1 ALKUSANAT Klubimme on aloittamassa toiminnassaan kunnioitettavaa kolmatta vuosikymmentä. Samalla kun suuntaamme toiveikkaat katseemme tulevaisuuteen arvostamme edellisten vuosikymmenten saavutuksia ja niiden aikaansaajia, koska menneessä on se vankka perusta, johon onnellisen tulevaisuuden voi rakentaa. Klubimme historia ensimmäiseltä vuosikymmeneltä on kirjoissa ja kansissa, tekijänä Risto Vehmas. Nyt seuraa vaatimattomampi historiikki, jonka aineiston on koonnut Ilkka Mikkola, kokoonpanosta on huolehtinut allekirjoittanut. Historiikki on varsin suppea, mitään sinänsä mielenkiintoisia trendejä tai suuria linjoja en ole etsinyt, vaan aineisto on kronologisessa järjestyksessä aihealueittain ilman mitään analysointia. Teoilla on tekijänsä, mutta kun oikeudenmukaisesti kaikkien ansioituneiden mainitseminen on ylivoimaista, olen ylittänyt aidan sen matalimmalta kohdalta ja tyytynyt vain harvan jäsenen mainitsemiseen. Perusteena on lisäksi, että toimintamme on ryhmätyötä, jossa kaikki jäsenet ovat tuoneet oman panoksensa yhteiseksi hyväksi. Toivon, että tämä historiikki valaisisi menestyksekästä menneisyyttämme ja näin antaisi uutta intoa arvokkaan palvelutehtävämme yhä parempaan suorittamiseen. Matinkylän Lions -klubin 20-vuotisjuhlassa ravintola Tapiola Gardenissa 12 päivänä helmikuuta. 2005. Risto Rinta-Jouppi
2 1. KLUBIN SYNTY Ensimmäisen vuosikymmenen historiasta on syytä kertaukseksi ja muistin virkistämiseksi palata klubin syntytapahtumiin. Aluerakentaminen oli Espoossa 70- ja 80-luvulla kiivaassa vauhdissa ja yhtenä kohteena oli Suur-Matinkylän alue, johon Olarikin kuului. Alueen väestöpohja oli jatkuvassa nopeassa kasvussa, joten tilaa oli toisellekin lionsklubille. Espoossa oli 9-10 klubia 100.000 asukasta kohden, kun koko maan keskiarvo oli yli 15. Klubin perustava kokous oli 14.2.1985 Säästöpankkiopistolla Matinkylässä ja paikalla oli perustajajäsenten lisäksi mm. piirikuvernööri, kummileijonat Pentti Karanko LC Espoo/Meri ja Pentti Korhonen LC Espoo/Olari sekä opasleijona Pekka Sarras. Klubin perustamisasiakirja hyväksyttiin 29.3.1985 merkitsemällä se virallisesti Lionsklubien Kansainvälisen Järjestön luetteloon. Charter-Night -juhlaa vietettiin 18.5.1985 ja klubin ensimmäisenä presidenttinä toiminnan aloitti lion Juha Juusela. Jäsenistö koostui luonnollisesti matinkyläläisistä veljistä ja ripeän toiminnan alun varmisti melkoinen joukko siirtojäseniä, lähes kolmannes jäsenistöstä. AKTIVITEETIT Kevätmarkkinat Pääaktiviteettinamme on ollut jo vuodesta 1986 lähtien Säästöpankkiopiston rannassa Kevätmarkkinat. Se on laaja yleisötapahtuma, joka sisältää vuosittain vaihdellen äideille kirpputorin, lapsille onkimista ja ratsastusta, isille tikanheittoa ja petankkia, koko yleisölle arpajaiset, halstrattua silakkaa, grillimakkaraa, räiskäleitä, kahvia ja mehua jne.
3 Ohjelmapuolella on ollut sekä elävää että toistettavaa musiikkia, poliisin sekä palokunnan toiminnan ja laitteistojen esittelyä. Tapahtuman onnistumisen edellytyksenä on aurinkoinen kevätsää, sillä harva viitsii sateella lähteä katsomaan mitä uutta leijonat ovat keksineet vakiintuneeseen tapahtumaan. Yleisesti ottaen säät ovatkin meitä suosineet, mutta tapahtuman sisältöä on ideoitava jatkuvasti, etteivät ihmiset kyllästyisi. Niinpä Ilkka Mikkola kehitti suositun ja kansaa paikalle vetävän alaluokkien maastojuoksukilpailun, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993. Viihteellisen tarkoituksen lisäksi on ajatuksena ollut luonnollisesti varojen kerääminen avustustoimintaamme varten. Kahvi- ja makkaranmyyntitulot eivät järin suuria ole, joten pääosa tuloista tuleekin käsiohjelmaan hankituista ilmoituksista. Tulosta pienensi ohjelman painatus jopa siinä määrin, että ilmoitushankinta oli tuskin kannattavaa. Apuun tulikin vähän ennen vuosituhannen vaihdetta uusi tietotekniikka niin, että painatuskulut jäivät tyystin pois. Kevätmarkkinoiden nettotulos on vakiintunut vajaaseen 2.000 euroon. Lions Quest Edellä esitelty aktiviteetti perustui varojen keräämiseen. Toiseksi merkittäväksi aktiviteetiksi tuli niiden jakaminen Lions Quest ohjelman tukemiseen. Se toimii käyttökelpoisena työkaluna opettajille ja muille kasvattajille. Sen avulla lapsia voidaan toiminnallisesti ja kokemuksellisesti ohjata vuorovaikutukseen, välittämiseen, itsensä ja toisen kunnioittamiseen, tunteiden käsittelyyn sekä terveyden arvostamiseen. Questin arvoja ovat vastuu, yhteisöllisyys, auttamishalu, itsetuntemus, toisen kunnioittaminen, erilaisuuden arvostaminen, itsenäisyys, oikean ja väärän erottaminen, ongelmanratkaisu, kuunteleminen, terveys jne.
4 Koulukiusaaminen on Questin vaikutuksesta yleensä vähentynytkin juuri näiden asioiden seurauksena. Ohjelma ei ole pelkkä huumeidenvastustamisohjelma, vaan sillä tarjotaan 5-17 - vuotiaille lapsille ja nuorisolle psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Lions Quest on ollut suomalaisten leijonien aktiviteettina puolitoista vuosikymmentä ja tähän mennessä on jo koulutettu 10.000 kasvattajaa. Klubimme on osallistunut 18 opettajan kouluttamiseen suoraan, nyt toiminta siirtynyt piirin kautta tapahtuvaksi klubien edelleen rahoittaessa, esimerkiksi vuonna 2003 meidän klubimme 250 EUR. Laskiainen Laskiaistapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran 1995 jätkänkynttilöineen ja hernekeittoineen. Näin alku oli näyttävä ja menestyksekäs, muta seuraavana vuonna lumen puute esti koko riehan. Näin kävi myös vuonna 2000. Kahvimyynnillä ei järin suurta taloudellista tulosta saada talvellakaan, mutta vuodesta 1999 Keijo Luukkosen masinoima lämpötila-arvaus alkoi hitaan alun jälkeen tuottaa hyvin aktiviteettivaroja. Rahankeräysten väärinkäytökset ovat kuitenkin lisänneet byrokratian vaatimuksia ja siihen liittyviä kustannuksia, joten veljien on ponnisteltava arvausten myynnissä aikaisempia vuosia tehokkaammin, jotta tulos pysyisi edes edellisten vuosien tasolla. Tässäkin tapahtumassa on nähtävissä ohjelman uudistamisen tarvetta, esimerkiksi ratsastus on jäämässä pois; lisää on tullut tarkkuuslaskukilpailun muodossa. Kampanjakeräykset Punainen Sulka keräys saatettiin päätökseen 1999. Klubillemme asetettu tulostavoite ylittyi komeasti ja tuotosta palautettiin kolmannes (36.000 mk) klubin jaettavaksi, minkä lisäksi se palkittiin valtakunnankokouksessa. Sulkavastaava
5 Reijo Stedt ja loistavan myyntituloksen tehnyt veli Aatos Rönkkö palkittiin Liiton viireillä ja plaketeilla. Mainitut veljet ja Juha Juusela kunnostautuivat vastaavalla tavalla jopa valtakunnallisesti vertaillen keräystä seuranneessa Sulka korttien ja niitä seuranneiden joulukorttien myynnissä. Joulukorttien ulkoasua oli aiheellisesti arvosteltu ja niinpä valikoimaa Liiton toimesta on lisätty ja ulkoasua parannettu. Näin ei ole epäilystä, etteikö klubimme edelleen kykene jatkamaan hyvää myyntitoimintaansa tästä eteenkin päin. Vuonna 2001 päätyi Sotainvalidien Veljesliiton varusmiesten avulla vuosittain hoidettu keräys. Matinkylän alueella Matti Petäjä organisoi veljet opastamaan kerääjät alueilleen. Nämäkin keräykset onnistuivat erinomaisesti verrattaessa saatua tulosta vastaavien alueiden tuloksiin. Muita projekteja Edellisen kymmenvuotiskauden lopulla saimme oman nimikkopuiston nimikilpineen. Puistoa on pyritty vaalimaan siivouksin ja raivauksin sekä istutuksin, joista viimeisin tapahtui viime syksynä. Maanviljelys on onnenkauppaa ja niin näyttää olevan myös puistoistutusten kohdalla. Kaudella 2000-2001 järjestettiin rauhanjulistekilpailu Matinlahden ja Tiistilän ala-asteille ostamalla kouluille kilpailupaketit ja palkinnot. Kevätmarkkinat ja vammaisten lasten Korkeasaaren retki ovat ajallisesti osuneet päällekkäin yhtä poikkeusta lukuunottamatta, jolloin meidänkin klubimme oli mukana järjestettäessä Korkeasaaren retkeä. Hoidimme autokyydin ja kustannukset 10:lle matinkyläläiselle vammaiselle lapselle. Lahjoitukset
6 Sulkavaroilla on vuosittain ostettu ja toimitettu varattomille matinkyläläisille joulupaketteja vuosittain, esim. 1700 EUR :n edestä vuonna 2003. Matinkylän kouluille on vuosittain jaettu stipendirahoja ja esimerkiksi vuonna 2004 yhteensä 1200 EUR. Näiden lisäksi on kirjava joukko kertalahjoituksia, esimerkiksi vuonna 1999 HYKS:n lastenklinikan talohankkeelle 500 mk ja Kauklahden VPK:lle sydändefibrillaattorin hankintaa 1000 mk ja kautena 2002-2003 Mattlidenin koulun vanhempainyhdistyksen huumeidenvastaisen tilaisuuden järjestämiseen 150 EUR ja 200 EUR seikkailupäivän kulujen kattamiseen Matinkylän-Olarin koululaisten iltapäivätoiminnan kehitysryhmälle. Nuorisovaihdon puitteissa lähetimme vaihtooppilaan Viroon kesällä 2003. Yhteistoiminta Vuonna 2003 aloitimme uuden aktiviteetin, kun yhdessä Espoo/Meren ja Espoo Aurorat kanssa järjestimme joulukonsertin Olarin kirkossa. Alku aina hankala, mutta seuraavana vuonna yhdessä Meren ja Espoonlahden leijonien kanssa myytyjen lippujen määrä lähes kaksinkertaistui. Asiaan vaikutti pääesiintyjä Jaakko Ryhänen, koululaiskuorot ja etukäteen ilmoitettu avustuskohde. Ajankohdallakin saattoi olla vaikutuksensa, sillä jälkimmäinen tilaisuus nimettiin isänpäivänkonsertiksi ja pidettiin näinollen ennen jouluruuhkia. Vuonna 1997 alkoi monivuotinen Matinkylän raittikarnevaalit, jonka tarkoituksena oli esitellä alueella toimivia järjestöjä. Tilaisuudessa jaettiin klubimme esitteitä ja samoin toimittiin sekä myytiin Sulka-kortteja Isossa Omenassa vuosina 2001-2003 järjestetyissä espoolaisia järjestöjä esittelevissä tilaisuuksissa. Kokoukset Ulkoisen toiminnan rinnalla kokousten merkitys rutinoituessaan jää liian vähäiselle huomiolle. Kokoukset ovat tarpeen toiminnan suunnittelussa, mutta olennaisempaa on viihtyisä
7 yhdessäolo veljeshengen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Tässä suhteessa erinomaisia keinoja ovat klubiesitelmät sekä yritysettä muut vierailut. Vuoden 2001 kevätkaudella siirryttiin kokouskutsujen ja pöytäkirjojen toimittamisessa sähköpostin käyttöön. Kokouspaikkoja ovat olleet Villa Kuore, Matinkylän Monitoimitalo ja viime aikoina Kokoushotelli Matinlahti. Yritysvierailuja on vuosittain ollut vaihtelevasti, joko ei toimikautena lainkaan tai lähes joka kuukausi kuten esimerkiksi kautena 1995-1996: marraskuussa Kirkkonummen Metsähovin tutkimusasemalla, helmikuussa Matinkylän Ammattioppilaitoksella, maaliskuussa Olarin Automaa liikkeessä, huhtikuussa Remonttipartio Oy:ssä toukokuussa tutkimusalus Arandalla ja kesäkuussa Akilleksen majalla ratkomassa suunnistustehtäviä. Muita vierailukohteita olivat Outokumpu, Vaisala, Olarin seurakunta, Asuntosäätiö, Espoon Sähkö, Matinkylän Huolto, Teollisuuden Voima, Allergialiitto, Novo Group, VTT teollisuusfysiikka, Olkiluodon voimalaitos, Viatek, Säästöpankki Aktia, Nurmijärvi Golf, Matinkylän asukaspuisto, Aga, Suomalainen klubi, sota-arkisto, Jorvin sairaala, Sampopankki, Lähivakuutus, Kuivasaari, EPS:n paviljonki ja Noiro. Klubiesitelmiä pidettiin seuraavasti: Eero Vehmas: Gideon veljet, Matti Halme ja Heikki Leppänen: Turvajärjestelmät, Mikko Peltokorpi ja Seppo Suntio: Matinkylän perusparantaminen ja Matinkylä II rakentamisen aloittaminen, Minna Matinlauri: Lions Quest koulutuksesta ja kokemuksestaan kasvatusohjelman toteuttamisesta luokallaan, Keijo Luukkonen: Sääennusteet ja niihin tarvittavat havainnot, Seppo Saarelainen: Ikiroutaa Pohjois-Lapissa todellisuutta vai legendaa, Matti Karlsson: Ison Omenan kauppakeskus, Keijo Luukkonen: Internet ja Esko Kiiskinen; Bridge. Jäsenistö
8 Klubin toimintakykyisyyden edellytyksenä on reippaasti yli kahdenkymmenen veljen ylittävä jäsenistö. Vaikka jäsenhankinnassa on ponnisteltu, on jäsenmäärä sitkeästi pysynyt 20 jäsenen kummankin puolen. Toinen huolestuttava seikka on jäsenten keski-iän kasvu. Ongelma on yleismaailmallinen, kilpailevia palveluyhteisöjä riittää liiankin kanssa. Jäsenille tulleista kunnianosoituksista mainittakoon edelliseltä kymmenvuotiskaudelta Juha Juuselan Melvin Jones jäsenyys. Bengt Johansson oli jo jäsen siirtyessään klubiimme. Tällä kaudella Suomen Lions ritareiksi on lyöty Aatos Rönkkö ja Matti Petäjä. Ladytoiminta Ladyjen vuosittainen oma aktiviteetti on ollut Valentinepäivän tanssiaisten järjestäminen. Juhlat ovat olleet onnistuneita ja jos mainitaan monien ansioituneiden joukosta yksi nimi, niin voidaan todeta Hilkka Murtoniemen panos ohjelmiston kokoonpanossa ja lippujen myynnissä. Saaduilla varoilla ladyt ovat rahoittaneet mm. pöytästandaarien hankinnan ja varsinkin erityisiä avustuskohteita, esimerkiksi nyt viimeksi 500 EUR Liiton katastrofirahastoon Aasian uhrien auttamiseen. Todella merkittävän avun veljet ovat saaneet ladyiltä järjestettäessä Laskiaisriehoja ja Kevätmarkkinoita. Juhlat Klubin 15 vuotisjuhla vuonna 2000 pidettiin Olkkalan kartanossa Vihdissä. Historiaa oli matkajärjestelyissäkin; kulkuvälineenä käytettiin Tehirannan museobussia.
9 Pikkujoulujen vietto oli vuoteen 1997 perinteistä, mutta sen jälkeen käytäntö muuttui kulttuurimatkoiksi Tallinnaan nauttimaan oopperaesityksistä. Tänä vuonna matka suuntautui Riikaan. Kevätjuhlilla ei ole ollut vakiintunutta muotoa, tapahtumapaikka on yleensä merenrannan tuntumassa, esimerkiksi Villa Cuore ja Kahvila Merenneito. Ohjelmassa on ollut hallituksen vaihdos ja kunnostautuneitten veljien palkitseminen. Liikunta ja urheilu Ilkka Mikkola on järjestänyt sieniretkiä vuodesta 1977 alkaen. Tämän vuosituhannen puolella ei näitä tapahtumia enää ole, sillä vetäjän mukaan jokainen osaa jo itse löytää sienipaikkansa, jos ei muualta niin torilta. Lentopalloa on pelattu viikoittain ensin oman porukan kesken, muuta joukkojen harvetessa peli-illat ovat siirtyneet Olariin kummiklubimme kanssa yhteisiksi.. Liiton ja piirin kokoukset Liiton kokouksiin on osallistuttu säännönmukaisesti riippumatta siitä, miten kaukana kokouspaikka on ollut. B-piirin osallistumisaktiivisuudessa olisi parantamisen varaa, joten klubimme on näyttänyt hyvää esimerkkiä. Piirin tilaisuuksiin ja PNAT kokouksissa on niissäkin kiitettävästi käyty. Jokavuotisiin kunniakäynteihin Espoon ja Hietaniemen sankarihaudoilla on osallistuttu. Espoon tilaisuuden jälkeen presidentti on tavannut pitää itsenäisyyspäivän vastaanoton. Piirin toimintaan osallistuminen ilmenee tällä hetkellä siten, että Juha Juusela toimii piirin joulukorttivastaavana.
10 Lopuksi Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että klubimme on sekä luova että dynaaminen, joten harras toivomus on jatkaa entiseen malliin. LÄHTEET Vuosikertomukset vuosilta 1995-2004