Sääntökokoelma A 1 III - 2012 YKV 28.3.2012 Mitätöi lehden IX - 2005 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN PERUSSÄÄNTÖ 1 SEURAKUNTAYHTYMÄN SEURAKUNNAT, NIMI JA KOTIPAIKKA Espoon kaupungin alueella olevat Esbo svenska församling, Espoonlahden seurakunta, Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Leppävaaran seurakunta, Olarin seurakunta ja Tapiolan seurakunta muodostavat kirkkolain 11 luvun 1 :ssä tarkoitetun seurakuntayhtymän. Seurakuntayhtymän nimi on Espoon seurakuntayhtymä ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. Seurakuntayhtymän kielet ovat suomi ja ruotsi. 2 SEURAKUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT Seurakuntayhtymä hoitaa sille kirkkolain 11 luvun 2 :n 1-2 ja 4 momentissa säädetyt asiat. Seurakuntayhtymä hoitaa kirkkolain 16 luvun 3 :n nojalla kirkonkirjojen pitämisen. Lisäksi seurakuntayhtymä hoitaa kirkkolain 11 luvun 2 :n 5 momentin nojalla: kiinteistö- ja rakennustoimen, hautaustoimen,
2 muista hallintoon ja talouteen liittyvistä asioista o henkilöstöpolitiikan yleissuunnittelun, o vuosisidonnaisten ja muiden palkanlisien myöntämisen, o työsuhteisen henkilöstön palvelussuhteiden nimikkeiden, pätevyysvaatimusten ja palkkauksen määrittämisen seurakuntaneuvostoa kuultuaan, o tietotekniset järjestelmät ja niiden tuen, seurakunnalliseen toimintaan liittyvistä tehtävistä ja työmuodoista o yhteisen viestinnän ja seurakuntien avustamisen niiden viestinnässä, o sairaalasielunhoidon, o perheneuvonnan, o vammaistyön, o diakoniatyön kehittämissuunnittelun avustamisen ja koordinoinnin, o oppilaitostyön, o lapsityön kehittämissuunnittelun avustamisen, koordinoinnin ja koulutuksen, o nuoriso-, rippikoulu- ja koulutyön kehittämissuunnittelun avustamisen ja koordinoinnin, o yhteisen koulutustoiminnan, o leirialueiden käytön järjestämisen ja valvonnan sekä leiritoiminnan koordinoinnin, o talousarviovarojen myöntämisen lähetykseen, kansainväliseen diakoniaan, ulkosuomalaistyöhön ja seurakuntien ulkopuoliseen diakoniaan. 3 OMAISUUS JA VELVOITTEET Tällä perussäännöllä ei muuteta seurakuntayhtymän ja seurakuntien omaisuuden jakoa. Seurakunnat voivat omistaa lahjoitettua, testamentilla saatua tai lahjoitusvaroin hankittua omaisuutta. Kukin vastaa varoistaan ja niihin liittyvistä velvoitteista. Tämä perussääntö tulee voimaan 28.3.2012 ja se kumoaa 21.9.2005 voimaan tulleen perussäännön.
Sääntökokoelma A 2 II - 2007 YKV 31.1.2007 Mitätöi lehden 1-95 YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on kirkkojärjestyksen 8 luvun 8 :n nojalla hyväksynyt 31. päivänä tammikuuta 2007 seuraavan työjärjestyksen. Sen lisäksi mitä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään yhteisestä kirkkovaltuustosta, on sen toiminnassa noudatettava tämän työjärjestyksen määräyksiä. 1. KOKOUKSET JA ASIOIDEN KÄSITTELY 1 Yleistä Yhteisen kirkkovaltuuston kokoukset ovat julkisia, jollei yhteinen kirkkovaltuusto jonkin asian osalta toisin päätä. KL 7:6 Käsiteltäessä hallintoasiaa kirkollisissa viranomaisissa on noudatettava, mitä hallintolaissa ja sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa säädetään, jollei kirkkolaista muuta johdu. KL 25:5 Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautensa ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa. KJ 8:2 Yhteisen kirkkovaltuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, jollei yhteinen kirkkovaltuusto toisin päätä. Yhteinen kirkkovaltuusto ottaa itselleen toimikaudekseen sihteerin.
2 Jos seurakuntavaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, saa eron kirkkolain 7 luvun 3 :n 2 momentissa mainitusta tai muusta kysymyksessä olevan toimielimen hyväksymästä pätevästä syystä taikka menettää vaalikelpoisuutensa, on toimielimen, jonka jäsen hän on, todettava hänen luottamustoimensa lakanneeksi. Hänen tilalleen kutsutaan varajäsen. KJ 7:2,1 2 Yhteisen kirkkovaltuuston kokoontuminen Yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu, kun kokoontuminen määräaikana käsiteltäväksi säädettyjen asioiden takia on tarpeen tai kun valtuuston puheenjohtaja muutoin katsoo sen tarpeelliseksi. Yhteinen kirkkovaltuusto on kutsuttava koolle, jos kirkkohallitus, piispa, tuomiokapituli tai yhteinen kirkkoneuvosto sitä vaatii taikka jos vähintään neljännes valtuutetuista on ilmoittamansa asian käsittelemistä varten sitä kirjallisesti esittänyt. KJ 8:3 Yhteisen kirkkovaltuuston kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Jos varapuheenjohtajallakin on este, kutsun antaa kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Kutsun valtuuston ensimmäiseen kokoukseen antaa yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja kokouksen avaa iältään vanhin valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka ja siihen liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Kutsu asialuetteloineen on lähetettävä yhteisen kirkkovaltuuston ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä seurakuntayhtymän ja seurakuntien ilmoitustauluilla viikon ajan ennen kokousta. KJ 8:5, 1-2 Milloin seurakuntavaaleilla valitun toimielimen jäsen on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen on viivytyksettä ilmoitettava siitä toimielimen puheenjohtajalle. Saatuaan jäseneltä tai muuten luotettavan tiedon esteestä, puheenjohtajan tulee kutsua varajäsen hänen sijaansa. KJ 7:3,1 Kun yhteisen kirkkovaltuuston jäsen ilmoittaa olevansa estynyt tulemasta kokoukseen, hänen varajäsenelleen on viipymättä lähetettävä kutsu kokoukseen. Kutsu on toimitettava, mikäli mahdollista, kirjallisesti. Varajäsen ryhtyy toimimaan estyneen tilalla, kun yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt esteen.
3 Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. KJ 7:3,3 3 Kokouksen alkutoimet Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus, jonka jälkeen toimitetaan nimenhuuto. Kun nimenhuuto on toimitettu, yhteisen kirkkovaltuuston on todettava, onko kokous laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Valtuutetun, joka ei ole ollut saapuvilla nimenhuudossa, on ilmoittauduttava puheenjohtajalle ja pöytäkirjaan on merkittävä, mihin aikaan ja minkä asian käsittelyn aikana hän on saapunut. Samoin on meneteltävä, jos valtuutettu poistuu kesken kokouksen. Jos kokouksesta poistunut valtuutettu saapuu uudelleen kokoukseen, hänen on tällöinkin välittömästi ilmoittauduttava puheenjohtajalle. Kokouksessa läsnä oleviksi katsotaan ne valtuutetut, jotka pöytäkirjan mukaan ovat kokoukseen saapuneet eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita ei muuten julkisesti todeta kokouksesta poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä uuden nimenhuudon, jossa ilmoittautuneet katsotaan siitä lähtien kokouksessa läsnä oleviksi. Sanotun nimenhuudon jälkeen sovelletaan, mitä edellä 1 ja 2 momentissa on määrätty. Yhteinen kirkkovaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Yhteinen kirkkovaltuusto voi erikseen päättää, että pöytäkirja tai sen osa tarkastetaan heti. Valtuutettujen on istuttava kokouksessa puheenjohtajan hyväksymän istumajärjestyksen mukaisesti. Asioiden käsittelyä yhteisessä kirkkovaltuustossa johdetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. 4 Kokouksessa läsnäolevat Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tai heidän molempien ollessa estyneenä yhteisen kirkkoneuvoston määräämän jäsenen on oltava saapuvilla yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei kuitenkaan estä asioiden päättämistä. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenillä on oikeus olla kokouksessa läsnä.
4 Edellä 1 momentissa mainittu henkilö saa yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, ellei hän ole valtuutettu. Yhteisen kirkkoneuvoston esittelijöiden sekä muiden yhteisen kirkkovaltuuston määräämien viranhaltijoiden tulee olla saapuvilla yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa antamassa tarvittavia tietoja. KJ 8:7 Yhteisellä kirkkovaltuustolla tai sen puheenjohtajalla on oikeus kutsua yhteisen kirkkovaltuuston kokoukseen asiantuntijoita kuultavaksi. 5 Kokouksen esityslista ja työjärjestys Asioita yhteiselle kirkkovaltuustolle esiteltäessä tulee valtuutettujen käytettävissä olla kokouksen esityslista, johon sisältyy selostus kustakin käsiteltävästä asiasta ja yhteisen kirkkoneuvoston esitys yhteisen kirkkovaltuuston päätökseksi. Esityslista liitteineen ja muut mahdolliset asiakirjat on, jolleivät erityiset syyt ole esteenä, toimitettava valtuutetuille vähintään kolme päivää ennen yhteisen kirkkovaltuuston kokousta. Mikäli yhteinen kirkkovaltuusto päättää panna jonkin asian pöydälle tai palauttaa asian yhteiselle kirkkoneuvostolle, asiaan liittyviä esityslistan liitteitä ei toimiteta valtuutetuille uudelleen, jos asian lopullinen käsittely tapahtuu vuoden kuluessa. Asiat otetaan esityslistalle puheenjohtajan määräämään järjestykseen ja käsitellään tässä järjestyksessä, jollei yhteinen kirkkovaltuusto toisin päätä. Asioiden käsittelyn pohjana on yhteisen kirkkoneuvoston ehdotus. Asiaa, joka on yhteisen kirkkoneuvoston valmisteltava, ei saa ottaa päätettäväksi, ellei yhteisellä kirkkoneuvostolla ole ollut tilaisuutta sitä käsitellä. KJ 8:6 Jos yhteisen kirkkovaltuuston jäsen haluaa saattaa jonkin asian yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi, on hänen tehtävä siitä kirjallinen esitys yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajalle, jonka on viivytyksettä toimitettava se yhteisen kirkkoneuvoston valmisteltavaksi. KJ 8:4 Seurakunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita seurakunnan ja seurakuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa.
5 Seurakunnan jäsenille on sopivin tavoin annettava riittävät tiedot yleistä mielenkiintoa herättävistä vireillä olevista seurakunnan ja seurakuntayhtymän asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä ja tehdyistä ratkaisuista. Yhteisen kirkkoneuvoston tehtävänä on johtaa ja valvoa tätä seurakunnan tiedotustoimintaa. KJ 7:9 Jos asia on kiireellinen eikä tarkoita uutta määrärahaa tai entisen korottamista, yhteinen kirkkovaltuusto voi päättää ottaa sen käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos jotakin asiaa ei ole saatu käsitellyksi kokouksessa ja se on päätetty siirtää käsiteltäväksi jatkokokouksessa, ei tähän tarvitse antaa eri kutsua. KJ 8:5,3-4 6 Puheenvuorot kokouksessa Asian käsittelyn alettua valtuutetulla on oikeus pyytää puheenvuoroa paikaltaan seisomaan nousten, kättä nostamalla tai muulla selvästi havaittavalla tavalla. Jos puheenvuoroja pyydetään yhtä aikaa, puheenjohtaja määrää, missä järjestyksessä puheenvuorot saadaan käyttää. Puheenjohtajalla on oikeus antaa yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle, heidän estyneenä ollessaan kirkkojärjestyksen 8 luvun 7 :n mukaan yhteisen kirkkoneuvoston määräämälle jäsenelle sekä läsnäolevaksi määrätyille viranhaltijoille puheenvuoro ennen muita puheenvuoroja. Jos valtuutettu tahtoo vastata puheenvuoroon ja hän on tätä pyytänyt joko tuon puheenvuoron aikana tai heti sen päätyttyä, puheenjohtaja voi oikeuttaa hänet käyttämään lyhyen puheenvuoron ennen aikaisemmin pyydettyjä puheenvuoroja. Sellaisessa vastauspuheenvuorossa saa esittää vain selvityksiä ja oikaisuja toisen puheenvuoron johdosta tai vastineen siinä esitettyyn väitteeseen. Valtuutetun on esitettävä puheenvuoronsa istuntosaliin sitä varten asetetulta puhujapaikalta tai omalta paikaltaan. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa tai käyttää loukkaavia tai muuten sopimattomia sanoja, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan järjestykseen. Jollei valtuutettu tätä noudata, puheenjohtajan on kiellettävä häntä jatkamasta puhettaan. Kukaan muu kuin puheenjohtaja ei saa keskeyttää puhujaa. Yhteinen kirkkovaltuusto voi tarvittaessa yksittäisissä asioissa rajoittaa puheenvuorojen pituutta.
6 Puheenjohtajalla on oikeus varoituksen jälkeen määrätä kokousta häiritsevä poistettavaksi kokoustilasta ja tarvittaessa pyytää viranomaisen apua. Jos järjestys ei säily, puheenjohtaja voi keskeyttää kokouksen ja siirtää sen toiseen ajankohtaan. 7 Asian käsitteleminen Jos keskustelun kuluessa tehdään ehdotus asian pöydällepanosta, jolloin asia käsitellään myöhemmin uudelleen ilman uutta valmistelua, tai asia ehdotetaan palautettavaksi uutta valmistelua varten tai tehdään jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn ja tätä ehdotusta on kannatettu, on seuraavien puhujien puheenjohtajan kehotuksesta kohdistettava puheenvuoronsa tähän ehdotukseen ja päätös siitä tehtävä, ennen kuin enempää keskustelua itse asiasta sallitaan. Jos tällainen ehdotus hyväksytään, puheenjohtajan tulee keskeyttää asian asiallinen käsittely. Jos ehdotus hylätään, käsittely jatkuu. Pöydälle pantu asia on otettava viivytyksettä yhteisessä kirkkovaltuustossa uudelleen käsiteltäväksi. Muutosehdotukset, ponnet ja muut esityslistasta poikkeavat ehdotukset sekä aloitteet on jätettävä kirjallisina puheenjohtajalle, jollei puheenjohtaja toisin salli. Asian hylkäämistä, pöydällepanoa tai palauttamista koskeva ehdotus on kuitenkin tehtävä kirjallisena vain puheenjohtajan sitä vaatiessa. Toimielimen kokouksessa käsiteltävän asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella asiasta. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. KJ 7:4, 1 8 Päätöksenteko ja äänestäminen Milloin päätös on yksimielinen tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtajan on todettava päätös. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava toimielimen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestys sekä tehtävä äänestysesitys siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. Äänestys on toimitettava julkisesti joko nimenhuutoäänestyksellä tai puheenjohtajan määräämällä tavalla. Milloin äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudon mukaan, on vaadittaessa tai, jos äänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut selvää vastausta, toimitettava nimenhuutoäänestys.
7 Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on kirkkolain 7 luvun 4 :n 2 momentin ja 25 luvun 10 :n mukaan todettava päätökseksi tullut ehdotus. KJ 7:4,2-4 Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Seurakunnan toimielimessä äänestetään esityksestä ja kaikista kannatetuista vastaehdotuksista asettamalla kaksi kerrallaan vastakkain siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee enemmistön kannanoton. KL 7:4,1-2 Äänien jakautuessa äänestyksessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt. Kurinpitoasioissa ratkaisee kuitenkin se mielipide, joka on lievempi. Jos vaaleissa äänet tai vertausluvut menevät tasan, ratkaisee arpa. Jos virka tai luottamustoimi täytetään ehdollepanon perusteella, äänten mennessä vaalissa tasan valituksi tulee se, joka on asetettava ehdolle toisen edelle. KL 25:10 Päätöksen tekemiseen vaaditaan, että vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa asioissa, jotka koskevat 1) kirkon ja siihen kuuluvien rakennusten tai siunauskappelin rakentamista tai 14 luvun 2 :n 2 momentissa tarkoitettua korjaamista sekä kappelin, seurakuntatalon, seurakunnan virastotalon tai leirija kurssikeskuksen rakentamista taikka hautausmaan perustamista tai laajentamista, 2) kiinteän omaisuuden luovuttamista tai 3) uuden viran perustamista. KL 9:3 Jos puheenjohtaja katsoo, että päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, hänen on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. KJ 7:4,5
8 9 Esteellisyys Yhteisen kirkkovaltuuston jäsen on esteellinen ottamaan osaa sellaisen päätöksen tekemiseen, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) esteellisyyttä koskevassa säännöksessä tarkoitettua lähisukulaistaan tai sellaiseen sanotun säännöksen mukaan rinnastettavaa henkilöä. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan osallistuessa itseoikeutettuna seurakunnan muun toimielimen kokoukseen häneen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään. Ellei KL 25 luvun 5 :n 1 momentista muuta johdu, muiden luottamushenkilöiden sekä seurakunnan viranhaltijoiden esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolaissa siitä säädetään. Virka-, työ- tai muu vastaava suhde seurakuntaan tai seurakuntayhtymään ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä tai viranhaltijaa esteelliseksi hallintoasiassa, jossa seurakunta tai seurakuntayhtymä on asianosainen, ellei hän palvelussuhteensa perusteella ole esitellyt tai muutoin vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa. KL 7:5,1-2 2. VAALIT 10 Enemmistövaalit Milloin enemmistövaali toimitetaan suljetuin lipuin, yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajan on kutsuttava vähintään kaksi valtuutettua avustamaan vaalitoimituksessa. Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa on kuitenkin noudatettava suhteellista vaalitapaa, jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan. KL 7:4,3 Äänestysmenettely on kuvattu pykälässä 8. Valtuutettujen on kirjoitettava äänestyslippuihin valittavien nimet ja tarpeen mukaan ammatit niin selvästi, ettei voi syntyä epätietoisuutta henkilöistä, joita tarkoitetaan. Valtuutetut antavat äänestyslippunsa nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä. Äänestyslippu on taitettava siten, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslippu on mitätön, jos siitä ei selvästi ilmene, ketä ehdokasta tarkoitetaan, tai jos siinä on äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaankuulumaton merkintä.
9 11 Suhteellinen vaali Ensimmäisessä kokouksessaan yhteinen kirkkovaltuusto asettaa keskuudestaan toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan, johon samalla valitaan kolme varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Vaalilautakunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunta on päätösvaltainen vähintään kahden jäsenen ollessa saapuvilla. Jos lautakunta ei ole päätösvaltainen, yhteinen kirkkovaltuusto voi tilapäisesti täydentää sitä suoritettavaa vaalia varten. Lautakunnalla on oikeus käyttää apunaan asiantuntijoita ja ottaa itselleen sihteerin. Yhteinen kirkkovaltuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään jätettävä yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja milloin vaalitoimituksen nimenhuuto alkaa. Kirkkolain 7 luvun 4 :n 3 momentissa tarkoitettua suhteellista vaalia toimitettaessa noudatetaan soveltuvin osin seurakuntavaalien suhteellista vaalitapaa koskevia säännöksiä. Suhteellinen vaali ja vaadittaessa myös enemmistövaali on toimitettava suljetuin lipuin. KJ 7:5 Seurakuntavaalit ovat välittömät ja salaiset sekä siten suhteelliset, että kunkin valitsijayhdistyksen samalle ehdokaslistalle asettamat ehdokkaat saavat henkilökohtaisten äänimääriensä osoittamassa järjestyksessä vertausluvukseen ensimmäisen listan koko äänimäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen, neljäs neljänneksen ja niin edelleen. Eri ehdokaslistoilla olevat ehdokkaat tulevat valituksi vertauslukujensa osoittamassa järjestyksessä. KL 8:2,2 Kussakin ehdokaslistassa saadaan nimetä enintään kaksi kertaa niin monta ehdokasta kuin vaalissa on valittavia. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa listaa käytetään. Vähintään kolmen valtuutetun on allekirjoitettava ehdokaslista. Ensimmäinen allekirjoittaja on listan asiamies. Hänen tehtävänään on antaa lista yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja hänellä on oikeus tehdä listaan 21 :ssä tarkoitetut oikaisut. Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja antaa listat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa ne. Jos vaalilautakunta havaitsee, että ehdokaslista on virheellinen, asiamiehelle on annettava tilaisuus tehdä oikaisu vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos määräaikaan mennessä yhteisen kirkkovaltuuston jäsenten vaalia varten
on annettu vain yksi hyväksyttävä ehdokaslista, jossa on enemmän ehdokkaita kuin vaalissa on valittava, eikä valitsijayhdistys ole tehnyt 2 momentissa sanottua ilmoitusta, toimitetaan vaali varsinaisten ja varajäsenten nimeämiseksi. Jos valitsijayhdistys nimeää ehdokkaita enemmän kuin on valittava, ehdokaslistan yhteydessä voidaan sen varalta, ettei muita hyväksyttäviä ehdokaslistoja anneta, ilmoittaa, ketkä tulevat varsinaisiksi jäseniksi ja missä järjestyksessä muut tulevat varajäseniksi. Jos hyväksytyissä ehdokaslistoissa on ehdokkaita yhtä paljon kuin on valittava tai ainakin neljä viidesosaa valittavien määrästä, ehdokkaat tulevat valituiksi ilman äänestystä. KVJ 2:58 Jos henkilö on suostumuksensa mukaisesti nimitetty saman toimielimen jäsenten vaalissa kahden tai useamman valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, vaalilautakunnan on ilmoitettava tästä ehdokkaalle ja asianomaisten valitsijayhdistysten asiamiehille tai, jollei asiamiestä ole, jollekin perustajalle. Samalla valitsijayhdistyksen asiamiehelle on varattava tilaisuus 37 :n 3 momentissa määrättyyn aikaan mennessä poistaa tällainen ehdokas. Jollei 1 tai 2 momentissa tarkoitettua oikaisua tehdä, tulee vaalilautakunnan poistaa ehdokkaan nimi tai ehdokaslistan nimitys kaikista kysymyksessä olevan toimielimen vaalin ehdokaslistoista. KVJ 2:38, 1 ja 3 Sitten, kun 21 :ssä mainitut oikaisut on tehty, vaalilautakunnan tulee numeroida ehdokaslistat ja ehdokkaat sekä laatia ehdokaslistojen yhdistelmä. Saman ehdokaslistan ehdokkaat merkitään ehdokaslistan numeron alle yhteiseen kehykseen, jossa kullakin ehdokkaalla on oma ruutunsa, valitsijayhdistyksen ilmoittamassa järjestyksessä ylhäältä alaspäin tai, jos ehdokkaat on lukumääränsä vuoksi merkittävä kahdelle tai useammalle vierekkäiselle palstalle, riveittäin vasemmalta oikealle. Yhdistelmässä ei saa olla muuta kuin yhteinen otsikko, josta käy selville, mitä vaalia varten yhdistelmä on laadittu sekä 39 :n 1 momentin 4 ja 5 kohdan edellyttämät seikat. Ehdokkaan asuinpaikka merkitään ehdokaslistojen yhdistelmään vain, jos se on tarpeen ehdokkaan henkilöllisyyden täsmentämiseksi. KVJ 2:40, 1-2 10
11 Lokakuun 10 päivänä kello 16 jälkeen pidettävässä kokouksessa vaalilautakunta 1) laatii ehdokaslistojen yhdistelmän arpomalla ehdokaslistojen järjestyksen, numeroimalla kaikki listat roomalaisilla numeroilla vasemmalta oikealle ja merkitsemällä yhdistelmään hyväksytyt nimitykset, 2) numeroi ehdokkaat juoksevassa numerojärjestyksessä alkaen numeroista 2 siten, että ensin annetaan numerot ehdokaslistojen yhdistelmässä ensimmäiseksi arvotun ehdokaslistan ehdokkaille valitsijayhdistyksen ilmoittamassa järjestyksessä, sen jälkeen toiseksi arvotun ehdokaslistan ehdokkaille ja niin edelleen. KVJ 2:39,1 4-5 k Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja, jota ei voida oikaisumenettelyn jälkeen hyväksyä, on hylättävä. Milloin virhe koskee vain joitakin ehdokkaita, on ainoastaan heidän nimensä poistettava ehdokaslistasta. Samoin on poistettava ehdokaslistan nimitys, jota ei ole hyväksytty. KVJ 2:39,2 Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava kokoushuoneeseen nähtäväksi vähintään viittätoista minuuttia ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista. Äänestyslippuun ei saa merkitä muuta kuin ehdokkaan numeron. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun sen ehdokkaan numeron, jota hän äänestää. KVJ 2:54 Valtuutetut antavat äänestyslippunsa nimenhuudon mukaisessa järjestyksessä. Nimenhuudon päätyttyä vaalilautakunta tutkii äänestyslippujen laillisuuden ja ehdokkaiden vaalikelpoisuuden sekä laskee vaalin tuloksen. Äänestyslippu on mitätön, 1) jos äänestysmerkintä on tehty niin, ettei siitä selvästi ilmene, ketä ehdokasta se tarkoittaa sekä 2) jos äänestyslippuun on kirjoitettu äänestäjän nimi tai erityinen tuntomerkki taikka siihen on tehty muunlainen asiaton merkintä.
12 Asiattomana ei pidetä äänestyslippuun tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, ketä ehdokasta äänestäjä on tarkoittanut äänestää. KVJ 2:11, 3-4 k Kun vaalilautakunta on laskenut äänet, kunkin valitsijayhdistyksen samalle ehdokaslistalle asettamat ehdokkaat pannaan heidän henkilökohtaisten äänimääriensä osoittamaan järjestykseen. Sen jälkeen annetaan ensimmäiselle heistä vertausluvuksi listan koko äänimäärä, toiselle puolet, kolmannelle kolmannes, neljännelle neljännes, ja niin edelleen. Vertausluku on laskettava sellaisellekin ehdokkaalle, joka ei ole saanut henkilökohtaisesti yhtään ääntä. KVJ 2:55,3 Äänestyksen tulos lasketaan erikseen yhteisen kirkkovaltuuston kustakin seurakunnasta valittavien jäsenten vaalissa. Tuloksen määräämiseksi kirjoitetaan eri ehdokaslistoilla olevien ehdokkaiden nimet heidän 55 :n 3 momentin mukaan saamiensa vertauslukujen osoittamaan järjestykseen ja kunkin kohdalle merkitään hänen vertauslukunsa. Valituksi tulee kussakin vaalissa tämän nimisarjan alusta niin monta ehdokasta, kuin siinä vaalissa on jäseniä valittava. KVJ 2:56 Ehdokaslistalta valittujen varajäseniksi nimetään kussakin 56 :ssä tarkoitetussa vaalissa erikseen jokaisen siinä vaalissa esiintyneen ehdokaslistan valitsematta jääneet ehdokkaat heidän 55 :n 3 momentin mukaan saamiensa vertauslukujen osoittamassa järjestyksessä. KVJ 2:57 Valitsijayhdistyksen asiamiehellä tai tämän varamiehellä on oikeus olla läsnä vaalilautakunnan kokouksessa äänestyslippuja laskettaessa sekä vaalin tulosta määrättäessä. Läsnä olleista on tehtävä merkintä pöytäkirjaan. KVJ 2:59 Jos vaalissa on valittava jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet, nämä on valittava kukin eri vaalilla. Kun vaalin tulos on todettu, vaalilautakunta antaa siitä kirjallisen ilmoituksen yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajalle, joka julistaa tuloksen valtuutetuille tiedoksi ja pöytäkirjaan merkittäväksi. Ehdokaslistat, ehdokaslistojen yhdistelmä ja äänestysliput liitetään kokousasiakirjoihin.
13 3. PÖYTÄKIRJA 12 Pöytäkirjan muoto ja sisältö Toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa. KJ 7:6,1 Yhteisen kirkkovaltuuston pöytäkirjaan on merkittävä: a) kokouksen aika ja paikka, b) nimenhuudossa läsnä olleet sekä myöhemmin tulleet ja ennen kokouksen päättymistä poistuneet valtuutetut sekä saapuvilla olleet yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet ja läsnäoloon velvoitetut viranhaltijat, c) kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä, d) selostus kokouksen koollekutsumisesta sekä kokouksen julistaminen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, e) valtuutetut, jotka on valittu pöytäkirjan tarkastajiksi, f) estyneiksi todetut ja heidän tilalleen kutsutut varajäsenet sekä mahdolliset esteellisyydet, g) kustakin käsitellystä asiasta selonteko, joka voi tapahtua viittauksella pöytäkirjaan liitettyihin asiakirjoihin, h) tehdyt ehdotukset ja niiden kannattaminen sekä äänestysjärjestys äänestysmenettelyineen, i) äänestykset ja tehdyt päätökset mainitsemalla päätöksen teossa annetut äänimäärät, kun äänestys on toimitettu nimenhuudolla tai enemmistövaalien ollessa kyseessä suljetuin lipuin sekä suhteellisten vaalien osalta 27 :ssä mainittu vaalin tulos, j) valtuutetun eriävä mielipide, mikäli hän sitä haluaa, k) hyväksytyt toivomusponnet, l) muut kokousta ja sen kulkua selvittävät seikat, m) valitusosoitus, n) todistus siitä, milloin pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä kirkkolain 25 luvun 3 :n 1 momentin nojalla on ilmoitettu seurakuntayhtymän ja seurakuntien ilmoitustauluilla.
Kirkkovaltuuston, yhteisen kirkkovaltuuston, kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirja ja seurakuntavaalien tuloksen vahvistamista koskeva vaalilautakunnan päätös siihen liittyvine oikaisuvaatimusohjeineen tai valitusosoituksineen pidetään tarkastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten, kuin siitä on seurakunnan ilmoitustaululla ennakolta ilmoitettu. Seurakunnan muun viranomaisen pöytäkirja pidetään vastaavasti nähtävänä, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. KL 25:3,1 14 13 Pöytäkirjan tarkastaminen Jos pöytäkirjantarkastajien suorittamassa tarkastuksessa pöytäkirjan sisällöstä jää vallitsemaan erimielisyys, yhteinen kirkkovaltuusto tarkastaa pöytäkirjan tältä osin seuraavassa kokouksessa. 14 Eriävä mielipide Sillä, joka on ollut kokouksessa asiaa päättämässä tai esitellyt asian, on oikeus esittää päätöksestä eriävä mielipiteensä. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Jos eriävän mielipiteen esittäjä tahtoo saada perustelunsa pöytäkirjaan liitetyiksi, hänen on annettava ne kirjallisina sihteerille viimeistään pöytäkirjaa tarkastettaessa. 15 Pöytäkirjan ote Yhteisen kirkkovaltuuston toimituskirjan allekirjoittaa puheenjohtaja, sihteeri tai muu seurakuntayhtymän viranhaltija. Yhteisen kirkkovaltuuston toimituskirjan tai pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi puheenjohtaja, sihteeri tai muu seurakuntayhtymän viranhaltija. KJ 7:7
Sääntökokoelma A 3 XII.--- 2014 YKV 10.12.2014 Tkli Mitätöi lehden III - 2012 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ hyväksytty Espoon seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa 10.12.2014 vahvistettu Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa x.x.2015 1. Kokoonpano 1 Yhteiseen kirkkoneuvostoon kuuluu tuomiokapitulin seurakuntayhtymän seurakuntien kirkkoherroista määräämä puheenjohtaja, yhteisen kirkkovaltuuston valitsemat varapuheenjohtaja sekä 12 muuta jäsentä. KJ 10:10,1 2 Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet valitsee yhteinen kirkkovaltuusto. Ensin valitaan yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja ja sen jälkeen muut jäsenet. Mikäli vaali suoritetaan suhteellista vaalitapaa noudattaen, valitaan varapuheenjohtaja ja jäsenet samassa vaalissa ja valituista jäsenistä valitaan varapuheenjohtaja. Tämän jälkeen valitaan jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. KL 7:3, 7:4,3 sekä 10:2,2 3 Kirkkojärjestyksen 10 luvun 11 :ssä määrätyn lisäksi esittelijöinä toimivilla seurakuntayhtymän viraston johtavilla viranhaltijoilla on oikeus olla läsnä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksissa, jossa heillä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. 2. Asioiden käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijan kuultavaksi. 4 Yhteisen kirkkoneuvoston kokouksista ja koolle kutsumisesta säädetään kirkkojärjestyksessä. Asioiden käsittelystä säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 7:4-6, KJ 7:3-5, KJ 9:1-3
2 5 Puheenjohtaja määrää asioiden käsittelyjärjestyksen yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa. Kunkin asian esittelee viranhaltija, jonka tehtäväksi esittely on annettu seurakuntayhtymän viraston johtosäännössä tai erillisellä määräyksellä. Esittelijä tekee asiasta kirjallisen esittelyn ja päätösesityksen, joka on ajoissa ennen kokousta toimitettava yhteisen kirkkoneuvoston jäsenille. Yhteinen kirkkoneuvosto voi kokouksessa ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian. KL 25:9, KJ 7:4 6 Yhteisen kirkkoneuvoston on valmisteltava seurakuntaneuvoston yhteiselle kirkkovaltuustolle suunnatut esitykset ja aloitteet. Jos tällainen esitys tai aloite koskee myös seurakuntayhtymän muita seurakuntia, niiden seurakuntaneuvostoille on varattava tilaisuus antaa lausunto asiasta. Jos seurakuntaneuvoston aloite tai esitys kuuluu yhteisen kirkkoneuvoston päätettäviin asioihin, on ratkaisusta tai toimenpiteestä ilmoitettava seurakuntaneuvostolle. KL 10:1,2, KJ 10:14 7 Kokouksen pöytäkirjaa pitää yhteisen kirkkoneuvoston tähän tehtävään valitsema sihteeri. Pöytäkirjaan merkitään kaikki esitykset, äänestykset ja päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät asiat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa tai yhteinen kirkkoneuvosto kokouksessaan. KJ 7:6 8 Yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymät sopimukset allekirjoittaa 3 :ssä mainittu seurakuntayhtymän johtava viranhaltija. Toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja tai sihteeri, jos yhteinen kirkkoneuvosto ei toisin määrää. Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi puheenjohtaja, sihteeri tai muu seurakuntayhtymään palvelussuhteessa oleva. KJ 7:7 9 Sen lisäksi, mitä kirkkolain 25 luvun 4 :ssä on sanottu, hallintojohtajalla ja hallintopäälliköllä on oikeus ottaa vastaan seurakuntayhtymälle tai sen seurakunnalle annettava haaste tai muu tiedoksianto. 3. Tehtävät 10 Yhteisen kirkkoneuvoston tehtävänä on kirkkolain mukaisesti 1. johtaa seurakuntayhtymän hallintoa sekä talouden ja omaisuuden hoitoa, 2. johtaa ja edistää perussäännössä seurakuntien yhteisen seurakuntatyön palveluiksi otettuja tehtäviä sekä viestintää,
3 3. tutkia yhteisen kirkkovaltuuston päätösten laillisuus ja huolehtia päätösten täytäntöönpanosta, 4. valvoa seurakuntayhtymän etua, edustaa seurakuntayhtymää, päättää seurakuntayhtymän nimenkirjoitusoikeudesta sekä tehdä seurakuntayhtymän puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, 5. valmistella yhteisessä kirkkovaltuustossa käsiteltävät asiat sekä 6. myöntää vapautus kirkollisverosta. 11 Yhteiseltä kirkkovaltuustolta siirretyllä päätösvallalla yhteisen kirkkoneuvoston tehtävänä on, jos toisin ei ole määrätty tai toimivaltaa siirretty, 1. huolehtia niistä henkilöstöhallinnon tehtävistä, jotka laissa tai perussäännössä on määrätty seurakuntayhtymän hoidettaviksi, 2. ottaa ja irtisanoa seurakuntayhtymän viranhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät, joiden tehtävä on sijoitettu vähintään vaativuusryhmään 602 ja joihin liittyy toimintaryhmän johtajuus, 3. myöntää seurakuntayhtymän viranhaltijoille ja työntekijöille virkatai työvapaa, jollei toisin ole määrätty 4. nimetä seurakuntayhtymän edustajat ja ehdokkaat eräiden yhteisöjen hallintoelimiin sekä niiden tilintarkastajiksi, 5. hyväksyä seurakuntayhtymän rakennushankkeiden luonnokset ja pääpiirustukset, 6. hyväksyä vähäiset muutokset yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymiin piirustuksiin, 7. vahvistaa euromäärä, mihin asti ohje- tai johtosäännössä mainituilla johtokunnilla ja viranhaltijoilla on oikeus päättää hankinnoista ja palvelujen ostosta sekä rakennus- ja korjaustöiden urakkasopimusten tekemisestä, 8. päättää edellä 7. kohdassa mainitun euromäärän ylittävistä hankinnoista ja palvelujen ostosta sekä rakennus- ja korjaustöiden urakkasopimusten tekemisestä, 9. vahvistaa seurakuntayhtymälle tulevat maksut, 10. päättää maa- ja vesialueiden, rakennusten tai rakennelmien sekä huoneistojen vuokraamisesta, jollei toisin ole määrätty,
4 11. myöntää vapautus tai helpotus seurakuntayhtymän tai seurakunnan palveluksessa olevan viranhaltijan ja työntekijän velvollisuudesta korvata toiminnastaan seurakuntayhtymälle aiheutunut vahinko, 12. antaa yleiset ohjeet seurakuntayhtymän ja seurakuntien vakuutusasioiden hoitamisesta, 13. myöntää luvan hoitaa ammattimaisesti hautoja seurakuntayhtymän hautausmailla, 12 Yhteinen kirkkoneuvosto johtaa hautainhoitorahaston hallintoa sekä hautainhoitorahaston taloutta ja omaisuuden hoitoa. Yhteisellä kirkkoneuvostolla on lisäksi kirkkolaissa, muussa laissa ja kirkkojärjestyksessä säädetyt tehtävät sekä ne toimeenpano- ja hallintotehtävät, joita ei ole määrätty muun viranomaisen tehtäväksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat yhteiselle kirkkoneuvostolle. 4. Toimivallan siirtäminen 13 Johtokunnille siirretty toimivalta ja tehtävät määritellään johtokuntien johtosäännöissä. KL 10:4 14 Seurakuntayhtymän viraston johtavat viranhaltijat ratkaisevat alaisenaan toimivan henkilökunnan osalta seuraavat asiat, jos toimivaltaa ei ole viraston johtosäännössä siirretty: 1. määräaikaiseen palvelussuhteeseen ottaminen enintään yhdeksi vuodeksi, 2. viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden, joiden tehtävä on sijoitettu vaativuusryhmään 602 ja joihin ei sisälly toimintaryhmän johtajuutta, ottaminen ja irtisanominen, 3. viranhaltijoiden ja työsopimussuhteisten työntekijöiden, joiden tehtävä on sijoitettu enintään vaativuusryhmään 601, ottaminen ja irtisanominen, 4. korkeintaan yhden vuoden kestävän palkattoman virka- tai työvapaan myöntäminen, mikäli siitä ei aiheudu seurakuntayhtymälle lisäkustannuksia, 5. sairausloman tai muun lakiin perustuvan virka- tai työvapaan myöntäminen,
5 6. viranhaltijan ehdollisen valintapäätöksen vahvistaminen, kun ehto on täyttynyt, 7. virkapaikasta päättäminen, 8. oman auton käyttöoikeuden myöntäminen, 9. vuosiloman myöntäminen ja sijaisen määrääminen, 10. koulutussuunnitelman hyväksyminen sekä 11. sivutoimiluvan myöntäminen. Hallintojohtaja ratkaisee edellä mainitut asiat muiden johtavien viranhaltijoiden osalta. Viraston johtavien viranhaltijoiden tehtävänä on lisäksi a. päättää toimialaansa kuuluvista hankinnoista ja palvelujen ostosta sekä solmia ja allekirjoittaa niitä koskevat sopimukset yhteisen kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa sekä b. solmia ja allekirjoittaa toimialaansa kuuluvat sopimukset, joilla ei ole välitöntä taloudellista vaikutusta, paitsi koko seurakuntayhtymää koskevat, merkitykselliset sopimukset, joista päättää yhteinen kirkkoneuvosto. 15 Hallintojohtajan tehtävänä on 1. kirjoittaa seurakuntayhtymän nimi ja antaa valtakirjat seurakuntayhtymän puolesta sekä 2. päättää pankkitilien avaamisesta. 16 Hallintopäällikön tehtävänä on 1. edustaa seurakuntayhtymää tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa, jos yhteinen kirkkoneuvosto ei toisin määrää, 2. kirjoittaa seurakuntayhtymän nimi ja antaa valtakirjat seurakuntayhtymän puolesta, 3. päättää vaativuusryhmästä ja peruspalkasta sekä niiden muuttamisesta aiemmin määriteltyjen periaatteiden mukaisesti,
6 4. päättää seurakuntaneuvostoa kuultuaan seurakunnan työsuhteisen tehtävän nimike ja pätevyysvaatimukset, kun vastaavista on aiemmin päätetty, 5. tehdä ehdotus uuden viran ja yhteisen kirkkoneuvoston alaisen työsuhteisen tehtävän nimikkeestä ja pätevyysvaatimuksista, kun vastaavat on aiemmin määritelty, 6. määritellä määräaikaisen, enintään yhden vuoden mittaisen palvelussuhteen vaativuusryhmän ja peruspalkan, jollei vastaavia ole aikaisemmin määritelty, 7. määritellä vuosisidonnaiseen palkanosaan oikeuttava palvelusaika sekä päättää vuosisidonnaisesta palkanosasta sekä 8. päättää asiakirjan antamisesta (KL 25:8 ), 9. päättää hautaoikeuden luovuttamisesta, määrätä hautaoikeuden haltija, mikäli sopimusta haltijasta ei ole voitu tehdä, ratkaista erimielisyys hautaoikeudesta, hautaoikeuden haltijasta, siitä, keitä hautaan voidaan haudata, haudan haltijan velvollisuuksista tai muusta hautaa tai hautaamista koskevasta asiasta, jollei hautaustoimilaissa ole toisin säädetty. 17 Kiinteistöjohtajan tehtävänä on 1. hyväksyä rakennuskohteiden sekä muutos- ja peruskorjaustöiden piirustukset, kustannusarviot ja suunnitelmat, jollei toisin ole määrätty, 2. päättää seurakuntayhtymän hallinnassa olevien rakennusten, huoneistojen, alueiden ja laitteiden hoitoon, huoltoon, kunnossapitoon ja käyttöön liittyvistä toimenpiteistä ja sopimuksista yhteisen kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa, 3. päättää seurakuntayhtymän hallinnassa olevien huoneistojen vuokraamisesta sekä vuokralle ottamisesta yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymissä rajoissa, 4. päättää maa-alueiden vuokralle antamisesta ja ottamisesta yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymissä rajoissa, 5. tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvista asioista,
7 6. suorittaa tarpeen mukaan toimialaansa liittyviä tarkastuksia ja katselmuksia ja tehdä niitä koskevia esityksiä yhteiselle kirkkoneuvostolle, 7. päättää hautaoikeuden menetetyksi julistamisesta, jos haudan hoito on olennaisesti laiminlyöty eikä hautaa ole kehotuksesta huolimatta kunnostettu vuoden määräajassa (KL 17:5,3-4 ), 8. päättää vahvistetun metsätaloussuunnitelman ja talousarvion mukaisesta metsän myynnistä. 9. päättää hautamuistomerkkejä koskevista asioista, 10. päättää leiri- ja kurssikeskuksia koskevista maksuista poikkeamisesta. 18 Talouspäällikön tehtävänä on hoitaa sijoitustoiminta hyväksyttyjen määräysten mukaisesti. 5. Erinäisiä säännöksiä 19 Yhteisen kirkkoneuvoston on vuosittain annettava yhteiselle kirkkovaltuustolle kertomus seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien edellisen vuoden hallinnosta, taloudesta ja toiminnasta käsiteltäväksi yhteisessä kirkkovaltuustossa samanaikaisesti edellisen vuoden tilinpäätöksen kanssa. KJ 9:6 20 Seurakuntayhtymän viraston johtavien viranhaltijoiden päätöksistä on pidettävä luetteloa. Ote päätösluettelosta on toimitettava yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalle viiden päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Yhteisen kirkkoneuvoston tietoon päätös on saatettava sen lähinnä seuraavassa kokouksessa. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja voi siirtää johtokunnan tai johtavan viranhaltijan päättämän asian yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Siirtämisestä on päätettävä 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on saatettu yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan tietoon. Jos yhteinen kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja siirtää päätöksen yhteisen kirkkoneuvoston käsiteltäväksi, siirtämisestä on ilmoitettava asianomaiselle viranhaltijalle siinä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa, jossa päätös on saatettu yhteisen kirkkoneuvoston tietoon. KL 10:5, KJ 9:5 21 Tämä ohjesääntö tulee voimaan Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin hyväksymistä seuraavan kuukauden 1. päivänä.
Sääntökokoelma A 4 Srk-neuvosto 2.11.2010 Tkli 9.12.2010 ESPOONLAHDEN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON OHJE- SÄÄNTÖ hyväksytty seurakuntaneuvostossa 2.11.2010 vahvistettu Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa 9.12.2010 1 LUKU SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 1 Seurakuntaneuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, joka määrää kokoontumisen ajan ja paikan. Seurakuntaneuvosto voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikansa suunnitelman. Seurakuntaneuvosto on lisäksi kutsuttava koolle, kun vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 2 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Jos asia on kiireellinen, seurakuntaneuvosto voi päättää ottaa sen käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. 3 Asioiden käsittelystä ja vaaleista säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sekä hallintolaissa. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtaja voi seurakuntaneuvoston kokouksessa yhteisellä sopimuksella ja yksittäisessä asiassa rajoittaa jäsenten puheenvuorojen pituutta siten, että puheenvuoro voi kestää enintään kolme minuuttia. 4 Seurakuntaneuvoston kokoukseen voidaan kutsua kuultavaksi asiantuntijoita.
5 Seurakuntaneuvosto päättää asiat kirjallisesta esittelystä, joka toimitetaan jäsenille kokouskutsun yhteydessä. Asiat esittelee kirkkoherra, jollei hän ole määrännyt asiaa muun viranhaltijan esiteltäväksi. Vähäiset asiat voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. 6 Kokouksen pöytäkirjaa pitää seurakuntaneuvoston tähän tehtävään valitsema sihteeri, joka voi olla seurakuntaan palvelussuhteessa oleva. 2 LUKU Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, seurakuntaneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessaan. SEURAKUNTANEUVOSTON TEHTÄVÄT 7 Seurakuntaneuvosto hoitaa kirkkolaissa, muussa laissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sille säädetyt tehtävät sekä ne toimeenpano- ja hallintotehtävät, joita ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tehtäväksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat seurakuntaneuvoston suoritettavaksi. 3 LUKU Seurakuntaneuvosto päättää lisäksi niistä asioista, jotka on sille uskottu seurakuntayhtymän perussäännössä tai joissa yhteinen kirkkovaltuusto on erikseen siirtänyt sille päätösvaltansa. TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN 8 Kirkkoherra tekee seurakunnan henkilöstöä koskevat päätökset seuraavissa asioissa: 1. ottaa määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen enintään yhdeksi vuodeksi, kun päätösvalta on seurakunnalla; 2. vahvistaa ehdollisen valintapäätöksen, kun ehto on täyttynyt; 3. myöntää enintään vuoden kestävän palkattoman virka- tai työvapaan, kun päätösvalta on seurakunnalla ja jos siitä ei aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia; 4. myöntää vuosiloman;
5. myöntää sairausloman tai muun lakiin perustuvan virka- tai työvapaan, kun päätösvalta on seurakunnalla; 6. päättää vapaapäivien sijoittelusta; 7. kuultuaan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajaa antaa tuomiokapitulille seurakuntapastorista KJ 6:33,1 :n mukaisen lausunnon, jollei kysymyksessä ole viran vakinainen täyttäminen, sekä papinviran haltijasta KJ 6:12,2 :n mukaisen lausunnon; 8. hyväksyy seurakunnan henkilöstökoulutussuunnitelman; 9. päättää hankinnoista seurakuntaneuvoston erikseen vahvistamaan euromäärään asti; 10. päättää avustusten antamisesta seurakuntaneuvoston erikseen vahvistamaan euromäärään asti; sekä 11. myöntää seurakuntatyöhön liittyviin seurakuntalaisilta perittäviin maksuihin liittyvät maksuvapautukset. 9 Edellä 8 :n mukaan tehdyistä päätöksistä on pidettävä päätösluetteloa. 10 Seurakuntaneuvosto tai sen varapuheenjohtaja voi siirtää kirkkoherran päättämän asian seurakuntaneuvoston käsiteltäväksi. Seurakuntaneuvosto voi tällöin kumota päätöksen, muuttaa sitä tai palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Kirkkoherran on huolehdittava siitä, että ote tai muu ilmoitus hänen päätöksestään toimitetaan seitsemän päivän kuluessa päätöksen tekemisestä seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan tietoon. Jos seurakuntaneuvosto tai sen varapuheenjohtaja haluaa saattaa päätöksen neuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa kirkkoherralle seitsemän päivän kuluessa siitä, kun päätösluettelon ote tai muu ilmoitus on saatettu seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan tietoon. Seurakuntaneuvosto voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään siirtooikeuttaan. VOIMAANTULO 11 Tämä ohjesääntö tulee voimaan Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin hyväksymistä seuraavan kuukauden 1. päivänä. Samalla kumotaan seurakuntaneuvoston edellinen ohjesääntö.
Sääntökokoelma A 5 X 2010 Srk-neuvosto 5.10.2010 Tkli 18.11.2010 ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ hyväksytty seurakuntaneuvostossa 5.10.2010 hyväksytty Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa 18.11.2010 1 LUKU SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS JA ASIOIDEN KÄSITTELY 1 Seurakuntaneuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, joka määrää kokoontumisen ajan ja paikan. Seurakuntaneuvosto voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikansa suunnitelman. Seurakuntaneuvosto on lisäksi kutsuttava koolle, kun vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten. 2 Kutsu kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään viisi päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista. Jos asia on kiireellinen, seurakuntaneuvosto voi päättää ottaa sen käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. 3 Asioiden käsittelystä ja vaaleista säädetään tarkemmin kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sekä hallintolaissa. Kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa jäsenten puheenvuorojen pituutta siten, että puheenvuoro voi kestää enintään kolme minuuttia. 4 Seurakuntaneuvoston kokoukseen voidaan kutsua kuultavaksi asiantuntijoita.
5 Seurakuntaneuvosto päättää asiat kirjallisesta esittelystä, joka toimitetaan jäsenille kokouskutsun yhteydessä. Asiat esittelee kirkkoherra, jollei hän ole määrännyt asiaa muun viranhaltijan esiteltäväksi. Vähäiset asiat voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. 6 Kokouksen pöytäkirjaa pitää seurakuntaneuvoston tähän tehtävään valitsema sihteeri, joka voi olla seurakuntaan palvelussuhteessa oleva. Pöytäkirjaan merkitään suoritetut äänestykset ja tehdyt päätökset sekä puheenjohtajan määräämät muut käsittelyyn liittyvät seikat. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, seurakuntaneuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, seurakuntaneuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessaan. 2 LUKU SEURAKUNTANEUVOSTON TEHTÄVÄT 7 Seurakuntaneuvosto hoitaa kirkkolaissa, muussa laissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sille säädetyt tehtävät sekä ne toimeenpano- ja hallintotehtävät, joita ei ole säädetty tai määrätty muun viranomaisen tehtäväksi tai jotka asian luonteen vuoksi kuuluvat seurakuntaneuvoston suoritettavaksi. 3 LUKU Seurakuntaneuvosto päättää lisäksi niistä asioista, jotka on sille uskottu seurakuntayhtymän perussäännössä tai joissa yhteinen kirkkovaltuusto on erikseen siirtänyt sille päätösvaltansa. TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN 8 Kirkkoherra tekee seurakunnan henkilöstöä koskevat päätökset seuraavissa asioissa: 1. ottaa määräaikaiseen virka- tai työsuhteeseen enintään yhdeksi vuodeksi, kun päätösvalta on seurakunnalla; 2. vahvistaa ehdollisen valintapäätöksen, kun ehto on täyttynyt; 3. myöntää enintään vuoden kestävän palkattoman virka- tai työvapaan, kun päätösvalta on seurakunnalla ja jos siitä ei aiheudu seurakunnalle lisäkustannuksia;
4. myöntää vuosiloman; 5. myöntää sairausloman tai muun lakiin perustuvan virka- tai työvapaan, kun päätösvalta on seurakunnalla; 6. päättää vapaapäivien sijoittelusta; 7. antaa tuomiokapitulille seurakuntapastorista KJ 6:33,1 :n mukaisen lausunnon, jollei kysymyksessä ole viran vakinainen täyttäminen, sekä papinviran haltijasta KJ 6:12,2 :n mukaisen lausunnon; 8. hyväksyy seurakunnan henkilöstökoulutussuunnitelman; 9. päättää hankinnoista seurakuntaneuvoston erikseen vahvistamaan euromäärään asti; 10. päättää avustusten antamisesta seurakuntaneuvoston erikseen vahvistamaan euromäärään asti; sekä 11. myöntää seurakuntatyöhön liittyviin seurakuntalaisilta perittäviin maksuihin liittyvät maksuvapautukset. 9 Edellä 8 :n mukaan tehdyistä päätöksistä on pidettävä päätösluetteloa. 10 Seurakuntaneuvosto tai sen puheenjohtaja voi siirtää kirkkoherran päättämän asian seurakuntaneuvoston käsiteltäväksi. Seurakuntaneuvosto voi tällöin kumota päätöksen, muuttaa sitä tai palauttaa uudelleen käsiteltäväksi. Kirkkoherran on huolehdittava siitä, että ote tai muu ilmoitus hänen päätöksestään toimitetaan seitsemän päivän kuluessa päätöksen tekemisestä seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan tietoon. Seurakuntaneuvosto määrää erikseen, miten nämä päätökset saatetaan sen tietoon. Jos seurakuntaneuvosto tai sen varapuheenjohtaja haluaa saattaa päätöksen neuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa kirkkoherralle seitsemän päivän kuluessa siitä, kun päätösluettelon ote tai muu ilmoitus on saatettu seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan tietoon. Seurakuntaneuvosto voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään siirtooikeuttaan. VOIMAANTULO 11 Tämä ohjesääntö tulee voimaan Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin hyväksymistä seuraavan kuukauden 1. päivänä. Samalla kumotaan seurakuntaneuvoston edellinen ohjesääntö.