Pintos Oy:n asiakaslehti 1/2016 Perustavaa tietoa - Rautaisella otteella Uusi hyllykonseti naulojen esilleanoon s. 3 Uutuudet QuarterPack, Hakaset ja Dyckertnaulat viimeistelynaulaimille s. 6-7 Pintoksen historiaa s. 8-9
Oma aktiivisuus ratkaisevaa Pitkäkestoisesta ja heikosta suhdannejaksosta huolimatta yrityksen itäisi uskaltaa investoida, nostaa osaamistasoa, kehittää laatua ja ennen kaikkea olla entistä markkinahakuisemi. Pintos on valinnut aktiivisen toimijan roolin. Se on kannattanut. Olemme onnistuneet kääntymään uusille urille. Aiemmin olimme täysin suhdanneriiuvainen. Nyt ääaino on omalla myyntitoiminnalla ja tuotekehityksellä. Ne ovat ainoat keinot ärjätä kisassa. Raudoitteissa ääaino on raudoitekomonenteissa ja niihin liittyvän toiminnan kehittämisessä yhdessä asiakkaiden kanssa. Nauloissa kehitystavoite on tuotevalikoiman laajentamisessa. Valmistava teollisuus keskittyy usein vain sen omien tuotteiden tekemiseen. Pintoksessa olemme tarkastelleet kriittisesti koko alveluketjumme laatua. Uskomme, että jalostusastetta nostamalla ja alveluketjua arantamalla saa kasvua aikaan, sillä myös asiakkaamme saavat sitä kautta toiminnallisia sekä taloudellisia hyötyjä. Esimerkiksi Pintoksen raudoitekomonenttien kohdalla tämä kaikki toteutuu. Kykenemme valmistamaan sekä toimittamaan raudoitteita mittatilaustyönä ja noeasti suoraan asiakkaan rakennuskohteeseen. Tämä säästää asiakkaalta sekä aikaa että vaivaa. Naulauolella toteutettu hyllykonsetiuudistus taas arantaa kuluttajaalveluja rautakauoissa. Uudistus lähti liikkeelle Ruotsista ja se alkaa näkyä ian myös Suomessa. Henkilökunta on ollut viime vuoden kehitysasioissa hienosti mukana. Organisaatio on täysin uudistunut vuoden 2009 jälkeen. Tehokas organisaatio, laadukkaat tuotteet ja alvelut ovat vahvuuksiamme. Pintoksella on menossa juhlavuosi. Yritys erustettiin jo vuonna 1956. Kiitos asiakkaillemme, yhteistyökumaneillemme ja henkilöstöllemme yhdessä kuljetusta itkästä matkasta! 2 Tuomas Pere Toimitusjohtaja
Pintos-naulat uudella tavalla esille Uusi hyllykonseti ohjaa kuluttajia ja helottaa ostotaahtumaa Rautakauojen tuotealjouden keskellä kuluttajan sormi saattaa mennä suuhun, ellei tiedä tarkalleen, mitä tai millaista tuotetta on tullut hakemaan. Johtavana ohjoismaisena naulanvalmistajana Pintos tarttui tähän haasteeseen. Yhtiö käynnisti mittavan rojektin, jonka tavoitteena oli keskittää ja selkeyttää Pintoksen naulatuotteiden esilleanoa rautakauoissa. Ideana oli, että ostosten teon yhteydessä kuluttajille voidaan jakaa samalla tietoa eri naulojen ominaisuuksista sekä käyttökohteista. Kattavasti nauloja Projektin aikana syntyi uusi konseti, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota loogiseen ja visuaalisesti selkeään tuotteiden esilleanoon. Tarjolla olevista tuotteista on helo löytää omaan käyttötarkoitukseen soiva naula. Hyllystöön voidaan laittaa tarjolle kaikki Pintoksen naulatuotteet. Tuotteista löytyy useita eri akkauskokoja. Hyllyt ovat myös räätälöitävissä kysynnän mukaan eli niiden tuotevalikoima voidaan valita myymäläkohtaisesti. Pilotointi Ruotsissa Projektin käytännön ensimmäinen toteutusvaihe vietiin läi Ruotsissa. Pintoksen tytäryhtiö Pintos Svenska AB teki ilottiyhteistyötä rautakauaketju Bauhausin kanssa. Suurimman työn asiakkaan kanssa hyllysuunnitellussa teki Pintos Svenskassa myyntitehtävissä työskentelevä Malin Claesson. Suomesta ilotin toteutusvaiheessa mukana oli vahvasti Pintoksen avainasiakasäällikkö Anssi Kosonen. Malin Claesson 3
Ensimmäisenä uusi konsetimme otettiin käyttöön Ruotsissa 17 Bauhaus-ketjun myymälässä. Hän korostaa, että koko rojekti ohjautui Pintoksen ja Bauhausin molemminuoliseen ja hyvin sitoutuneeseen yhteistyöhön. Brändikuva selkiytyi Uudistus näkyy Ruotsissa myös siten, että nauloja myydään jatkossa Pintosbrändin alla, kun aiemmin rinnalla käytettiin myös NTS Trådsik- brändiä. Suo- messa käytössä on ollut koko ajan vain Pintos-brändi. Asiakkaiden näkökulmasta on varmasti selkeämää, kun yhtiömme siirtyi yhteen brändiin. Pitkällä aikavälillä se tulee vahvistamamaan yhtiömme tuotemerkin tunnettavuutta markkinoilla. Pintoksen siniset akkaukset erottuvat hyvin myymälöissä. Uusi hyllykonseti auttaa kuluttajia valitsemaan käyttötarkoitukseen soivat naulat, minkä toivottavasti lisää myös myyntiä, Pintos Svenskan myyntiäällikkö Mikael Johnsson sanoo. Sama konseti Suomeen Myyntijohtaja Jussi Kosunen kertoo, että hyllykonseti lanseerataan myös Suomeen. Kotimaassa lähdemme toteuttamaan sitä muutaman rautakaua-alan jälleenmyyjän kautta. Haluamme, että Pintoksen naulojen ostaminen tehdään louasiakkaalle mahdollisimman heloksi. Näin uusi konseti syntyi Projektin oeratiivinen läivienti jakautui neljään eri vaiheeseen. [1] Pintos oli äättänyt siirtyä Ruotsissa yhteen naulabrändiin. Samassa yh- asiantuntijoiden ideoita ja kommentteja. tarkasti Bauhausin oeratiivisen toiminnan teydessä naulahyllystä haluttiin tehdä houkuttelevami ja selkeämi asiakkaan silmissä. Ensimmäisessä vaiheessa asia esiteltiin Bauhausin ostojen vastuuhenkilölle ja tuoteäällikölle. [2] Toisessa vaiheessa aloitettiin uuden Pintos-brändin alveluhyllyn luominen. Ensimmäinen mallivedos alveluhyllystä rakennettiin Bauhausin omaan testihalliin. Pintoksen henkilöstö kuunteli [3] Kolmannessa vaiheessa konsetin hyväksynnän jälkeen käynnistettiin laaja Bauhausin myymäläkierros. Kierroksen aika Ruotsin myymälöiden kiinnikeuolen vastuuhenkilöstölle esiteltiin konsetiuudistuksen toteutussuunnitelma ja -aikataulu. Ennen toteutusvaihetta kartoitettiin myös kuluttajien ja ammattilaisten mieliiteitä uudistuksesta. Haastattelut olivat rohkaisevia ja varmistivat, että uusi toimintamalli on oikeansuuntainen. Myymäläkierroksella kartoitettiin millaisia eroja eri seutukuntien välillä on kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Kartoitus osoitti muun muassa, että isojen kauunkien ymäristössä erilaiset ienemmät sisustusnaulat olivat kysytymiä kuin maaseudun liikkeissä. [4] Neljännessä vaiheessa toteutettiin fyysiset hyllymuutokset kaikissa 17 myymälässä. Tämä vaihe hoidettiin kolmessa viikossa ulkouolisen ammattiryhmän avustuksella noeasti ja laadukkaasti. Rakentajat kuuntelivat edelleen niin Bauhausin hyllyvastaavilta kuin asiakkailta tulleita toiveita. Yhteenveto Avainasiakasäällikkö Anssi Kososen mukaan uusi alveluhylly tehostaa myyntiä ja suistaa siihen käytettyä myyntiaikaa. Rautakauan henkilökunta voi jatkossa keskittyä myymään sellaisia tuotteita, joiden myyntiin käytetty aika tuottaa lisäarvoa kaualle aremmin. Kiinnitystarvikkeiden laajan nimikemäärän vuoksi useat rautakauaketjut miettivät erilaisia uusia ratkaisumalleja säästää sekä myyjien että asiakkaiden aikaa ja auttaa kuluttajia tekemään itsenäisiä valintoja myymälässä. Pintoksella on nyt tarjota valmis ratkaisumalli tähän haasteeseen. 4
Pintoksen oma naulojen alveluhylly rautakauoille Kysy lisää myynnistä! 5
PINTOKSEN UUTUUDET! MYYDÄÄN M KÄTEVÄ PAKKAUS KIRKAS URALANKANAULA KUUMASINKITTY HUOPANAULA KUUMASINKITTY URALANKANAULA URALANKANAULAT JA HUOPANAULAT NYT QUARTER PACK -PAKKAUKSENA! 4 x 2,5 kg akkaus Monikäyttöinen uralankanaula kuumasinkittynä tai kirkkaana Kuumasinkitty huoanaula Korvaa 2 kg:n rasiat BOOSTER -lavakaulus vauhdittaa myyntiä myymälässä Tarvittaessa toimitamme veloituksetta Booster -lavakauluksen HUOPANAULAT Kuumasinkityt URALANKANAULAT Kuumasinkityt ja kirkkaat URALANKA- NAULAN EDUT 6 20 x 2,5 mm 25 x 2,8 mm 30 x 2,8 mm 35 x 2,8 mm 60 x 2,3 mm 75 x 2,8 mm 100 x 3,4 mm 125 x 4,0 mm 150 x 5,1 mm Ulosvetolujuus on aremi Rikkoo vähemmän uun syitä
Sähkösinkityt DYCKERT- NAULAT Viimeistelynaulaimiin Naulan kanta uoaa näkymättömiin, soii esim. listojen ja aneeleiden kiinnittämiseen. DYCKERTNAULAT 16 GAUGE DYCKERTNAULAT 18 GAUGE DA DYCKERT- NAULAT 34 1,6 / 25 mm 1,2 / 15 mm DA 1,8mm / 38 mm 1,6 / 32 mm 1,2 / 25 mm DA 1,8mm / 44 mm 1,6 / 35 mm 1,2 / 32 mm DA 1,8mm / 50 mm 1,6 / 38 mm 1,2 / 38 mm DA 1,8mm / 64 mm 1,6 / 38 mm, valkoinen 1,2 / 38 mm, valkoinen 1,6 / 45 mm 1,2 / 45 mm 1,6 / 50 mm 1,2 / 50 mm 1,6 / 64 mm Sähkösinkityt HAKASET Hakasnaulaimiin Esim. listojen, aneeleiden ja erilaisten levyjen kiinnittämiseen HAKASET 90 sarja Kanta 6,4 mm 18 GAUGE HAKASET 80 sarja Kanta 12,8 mm 21 GAUGE 1,2 / 16 mm 0,9 / 6 mm 1,2 / 25 mm 0,9 / 10 mm 1,2 / 32 mm 0,9 / 14 mm 1,2 / 40 mm 0,9 / 16 mm 0,9 / 20 mm 0,9 / 25 mm 7
Pintos 1956 2016 1936 Niilo Pere osti maatilan ja muutti Euraan 50 60 70 80 1956 Pintos Oy aloitti teollisen naulanvalmistuksen kahdella naulakoneella 1969 Jorma ja Irmeli Pere muuttivat Euraan ja alkoivat kehittää Pin- tosta 1970-luvulla toiminta laajeni myös sideverkkojen valmistukseen 1980-luvulla tuotevalikoimaan tulivat raudoitusverkot sekä harja- tangot 1950-luvulla valmistet- tiin erusnauloja Jorma ja Irmeli Pere tekivät elämäntyönsä Pintoksessa ja nostivat yrityksen ienestä naulaajasta merkittäväksi teolliseksi toimijaksi. Investoinnit 2000-luvulla 2000 ensimmäiset robottisolut käyttöön Lain tehtaalla 2001 uusi verkkolinja Lain tehtaalle 2002 uusi kuumasinkityslinja Euran tehtaalle 2005 mittava verkkolinjauudistus Euran tehtaalla 2008 Lain tehtaalle uusi hitsauslinja 2011 Lain tehtaalle uusi 3D-taivutuskone 2011 Jokioisten naulatehtaan lähettämön laajennus 2011 Euran tehtaalle uusi langan kuivaustila ja lähettämön laajennus 2012 ääkonttorin laajennus ja saneeraus 2013 kaksi uutta vetolinjaa Euran verkkotehtaalle 2013 Lain tehtaan konttorin ja sosiaalitilojen saneeraus 8 2014 Lain tehtaalle uusi tuotantohalli, verkonhitsauslinja ja varastotiloja
Avainhenkilöt Niilo Pere Jorma Pere Tuomas Pere toimitusjohtaja toimitusjohtaja toimitusjohtaja 1956 1977 1978 2005 2005 90 2000 2010 2015 1990-luvun alussa vientitoiminta käynnistyi 1996 ostettiin raudoitevalmistaja Jäki Oy 2007 ostettiin Jokioisten naulatehdas Gunnebolta 2009 ruotsalainen NTS Trådsik Ab tuli osaksi Pintosta 2016 Pintos alan johtava toimija Pohjoismaissa 1990-luvulla erikoistuotteet mukaan tuotevalikoimaan 2000-luvulla valikoimassa kaikki naulatyyit vasara- ja konenauloista 2010-luvulla taivutetut raudoitteet 2015 asiakkaan toiveiden mukaiset raudoitteet mittatilaustyönä noealla toimitusajalla 2000-luvulla voimakasta tuotekehitystä betoniraudoitteissa Pintoksella on useita laatu-, ymäristö- ja tuotesertifikaatteja ja nauloilla CE-merkintä 9
Risto Siilasmaa: Suomen etu on myös suomalaisen teollisuuden ja yritystoiminnan etu Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. F-Securen ja Nokian hallitusten uheenjohtaja Risto Siilasmaa aloitti tänä vuonna Teknologiateollisuus ry:n hallituksen uheenjohtajana. Esitimme hänelle vientialaan ja Suomen tilaan liittyviä kysymyksiä. 60 vuotta täyttävä Pintos on kannustava esimerkki yrityksestä, joka on lähtenyt uudistumisen tielle ja ärjännyt sen myötä kovenevassa kansainvälisessä kilailussa. Mitkä ovat mielestänne tehokkaimmat toimeniteet, joilla kotimaassa voitaisiin tai itäisi tukea juuri vientiyrityksiä? Suomi on avoin talous, joka elää viennistä. Pienet kotimarkkinat eivät riitä enää edes alihankintayrityksille, sillä myös ne ovat äähankkijoidensa kautta mukana kansainvälisessä kilailussa. Siksi myös niiden tulee kehittää omia loutuotteitaan. Suomi menestyy osaamisella ja tuotekehitykseen anostamalla. Tällä hetkellä julkisen sektorin osuus tuotekehitysanostuksista on alhaisemi kuin useimmissa verrokkimaissamme. Tämä ei ole hyvä tilanne. Keskeistä on, että kilailuolosuhteet ovat Suomessa samat kuin kilailijamaissamme. Enemää emme voi vaatia. Olette aiemmin todenneet, että Suomen kustannuskilailukyky on yksi niistä tekijöistä, jotka heikentävät suomalaisyritysten asemaa kansainvälisesti. Millä keinoilla ja aikataululla tähän asiaan itäisi saada muutosta? Työmarkkinajärjestelmämme kaiaa äivittämistä. Keskeinen tavoitteemme itää olla työllisyyden lisääminen. Tämän tavoitteen itäisi todella yhdistää työmarkkinajärjestöt uhaltamaan yhteen hiileen. Vaikka ainoa taa työllisyyden selkeään nostamiseen on suomalaisen työn kilailukyvyn arantaminen, en usko alkkojen Kuva: Jari Härkönen ienentämiseen. Suomi on kallis maa asua ja moni on jo nyt tiukoilla toimeentulonsa osalta. Meidän itää löytää muita keinoja tehdä suomalaisista houkuttelevamia työntekijöitä. Näitä ovat arkiyhämuutokset, työaikajoustot ja ennen kaikkea aito aikalliseen soimiseen siirtyminen. Saatuamme työllisyysasteen ylös lisääntyy kilailu työvoimasta ja alkkataso nousee automaattisesti ilman saelien kalistelua. 10
Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuus ry edistää Suomen keskeisimmän vientialan kilailukykyä ja toimintaedellytyksiä. Organisaatiolla on noin 1 600 jäsenyritystä. Ne edustavat kattavasti elektroniikka- ja sähköteollisuutta, kone- ja metallituoteteollisuutta, metallien jalostusta, tietotekniikkaa sekä suunnittelu- ja konsultointialaa. Hallitus 2016 Puheenjohtaja Hallituksen uheenjohtaja Risto Siilasmaa, Nokia Oyj Varauheenjohtajat: Toimitusjohtaja Kimmo Alkio, Tieto Oyj Toimitusjohtaja Tauno Heinola, ABB Oy Toimitusjohtaja Pertti Korhonen, Outotec Oyj Toimitusjohtaja Tuomas Pere, Pintos Oy Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinaoliittinen edunvalvontajärjestö. Mitkä ovat toiminnan äätavoitteet tälle vuodelle? Teknologiateollisuus ry on viime syksynä käynyt läi syvällisen strategiarosessin. Prosessin tärkein havainto oli se, että alan yritykset voivat menestyä, mutta se vaatii jatkuvaa työtä ja uudistumista. Myös alan etujärjestön omaa toimintaa uudistetaan. Johtaminen toimii arhaiten esimerkkiä näyttämällä. Normaalin vaikuttamistyön lisäksi Teknologiateollisuus haluaa sytyttää leiritulia viedäkseen yrityksille tärkeitä hankkeita eteenäin. Yrityksille tarjotaan yhteistyönalustoja digitalisaation, kestävän kehityksen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Vertaistuki ja hyvät esimerkit onnistuneista avauksista ovat yritysjohdolle tärkeitä. Mitkä ovat organisaationne tavoitteet itkällä aikavälillä? Samalla verotulot kasvavat ja kansantalouden velka ysyy kurissa. Näen, että Suomen etu on myös suomalaisen teollisuuden ja yritystoiminnan etu. Ne eivät voi itkällä tähtäimellä oiketa toisistaan. Oma näkemyksenne siitä, millä keinoilla koko Suomi saataisiin takaisin kasvu-uralle? Suomi tarvitsee nykyisiä yrityksiään, mutta myös aljon uusia yrittäjiä, jotta taloutemme lähtisi taas kasvuun ja hyvinvointimme olisi turvattu. Palaan taas kilailuolosuhteisiin: hallituksen ja eduskunnan on huolehdittava Suomen kilailukyvystä ja yritysten omastaan. Tällä hetkellä Suomi on eräs maailman vähiten houkuttelevimia maita investoinneille jäykän työmarkkinajärjestelmämme johdosta. On meidän sukuolvemme velvollisuus tehdä Suomesta kilailukykyinen maa työn teettämiselle. ymäristöön vaikuttava äätöksenteko ei saa olla oukkoilevaa, muuten itkäkestoisten investointiäätösten tekeminen on vaikeaa. Teknologiayritykset ovat kantaneet äävastuun Suomen tutkimukseen ja kehitykseen suunnatuista investoinneista. Miten hyvin suomalaisyritykset ärjäävät tässä mielessä kansainvälisesti nyt? Miltä skenaariot näyttävät idemmällä aikavälillä eli olemmeko jäämässä itkässä kehitysmaratonissa muiden teollisuusmaiden jälkeen? Yritykset ovat erinteisesti investoineet hyvin tutkimukseen ja kehitykseen. Suomen erityisongelma on ollut se, että julkinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus on ollut kilailijamaitamme alemmalla tasolla. Ja nyt se suistuu edelleen. Julkinen rahoitus on kuitenkin varsinkin ienemmille yrityksille tärkeää. Tutkimukset Tekesin vaikuttavuudesta osoittavat, että sen kautta sijoitetut eurot on käytetty viisaasti. Onko muuta, mitä mielestänne itäisi nostaa korostetusti esiin? 60 vuotta täyttävä Pintos on kannustava esimerkki yrityksestä, joka on lähtenyt uudistumisen tielle ja ärjännyt sen myötä kovenevassa kansainvälisessä kilailussa. Erityisen ilahduttavaa on huomata, että Pintos onnistaa erinteisestä metallituoteteollisuudesta, jolle viimeiset 8 talouden taantuman vuotta ovat olleet aivan erityisen vaikeita. Toivotan Pintokselle onnea, itkää ikää ja menestystä myös jatkossa! Teknologiateollisuus ry:n tavoite on olla keskeisesti mukana tekemässä Suomesta maata, jossa myös lastemme on hyvä tehdä töitä ja elää. Tämä on mahdollista, kun kilailuolosuhteemme ovat samat kuin muualla ja osaamisemme keskimääräistä aremaa. Kun yritykset menestyvät ja kasvavat kannattavasti, ne voivat myös työllistää. Oma näkemyksenne siitä, miten yritykset saataisiin ysymään Suomessa ja investoimaan tänne. Yrityksillä ja niiden johdolla itää olla uskoa siihen, että Suomesta löytyy osaamista ja täällä anostetaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Suunnitteluhorisontin itää olla ennakoitavissa eli toiminta- 11
Ouluun nousi uusi maamerkki Rajaville ja Pintos mukana toteutuksessa Oulun ydinkeskustaan on kohonnut moderni kauakeskus-asuinkerrostalo. Rakennuskokonaisuus käsittää Valkean kauakeskuksen ja Pajarinkulman asuinkerrostalon. Kerroksia on kaikkiaan 12, joista viisi alinta on kauakeskusta varten. Rakennustöiden yhteydessä osa kävelykadusta katettiin ymärivuotisesti lämimäksi tilaksi. Näihin kaikkiin osiin toimitimme betonielementit. Toimitus sisälsi sekä runko- että julkisivuelementit, rojektiäällikkö Lauri Keränen Rajavillestä kertoo. Pintos verkkotoimittajana Pintos uolestaan valmisti kauakeskus Valkean osalle Rajavillelle erilaisia verkkoja. Pintos toimitti meille erikoisverkkoja sekä vakiomittaisia verkkoja julkisivu- ja arveke-elementteihin, kierrehakaa ja erikoisverkkoja jännealkkituotantoon, Lauri Keränen luettelee. Avaus asiakaskäynnillä Uudenmallisiin erikoisverkkoihin liittyvä yhteistyö alkoi yritysten välillä vuoden 2015 keväällä, kun Pintoksen tuoteryhmääällikkö Saku Ailanen oli Rajavillessä tehdasvierailulla. Asiakaskäynnin yhteydessä kerroin uudesta verkkokoneestamme ja sen tuomista mahdollisuuksista tehdä verkkoa, jossa saa hukan minimoitua, asennusnoeuden maksimoitua ja työturvallisuutta arannettua, Saku Ailanen sanoo. Naiajoitus Rajaville kiinnostui heti asiasta, sillä heillä oli käynnistymässä rojekti, jossa tarvittiin muun muassa erikoismittaisia valmiiksi aukotettuja verkkoja. Rajaville oli saanut aiemmin samana äivänä tehtaansa käyttöön ensimmäiset rojektiin liittyvät kuvat. Samalla istumalla osauolet alkoivat ohtia, mikä olisi järkevin taa elementtien raudoituksen toteutukselle Rajavillen tuotannon kannalta ja Pintoksen verkkokoneen sallimissa rajoissa. Kysyntä ja tarjonta kohtasivat juuri oikealla hetkellä, Lauri Keränen tuumaa. Erikoisosaamista Kävelykadun kate valmistettiin laattamaisista betonielementeistä. Laatat olivat ulkomitoiltaan suuria. Isoimmat niistä olivat 4,5 x 9 metriä. Lisäksi laatoissa oli suuria aukkoja. Kaikkiaan kattoelementtejä ka- 12
Kuvat: Juha M. Kinnunen Taustaa Kauakeskus Valkean rakennuttaja on Arina. Skanska urakoi Kauakeskus Valkean ja asuinkerrostalo Pajarinkulman. Kauakeskus käyttöön huhtikuussa. Asuinkerrokset käyttöön kesäkuussa. Kauakeskuksesta ovataan Oulun seudun ykköskauaaikkaa. Oululainen Rajaville Oy tuottaa betonisia valmisosia ja se on Parman tytäryhtiö. Samalla istumalla osauolet alkoivat ohtia, mikä olisi järkevin taa elementtien raudoituksen toteutukselle. tetulle kadulle tarvittiin yli 1 000 neliötä. Raskaan raudoituksen ja suurien dimensioiden takia raudoituksen toteutukselle ohdittiin vaihtoehtoisia keinoja vakiokokoisten verkkojen tilalle, Lauri Keränen selvittää. Mittatilaustyönä Taaamisen jälkeen Rajaville lähetti Pintokselle kuvat PDF-muodossa. Pintoksella kohteesta äätettiin tehdä ilottirojekti. Suunnitelmat työstettiin Pintoksen suunnittelutyökalulla ja ne lähetettiin Rajavillen hyväksyttäviksi. Pienillä muutoksilla verkkokuvat saatiin haluttuun muotoon. Sovimme tunnuksista, millä verkot lautetaan, jotta raudoittaja ääsee raudoittamossa erille, mihin elementtiin ja mihin aikkaan elementissä mikäkin verkko tulee, Saku Ailanen kertaa rojektin vaiheita. Lauri Keränen Asiakasluaus iti Yhteisrojekti vietiin läi noeasti ja onnistuneesti. Pintos toimitti verkot noin kaksi viikkoa tilauksesta sovitun mukaisina. Saku Ailasen mukaan kone teki täsmälleen suunniteltua jälkeä. Rajaville antaa Pintokselle hyvää alautetta. Verkot toimitettiin meille sovitussa aikataulussa ja raudoituksen toteutus onnistui ammattitaitoisen henkilöstön toimesta elementtitehtaalla suunnitellusti. Kokemus kannusti vastaavien erikoistuotteiden käyttöön jatkossakin, Lauri Keränen summaa. 13
Pintos suosii vihreää linjaa Kiinteistöt lämiävät kotimaisella bioenergialla Pintoksen Euran ja Rauman Lain toimiaikkojen kaikki tehdas- ja konttoritilat lämmitetään uuhakkeesta saatavalla bioenergialla. Eurassa hakelämmitykseen siirryttiin jo vuonna 2008, kun oma hakelämölaitos otettiin käyttöön. Laissa fossiilisesta olttoaineesta siirryttiin uuhakkeeseen vuoden 2014 loulla, kun kiinteistöt liitettiin tehtaan viereen valmistuneen hakelämölaitoksen jakeluverkkoon. Tehdastilojen lämmityksessä käytetään hyväksi myös esimerkiksi komressorien hukkalämöä. Jokioisten tehdas taas käyttää kaukolämöä, jonka lähteenä on lähes kokonaan bioenergia sekä turve. Ymäristötyötä Aiemmin käytetystä öljylämmityksestä bioenergiaan siirtyminen on osa Pintoksen ymäristötyötä. Kierrätetystä materiaalista valmistetut tuotteet sekä vihreä energia tuovat esiin niitä ymäristöystävällisiä ja maanläheisiä arvoja, jotka ovat kulkeneet Pintoksen matkassa aina yrityksen erustamisesta lähtien. BIO E NER GIA Bioenergiainfo Suomi on bioenergian käytön kärkimaita Eurooassa. Bioenergialla on iso rooli Suomen energia- ja ilmastostrategiassa sekä hallitusohjelmassa. Suomen bioenergiasta valtaosa tuotetaan uueräisillä olttoaineilla. Puueräisiä olttoaineita ovat muun muassa: hakkeet, kutterinlastut, kuori, uuelletit, sahanuru ja sahahakkeet. Bioenergian korkealla käyttöasteella voidaan vähentää fossiilisten olttoaineiden käyttöä, kasvihuonekaasuäästöjä ja riiuvuutta tuontisähköstä. 14
Pintoksen asiakastyytyväisyyskysely osoitti Suunta on oikea Pintos toteutti asiakastyytyväisyyskyselyn, jossa arvioitiin yrityksen toimintaa, henkilöstöä, tuotteita ja alveluita sekä toimituksia. Kokonaisuutena asiakastyytyväisyys on noussut. Yleisarvosana oli nyt 5,8. Vuonna 2014 vastaava luku oli 5,4. Asteikon ylin mahdollinen arvosana oli 7. Positiivista kehitystä Toimintaa arvioitaessa, arannusta oli taahtunut ymäristöystävällisyydessä, myyntihenkilöstön asiantuntemuksessa ja tuoteosaamisessa, tuotteiden laadussa ja valikoiman laajuudessa. Toimitusvarmuus oli ysynyt edelleen hyvänä. Pärjää vertailussa Kyselyssä arvioitiin ja verrattiin Pintosta myös sen kilailijoihin. Tässäkin kategoriassa yritys ärjäsi hyvin. Kaikkien kriteerien keskiarvo oli selkeästi aremi kuin muilla. Pintos keräsi isteitä luotet- tavuudesta, asiakaslähtöisyydestä, toiminnan kehittämisestä, myyntihenkilöstön toiminnasta, valikoiman laajuudesta ja toimitussisällön oikeellisuudesta. Kehitystyö jatkuu Vaikka kokonaistulos on Pintoksen kannalta ositiivinen, myös arannettavaa vielä on. Yritys on valinnut strategiakseen jatkuvan toiminnan kehittämisen. Kysely viestitti, että ienellä hienosäädöllä äästään entistä korkeamaan asiakastyytyväisyyteen. Juhlavuosi näkyy ja kuuluu Pintos juhlistaa 60-vuotista toimintaansa itkin vuotta eri tavoin. Yritys näkyy ja kuuluu muun muassa yleisötaahtumissa ja henkilöstölle suunnatuissa tilaisuuksissa. Kansainväliset rakennusalan Nordbygg-messut Tukholmassa 5. 8.4.2016. Yhteinen laivaristeily yhtiön työntekijöille 20. 21.5.2016. Rakennusalan ammattilaisten FinnBuild-messut Helsingissä 12. 14.10.2016. Naulauskilailu Rauman jäähallissa. Pintos Points 1/2016-lehden toimituskunta: Teemu Perttu, Jari Haarala, Jaakko Järvinen Päätoimittaja: Merja Maansalo, MM-viestintä Taitto: PJG.fi
Myynnin ja logistiikan asiantuntijamme Myyntijohtaja Kosunen Jussi gsm 0440 385 253 Myyntiassistentti Naulat ja konenaulat, vienti,tilaukset, laskutus Vähäaho Pirkko gsm 050 379 6463 Myyntiassistentti Elementtiteollisuus, tilaukset Vehviläinen Tuulia gsm 050 560 3855 Myyntiäällikkö Rautakaua ja rakennusliikkeet Haarala Jari gsm 0440 385 224 Tuoteryhmääällikkö Elementtiteollisuus Ailanen Saku gsm 040 864 4206 Myynti-insinööri Elementtiteollisuus Kauramaa Tommi gsm 050 592 6710 Avainasiakasäällikkö Rautakaua ja rakennusliikkeet Kosonen Anssi gsm 0440 380 259 Myynnin tekninen tuki Suomi Kristiina gsm 046 923 3317 Raudoitesuunnittelija Stenberg Pekka gsm 044 291 0525 Myyntiäällikkö Teollisuusnaulat/ kotimaa Huhtakallio Jani gsm 0440 385 258 Myyntiäällikkö Naulat Jaakonsaari Jarno gsm 044 9700 818 Logistiikkaäällikkö Lähetykset, kuljetukset Kemainen Arto gsm 0440 385 284 Sähköostit: etunimi.sukunimi@intos.fi PINTOS OY Pysäkintie 12, 27510 EURA Puh. (02) 838 5200 Tilauksenne ja tiedustelunne otamme vastaan osoitteessa: intos@intos.fi