6 METSIEN MONIKÄYTTÖ

6 METSIEN MONIKÄYTTÖ Syksyn 2001 runsas hirvisaalis nosti riistasaaliin kokonaisarvon yli 60 miljoonan euron. Metsämarjasato oli melko hyvä vuonna 2001, kauppoihin marjoja tuli 7,8 miljoonaa kiloa. Sienisato oli heikohko, kaupan piiriin tuli 0,7 miljoonaa kiloa. Kauppaliikkeet ostivat metsämarjoja ja -sieniä poimijoilta 10 miljoonalla eurolla. Metsien monet käyttömuodot Metsä on ekosysteemi, jota ihminen käyttää monin tavoin aineellisten hyödykkeiden ja virkistyksen lähteenä. Taloudellisesti hyvin merkittäviä tuotteita ovat teollisuuspuu ja energiapuu. Metsän riista, marjat ja sienet ovat hyödykkeitä, joiden hankinta tuottaa monille myös virkistystä. Lapin läänissä ja osassa Oulun lääniä porotalous on metsiä hyödyntävä elinkeino. Oulun seudulla metsistä kerätään palleroporonjäkälää kaupallisiin tarkoituksiin. Metsäluonto ulkoilu- ja retkeily-ympäristönä on virkistysarvoltaan erittäin suuri. Tässä luvussa annetaan tietoja myös turpeen tuotannosta, vaikka se ei varsinainen metsän tuote olekaan. Metsät tuottavat merkittäviä ympäristöhyötyjä maisemina, vesien suojelussa, pohjavesien muodostumisalueina, melun vaimentimina ja hiukkasten sitojina sekä ilmakehän hiilen sitojina. Osana biosfääriä Suomen metsillä on myös suojelufunktio: uhanalaisten lajien suojelu, ja laajemmin luonnon monimuotoisuuden turvaaminen boreaalisissa metsissä. Metsien suojelu- ja ympäristöfunktio saattaa tulevaisuudessa tulla yhä enemmän esille, vaikka hyödyketuotannon merkitys säilyy. Puuntuotanto Teollisuuspuuta hakattiin vuonna 2001 53 miljoonaa kuutiometriä, ja kotitarvepuuta, joka on pääasiassa polttopuuta, kuusi miljoonaa kuutiometriä. Hakatun puun kantoraha-arvoksi on laskettu 1,8 miljardia euroa. Suurelta osalta hakkuutähteistä tehtyä metsähaketta korjattiin lämpö- ja voimalaitosten käyttöön noin miljoona kuutiometriä. Käyttöpaikalle tuotuna sen arvo oli noin 17 miljoonaa euroa. Mainittakoon tässä joulukuusetkin: kuusikaupan liikevaihto on noin 7 miljoonaa euroa. Puuntuotantoa koskevia tilastoja esitetään Vuosikirjan muissa luvuissa, erityisesti luvuissa 4 ja 11. Metsänriista Lihan ja turkiksen takia metsästettävät nisäkkäät ja linnut ovat riistaa. Riistalajistossa on 34 nisäkäs- ja 26 lintulajia, joista suurin osa on metsälajeja. Riistatiheydet ovat yleensä pieniä, ja erityisesti pienriistakanta vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Taloudellisesti merkittävin riistaeläin on hirvi. Vuoden 2001 lihasaaliin (8,7 milj. kg) arvoksi on arvioitu 45 miljoonaa euroa. 1990-luvun lopulla hirvikanta kasvoi voimakkaasti noin 100 000 eläimeen. Syksyn 2000 suurjahti taittoi kannan kasvun, mutta hirviä on edelleen runsaasti. Runsas kanta on aiheuttanut liikenne-, maatalous- ja metsätalousvahinkoja, joita vuonna 2001 korvattiin 4,3 miljoonalla eurolla. Korvattavia maa- ja metsätalousvahinkoja oli noin 6 000 hehtaarin alalla. Syksyllä 2001 kaadettiin 67 000 hirveä. Syksyn 2002 lupamäärä, 68 000, ennakoi edellisvuotta isompaa saalista. Metsätilastollinen vuosikirja 2002 201

6 Multiple-use forestry Metsäkanalintukantojen koko heinä elokuun vaihteessa on 1990-luvulla ollut keskimäärin 4,2 miljoonaa lintua, josta metsoja on ollut 0,75, teeriä 1,55, pyitä 1,40 ja riekkoja 0,45 miljoonaa. Metsäkanalintujen kannat ovat pienentyneet selvästi viime vuosikymmeninä (kuva 6.1). Syinä ovat mm. laajojen yhtenäisten varttuneiden metsien harvinaistuminen, metsämarjojen, etenkin mustikan väheneminen ja pienpetokantojen kasvu. Riistan kannanvaihtelut näkyvät vuotuisissa saalismäärissä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen saalistilaston mukaan 1980- ja 1990-luvuilla voimakkaimmin ovat vaihdelleet jänis- ja metsäkanalintusaaliit. Vuosina 2000 ja 2001 riistasaaliin laskennallinen arvo on ollut tavallista suurempi runsaan hirvisaalin ansiosta: noin 60 miljoonaa euroa. Metsästyksen taloudellinen merkitys ei kuitenkaan rajoitu saaliin arvoon, vaan metsästäjien on arvioitu kuluttavan harrastukseensa noin 130 miljoonaa euroa vuosittain. Metsästyskortin lunastaneita on noin 290 000. Keräilytuotteet Suomessa kasvaa 37 syötävää luonnonvaraista marjalajia, joista 16 poimitaan ravinnoksi.. Vuotuinen kokonaismarjasato arvioidaan 600 1 100 miljoonaksi kiloksi. Siitä on poimintakelpoista 30 40 prosenttia. Tästä kerätään vuosittain talteen arviolta kymmenesosa eli noin 40 miljoonaa kiloa, josta kotitarpeiksi poimittua on noin 30 miljoonaa kiloa. Taloudellisesti tärkeimmät metsämarjat ovat puolukka, mustikka ja lakka eli hilla. Niiden lisäksi yleensä vain karpalolla ja tyrnillä on kaupallista merkitystä. Vuonna 1996 tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttivät henkilöä kohti vuodessa noin 8 kiloa metsämarjoja ja 1,5 kiloa sieniä. Vuoden 2001 puolukkasato oli melko runsas. Puolukkaa tuli kauppaan 4,5 miljoonaa kiloa, mikä merkitsi runsaan kolmen miljoonan euron poimintatuloa. Sekä mustikka- että lakkasato olivat runsaat. Mustikkaa tuli kauppaan 2,9 miljoonaa kiloa, jolla ansaittiin kolme miljoonaa euroa. Lakan osalta vastaavat luvut ovat 360 tonnia ja 1,8 miljoonaa euroa. Kesällä 2002 kuivuus pienensi marja- ja erityisesti sienisatoa. Syötäviä sienilajeja on noin 200, joista 22 lajia tai lajiryhmää on hyväksytty kauppasieniksi. Kauppasienisato vaihtelee 350 1 000 miljoonaan kiloon vuodessa. Sieniä kerätään vuosittain 2 10 miljoonaa kiloa. Niistä suurin osa, noin 90 prosenttia, menee kotitalouskäyttöön. Keskinkertainen sato vuonna 2001 toi kaupan piiriin 670 tonnia metsäsieniä vastaten 2,1 miljoonan euron poimintatuloa. Tiedot perustuvat Elintarviketieto Oy:n marjojen ja sienten kauppaantulotilastoon ja ne sisältävät yritysten ja jalostusteollisuuden ostamat marjat ja osan torimyynnistä. Suomen taloudellisesti merkittävin koristejäkälä on palleroporonjäkälä, jota kerätään erityisesti Hailuodosta sekä Oulujoen ja Kalajoen väliseltä rannikkoalueelta. Sitä tuotetaan noin 500 tonnia vuodessa. Suurin osa jäkälästä menee vientiin, eniten Saksaan. Vuonna 2001 poronjäkälästä saadut vientitulot olivat tullitilaston mukaan 1,2 miljoonaa euroa. Järjestäytyneestä kaupasta (marja- ja sienikauppaa harjoittavat yritykset) saadut poimintatulot ovat vain osa talteenoton arvosta. Kokonaisarvoa laskettaessa on otettava huomioon myös suora- ja torimyynti sekä arvoltaan suurimpana eränä kotitarvepoiminta. Hyvänä marja- ja sienivuonna metsämarjojen, sienten, luonnonyrttikasvien ja palleroporonjäkälän koko keräyksen arvo yltää 100 miljoonaan euroon. Porotalous Lapin lääni lähes kokonaan ja suuri osa Oulun lääniä määritellään laissa poronhoitoalueeksi. Poronhoitoalue jakautuu 56 paliskuntaan, jotka ovat poronomistajien alueellisia yhteenliittymiä. Päätoimisia porotalousyrittäjäperheitä on noin 700 ja sivutoimisia noin 850. Maa- ja metsätalousministeriö määrää, kuinka monta eloporoa (muut kuin teurastettavaksi tarkoitetut porot) paliskunta saa pitää. Säätelyllä pyritään turvaamaan mm. talvilaidunten kestävä tuotoskyky. Eloporoja saa nykyisin olla enintään 203 700. Eloporojen määrä on viime aikoina monin paikoin jäänyt enimmäismäärää pienemmäksi, mutta aiemmin enimmäismääriä on ylitetty. Ennen poroerotuksia poroluku on viime vuosina ollut noin 290 000. Syys- ja talvierotuksissa porot kootaan erotusaitoihin erottelua, lukua ja teurastusta varten. Viime vuosina on vuotuinen teurasmäärä on ollut noin 90 000 poroa, joista pääosa on ollut vasoja. Vuotuisena lihantuotoksena se on merkinnyt noin 2 000 tonnia. Luku ei sisällä kotitarvekäyttöä, joka on noin 202 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

6 Metsien monikäyttö 130 tonnia. Vuotuinen teurastulo on vaihdellut viime kymmenvuotiskaudella välillä 10 17 miljoonaa euroa. Poronlihan jalostus, kauppa ja liikenne huomioon ottaen poroelinkeinon taloudellinen arvo on noin 35 miljoonaa euroa vuodessa. Virkistyskäyttö Metsäluonto palvelee vapaa-aikoinaan virkistystä etsiviä monipuolisesti. Jokamiehenoikeutena tunnettu oikeus kulkea vapaasti metsissä ja poimia luonnonvaraisia marjoja ja sieniä avaa metsät virkistyskäyttöön. Laajan luonnon virkistyskäyttötutkimuksen mukaan yli puolet työikäisistä suomalaisista käy marjastamassa ja lähes 40 prosenttia sienestämässä (taulukko 6.9). Lähes kaikkien harrastama kävelylenkkeily ja noin joka toisen harrastamat pyöräily ja hiihto vievät tavallisesti metsäympäristöön. Ulkoilu- ja retkeily-ympäristönä metsäluonnon virkistysarvo on erittäin suuri. Suomalaiset käyttävätkin metsäluonnossa virkistäytymiseen monin verroin enemmän aikaa ja rahaa kuin kaupunkien tarjoamiin kulttuuriharrastuksiin. Turvetuotanto Geologian tutkimuskeskus vastaa Suomen turvevarojen inventoinnista. Toiminta painottuu poltto- ja kasvuturpeen tuottamiseen soveltuvien alueiden etsimiseen. Maassamme on yhteensä 5,1 miljoonaa hehtaaria kooltaan vähintään 20-hehtaarisia geologisia soita, joiden turvekerroksen paksuus on yli 0,3 metriä. Poltto- ja kasvuturvetuotantoon soveltuva suoala on kuitenkin vain 1,1 miljoonaa hehtaaria (taulukko 6.10). Turvetuotantoon soveltuvilta soilta vaaditaan yleensä vähintään 50 hehtaarin pinta-alaa ja yli kahden metrin turvekerrosta. Vuonna 2001 turvetuotantoa harjoitettiin 42 000 hehtaarilla. Energiaturpeen tuotanto oli 17 miljoonaa kuutiometriä (energiasisältö 16 TWh) ja kasvuturpeen kaksi miljoonaa kuutiometriä (taulukko 6.11). Turpeen osuus energianlähteenä on 4 5 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Suomessa. Vuoden 2002 ennakkotieto turvetuotantopinta-alasta on 46 000 hehtaaria ja turpeen tuotannosta 26 miljoonaa kuutiometriä. Tuotantotilasto ei sisällä Suomen turvetuottajat ry:n jäsenten (n. 220 pientä tuottajaa) tuotantomääriä. Pientuottajien osuus turvetuotannosta on noin 15 prosenttia. Metsän tuotteiden arvoja, milj. Kirjallisuus Literature keskimäärin 2001 1996 2000 Ainespuu (kantoraha-arvo) 1 740 1 620 Polttopuu (kantoraha-arvo) n. 60 n. 60 Metsähake (arvo käyttöpaikalla) 17.. Joulukuuset (joulukuusikauppa) n. 7 n. 7 Metsänriista (laskennallinen arvo) 61 43 Metsämarjat (kauppaantulomäärien arvo) 8,1 8,1 Metsäsienet (kauppaantulomäärien arvo) 2,1 1,4 Jäkälä (viennin arvo) 1,2 1,4 Porotalous (teurastulo) 13 11 Useimmat tässä esitetyt luvut ovat suoraan Vuosikirjan taulukoista, mutta ne eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Ainespuun arvo käyttöpaikalle vietynä on 1,4 1,5 -kertainen kantoraha-arvoon verrattuna. Metsämarjojen kauppaantulomäärä on vain noin viidennes koko kerätystä sadosta, ja sienten kohdalla vain noin kymmenesosa. Hytönen, M. (ed.). 1995. Multiple-use forestry in the Nordic countries. METLA, The Finnish Forest Research Institute. 460 s. Kangas, J. & Kokko, A. (toim.) 2001. Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800. 366 s. Reunala, A. 1997. Moniarvoinen metsä. Julkaisussa: Tapion taskukirja. Metsälehti Kustannus. Metsänriista Helle, P. & Wikman, M. 2001. Talven 2001 lumijälkilaskennat riistakolmioilla. Riistantutkimuksen tiedote 171. 21 s. - & Wikman, M. 2002. Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa. Riistantutkimuksen tiedote 183. 17 s. Hirvivahinkotyöryhmä 2000:n muistio. 2000. Työryhmämuistio MMM 2000:11. 38 s. Kojola, I. 2002. Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001. Riistantutkimuksen tiedote 182, 7 s. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategia. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön toimintalinjat. 1997. MMM:n julkaisuja 2/1997. 44 s. Metsäkanalintutyöryhmän muistio. 1999. Työryhmämuistio MMM 1999:23. Maa- ja metsätalousministeriö. 80 s. Petäjistö, L. 2002. Metsänomistajien käsityksiä hirvikannan koosta, sen säätelystä ja metsävahingoista. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 863. 32 s. Riistasaalis vuonna 2001. 2002. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2002:61. 22 s. Ruusila, V., Pesonen, M., Tykkyläinen, R., Wallén, M. 2002. Hirvikanta lähes ennallaan suurista kaatomääristä huolimatta. Riistantutkimuksen tiedote 180, 12 s. Metsätilastollinen vuosikirja 2002 203

6 Multiple-use forestry Keräilytuotteet Kangas, K. 1999. Trade of Main Wild Berries in Finland. Silva Fennica Vol. 33(2):159-168. Luonnontuotealan nykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille 2000 2006. Luonnontuotealan teemaryhmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 3/2000. 59 s. + liitteet. Malin, A. 2002. Marjojen ja sienten kauppaantulomäärät vuonna 2001. MARSI 2001. Gallup Elintarviketieto 24s. + liitteet. Matila, A. & Kubin, E. 1998. Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) keruutuotteena ja siihen vaikuttavat puustotekijät. Metsätieteen aikakauskirja 4/1998: 531 542. Salo, K. 1994. Luonnonmarjat ja -sienet, yrttikasvit sekä palleroporonjäkälä tuovat rahaa ja virkistystä. Julkaisussa: Sulonen, S. & Kangas, J. (toim.). Näkökohtia metsien monikäyttöön. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 488: 19 35. - 1997. Keräilytuotteet. Julkaisussa: Tapion taskukirja. Metsälehti Kustannus. Porotalous Helle, T. 1997. Metsät ja porotalous. Julkaisussa: Tapion taskukirja. Metsälehti Kustannus. Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvarastrategia. Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön toimintalinjat. 1997. MMM:n julkaisuja 2/1997. 44 s. Poromies 2/2000. Porotaloustyöryhmän muistio. 1999. Työryhmämuistio MMM 1999:6. Maa- ja metsätalousministeriö. 104 s. Virkistyskäyttö Sievänen, T. (toim.). 2001. Luonnon virkistyskäyttö 2000. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 802. 336 s. - (toim.). 2002. Luonnosta virkistystä ja hyvinvointia. Luonnon virkistyskäyttö 2000 -loppuraportin tiivistelmä. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 834. 20 s. Turvetuotanto Energiatilastot 2000. Tilastokeskus. Energia 2001:2. Lappalainen, E. & Hänninen, P. 1993. Suomen turvevarat. Summary: The peat reserves of Finland. Geologian tutkimuskeskus, tutkimusraportti 117. 118 s. Suo ja turve 1/2002. Turveteollisuusliitto ry. Muut tietolähteet Other sources of information Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimukset Metsästäjäin Keskusjärjestö Paliskuntain yhdistys Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tullihallitus, tilastotuotanto ja -palvelu Turveteollisuusliitto ry. Jyväskylän Yliopisto, LVVI-LUOVI -tietojärjestelmä http://www.joulupuuseura.fi/ http://www.metla.fi/metinfo/monikaytto/marjasieni/index.htm http://www.paliskunnat.fi/ http://www.riista.fi/ 204 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

6 Metsien monikäyttö $ & ; I E A JI = = A E E A JHE ` 2 F K = JE F A HB HA I J = @ 6 A A HE * =? C H K I A 2 O O 0 = A C H K I A " A JI + = F A H? = E EA $ # % % # & & # ' ' # Laskentatapa muuttui vuonna 1989. Method of survey changed in 1989. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.1 Metso-, teeri- ja pyykantojen kehitys 1964 2002 Figure 6.1 Population density of capercaillie, black grouse and hazel grouse, 1964 2002 & 0 EHL A ` I A 6 = L E = J= - I JE = JA @ M E JA HF F K = JE $ " 5 = = EI * = C B I A %! % " % # % $ % % % & % ' & & & &! & " & # & $ & % & & & ' ' ' ' '! ' " ' # ' $ ' % ' & ' ' Lähde: Metsästäjäin Keskusjärjestö; Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Hunters Central Organisation; Finnish Game and Fisheries Research Institute Kuva 6.2 Hirven talvikannan kehitys ja hirvisaaliit 1980/81 2001/02 Figure 6.2 Moose winter population and bags of moose, 1980/81 2001/02 Metsätilastollinen vuosikirja 2002 205

6 Multiple-use forestry 6.1 Riistasaaliit ja niiden laskennallinen arvo 2001 Bags of game and their calculatory value, 2001 Riistalaji Game species Saalismäärät ja niiden laskennallinen arvo Bags of game and their calculatory value 2001 1996 2000 2001 2001 keskiarvo average 1 000 yksilöä 1 000 individuals 1 000 kg 1 000 Kaikkiaan Grand total...... 61 214 Hirvieläimet Deer 83 49 9 495 46 745 Hirvi Moose 67 38 8 678 44 501 Valkohäntäpeura White-tailed deer 15 11 799 2 086 Kuusipeura Fallow deer 0 0 4 18 Metsäkauris Roe deer 1 0 14 140 Jänikset Hares 265 459 520 2 589 Metsäjänis Arctic hare 194 382 348 1 627 Rusakko European hare 72 77 172 962 Turkiseläimet Fur bearing animals 308 247 3 339 Majavat Beavers 3 2 44 175 Kettu Red fox 56 56.. 1 418 Mäyrä Badger 12 7.. 61 Supikoira Raccoon dog 111 77.. 931 Näätä Pine marten 17 14.. 278 Kärppä Ermine 5 4.. 8 Minkki American mink 85 66.. 429 Hilleri Polecat 1 0.. 3 Piisami Muskrat 12 17.. 31 Orava Squirrel 6 4.. 5 Metsäkanalinnut Grouse 295 363 184 2 721 Metso Capercaillie 31 37 58 643 Teeri Black grouse 127 149 84 1 385 Pyy Hazel grouse 70 87 18 352 Riekko Willow grouse 68 91 24 341 Peltolinnut Farmland game birds 176 139 65 1 150 Sepelkyyhky Wood pigeon 143 119 43 723 Peltopyy Partridge 1 2 0 7 Fasaani Pheasant 31 18 22 420 Vesilinnut, liejukanat ja Waterfowl, coots and kahlaajat waders 582 655 311 4 670 Merihanhi Greylag goose 4 3 8 164 Metsähanhi Beangoose 5 6 9 119 Kanadanhanhi Canadian goose 4 2 11 138 Haahka Common eider 8 18 11 71 Alli Long-tailed duck 7 26 3 36 Tavit Teal and garganey 132 149 24 667 Sinisorsa Mallard 267 256 176 2 697 Jouhisorsa Pintail 11 10 5 54 Lapasorsa Shoveler 6 6 2 32 Koskelot Mergansers 10 16 6 49 Telkkä Goldeneye 84 109 38 425 Tukkasotka Tufted duck 6 10 3 32 Muut vesilinnut Other waterfowl species 33 37 14 164 Nokikana Coot 2 3 1 10 Lehtokurppa Woodcock 2 4 0 12 Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute 206 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

6 Metsien monikäyttö 6.2 Riistasaaliit 1980/81 2001 Bags of game, 1980/81 2001 Metsästysvuosi Hirvi Muut hirvieläimet Jänikset Turkiseläimet Metsäkanalinnut 1 Peltolinnut Vesilinnut Riistasaaliin las- Hunting year Moose Other deer Hares Fur bearing Grouse 1 Farmland Waterfowl kennallinen arvo animals animals game birds Calculatory value of bag 1 000 yksilöä 1 000 individuals milj. mill. 1980/81 54 15 655 340 971.. 1 026 38 1981/82 56 10 766 446 919.. 1 078 44 1982/83 55 7 1 052 359 554.. 1 163 44 1983/84 55 7 771 308 425.. 922 40 1984/85 69 6 598 336 383.. 864 45 1985/86 55 8 379 336 223 103 784 38 1986/87 48 8 242 300 293 99 745 34 1987/88 45 8 191 194 266 54 522 30 1988/89 2 61.. 424 265 591 116 865.. 1989/90 54 7 390 326 557 121 859 40 1990/91 46 6 370 298 456 141 858 42 1991/92 46 5 354 297 334 131 906 41 1992/93 44 6 382 294 371 159 863 41 1993/94 47 7 386 321 514 186 966 44 1994/95 43 9 432 276 456 201 919 49 1995 32 10............ 1996 26 11 528 210 501 154 740 37 1997 23 11 497 261 321 152 653 32 1998 30 12 507 237 272 81 614 36 1999 49 13 419 254 410 176 679 51 2000 64 15 347 275 316 132 575 59 2001 67 16 265 308 295 176 582 61 Metsästysvuosi: 1.8. 31.7. Hunting year: 1.8. 31.7. 1 Metsäkanalintusaaliit 1980/81 1984/85 sisältävät myös peltolinnut. The bags of grouse during 1980/81 1984/85 also include farmland game birds. 2 Hirvisaalis sisältää myös muut hirvieläimet. The bags of moose also include other deer animals. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Source: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2002 207

6 Multiple-use forestry 6.3 Hirven talvikanta ja hirvitiheys 1973/74 2001/02 Moose winter populations and densities, 1973/74 2001/02 Metsästysvuosi Arvioitu talvikanta Hirvitiheys Moose population density Hunting year Estimated winter population Rannikko-Suomi Sisä-Suomi Oulun lääni Lapin lääni Coastal Finland Inland Finland Oulu province Lappi province Yksilöä Hirviä/1 000 ha Individuals Moose/1 000 hectares 1973/74 38 800 3,4 1,4 0,5 0,3 1974/75 48 300 4,3 1,8 0,7 0,3 1975/76 59 200 5,2 2,2 0,8 0,4 1976/77 70 000 5,9 2,8 0,9 0,4 1977/78 82 000 6,5 3,5 1,1 0,5 1978/79 91 800 6,6 4,2 1,4 0,6 1979/80 94 800 5,9 4,6 2,0 0,7 1980/81 92 700 5,1 4,6 2,5 0,9 1981/82 88 200 4,4 4,4 2,7 1,1 1982/83 88 800 4,4 4,1 3,2 1,3 1983/84 91 800 4,7 4,2 3,2 1,5 1984/85 85 300 4,0 3,4 3,3 1,6 1985/86 81 600 3,3 3,2 3,3 1,6 1986/87 77 900 3,1 3,2 3,3 1,5 1987/88 83 200 3,4 3,4 3,6 1,4 1988/89 82 800 3,6 3,3 3,1 1,4 1989/90 80 800 3,5 3,2 3,2 1,4 1990/91 80 000 3,3 3,2 3,3 1,4 1991/92 77 000 3,2 3,1 2,9 1,4 1992/93 82 300 3,4 3,3 3,3 1,4 1993/94 76 300 3,5 2,9 2,8 1,3 1994/95 69 200 3,2 2,6 2,6 1,2 1995/96 66 700 3,3 2,6 2,3 1,1 1996/97 69 100........ 1997/98 74 200 3,5 3,1 2,5 1,1 1998/99 90 000 4,4 3,8 3,5 1,3 1999/00 99 100 4,9 4,1 3,7 1,3 2000/01 94 400 4,1 3,9 3,1 1,2 2001/02 99 500 4,5 4,4 3,5 1,5 Talvikanta arvioidaan metsästyksen jälkeen. The winter population is estimated after the hunting season. Rannikko-Suomi: Uudenmaan, Kymen, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirit Sisä-Suomi: Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjanmaan riistanhoitopiirit Coastal Finland: Game Management Districts of Uusimaa, Kymi, Varsinais-Suomi, Satakunta and Swedish-speaking Ostrobothnia Inland Finland: Game Management Districts of South Häme, North Häme, South Savo, North Savo, Central Finland, North Karelia and Ostrobothnia Lähde: Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Source: Hunters Central Organisation and Finnish Game and Fisheries Research Institute 208 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

6 Metsien monikäyttö 6.4 Arvioidut suurpetojen vähimmäiskannat ja suurpetosaaliit 1980 2001 Estimated minimum populations of large predators and numbers shot, 1980 2001 yksilöä individuals Vuosi Karhu Brown bear Susi Wolf Ahma Wolverine Ilves Lynx Year Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Kanta Saalis Population Shot Population Shot Population Shot Population Shot 1980 385 38 138 18 91 17 240 14 1981 394 67 131 9 98 16 286 13 1982 501 48 174 19 72 7 523 28 1983 494 69 248 30 83 0 482 38 1984 512 67 378 46 80 0 641 42 1985 499 58 291 45 66 0 761 56 1986 470 65 180 35 78 0 793 78 1987 445 44 122 11 69 0 880 86 1988 457 45 170 26 72 0 979 78 1989 461 41 144 7 87 0 865 95 1990 457 50 184 6 97 0 797 59 1991 445 44 139 11 75 0 576 71 1992 470 71 127 11 99 0 641 84 1993 660 24 150 7 110 0 630 41 1994 700 42 145 5 125 0 700 59 1995 730 44 140 5 110 0 750 42 1996 770 73 141 8 112 0 790 69 1997 785 96 120 13 116 0 795 63 1998 795 79 95 8 120 0 810 63 1999 845 80 98 4 123 0 835 55 2000 850 91 130 26 115 0 855 45 2001 840 100 125 6 120 0 860 58 Lähteet: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Sources: Finnish Game and Fisheries Research Institute Metsätilastollinen vuosikirja 2002 209

6 Multiple-use forestry 6.5 Metsämarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 2001 Market supply of wild berries and mushrooms, and picking incomes by region, 2001 Alue Metsämarjat Wild berries Sienet Kaikkiaan Region Puolukka Mustikka Lakka Karpalo ym. Yhteensä Mushrooms Grand total Cowberries Bilberries Cloudberries Cranberries Total Koko maa 1000 kg 4 465 2 924 358 38 7 785 672. Whole country 1000 3 180 3 003 1 830 102 8 115 2 085 10 200 /kg 0,71 1,03 5,11.. 3,10. Länsi-Suomi 1000 kg 712 43-14 768 112. Western Finland 1000 555 97-49 701 279 980 /kg 0,78 2,29 -.. 2,49. Itä-Suomi 1000 kg 274 45 2 23 345 552. Eastern Finland 1000 251 90 14 44 398 1 792 2 190 /kg 0,91 1,99 6,20.. 3,25. Oulun lääni 1000 kg 2 566 1 363 48 1 3 978 3. Oulu province 1000 1 687 1 288 242 4 3 221 5 3 226 /kg 0,66 0,95 5,04. 1,69. Lapin lääni 1000 kg 913 1 473 308 1 2 695 5. Lappi province 1000 688 1 527 1 575 5 3 795 8 3 803 /kg 0,75 1,04 5,11.. 1,45. Vain osa torikaupasta on mukana tilastossa. Poimintatulot ovat ilman arvonlisäveroa. Only a part of outdoor market trade is included. Picking incomes are without VAT. Länsi-Suomi: metsäkeskukset 1, 2, 3, 5, 7 ja 8 Western Finland: forestry centres 1, 2, 3, 5, 7 and 8 Itä-Suomi: metsäkeskukset 4, 6, 9 ja 10 Eastern Finland: forestry centres 4, 6, 9 and 10 Oulun lääni: metsäkeskukset 11 ja 12 Oulu province: forestry centres 11 and 12 Lapin lääni: metsäkeskus 13 Lappi province: forestry centre 13 Lähde: Elintarviketieto Oy Source: Food Facts Ltd 210 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

6 Metsien monikäyttö 6.6 Metsämarjojen ja -sienten kauppaantulomäärät ja poimintatulot 1977 2001 Market supply of wild berries and mushrooms, and picking incomes, 1977 2001 Vuosi Puolukka Mustikka Lakka Karpalo ja muut Sienet Yhteensä Year Cowberries Bilberries Cloudberries Cranberries and others Mushrooms Total miljoonia millions kg kg kg kg kg 1977 10,20 7,3 5,18 3,7 0,34 1,2.... 0,23 0,1 12,3 1978 6,59 4,1 3,45 2,8 0,26 0,9.... 0,60 0,4 8,1 1979 3,43 2,4 3,83 2,7 1,13 3,3.... 0,54 0,3 8,7 1980 3,45 6,4 1,33 2,0 0,37 1,4.... 0,21 0,3 10,1 1981 2,12 3,5 0,70 1,1 0,30 1,3.... 0,65 0,7 6,6 1982 2,15 6,2 0,93 2,4 0,07 0,4.... 0,17 0,4 9,4 1983 4,90 9,8 2,63 2,9 0,47 2,4.... 0,36 0,6 15,7 1984 1,87 3,3 1,28 1,2 0,08 0,9.... 0,37 0,6 5,9 1985 1,68 2,3 2,49 2,5 0,80 4,4.... 1,00 1,4 10,7 1986 3,29 3,1 3,14 3,1 0,25 1,2.... 0,33 0,7 8,1 1987 3,37 5,4 0,36 0,6 0,17 1,0.... 0,47 1,1 8,0 1988 6,42 5,3 3,19 4,5 0,81 4,4.... 1,03 2,0 16,1 1989 5,19 4,5 2,37 3,4 0,18 1,5.... 0,21 0,6 10,0 1990 4,05 4,6 0,81 1,1 0,43 2,8.... 0,41 1,1 9,7 1991 7,49 7,0 2,20 2,7 0,44 2,5 0,08 0,2 0,66 1,7 14,1 1992 5,51 4,4 1,62 1,8 0,26 1,4 0,12 0,1 0,67 1,0 8,7 1993 0,97 1,4 0,26 0,3 0,52 2,8 0,03 0,1 0,38 0,5 5,1 1994 9,26 17,3 0,88 1,0 0,77 4,5 0,03 0,1 0,46 1,0 23,9 1995 5,80 5,3 2,93 2,9 0,25 1,4 0,21 0,2 0,40 0,7 10,6 1996 4,12 5,3 2,42 2,5 0,12 0,8 0,06 0,2 0,38 0,7 9,5 1997 7,61 5,9 2,96 2,6 0,33 1,8 0,11 0,2 0,62 1,2 11,7 1998 6,83 5,9 1,10 1,1 0,37 1,6 0,15 0,2 1,41 2,3 11,0 1999 3,89 2,9 0,80 1,5 0,23 1,1 0,80 0,8 0,20 0,3 6,6 2000 3,20 2,0 2,42 3,9 0,06 0,4 0,13 0,2 0,98 2,4 8,9 2001 4,47 3,2 2,92 3,0 0,36 1,8 0,04 0,1 0,67 2,1 10,2 Karpalo ja muut vasta 1991 alkaen. Cranberries and others only since 1991. Poimintatulot ilman arvonlisäveroa. Collecting incomes without VAT. Lähde: Elintarviketieto Oy Source: Food Facts Ltd Metsätilastollinen vuosikirja 2002 211

212 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002 6.7 Jäkälän vienti 1980 2001 Lichen exports, 1980 2001 Vuosi Maa Country Viennin arvo Viennin keskihinta Year Saksa Itävalta Alankomaat Italia Sveitsi Pohjoismaat Muut maat Yhteensä Value of exports Average price of exports Germany Austria Netherlands Italy Switzerland Nordic countries Other countries Total 1 000 kg milj. mill. /kg 1980 723 43 51 4 28 25 8 882 1,70 1,93 1981 697 41 37 3 21 25 2 826 1,45 1,75 1982 748 44 36 9 16 2 1 855 1,85 2,16 1983 877 17 20 10 22 1 11 958 2,19 2,28 1984 662 31 5 49 20 - - 767 1,98 2,58 1985 503 41 14 13 14-0 585 1,53 2,62 1986 475 24 9 10 17 3 4 542 1,83 3,39 1987 410 29 6 21 6 1-473 1,45 3,07 1988 399 14 3 24 16 10-465 1,45 3,11 1989 330 28 24 27 12-2 422 1,30 3,07 1990 373 35 52 33 8 84-585 1,55 2,65 1991 322 17 25 25 7-4 404 1,30 3,20 1992 304 31-45 8 27 14 466 1,85 3,97 1993 364 17 24 20 7 11 16 459 1,85 4,23 1994 321 11 9 23 4-34 401 1,60 3,99 1995 155 12 27 24 1-14 233 1,13 4,83 1996 173 14 28 21 2 4 13 254 1,26 4,93 1997 216 17 25 17 1 3 19 298 1,45 4,85 1998 214 13 15 19 5 25 20 311 1,36 4,36 1999 227 14 14 13 5 16 24 313 1,40 4,46 2000 185 15 21 21 9 17 46 314 1,40 4,43 2001 180 18 15 13 6 22 33 287 1,24 4,34 Keskihinta 2001, /kg 4,91 4,70 3,29 4,11 4,41 0,31.. 4,34 Average price in 2001 6 Multiple-use forestry Jäkälä/Lichen Cladonia stellaris Lähde: Tullihallitus Source: Board of Customs

6 Metsien monikäyttö 6.8 Porotalous 1959/60 2001/02 Reindeer husbandry, 1959/60 2001/02 Poronhoitovuosi Poroja joista Eloporot Teuras- joista Lihantuotos Reindeer yhteensä vasoja porot vasoja husbandry Reindeer of which Winter herd Culled of which Venison production year total calves reindeer calves 1 000 yksilöä 1 000 individuals milj. kg mill. kg 1959/60 181 42 148 33-1,2 1969/70 150 36 118 32 7 1,1 1980/81 236 71 177 59 32 1,6 1981/82 246 77 185 61 38 1,6 1982/83 276 96 204 71 46 1,8 1983/84 306 105 223 83 56 2,4 1984/85 316 107 221 95 63 2,4 1985/86 333 106 230 103 64 3,0 1986/87 363 132 230 133 86 3,3 1987/88 361 125 227 134 83 3,4 1988/89 398 141 255 142 95 3,6 1989/90 364 127 239 125 86 2,7 1990/91 429 143 260 169 112 4,0 1991/92 414 150 232 182 126 4,2 1992/93 344 108 215 129 86 3,0 1993/94 346 120 214 132 94 3,2 1994/95 333 121 208 125 91 2,8 1995/96 334 113 213 121 87 2,7 1996/97 291 89 203 88 61 2,0 1997/98 286 96 196 90 64 2,0 1998/99 292 104 196 96 70 2,2 1999/00 295 100 203 91 65 2,1 2000/01 273 90 186 87 62 2,0 2001/02 297 106 200 98 71 2,4 Poronhoitovuosi 1.6. 31.5. Reindeer husbandry year 1.6. 31.5. Eloporot ovat teurastuksen jälkeinen kanta. Lähde: Paliskuntain yhdistys Source: The Association of Reindeer Herding Cooperatives Metsätilastollinen vuosikirja 2002 213

6 Multiple-use forestry 6.9 Metsäluontoon liittyviä ulkoiluharrastuksia Participation in forest-related recreation Väestöryhmä Marjastus Sienestys Metsästys Patikointi Retkeily, erävaellus Vapaa-ajan metsänhoito Polttopuun keräily Population category Picking wild berries Picking mushrooms Hunting Hiking Backpacking Leisure time silviculture Collecting fuelwood % n / a % n / a % % n / a % n / a % n / a % n / a Työikäinen väestö 56 5 38 5 8 23 10 8 5 10 5 30 7 Population of working age Sukupuoli Sex Mies Male 49 5 34 5 15 26 10 10 6 15 5 39 10 Nainen Female 62 5 43 5 1 20 9 5 5 5 4 21 6 Ikä Age 15 24 38 3 18 2 7 24 5 14 5 7 5 19 5 25 44 54 5 36 4 8 26 10 9 5 10 5 30 5 45 64 66 5 50 5 8 24 12 5 6 11 5 37 10 65 74 54 6 39 5 5 10 15 2 12 9 7 28 10 Asuinkunta Type of municipality Kaupunkimainen kunta 50 5 38 4 4 23 10 8 6 8 5 25 6 Urban municipality Taajaan asuttu kunta 60 5 38 5 9 25 10 7 5 11 5 34 7 Urbanised municipality Maaseutumainen kunta 66 5 39 5 15 23 10 7 5 15 6 41 10 Rural municipality Suuralue Major region (NUTS 2) Uusimaa 45 4 40 4 3 22 10 7 5 7 5 24 5 Uusimaa region Muu Etelä- Suomi 51 5 40 5 5 23 10 7 5 9 5 30 8 Other southern Finland Itä-Suomi 71 5 50 5 15 26 10 9 5 14 5 42 10 Eastern Finland Väli-Suomi 63 5 29 4 9 24 10 7 5 11 5 31 8 Mid-Finland Pohjois-Suomi 70 7 27 4 17 26 10 11 5 12 6 34 7 Northern Finland Perustuu Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä poimittuihin alaotoksiin. % - tarkoittaa osallistumisosuutta, esim. miehistä 49 % ja naisista 62 % harrastaa marjastusta. % - indicates participation, e.g. 49% of males and 62% of females pick wild berries. n / a - harrastuskertoja vuodessa, tyypillinen arvo (mediaani) n / a - typical number per year (median) Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI-tutkimus, 1997 2000 Source: Finnish Forest Research Institute 214 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002

6 Metsien monikäyttö 6.10 Turvevarat metsäkeskuksittain Peat resources by forestry centre Metsäkeskus Yli 20 ha:n geologiset suot 1 Käyttökelpoiset suot 2 Forestry centre Geological mires over 20 hectares 1 Exploitable mires 2 Pinta-ala, 1 000 ha Turvevarat, milj. m³ Pinta-ala, 1 000 ha Turvevarat, milj. m³ Area, 1 000 ha Peat reserves, mill. m³ Area, 1 000 ha Peat reserves, mill. m³ Koko maa 5 098 71 623 1 148 17 542 Whole country 0 Ahvenanmaa 1 6 0 1 1 Rannikko 62 952 13 218 2 Lounais-Suomi 119 2 564 47 1 062 3 Häme-Uusimaa 56 1 498 23 667 4 Kaakkois-Suomi 67 1 516 26 613 5 Pirkanmaa 81 1 327 17 296 6 Etelä-Savo 77 1 319 20 356 7 Etelä-Pohjanmaa 471 6 941 101 1 509 8 Keski-Suomi 136 2 013 31 476 9 Pohjois-Savo 167 2 135 36 464 10 Pohjois-Karjala 262 4 846 77 1 648 11 Kainuu 461 6 217 119 1 665 12 Pohjois-Pohjanmaa 1069 12 326 208 2 523 13 Lappi 2069 27 965 430 6 046 1 Geologisella suolla turpeen paksuus on yli 30 cm. On geological mire the peat layer is thicker than 0,3 metres. 2 Geologisten tutkimusten mukaan potentiaaliset turveteollisuuteen sopivat suot. Possible exploitable mires for peat industry according to geological surveys. Lähde: Geologian tutkimuskeskus, turvetutkimukset Source: The Geological Survey of Finland Metsätilastollinen vuosikirja 2002 215

6 Multiple-use forestry 6.11 Turpeen tuotanto, käyttö ja vienti 1980 2002 1 Peat production, consumption and exports, 1980 2002 1 Vuosi Energiaturve (jyrsin- ja palaturve) Kasvu- ja kuiviketurve Year Fuel peat Horticultural and bedding peat Tuotanto Tehollinen lämpöarvo Käyttö 2 Vienti Tuotanto Käyttö 2 Vienti Production Net heat contents Consumption 2 Exports Production Consumption 2 Exports 1 000 m³ GWh 1000 m³ 1 000 m³.... 1980 9 203.. 6 200.. 1 569 1 010.. 1981 3 909.. 7 000.. 619 900.. 1982 16 500.. 7 600.. 1 750 870.. 1983 10 066.. 9 400.. 832 964.. 1984 8 140.. 10 100.. 737 1 044.. 1985 9 515.. 11 700.. 1 039 1 067.. 1986 20 400.. 12 700.. 1 351 1 150.. 1987 8 200.. 13 200.. 760 1 300.. 1988 14 760.. 12 400.. 1 470 1 240.. 1989 17 970.. 11 800.. 1 770 1 720.. 1990 18 041.. 14 800.. 1 480 1 298.. 1991 9 571.. 16 359 67 1 034 1 073 408 1992 20 051.. 16 249 166 1 784 1 055 433 1993 11 837.. 16 655 139 1 135 1 071 489 1994 25 795.. 18 783 124 2 145 989 545 1995 24 706.. 19 599 20 1 111 1 253 180 1996 23 853.. 21 936 114 1 296 1 378 216 1997 30 120 28 563 21 680 92 1 626 1 327 310 1998 4 674 4 522 20 587 165 313 1 537 447 1999 23 482 22 425 18 629 170 2 420 1 742 578 2000 11 121 10 406 15 535 161 1 029 1 610 324 2001 17 028 16 200 21 988 171 2 182 1 743 380 2002 * 23 300...... 2 200.... 1 Tilaston kattavuus on noin 85 %: ei sisällä Suomen turvetuottajat ry:n jäsenten tuotanto-, käyttö- ja vientilukuja. The coverage is about 85%: does not include production, consumption and exports of small enterprises. 2 Vuosina 1980 90 käyttö sisältää myös viennin. Consumption during 1980 90 also includes exports. Lähde: Turveteollisuusliitto ry. Source: Association of Finnish Peat Industry 216 Finnish Statistical Yearbook of Forestry 2002