Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii
Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien ja ammattitautien ennaltaehkäisemiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi.
Työterveys 2015 valtioneuvoston periaatepäätös Strategian pääpaino on työelämän laadun parantamisessa, työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä ehkäiseviä toimenpiteitä tehostamalla sekä kattavien ja laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen turvaamisessa
Tärkeimmät strategiset linjaukset työterveyshuollon kehittämisessä vuoteen 2015 ovat: 1. Työelämän laadun parantaminen 2. Terveyden ja työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen 3. Kattavien ja laadukkaiden työterveyshuoltopalvelujen y turvaaminen Näiden strategioiden avulla tuetaan kokonaisvaltaista työhyvinvointia, työssä jaksamista ja jatkamista sekä edistetään työelämän vetovoimaisuutta ottamalla huomioon tasa-arvonäkökohdat.
Vuonna 2002 voimaan tulleen työterveyshuoltolain uudistuksen tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää (12 ) 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ ja toimintakykyä i t k työuran eri vaiheissa i ja 4) työyhteisön y toimintaa.
Hyvä työterveyshuoltokäytäntö tä tö Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu myös se, että hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen on yksi osa pitkäjänteistä t i tä ja suunnitelmallista preventiivistä työterveyshuoltoa. Yhteistyön onnistumisen kannalta on vastavuoroisesti tärkeää, että kuntoutuksen yhteistyökumppanit t it tuntevat t t työterveyshuollon toimintatavat kuten hyvän työterveyshuoltokäytännön.
Yhteistyö potilaan ja työpaikkojen kanssa Sujuva ja luottamuksellinen hoitosuhde potilaan kanssa on edellytys työkyvyn tukemisessa Työterveyshuollon yhteistyö työpaikkojen edustajien ( työntekijät, esimiehet, johto, henkilöstöhallinto, työsuojelu- ja luottamusmiesjärjestelmä) kanssa on kuntoutukseen liittyvän toiminnan perusta.
Työnjako varhaisen tuen mallissa esimerkki Rovaniemen kaupunki Työstä selviytymisen arvion työpaikalla tekee esimies yhdessä työntekijän kanssa. Työkyvyn y y arvion terveydentilan pohjalta tekee työterveyshuollon ammattilaiset
VARHAISEN TUEN PROSESSI Rovaniemen kaupunki TYÖPAIKALLA TAPAHTUVAT TOIMENPITEET Esimies ottaa asian puheeksi viivyttelemättä -lomake voi olla apuna -sovitaan toimenpiteet ja seuranta -tarvitt.ohjanta työterveyshuoltoon terveysongelmissa Ongelmia työssä selviytymisessä/ vuorovaikutuksessa/lisääntyneet poissaolot/syrjäänvetäytyminen YHTEISTYÖ- NEUVOTTELUT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMENPITEET: -terveydentilan ja työkyvyn arvio -kuntoutustoimenpiteet -eläkelausunnot -mikäli työpaikalla ei ole esimiehen kanssa käyty keskustelua, ohjataan tähän -sairauden hoito -lähete erikoissairaanhoitoon ja/ tai konsultaatioon - seuranta Tuloksena voi olla: työn jatkuminen ennallaan, työn ja työjärjestelyjen muutos, koulutus, kuntoutus, uusi työ, eläkeratkaisut SEURANNAN SOPIMINEN
Kenelle työkyvystä huolehtiminen kuuluu? 1. Työntekijän huolenpito työkyvystään Työntekijän tulee tehdä parhaansa työ- ja toimintakykynsä ylläpitämiseksi työuransa kaikissa vaiheissa. 2. Lähiesimiehen toimenpiteet Työpaikalla tehtävät muutokset, jotka tukevat työkykyä 3. Hallinnonalan l toimenpiteet it t Soveltuvan työtehtävän etsimisestä omalta hallinnonalalta.
4. Henkilöstöyksikön toimenpiteet - Tukee edellä mainittuja toimenpiteitä ja selvittää myös uudelleen sijoituksia 5.Työterveyshuolto - Selvittää terveydentilaan liittyvät edellytykset y ja käynnistää sekä ammatillisen että lääkinnällisen kuntoutuksen tarvittaessa. - Kokonaistyökyvyn arvio ja siihen liittyvät suositukset 6. Kuntien eläkevakuutuksen ja/ tai Kelan toimenpiteet - Tarvittava kuntoutus ( ammatillinen yleensä Kevan ja lääkinnällinen Kelan kautta)
Haasteita ammatillisen kuntoutuksen t k polulla ll Ollaanko ajoissa? Mistä maksaja kuntoutukselle? Mistä uutta asennetta työnantajille vajaakuntoisuutta kohtaan? Mistä uskallusta ja motivaatiota kuntoutujalle? Mistä resursseja ja osaamista työterveyshuoltoon ammatillisen kuntoutuksen prosessin seurantaan? Erityisesti: koulutukseen ohjaus; koulutuspaikat, koulutusvaatimukset; koulutuskokeilut Onko verkostoyhteistyössä vielä virittämistä: erityisesti työvoimahallinto?
Panostusta tarvitaan vielä sekä asenteellisella että rahallisella tasolla, mutta kuntoutus kannattaa aina!