paljon yhteistyötä teitte yksikköjen välillä? 8. Kuvaile Itä Suomen koulua kolmella adjektiivilla. 9. Jos ISK olisi ihminen, mitä sanoisit hänelle? (kiittäisitkö/moittisitko yms.?) 1.Olin Norssilla töissä ja silloinen rehtori Marjuk ka Nurmela Antikainen tiesi, että osasin venä jää. Marjukka oli myös silloisessa Itä Suomen koulun perustamisessa jollain tapaa mukana. Jormanaisen Penttiä (on edelleen ISK:n halli tuksessa) näin kerran lentokentällä ja juttelimme koulumaailman asioita. Hän kertoi ISK:stä ja pyy si hakemaan toimea. No, sitten laitoin hakemuk sen, kävin haastattelussa ja pääsin ISK:iin. Siitä on nyt aikaa kohta 16 vuotta. Huh huh. 2. En ole. Töitä on kyllä ollut ihan riittävästi, var sinkin alkuvuodet olivat vaativat. Piti toimia yksi kön johtajana, opettajana, konttoristina jne. Mi nun lisäkseni oli vain venäjän ope Kati, joka opet ti ISK:n lisäksi Norssilla. 3. Joensuun yksikkö aloitti Opettajankoulutuslai toksen ja Norssin tiloissa. Meillä oli käytössä 2 luokkaa. Toisessa oli ns. varsinainen luokkatila ja toisessa oli kuvista ja jakotunteja. 4. Leena Luostarinen oli koko koulun rehtori. Juha Quist tuli yksikön rehtoriksi kolmannen lu kuvuoden alkuun elokuussa vuonna 1999. 5. Oppilaita ja opettajia on paljon enemmän. Se on kiva. ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 10 6. En erityisesti mitään. Mehtimäellä oli kyllä hy vä pitää koulua. Mehtimäelle voisin muuttaa ta kaisinkin, jos se ei olisi purettavaksi tuomittu. Sii nä oli loistavat liikuntamahdollisuudet äärellä. 7. Ekana vuonna lähes päivittäin oltiin suuntaan tai toiseen puhelinyhteydessä ja vaihdettiin vink kejä. Ja sitten oli faxit, joiden avulla saatettiin vaihtaa monisteita. Enää ei ole samanlaista tar vetta, kun on kollegoja omassa talossa. 8. Energinen, spontaani eikä liian nipo (siis kuin minä)! 9. ISK, olet minulle vähän kuin oma lapsi. Alusta asti on yhdessä kuljettu. Mukaan mahtuu paljon hyviä muistoja ja aikoja. Välillä on tietysti ollut
Joensuu vaikeampaakin. Kiitos sinulle näistä monista vuo sista. Ja uskon, että meillä on vielä monta yhteis tä vuotta jäljellä! Elena Saastamoinen 1. Valmistuin Petroskoin Pedagogisesta In stituutista v. 1991. Suomeen muutettuani suoritin tarvittavan opetusharjoittelun ja olin aikuiskoulu tuksen opettajana Imatran seudulla. Minua kiin nosti kuitenkin Ruotsin Halmstad, johon olin käynyt jo tutustumassa ja sieltä palattuani ajat telin lähteä opettamaan sinne Högskolaniin venäjää äidinkielenä. Olin Petroskoissa opiskellut myös ruotsia ja halusin oppia sitä lisää toimimalla ruotsinkiel isessä ympäristössä. Huomasin kuitenkin le hdestä ISK:n ilmoituksen ja laitoin sinnekin hakemukseni. Sain aika pian kutsun haastat teluun ja sen jälkeen tulikin ilmoitus, että sain paikan ISK:sta. Ehkä ratkaisevinta oli se, että ISK tarjosi työtä rajan läheisyydestä. Tuttu Pietari oli melko lähellä eikä kotikaupunkikaan ollut kaukana. 2. En koskaan ole katunut opettajan ammatin valintaa. Olen pienestä pitäen ollut pikkuvanha ja mielellään leikkinyt veljien kanssa koulua. Ar vatkaa, kuka silloin toimi opettajana? Ensim mäinen vuosi Imatralla koulua perustettaessa oli työntäyteinen mutta palkitseva. Olin venäjän kielen opettamisen ohella myös luokanopettaja ja tuolloin ainoa vakinainen opettaja Imatralla. Ilmapiiri koko koulusssa oli pioneeriaikana innostava ja yhteistyön henki vallitseva. Itä Suo men koulun erikoistehtävä venäjän kielen ja kult tuurin opettamisessa on minulle edelleenkin hyvin tärkeä. 3. Imatralla tarina alkoi siis pienessä ala asteen koulussa, aivan rajan kupeessa. ISK:lla siinä oli yksi luokkahuone ja ATK luokka. Koulussa ei ol lut ruokasalia ja oppilaat söivät luokassa. 4. Leena Luostarinen 5. Paljon on asioita muuttunut mutta ne voivat muuttua vieläkin, parempaan suuntaan. Muuttu minen on minulle liikettä. On parempi olla liik keessä kuin seisovassa vedessä. 6. Opettajia ja avustajia, jotka olivat mukana sil loin. Olisi kiva nähdä ja keskustella, miten silloin koulun alkuvaiheessa selvisimme yhdessä: mikä meni hyvin ja mikä kenties ei. Myös entisiä oppil aita on aina niin mukava nähdä. Ensimmäiset oppilaani ovat jo aikuisia, noin 26 vuotiaita. On kiva, kun he sattumalta tulevat vastaan ja kysyvät: Elena, muistatko vielä minut? Joskus he jopa tiedustelevat harjoitte lupaikkaa ISK:sta. 7. Silloin oli hyvä ja kiinteä vuorovaikutus, ainakin eri yksikköjen venäjän kielen opettajien keskuudessa. Kaikki olimme samassa veneessä. 8. Välttämätön, kasvava, kasvukipuinen. 9. Olen ollut ISK:ssa jo 15 vuotta. Jos moittisin, niin moittisin myös itseäni, jos kiittäisin, niin kiitos kai kuuluisi myös itselleni. Mutta haluaisin sanoa 15 vuotiaalle näin: "Kasva ja kehity vahvaksi toimi yhteisymmärryksessä ja kaikkia osapuolia arvostaen." ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 11
Joensuu Wanhan koulun päiwä Joensuulaiset viettivät Wanhan koulun teemapäivää 12.10.. Teemapäivän ohjelmaan kuului eri laisia työpajoja: wanhat ulkoleikit, wanhat laulut, Päivi Kivivuori kertoi kansakouluajoista sekä oppilaiden tuomista wanhoista esineistä koottu näyttely. Näyttelyssä oli myös wanhojen tavar oiden tunnistamiskilpailu. Lisäksi joka luokalta palkittiin paras wanha asu, palkintoina Pihlaja karkkipussit wanhaan tapaan. Pukeutumiskilpailun parhaat palkittiin. Palkinnoksi he saivat wanhan ajan karkkeja. Wanhain tawarain näyttely ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 12 Päivi Kivivuori Wanha Wanhempi Wanhin!
Joensuu Reilu tauko Valtakunnallista Reilun kaupan viikkoa juhlistettiin Joensuun yksikössä perinteisellä Reilu tauko väli tunnilla. Globaalin kuluttajan valinnaiskurssilais et järjestivät oppilaille ja henkilökunnalle reilun kaupan kahvi ja virvoitusjuomatarjoilun. Eskarit ja 1.luokkalaiset saivat lisäksi reilut ilmapallot. Reilusta tauosta voit katsoa kuvia Joensuun Reilun kaupan sivuilla: http://www.reilujoensuu.fi/ http://www.facebook.com/reilujoensuu Rauhanpuun istutus Itä Suomen koululla oli kunnia päästä istut tamaan kansainvälisen ENO verkkokoulun puun istutuspäivän sekä rauhanpäivän kunniaksi Kar jalan mäntyä Ilomantsin Virmajärvelle Suomen ja Venäjän rajalle. Istutustapahtumaan oli kutsuttu myös Ilo mantsin Hatun koulu sekä rajavartiolaitos. Itä Suomen koulun edustajana toimi Joensuun op pilastoimikunta. MTV3:n Seitsemän uutisten ra portin tapahtumasta voit katsoa MTV3:n Katso mosta: http://www.katsomo.fi/?progid=142584 ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 13
ISK 15 valokuvia Joensuu nus kouluraken immäinen yksikön ens n a n 7. n ra n e e ta alkoi 199 Lapp äällä toimin T. a s s ila Arm n opetta jien esity s ysisho wssa 20 05. Ville Haapasalo Lappeenrannassa 2010. Ville ryhtyi koulumme kummiksi. ätysmu uun kierr Jo e n s Riitta Uosukainen, Imatran ensimmäiset oppilaat ja opettaja Elena Saastamoinen messuilla Iskote talolla. ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 14 otishow 2008.
ISK 15 valokuvia Scifest 2010. Suomi 90 vuotta Imatralla. Huiiiiiiiii! Imatran historia ja ulkoiluteemaviikko 2008. Imatran Luciat 20 10. n Lappeenranna Halloween ju hlat 2010. ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 15
Leirikoulut Ysit Moskovassa 2012 meidän ihanarankka matka! Yliopistolta upeaan hotelliin tiistai 25.9. passa ja menimme ajoissa nukkumaan. Heräsimme aamulla yöjunassa väsyneinä, likaisi na ja nälkäisinä. Saavuttuamme Moskovaan läh dimme bussilla yliopistolle. Siellä opas kertoi meille venäjäksi yliopistosta, mutta oli vaikeaa keskittyä kuuntelemaan, koska oli niin kylmä. Seuraavaksi otimme kuvia Varpusvuorella, mistä jatkoimme matkaamme keskustaan. Siellä vietimme monta tuntia. Kävimme ainakin Punai sella torilla ja Kremlin muureilla. Iltapäivällä me nimme VDNH puistoon, jossa saimme ruokailla omatoimisesti. Söimme pitsaa, ja tarjoilijat yritti vät huijata meiltä rahaa, mutta emme menneet lankaan! VDNH oli suuri puisto, jossa oli paljon erilaisia myyntikojuja, aktiviteetteja ja hyvää musiikkia olisimme viihtyneet siellä pidempäänkin! Mat kamme jatkui hienoon Alfa hotelliin, jossa yö vyimme. Näköalat olivat mahtavat. Hotellin seiso vaa pöytää koristi iloksemme suklainen suihku lähde. Syötyämme hotellissa kävimme vielä kau Mari Räsänen 9Cb ja Senja Poutiainen 9Ca ja Hanna Toivanen, Lappeenranta ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 16 Kremlin ihmeet keskiviikko 26.9. Maittavan ja runsaan aamiaisen jälkeen jatkoim me matkaa metrolla kohti uusia seikkailuja. Metro oli täynnä väkeä, mikä hankaloitti huomattavasti yhdessä koossa pysymistä. Vaunussa koimme matkaoppaista tutun tiiviin tunnelman. Pysyimme pystyssä ilman kahvoja, toinen toistamme tukien. Saavuttuamme metroasemalle Ploshsad Re volutsiji, josta meidän tämän päivänen kävelyret kemme oli tarkoitus alkaa, suunnistimme Venäjän tärkeimmälle torille, Punaiselle torille. Torin laidal la sijaitseva Leninin Mausoleumi oli sinä päivänä valitettavasti kiinni, yhden tärkeän tapahtuman valmistelujen vuoksi. Emme lannistuneet uutises ta, vaan jatkoimme matkaa Kremliin. Kävelles
Leirikoulut sämme sinne saimme siinä sivussa nauttia mah tavista rakennuksista ja nähdä mm. vahdinvaih don. Turvatarkastuksen jälkeen pääsimme vihdoin sisälle maailmaan, jossa Venäjän tärkeimmät val tioelimet toimivat. Emme saaneet viedä Kremliin edes isoja laukkuja tai reppuja. Tutustuimme alu een kultakupolisiin kirkkoihin ja muihin nähtä vyyksiin, opettajien jakamien tehtävien avustuk sella. Kyseisen Venäjän historiaa käsittelevän runsaan annoksen lisäksi, saimme pari tuntia omaa aikaa ostosten tekoon, ja oman venäjän kielitaidon kokeiluun. Ravintolaan Kupets, joka toimi lounasravintolanamme, kävelimme kaikki yhdessä, isossa ryhmässä. Jo silloin unelmoim me vaihtokengistä, sillä jalkamme olivat väsyneet päivän aikana kertyneistä kilometreistä. Lounas oli riittävä ja maukas. Keskiviikkopäivän viimeinen kohteemme oli kävelykatu Arbat, jonne me myös kävelimme. Siellä saimme uudet tehtävät, joiden suorittami sen lomassa tutustuimme alueen historiaan ja arkkitehtuuriin. Palasimme hotellille metrolla, jonkin verran jo varmempina siellä toimimisessa. Se oli viimeinen iltamme ennen Moskovasta lähtöä. Täytyi vielä ehtiä ostaa tuliaisia, käydä syömässä, pakata ja olla kavereidenkin kanssa, väsyneinä, mutta on nellisina! Viimeisiä ruplia viedään! torstai 27.9. Aurinkoisena torstai aamuna 27.9. lähdimme Al fa hotelliltamme ja meidät jaettiin kahteen bus siin. Toinen bussi meni Moskovan valtionyliopis tolle ja toinen erääseen Moskovan kouluista. Koululla oli mukavaa kierrellä luokkia ja juoda teetä. Ystävällinen rehtori näytti meille mm. diae sityksen koulun perustajasta ja opiskelijoista. Yliopiston museossa oli hauska esittelijä, jota jaksoi kuunnella. Hän kertoi meille laajasti yliopis ton historiasta. Vierailujen jälkeen menimme tuhlaamaan viimei siä rahojamme kauppakeskukseen. Harmiksem me kaupat olivat todella kalliita, mutta Auchan su permarket pelasti päivän suurella valikoimallaan ja edullisilla hinnoillaan. Illalla vierailimme kuvankauniissa Kolomens koyen puistossa, eikä miltei kukaan jaksanut enää keskittyä tehtäviin illan hämärtyessä. Sieltä avautui mahtava näkymä Moskovaan. Illan hä märryttyä riittävästi jätimme puiston ja lähdimme hiippailemaan kohti busseja pitkin pimeitä katuja. Pitkä junamatka sujui nopeasti ja mukavasti mahtavassa seurassa Joensuun yksikön 9.luokka ja lv Elena Saasta moinen Annika Mäntynen 8A ja Irina Poljanskaja, Imatra ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 17
Imatra Draamaviikosta vauhtia marraskuuhun Marraskuun vetistä pimeyttä piristettiin Imatran yksikössä draamakasvatusviikolla. Etelä Karjalan kulttuurirahasto myönsi koulullemme viime ke väänä apurahan viikon järjestelyihin. Tuon rahan turvin seikkailimme viikon 45 ajan teatterin ja elo kuvan maailmassa. Alaluokkalaiset kokeilivat nukketaiteilija Han na Hietalan pullantuoksuisessa työpajassa, kuin ka Repka ja Pullapoika sadut taipuivat pöytä teatteriksi. Paikallisen Teatteri Imatran tarjonnas ta alakoululaiset katsoivat Tontut suutareina esi tyksen ja yläkoululaiset säpsähtelivät Murhalouk ku näytelmän katsomossa. Teatterista saimme myös vieraaksemme näyt telijä Pekka Rädyn. Viikkoon mahtui lisäksi improtyöpaja 7. ja 8. luokkalaisille sekä yläluok kalaisten lyhytelokuvapajat. Piipahtipa koulullam me myös kirjailija Tapani Bagge kertomassa, millaista on ihan oikean kirjailijan työ. Omia elokuvia hauskaa! Teimme draamaviikon alussa, maanantaina, kol me tuntia lyhytelokuvia. Ensin ne piti suunnitella. Jokaisella piti olla monta ideaa, ja niistä valittiin yksi. Elokuviin piti keksiä odottamaton loppu.elo kuva sai kestää noin 2 7 minuuttia. Kaikkien mielestä omien elokuvien itse keksi minen ja kuvaaminen oli hauskaa, vaikka välillä vähän jokin menikin pieleen. Elokuvia tehtiin pie Lyhytelokuvan lopputeksti perinteiseen tapaan ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 18 nissä, noin viiden hengen ryhmissä. Muutamalla oli oma kamera mukana, mutta jotkut käyttivät koulun kameraa. Näytteleminen ja improvisointi onnistui kaikilta aika hyvin. Paras kohta oli se, kun valmiit eloku vat katsottiin! Sen jälkeen äänestettiin paras elo kuva. Erica ja Aino 6. lk. Gibberis kieltä ja jähmyjä Tiistaina 6.11. meillä oli Sami Sivosen improvi saatiopaja. Aluksi halukkaat saivat esitellä itsen sä gibberis kielellä. Esittelyn jälkeen jokaisen piti etsiä oma pari. Parin etsimisen jälkeen me olim me peliä nimeltään joo ja. Siinä toinen parista sanoi jonkun ehdotuksen ja toinen vastasi joo ja, sanoi oman ehdotuksen. Keskustelimme myös vain kysymyslauseilla ja teimme sana kerallaan tarinan. Lopuksi leikim me leikkiä nimeltään jähmy. Jähmyssä oli kaksi
Imatra ihmistä, jotka esittivät jotakin improkohtausta. Kun leikin pitäjä läpsäytti käsiään, he jäivät siihen asentoon, jossa olivat, kun kuului läpsäys. Sitten tuli kaksi uutta näyttelijää, jotka aloittivat siitä asennosta täysin uuden kohtauksen. Minun mielestäni paja oli todella kiva idea ja hyvin toteutettu. Aikaa olisi vain saanut olla enemmän. Jenna 7. lk. Pullapoika nukketeatterissa Hanna Hietala piti meille taideviikolla nukketeat terityöpajan. Siihen osallistui koko meidän 5. luokkamme ja lisäksi myös 1. ja 3.luokilla oli omat, samanlaiset työpajat. Työpajan aikana teimme yhdessä kaksi näy telmää: Pullapojan ja Repkan. Näytelmien teko oli kivaa. Kun näytelmät olivat valmiit, esitimme ne koulumme muille oppilaille. Hanna säesti esi tyksiä pianolla. Kun olimme esittäneet näytelmät, Hanna näyt ti ja kertoi meille itse tekemistään käsinukeista. Ne olivat todella hienoja. Saimme myös kokeilla itse käsinukkeja. Käsinukkeja oli monenlaisia. Hienointa niissä oli elävät ilmeet ja mahdollisuus liikuttaa niitä niin, että ne näyttivät oikeilta. Parasta työpajassa oli minusta se, että sain näytelmässä sen roolin, minkä halusin, eli esitin keskikokoista pullapoikaa. Mette Mustonen, 5. lk. Gallup draamaviikosta Mikä oli mielestäsi draamaviikolla kivointa ja miksi? Vilma 8.lk. Elokuvan teko, sillä sai olla luova ja toimia it senäisesti. Emmi 8.lk. Teatteriin tutustuminen, koska sai nähdä kulis sien taakse vaihteeksi. Simo 8.lk. Elokuvan tekeminen, sai toteuttaa itseään. Nenna 8.lk. Elokuvan tekeminen, sai purkaa energiaa ja nauraa Pirita 5A Teatterissa käyminen, Tontut suutareina oli hyvä! Hanna 6A Pekka Rädyn vierailu, oli rento tunti ala salis sa. Noora 6A Pekka Räty oli hyvällä tavalla pelottava. 0 2 luokkalaiset Käsinukketeatteri oli paras! Tontut suutareina, teatterissa käynti jännittä vää ja mukavaa. Emma ja Neea 8. lk. ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 19
Imatra Tonttuteatterin kummiluokkana Yhdellä syksyn äidinkielen tunnilla Laura Äikää Teatteri Imatrasta tuli kertomaan Tontut suutarei na näytelmästä. Hän kysyi haluaisimmeko ryh tyä Tontut suutareina näytelmän kummiluokaksi ja me vastasimme: Kyllä! Tämän jälkeen aloitimme tehdä kutsuja näy telmän ensi iltaan kutsutuille henkilöille. Luokas samme kävi myös yksi Tontut suutareina näytel män näyttelijä, Pekka Räty, joka näytteli vanhaa suutaria. Hän kertoi näyttelijäntyöstään ja lap suudestaan. Kun kävimme ensimmäistä kertaa Teatteri Imatrassa, tutustuimme näyttämötekniikkaan: esimerkiksi valaistukseen, pukuvarastoon, mas keeraushuoneeseen ja lavasteiden tekoon. Kai ken tämän jälkeen katsoimme toisen näytelmän harjoituksia, vaikka piti olla Tontut suutareina näytelmän harjoitukset. Tämän jälkeen me läh män kenraaliharjoituksia. Ne onnistuivat hyvin, vaikka toiselta tontulta putosi parta ja toinen oli kipeä. Luokkamme piti näytelmästä paljon. Se sopii ehkä vähän nuoremmille, mutta mekin pi dimme siitä enemmän kuin matikantunnista. Harjoituksen jälkeen keskustelimme muiden näyttelijöiden kanssa, paitsi yhden tontun, joka oli Ne onnistuivat hyvin, vaikka toiselta tontulta putosi parta. dimme koululle. Koulussa teimme näytelmään ju listeita, jotka tulivat teatterin seinille kehystettynä. Parin viikon jälkeen menimme katsomaan näytel Puvustamon aarteiden parissa kuumeessa ja pahassa nuhassa. Menimme vielä lavalle juomaan ensi iltamaljat. Juomana oli Pommacia ja Coca Colaa. Juotuamme lähdimme koululle ja jatkoimme koulupäivää normaalisti. Mielestämme kivaa oli se, kun saimme sovit taa teatterin asusteita ja katsella rekvisiittaa. Li säksi itse näytelmä oli iloinen ja hauska ja luok kamme piti siitä paljon. Pidimme myös näytteli jöistä. He olivat huumorintajuisia ja hyviä näytteli jöitä, ja saimme kysellä heiltä meidän keksimiäm me kysymyksiä ja he vastasivat meille. Näytelmä oli mielestämme hauska ja iloinen! teksti: Hanna ja Veera, 6. lk. kuvat: Niina Markkanen ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 20
Imatra Mistä on dekkaristi tehty? Nuorten ja aikuistenkirjailija Tapani Bagge vie raili koulullamme 7.10.2012. Hän aloitti puheensa itsensä esittelyllä ja naureskeli siellä täällä pu huessaan. Ensivaikutelma 50 vuotiaasta miehes tä oli positiivinen: hauska ja mukava mies. Bagge kertoi hyvin paljon: kuulimme melkein koko hänen elämäkertansa tunnissa. Saimme tie tää, että hän kirjoitti ensimmäisen kirjansa 12 vuotiaana, ja että hänen täytyi matkustaa Parii siin vain katsomaan katakombeja kirjaansa var ten. Mennessäni Roomaan lomalle perheeni kanssa sain lentokoneessa novelli idean, jota minun täy tyi työstää ja kirjoittaa loppuun ensimmäisenä il tanani Roomassa. Baggelta kestää kirjan kirjoittamisessa noin vuosi ideasta kirjan lähettämiseen kustantajalle. Ennen Bagge on työskennellyt mm. kaatopaikan ja teollisuusalueen vartijana, postinkantajana, os to ja myyntityöntekijänä antikvariaateissa ja levy kaupassa. Hän kirjoittaa nykyisin elääkseen ja on julkaissut jo yli 70 kirjaa. Saimme kysellä Baggelta kysymyksiä hänen puheensa aikana. Henkilökohtaisesti minua kiin nosti, mistä hän saa inspiraationsa kirjoihinsa. Saan inspiraation kirjoihini ihan kaikesta. Myös se, millaista kirjaa olen kirjoittamassa, vaikuttaa siihen, mistä saan ideoita. Lastenkirjoihin saan inspiraatiota melkein mistä vain, aikuisten ja nuortenkirjoihin sitä ei saakaan niin helposti. Sonja Fredriksson 8A Tyttöjen lentopallomestaruus Imatralla Itä Suomen kouluun Alakoulujen lentopallomestaruuksista pelattiin Imatralla 20.11. ISK:n kuudennen luokan tytöt Tilda Huhtanen, Veera Ojamaa, Hanna Luhas, Elina Joronen ja Marika Lind voittivat tyttöjen sarjan. Alkulohkossaan tytöt joutuivat esittämään parastaan Tainion, Linnalan ja Kaukopään kouluja vastaan. Finaalivastustaja Imatrankosken tytöt murskasivat erälukemin 15 6 ja 15 8. Ottelut pelattiin ns. minilentis säännöin. Joukkue harjoitteli innokkaasti ennen kisoja, ja kisoissa tytöt näyttivätkin loistavia lentopallo otteita. Sormi ja hihalyöntien puhtaus hiveli katsojien silmiä. teksti: Petri Tuuva, kuva: Jenna Lampi ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 21
Imatra Сотрудничество двух приграничных школ гостеприимство и услужливость финской семьи, открытость и готовность к взаимному общению. Школьники из Иматры в Светогорске Мир, в котором мы живем, становится все теснее и он начинает напоминать общий планетарный дом. Общение в этом доме возможно только на основе межъязыкового и межкультурного взаимопонимания и взаимодействия. Светогоркая школа на протяжении многих лет сотрудничает с образовательными учреждениями Финляндии. Особые отношения в 2007 году у нас завязываются с Финско русской школой Восточной Финляндии. Это школа стала нам близка с самого начала потому, что она специализируется на русском языке и русской культуре. Светогорские школьники в Иматре Основное направление нашей деятельности это осуществление ежегодного обмена группами учащихся и учителей. Двухдневная программа визита в Финско русскую школу включает в себя: посещение уроков, экскурсию по городу и культурному центру г. Иматра, а также проживание в семьях. Поездки в финскую школу являются неиссякаемым источником новых знаний о соседней стране и соседнем народе, важным стимулом в учебе, способствуют расширению кругозора.. По отзывам учеников и их родителей надолго в памяти русских школьников остаются финская кухня и сауна, ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 22 Очень важным мы находим опыт взаимодействия не только учащихся и учителей, но и участие в этом процессе родителей. Наши семьи всегда с волнением ждут ребят из Финляндии. Именно семья помогает юным финнам познать русский характер, секрет русской души. Финские школьники и учителя, которые приезжают к нам в гости, с большим удовольствием посещают учебные занятия, концертные и театрализованные выступления. Учителя нашей школы считают организацию межкультурного обмена составной частью учебно воспитательного процесса, целенаправленной работой по воспитанию молодого поколения, деятельности, направленной на признание равноправия и уважения обеих культур, существования общечеловеческих ценностей. Только успех! Начиная 15 лет назад отношения с Финско русской школой Восточной Финляндии, мы всегда верили в успех, работали открыто и создавали ауру международного уюта. В этой школе всегда ждут учеников и учителей из России, коллектив школы тепло и дружелюбно принимает россиян. Развивая международное сотрудничество, мы делаем все для того, чтобы наши выпускники могли сосуществовать в общем планетарном доме, были мобильными и свободными людьми в современном мире Закревская Т. Л., учитель англ. языка МБОУ «СОШ г.светогорска».
Imatra Opettajasta maahanmuuttajaoppilaaksi Tervehdys Kiinasta, Jiangsun maakunnasta, Suzhoun kaupungista! Nin hao! Kaikkea sitä voi elämässä tapahtua, myös muu tos opettajasta oppilaaksi ja vieläpä maahan muuttajaoppilaaksi. Kokemus on ollut mielenkiin toinen ja haastava. En tosin ole kokopäiväinen opiskelija vaan vietän vuorotteluvapaavuottani täällä Kiinassa ja opiskelen kolme tuntia viikossa kiinan kieltä opettajani Stellan eli Li Xingxingin johdolla. Ulkomaalaisten kanssa asioidessaan kiinalaiset käyttävät hyvin usein englanninkielisiä nimiä helpottaakseen (kai) meidän vielä kieltä tai tamattomien elämää. Itse olen lisännyt lukujärjestykseeni kiinan kie len kirjoitusta, kulttuurintuntemusta, käsitöitä, lii kuntaa ja kirjallisuutta. Tosin vaikuttaa siltä, ettei vät kirjoitustunnit millään riitä. Tämänkin tekstin pariin siirryin suoraan harjoitusten parista, kun tuntui, etteivät viivat, koukut ja pilkut osu enää oi keille kohdilleen. Mutta periksi ei anneta, ja kyniä ja vihkoja saa kaupasta lisää! Mukavaahan tässä kielessä on myös se, että saa opetella muutaman lisä ässän venäjän ässien kaveriksi. Asun siis Suzhoussa, kaupungissa, joka tuli suomalaisille tutuksi Jaakko ja maailmanvalloit tajat sarjasta, jos kyseisen ohjelman sattui tele visiosta katsomaan. Kaupunki on täkäläisittäin kohtuullisen kokoinen, mutta ei jättisuuri, eli asukkaita on noin 8 miljoonaa. Maakunta on yksi maan vauraimmista, joten elintaso on alueella kii nalaisittain korkea, mikä myös näkyy ympäristös sä. Kansainvälinen ostoskeskusmuotti on muo kannut myös tämän kaupungin ilmettä. Onneksi kaupungilla on sen vastapainoksi pit kä, n. 2500 vuotinen historia. Suzhou on tunnettu puutarhoistaan ja silkistään. Itsekin olen päässyt kokeilemaan silkin valmistusta, ja täytyy myön tää, että silkin lujuus ja sitkeys sitä venytettäessä yllätti. Alueella asuu paljon ulkomaalaisia ja täällä toimii useita kansainvälisiä kouluja, myös vapaa ehtoinen Suomi koulu on olemassa suomalaisille lapsille, jotta kosketus suomen kieleen ja suoma laiseen kulttuuriin säilyisi. Hieno asia! Asuinalueemme nurkilta eriväriset linja autot kuljettavat lapsia opintojen pariin eri puolille kau punkia. Ne noutavat oppilaat 7.30 ja palaavat ja palauttavat lapset koteihin ja kotitehtävien pariin klo 16.00, joten lyhyiksi ei voi koulupäiviä sanoa. Aikataulua noudattavat siis myös alaluokkalaiset. Koulutus näissä oppilaitoksissa ei ole ilmaista, vaan lukuvuosimaksut ovat noin 20 000 euroa vuodessa oppilaalta. Siinäpä ajattelemisen aihet ta kaikille niille, jotka saavat nauttia ilmaisesta koulutuksesta! Mutta nyt kiinan kieli odottaa ahkeraa opiskeli jaa, osa läksyistä on vielä tekemättä huomiselle tunnille, joten Zai jian! Anu opo Kiinasta ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 23
Leirikoulut Uusia kavereita ja pikku kommelluksia 5. luokan leirikoulu Ruokkeella Keskiviikkona 12.9. me lappeenrantalaiset läh dimme matkaan klo 7.20. Matkan varrella poi mimme mukaan imatralaiset. Matkamme venyi vähän, sillä eräs poika unohti tavaransa, ja meidän piti poiketa hänen kotonaan. Joen suulaiset tulivat omalla bussillaan. Kun vihdoin pääsimme perille, kello oli jo kymmenen. Olimme siis puoli tuntia myöhässä. MajoituImme mökkei himme ja kyllä siinä vähän ehdittiin tutustua ym päristöön. Toimintatuokioiden aikana tutustuimme muiden yksiköiden oppilaisiin. Toimintatuokioita oli sille päivälle kolme, minkä jälkeen alkoi vapaa aika, joka kesti noin puoli tuntia. Klo 18.30 alkoi illanvi etto, jossa oli esityksiä ja leikkejä. Kun oli vietetty iltaa tarpeeksi, alkoi disco. Vaihtoehtona oli myös sauna ja uinti. Sitten oli iltapala. Ruokkee sijaitsee Kesälahdella eli puolessa välissä Lappeenrantaa ja Joensuuta. Lomakylä on metsän keskellä, järven rannalla. Torstaina oli herätys klo 7.20 ja klo 7.50 oli aamujumppa ja sen jälkeen aamupala. Puolen tunnin päästä, klo 8.30 11.35, oli kaksi toiminta tuntia ja sitten lounas. Ruoan jälkeen menimme mökkeihimme pakkaamaan tavaramme ja siivoamaan mökkejä. Mökit olivat tilavia ja hienoja. Niihin mahtuu 4 8 henkeä. Klo 10.30 oli leirikoulun avajaiset, joissa tutustuttiin ja meidät jaettiin ryhmiin. Tutus tumisleikkinä leikimme evoluutio leikkiä. Klo 11 menimme syömään, kukin oman ryhmänsä kanssa. Ruoan jälkeen meillä oli ensimmäiset toi mintatuokiot, jotka kestivät noin puolitoista tuntia. Opet kävivät tarkistamassa, ovatko mökit siistit. Olivathan ne. Klo 13.30 OLISI ollut leirikoulun lo pettajaiset, mutta eipä tietenkään ollut, sillä pojat kadottivat mökkinsä avaimen. Eli koko aika meni sitä etsiessä. Noh, lopulta avain löytyi, jonka jäl keen kerkesimme (ONNEKSI!) syödä pikaisen välipalan. Sitten oli kotiinlähtö. Parasta ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 24
Leirikoulut leirikoulussa olivat uudet kaverit Joensuusta ja Imatralta, disco, hyvä ruoka ja illanvietto. Heippa vaan, kaikki kivat uudet kaverit! Piet arissa nähdään! Lappeenrannan yksikkö RUOKKEEN AAKKOSET Aamujumppa Bussimatka Christa Disko Etsintä Frisbeegolf Golf Hiekkaranta Omenapiirakka Jännitys Q Ilo Kesälahti Pallo Rantasauna Lomapirtit Supinaa sängyissä Nauru Ukkonen Murteet Tennis Väriryhmät X Missä? Ystävyydennauhat Zlata Å Äitiä ikävä Ötökät Imatran yksikkö askarteli ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 25
Lappeenranta ipad kohti modernia koulua Opiskelin 2000 luvun alussa Joensuun yliopis tossa tietokoneavusteisen opetuksen sivuainetta. Opiskelijaryhmämme oli monikansallinen, mikä tarjosi hyvän pohjan mielenkiintoisille keskuste luille muun muassa koulutuksen tulevaisuudesta. Eräässä keskustelussa eteläeurooppalaisten opiskelijoiden kanssa pohdimme tulevaisuuden kirjaa. Visioissani pohdin, että kahdenkymmenen vuoden kuluttua luovumme kokonaan paperikir joista ja kirjan korvaa samankokoinen näyttöpää te. Visiohan on nykyään itsestään selvä, tabletti eli taulutietokone. Ajatus herätti tuolloin tunteellista keskustelua paperisen kirjan puolesta. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin olen palaamassa takaisin tähän aja tukseen. Millä tavoin tabletti voi tukea oppimista perinteistä kirjaa paremmin? Itä Suomen koulun ipad hanke Lappeenrannan yksikön esi ja alkuopetus sai tä nä vuonna uudet opetustilat. Koulumme haki ja sai Opetushallitukselta valtionavustusta uuden rakennuksen TVT ratkaisuja varten. Visiona oli tukea lasten luku, kirjoitus ja viestintätaitojen kehittymistä taulutietokoneiden ja erilaisten oppi mispelien avulla. Tavoitteena oli hankkia oppilail ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 26 le yhteiskäyttöön luokan verran tablettitietokonei ta ja rakentaa näiden käyttöä tukeva oppimisym päristö. Itse koordinoin tätä hanketta. Tableteista päädyimme valitsemaan Applen ipadin, koska se on koettu toimintavarmaksi ja sen sovellustarjonta on lapsille turvallisin. Aloitim me neuvottelut Core lifestylen Mikko Kylmälän ja Timo Pukin kanssa. He ehdottivat meille 1 to 1 mallia, jossa jokaisella oppilaalla olisi oma henkilökohtainen ipad. Ajatus tuntui alussa mah dottomalta, mutta pikkuhiljaa se muuttui mahdolliseksi. Neuvottelujen tuloksena Lappeen rannan yksikön ensimmäisen, toisen, kolmannen ja kuudennen luokan oppilaat sekä heidän opettajansa saavat oman ipadin. Vastineeksi yh teistyöstä Apple voi käyttää hankettamme refe renssinä ipadin opetuskäytöstä Suomessa. Hankkeen ansiosta Lappeenrannan yksikön esi ja alkuopetus sekä kuudes luokka pääsevät työskentelemään koko Suomen mittakaavassa erittäin modernissa oppimisympäristössä. Luok kiin tulee Applen tietokoneet, dokumenttikamerat ja Apple TV:t, joilla ipadin sisällön voi siirtää pro jektoriin langattomasti. Jokaisella oppilaalla on oma ipad. Rakennukseen asennetaan langaton verkko, verkkotulostin ja kiintolevy. Ennen han ketta luokissa oli jo Smartboardit.
Lappeenranta Miten ipad toimii oppimisen tukena? ipad sinänsä on monta eri laitetta samoissa kuo rissa. Siinä on kamera, videokamera, mikrofoni, näyttöpääte ja tietokone kaikki yhdessä laittees sa. Se on ihanteellinen erilaisiin multimediapro jekteihin ja ryhmätöihin. Näitä projekteja varten siihen löytyy lukemattomia hyviä sovelluksia, ku ten imovie, Puppet Pals ja Keynote. ipadilla voi myös tehdä perinteisiä toimistotöi tä. Sen avulla pääsee sähköpostiin ja Wilmaan. Siihen on saatavilla useita tekstinkäsittely ja tau lukkolaskentaohjelmia. Oppilaat voivat tehdä ipa dilla niin kirjoitelmat, vihkotyöt kuin posteritkin. In ternetin kautta taas kaikki tieto on heti saatavilla. Applen sovelluskaupasta löytyy opiskelun tueksi jokaiseen oppiaineeseen sopivia oppimis pelejä ja sovelluksia. Osa sovelluksista on ilmai sia, toiset maksullisia. Esimerkiksi Simple phy sics sovelluksella opitaan fysiikan lujuusoppia rakentamalla pilvenpiirtäjiä ja patoja. Hauskat so vellukset varmasti innostavat myös palaamaan opittavaan asiaan vapaa ajallakin. Tulevaisuuden koulu Nyt 2010 luvulla meillä on tarvittava teknologia kirjatonta koulua varten. Elektroninen kirja voisi PROJEKTI PÄHKINÄNKUORESSA 88 ipadia oppilaille 12 ipadia opettajille Moderni luokkaympäristö WLAN Airlink tulostus AppleTV Apple tietokone Verkkokiintolevy Projektori ja dokumenttikamera Smartboard tarjota meille perinteisen sisällön videolla ja au diolla höystettynä. Tulevaisuuden kirjassa voisi olla linkkejä internetin lisäsisältöön ja sisäänra kennettuja oppimispelejä. Se voisi myös päivittyä reaaliaikaisesti. Tabletti ei vielä toimi itsenäisenä oppimisen välineenä, mutta se on loistava apuväline koulun käynnissä. Hankkeessamme ipadeja tullaan käyttämään perinteisten materiaalien rinnalla. Kun kustantamot innostuvat tulevaisuudessa tarjoamaan oppikirjoista myös digitaaliset versiot lisäsisältöineen, paperinen oppikirja hiipunee osittain historian sivuille. Sami Puurtinen Itä Suomen koulun 1 to 1 hankkeen koordinaattori Artikkelin kuvat on kuvattu ipadilla. ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 27
Lappeenranta Energiansäästöviikko 8.-12.10.2012 Lappeenrannan yksikössä vietettiin energian säästöviikkoa 8. 12.10.2012. Teemaviikon järjes täjinä ja toimintapajojen ideoijina toimivat lyhyen valinnaiskurssin, Maailmankansalaisen perus kurssin jäsenet. Viikon aikana oli erilaista toimin taa eri luokka asteille, maanantaista torstaihin. Toivottavasti energiansäästöasiat ovat edelleen kin mielessä! Maanantaista lähtien energia agentit tekivät iskuja luokkiin ja kertoivat samalla viikon idean. Iskuissa agentit tutkivat energiankäytön virheitä luokissa ja korjasivat niitä eskari 6. luokkalaisille koko viikon ajan. Maanantaina vietettiin koko koulussa sähkötöntä oppituntia. Kokeilu kesti yh den oppitunnin ajan. Keskiviikkona oli toiminnallisia tunteja eskari 3 luokkalaisille. Ohjelmaan kuului talon raken nusta ilman sähkölaitteita ja ulkoleikkejä. VINKKEJÄ ENERGIANSÄÄSTÖÖN KOULUSSA: Turhat valot pois päältä! Sähkölaitteet pois päältä, jos niitä ei käytetä! Muista kirjoitus tai piirustuspaperin kääntöpuoli! Roskat oikeisiin roskiksiin! Yksi käsipaperi riittää! Nämä ohjeet käyvät kouluun ihan joka päivä! Eskarien roskienvientileikki ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 28 Energia agentit työssään Torstaiaamupäiväksi oli järjestetty 4. 9. luokille erilaisia toimintapisteitä. Tehtävänä oli roskien la jittelua, vanhojen tavaroiden tuunausta, energian säästöpelejä, sarjakuvien piirtämistä ja tietovisai lua. Toimintapisteissä olikin tehokas tunnelma, sillä yhdessä pisteessä oli vain noin 10 minuuttia aikaa! Perjantaina agentit kävivät vielä kiertämässä luokissa. Viikon päätyttyä pidettiin loppukatsaus, jossa huomattiin miten paljon uusia ideoita van hojen tavaroiden uusiokäyttöön oppilaat olivat keksineet. Myös energiansäästöteema sekä ym päristönsuojelukysymykset olivat innostaneet hie noihin ja oivaltaviin sarjakuviin. Teksti: Marja Leena 9Cb ja Tiia 8Cb Kuvat: Emmi 9Ca ja Tuuli Utunen Eskarit suunnittelevat energiatehokkaita taloja.
Lappeenranta Oppilaat opettajina -päivä oppilaan ja opettajan silmin ellekaan läpihuutojuttuja. No, hyvin nuo tunneista selvisivät, eikä opetettuihin asioihin ole ollut tar vetta palata. Kiitos siis kaikille panoksestanne! Mikael Ropponen, matematiikan ja fysiikan opettaja Maailman opettajien päivää on vietetty maail manlaajuisesti vuodesta 1994 lähtien. Sen tarkoituksena on muistuttaa kasvatus ja opetustyön tärkeydestä. Oppilaat opettajina päivää vietettiin Itä Suomen koulussa perjantaina 5.10. Ideana oli, että 7. 9. luokkien oppilaat suunnittelivat ja pitivät oppitun teja 1. 6. luokkalaisille opettajien tuella yhden päivän ajan. Meidän ryhmämme piti 2. luokkalaisille venäjää, 4. ja 5. luokalle uskontoa ja 9. luokalle englantia. Tunnit sujuivat yllättävän hyvin, vaikka itse jännitinkin niitä. Kaikkein kivoin tunti oli min un mielestäni 2. luokan venäjän tunti, koska he olivat innostuneita tekemään tehtäviä ja kuuntel ivat opetusta hyvin. Meidän ryhmämme opetti 1. luokkalaisille venäjää, 6. luokkalaisille historiaa, 5. luokkalais ille matikkaa ja 7. luokkalaisille uskontoa. Koko päivä meni hyvin, vaikka ensiksi oli hieman outoa mennä opettamaan. Kivointa oli opettaa 1. luokkalaisille venäjää, koska he olivat innokkaita opiskelijoita. 1. luokan venäjän tunnilla me pelasimme bingoa ja harjoit telimme hedelmäsanoja. Uskon, että suurin osa oppilaista piti päivästä, koska he saivat vaihtelua normaaliin koulupäivään opettamalla tai opiskelemalla. Iisa, 7C Anniina, 7C Toimin ensimmäistä vuotta Itä Suomen koulussa opettajana, ja oppilaat opettajina päivä oli min ulle täysin uusi tuttavuus, mieleinen sellainen tos in. Kutkutti nähdä, kuinka monta oppilasta päivään osallistuu ja miten he tehtävistään suori utuvat. Yllätykseni oli suuri, kun sain oppilaiden vuorolistasta lukea jokaiselle tunnilleni tulevan sijaisopettajan. Aktiivista porukkaa, sano! Luonnontieteen opettaminen ei ole oppilaille helppoa. Matematiikan siirtäminen oppilastover eiden päihin ei käy käden käänteessä, eivätkä esimerkiksi fysiikan demonstraatiot ole aikuis ISKARI Itä Suomen koulun lehti sivu 29