TEM-analyyseja 66/215 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TYÖMARKKINAENNUSTE Kevät 215 Johanna Alatalo Hanna Hämäläinen Tallamaria Maunu ISSN 1797-5271 ISBN 978-952-327-1-5
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Kevät 215 Johanna Alatalo Hanna Hämäläinen Tallamaria Maunu Työ- ja elinkeinoministeriö Ministry of Employment and the Economy Email: etunimi.sukunimi@tem.fi Helsinki, toukokuu 215
JOHANNA ALATALO HANNA HÄMÄLÄINEN TALLAMARIA MAUNU: TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN LYHYEN AIKAVÄLIN TYÖMARKKINAENNUSTE, KE- VÄT 215 Saatteeksi: Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteensa keväällä ja syksyllä. Ennusteen tarkoituksena on muodostaa ministeriön asiantuntijanäkemys lähiajan kehityksestä ja toimia siten sekä oman politiikkavalmistelun taustana että markkinainformaationa muille käyttäjille. Talouskehityksen osalta käydään läpi eri ennustelaitosten tuloksia. Työmarkkinaennusteemme laatimisessa nojataan valtionvarainministeriön talousennusteeseen. Ennusteen painopistealue on oman työmarkkinaennusteen laatiminen. Tässä hyödynnetään myös muuta työ- ja elinkeinohallinnossa tehtävää työtä, kuten aluetalouskatsauksia ja rekrytointiongelmien seurantatietoja. Ennuste julkaistaan TEM analyyseja -verkkojulkaisuna ministeriön julkisella palvelimella. Ennusteen ovat laatineet Johanna Alatalo, Hanna Hämäläinen ja Tallamaria Maunu
Keskeiset tulokset 1. Talouskehitys Kolmen negatiivisen kasvun vuoden jälkeen BKT kääntyy kasvuun tänä vuonna. Kasvu on kuitenkin vaatimatonta,,5 % vuonna 215 ja 1,4 % vuonna 216. 2. Työvoiman kysyntä ja sen kehitys Työvoiman kysynnän lasku päättyy vuonna 215. Vuonna 216 työvoiman kokonaiskysyntä kohenee noin 14 hengellä. Työllisyyden lasku jatkuu teollisuudessa. Laskua on noin 1 vuonna 215 ja 5 vuonna 216. Työllisyys heikkenee myös rakentamisessa vuonna 215 noin 6 hengellä. Vuonna 216 työllisyys on samalla tasolla kuin vuonna 215. Työllisyys palveluissa kasvaa sekä vuonna 215 (+ 16 ) että vuonna 216 (+ 21 ). 3. Työvoiman tarjonta ja sen kehitys Työvoiman tarjonta kasvaa vuonna 215 noin 8 hengellä. Ikärakenteen muutos vaikuttaa nuoren ja ikääntyneen työvoiman määrään, mutta työvoiman kysynnän pieni kasvu lisää myös hieman työvoimaa. Työvoiman tarjonta kasvaa vuonna 216 noin 11 hengellä työmarkkinoiden pienen vilkastumisen myötä. 4. Työttömyyden rakenne ja työmarkkinoiden kohtaanto Työttömien työnhakijoiden määrä on 347 henkilöä vuonna 215. Vuonna 216 työttömiä työnhakijoita on 349 (214: 325 7). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleita henkilöitä on 16 henkilöä vuonna 215 ja 119 henkilöä vuonna 216 (214: 9 5). Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 39 henkilöä vuonna 215 ja 37 henkilöä vuonna 216. (214: 43 3) Maaliskuussa 215 keskimääräinen työttömyysjakson pituus oli 51 viikkoa. Työttömyysjaksojen pidentymiskehitys näyttää jatkuvan vuonna 215. Rakennetyöttömien määrä kasvoi yli 25 henkilöllä maaliskuusta 214 maaliskuuhun 215. Kasvuvauhti on kiihtynyt tälle tasolle nopeasti; vielä lokakuussa 212 rakennetyöttömyys oli laskussa. Suhdanneluonteisena alkanut työttömyys voi pitkittyessään muuttua rakenteelliseksi. Rakennetyöttömyys on kasvanut nopeasti viime vuosina, mutta sen purkaminen on hidasta siinäkin tapauksessa, että talouskasvu lähtee käyntiin. Työpaikkojen avoinna olon kestot ovat pidentyneet viime vuosina, mutta aivan viimeisimmät tiedot viittaisivat avoinna olon kestojen olevan taas lyhenemässä. 5. Työllisyys- ja työttömyysasteet Työllisyysaste nousee tänä vuonna 68,8 prosenttiin ja ensi vuonna 69,4 prosenttiin. Työttömyysaste nousee 8,9 prosenttiin 215 ja laskee 8,8 prosenttiin vuonna 216. Asiasanat: Talouskehitys, suhdanteet, työmarkkinat, työttömyys, työvoiman saatavuus
Key results 1. Economic prospects After three years of negative growth GDP will turn positive during this year. However, economic growth will be moderate,.5 % in 215 and 1.4 % in 216. 2. Demand for labour and its development The weakening trend of employment will end in 215. In 216 labour demand will improve by 14 persons. Employment drop in industry will continue. The decline will be about 1 in 215 and 5 in 216. Employment will decline also in construction sector, by 6 in 215. In 216 employment will remain at the level of year 215. Employment in services will grow both in 215 (+ 16 ) and in 216 (+ 21 ). 3. Labour supply and its development Labour supply will increase year 215 approximately 8 person. Changes in the age structure impact amount of young and older labour force, but also due to slightly increasing demand of labour force. Labour supply will increase year 216 approximately 11 person due to slightly increased activity in the labour market. 4. Unemployment structure and matching in the labour market The number of the registered unemployed will grow to 347 in 215 and up to 349 in 216. Long-term unemployment, i.e. the number of persons unemployed for more than 12 months, will be 16 in 215 and 19 in 216. Youth unemployment will be 39 in 215 and 37 in 216. In March 215, the average unemployment spell was 51 weeks. Unemployment spells have lengthened and the development will continue in 215. The number of the structurally unemployed grew by 25 persons from March 214 to March 215. The speed of the growth has accelerated fast; in October 212, structural unemployment was still decreasing. Unemployment that begins as cyclical can turn into structural when spells lengthen. Structural unemployment has risen fast in the past few years, but it will not fall fast even if economic growth will get started. Vacancy filling times have been lengthening in the past few years, but the most recent data reveals that filling times may be shortening. 5. Employment rate and unemployment rate Employment rate will increase to 68.8 % this year and up to 69.4 % in the next year. Unemployment rate will rise to 8.9 % in 215 and it will decrease to 8.8 % in 216. Key words: Economic development, business cycles, labour market, unemployment, labour availability
SISÄLTÖ 1. EDELLEEN ENNUSTETAAN HYVIN VAATIMATONTA TALOUSKASVUA... 1 2. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ: POHJA LOPULTAKIN NÄKYVISSÄ?... 2 3. TYÖVOIMAA PALAA TYÖMARKKINOILLE KYSYNNÄN ALKAESSA ELPYÄ... 11 4. TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE VAIKEUTUU... 16 5. TYÖVOIMATASE... 25 LIITEKUVIOT... 26 LIITETAULUKKO... 29 TEM-analyysejä verkkojulkaisusarjassa aiemmin ilmestynyt... 3
1 1. EDELLEEN ENNUSTETAAN HYVIN VAATIMATONTA TALOUSKASVUA Globaali talouskehitys näyttää edelleen kaksijakoiselta. USA:n kasvu toimii globaalin kasvun moottorina, samoin Kiinassa näkymät ovat lyhyellä aikavälillä edelleen melko hyvät. Japanin osalta on vielä epäselvää, miten hyvin abenomics lopulta on toiminut. Korot ovat yleisesti matalalla tasolla ja se tukee globaalia kysyntää; toisaalta niitä ei monessa maassa enää juuri voida laskea. Myös öljyn hinnan lasku tukee kasvua; ei kuitenkaan esimerkiksi Venäjän osalta. Ylipäätään Venäjän taloustilanteessa on juuri nyt hyvin vähän, jos mitään, positiivista. Arviot Venäjän tulevasta kehityksestä vaihtelevat pitkästä ja syvästä taantumasta melko nopeaan elpymiseen. Euroopassa matala korkotaso, heikentynyt euro, halpa öljy, luotonannon helpottuminen ja EKP:n poikkeustoimet tukevat talouskasvua. Kaikesta tästä huolimatta kasvu on edelleen hidasta eikä deflaation riski joidenkin arvioiden mukaan ole täysin ohi. Kasvuerot maiden välillä ovat suuria; Suomen kasvu on ennusteiden mukaan euromaiden heikoimpia. Suomen keskeisissä vientimaissa kasvun ennustetaan olevan joko hyvällä tasolla (USA, Kiina) tai selvästi positiivista (Ruotsi, Saksa, myös Viro). Tästä huolimatta Suomen näkymät ovat kaikkia keskeisiä vientimaitamme heikommat. Osin kyse on siitä, että investointien taso ei useissa maissa ole kovin korkea edelleenkään, ja ylipäätään Suomi saa tukea muiden maiden kasvusta vasta viiveellä. Osin kyse on suhdannetilanteesta riippumattomasta rakennemuutoksesta sekä kilpailukyvyn ja markkinaosuuksien menetyksestä; kilpailukyky kohenee kuitenkin vain hitaasti. Heikko euro ja halpa öljy puolestaan aiheuttavat Suomelle sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Heikko euro tukee periaatteessa Suomen vientiä euroalueen ulkopuolelle. Se ei kuitenkaan auta vientiä kahteen keskeiseen vientimaahamme Ruotsiin ja Venäjälle koska kruunu ja rupla ovat myös heikentyneet, jopa euroa enemmän. Periaatteessa myös öljyn halpeneminen tukee tilapäisesti kasvua. Halpa öljy vaikuttaa Suomen tilanteeseen kuitenkin myös negatiivisesti, sillä se heikentää Venäjän taloustilannetta entisestään. Venäjän heikko tilanne siis heikentää Suomen tilannetta monen eri tekijän kautta mutta Suomen heikko kehitys ei tietenkään selity pelkästään Venäjällä. Vaikka vientinäkymät ovat edelleen ristiriitaiset, talouden ennustetaan kuitenkin vihdoin kääntyvän kasvuun viennin vetämänä. Viennin kasvu vuonna 215 jää kuitenkin valtionvarainministeriön mukaan 1,5 prosenttiin; vuonna 216 päästäisiin ennusteen mukaan 3 prosentin kasvuun. Yksityiset investoinnit (kuten myös investoinnit kokonaisuudessaan) puolestaan vähenevät edelleen, nyt jo neljättä vuotta peräkkäin. Tänä vuonna investointien lasku on valtionvarainministeriön mukaan kuitenkin jo vähäisempi (-,4 %). Ensi vuonna investointien ennustetaan kääntyvän kasvuun. Euroopassa yksityinen kulutus on jossain määrin tukenut kasvua Suomessa näin ei edelleenkään ole. Yksityistä kulutusta on jo kolmen vuoden ajan rajoittanut se, että kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ovat laskeneet. Tällä hetkellä kuitenkin myös inflaatio on hyvin matala ja se tukee jossain määrin reaalitulojen kehitystä ja siten yksityistä kulutusta. Toisaalta palkankorotukset jäävät hyvin pieniksi eivätkä ne siten lisää yksityistä kulutusta. Työttömyyden kasvu puolestaan on hidastumassa ja työllisten määrä kääntymässä nousuun, joka aikanaan tukee yksityistä kulutuskysyntää. Ennustelaitokset ovat jälleen kerran - heikentäneet aiempia BKT-ennusteitaan. Niin myös valtionvarainministeriö (VM), joka ennustaa BKT:n kasvun vuonna 215 olevan vain,5 % ja vaatimatonta myös vuonna 216 eli 1,4 % 1. Näillä oletuksilla on ilmeistä, että työttömyys on edelleen kasvussa, vaikka pohja alkaakin olla jo näkyvissä. 1 Talouskatsausta varten on käyty läpi eri ennustelaitosten laatimat suhdanne-ennusteet työmarkkinaennusteen lähtökohtana on valtionvarainministeriön uusin suhdanne-ennuste huhtikuulta 215. http://vm.fi/talouden-ennusteet
2 2. TYÖVOIMAN KYSYNTÄ: POHJA LOPULTAKIN NÄKYVISSÄ? Työllisten määrän lasku taittumassa vuonna 215 Suhdanne-ennusteet ovat jo muutaman vuoden ajan toistaneet itseään. Erilaiset indikaattorit ovat antaneet ajankohtaisesta tilanteesta enimmäkseen negatiivisen kuvan, mutta vaatimattoman kasvun on ennustettu kuitenkin olevan käsillä lähitulevaisuudessa. Nyt BKT:n kasvuennusteet tälle vuodelle vaihtelevat ja 1 prosentin välillä. Kuvio 1. Bruttokansantuotteen ja työllisyyden muutos, edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna 8 % 6 % 4 % 2 % % -2 % -4 % -6 % -8 % -1 % BKT:n muutos Työllisyyden muutos -12 % 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja Kansantalouden tilinpito Tälle vuodelle valtionvarainministeriön ennustama,5 prosentin BKT:n kasvu on erittäin alhainen vertailun vuoksi voi todeta, että Ruotsissa on ennustettu noin 2,5 prosentin kasvua. Puolen prosenttiyksikön kasvu jää selvästi alle työllisyyden kasvukynnyksen estimaattien. Historiasta löytyy myös vuosia, jolloin puolen prosentin kasvu itse asiassa on merkinnyt työllisyyden laskua. Lisäksi viime vuoden negatiivinen kasvu heijastuu vielä tämän vuoden työllisyyteen. Siten työllisten määrän laskua vielä vuonna 215 voisi pitää uskottavana. Tietyillä ehdoilla saattaisi kuitenkin olla mahdollista, että näinkin vaatimaton BKT-kehitys johtaisi marginaaliseen työllisyyden kasvuun. Palveluiden osalta näin onkin. Kun rakennemuutos teollisuudessa kuitenkin jatkuu ja rakentamisen suhdannetilanne on yhä heikko, työvoiman kokonaiskysyntä ei vielä kasva. Työllisyyden nopeaan elpymiseen ei viittaa myöskään se, että Pk-barometrin mukaan pk-yritysten odotukset henkilöstämäärän kehityksestä ovat varsin heikot 2. Myös vuoden 215 ensimmäisen neljänneksen työllisyysluvut jäivät heikoiksi. Ennusteemme on, että työllisten määrä vuonna 215 pysyy edellisvuoden tasolla. 2 Mika Tuomaala: Yritysten henkilömäärien kehitysnäkymät pk-yritysbarometritietojen valossa. http://www.tem.fi/files/4263/14_215_yritysten_henkilomaarien_kehitysnakymat_pk_barometrien_valossa_33215.pdf
3 Työllisyys kasvaa 216 mutta varsin vähän Kaikki ennustelaitokset ennustavat vaatimatonta (1,4 1,7 %) talouskasvua vuodelle 216; lisäksi vuodelle 215 ennustettu,5 % kasvu (VM) vaimentaa työvoiman kysyntää vielä 216. Myös vuodelle 216 ennustettu kasvu jää alle työllisyyden kasvukynnyksen 3. Palvelusektorin osalta voi kuitenkin ajatella, että kasvukynnys on selvästi koko taloutta matalampi. Kuvio 2. BKT:n, työllisten, työtuntien ja tuottavuuden muutos 12 1 98 96 94 vuosi 28 = 1 92 BKT Työlliset 9 Tehdyt työtunnit BKT/työtunnit 88 28 29 21 211 212 213 214 Kuvio 3. Työtuntien muutos päätoimialoittain 75 7 Teollisuus Palvelut 65 Rakentaminen 6 25 27 29 211 213 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus ja Kansantalouden tilinpito BKT:n kehityksessä ei vielä ole nähtävissä positiivista käännettä; päinvastoin, vuoden 214 viimeinen neljännes oli heikko. Yritykset voivat myös kasvattaa tuotantoon melko paljonkin parantamalla tuottavuutta, ilman työllisyyden kasvua. Etenkin teollisuudessa tuottavuuskuilun supistuminen on periaatteessa edellytys sille, että myös työllisyys alkaa kasvaa. Tässä tuottavuutta kuvaa BKT/työtunnit, joka näytti kohentuvan 213 214 taitteessa, mutta 214 lopulla kehitys oli jälleen heikkoa. Työllisyys puolestaan on laskenut vuoden 212 puolivälistä lähtien, eikä siinä vielä näy käännettä parempaan. Työtuntien määrä sen sijaan on hieman kasvanut viime vuoden loppupuolella; tasaantuen kuitenkin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kuvio 3 kertoo selvästi, että työtuntien kasvu selittyy pelkästään palvelusektorin kehityksellä. Teollisuudessa ja rakentamisessa työtunnit ovat edelleen vähentyneet. Myös kuukausiaineisto kertoo, että työtuntien määrä kasvoi hieman vuoden 214 lopulla, muutaman kasvu on ainakin tilapäisesti pysähtynyt tämän vuoden alussa. 11 15 1 95 9 85 8 vuosi 28 = 1 3 TEM:ssä tehtyjen estimointien mukaan kasvukynnys on alentunut koko talouden tasolla; palvelusektorilla estimaatit ovat vielä selvästi tätä alempia.
4 Kuvio 4. Tehdyt työtunnit (12 kuukauden liukuva keskiarvo) 355 35 345 34 335 33 325 32 315 tuhatta tuntia 31 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Talouden kääntyessä kasvuun tuotantoa on aluksi mahdollista kasvattaa lisäämällä työtunteja ilman, että työllisten määrä kasvaa. Nyt kuitenkaan tuottavuuskuilua ei ole vielä kurottu kiinni, joten nopea työllisten määrän kasvu ei vaikuta uskottavalta. Toisaalta on myös niin, että jos työllisyyden kasvu tapahtuu osa-aikatyön kautta, voi työllisten määrä kasvaa lyhyellä viiveellä ja melko matalankin talouskasvu seurauksena. Tähän suuntaan viittaa myös se, että työllisyys on kasvussa palveluissa. Kuvio 5. Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen määrän kehitystrendi 6 5 4 3 2 1 Avoimet työpaikat keskimäärin kuukauden lopussa Kuukauden uudet työpaikat 26 28 21 212 214 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto Yksi työvoiman kysyntää heijastava indikaattori on avointen työpaikkojen määrä työnvälityksessä. Myös kuukauden uudet työpaikat heijastavat työvoiman kysyntää. Molempien määrä oli vuonna 214 lievässä kasvussa. Se on kuitenkin ollut ristiriidassa sen kanssa, että työllisten määrä on laskenut. Yksi mahdollinen tulkinta on se, että taloustilanteen epävarmuuden vuoksi avoimia paikkoja ei lopulta ole uskallettu täyttää. Ennusteiden toistuvasti lupaama käänne saa ehkä ilmoittamaan avoimista paikoista mutta kun se toistuvasti on jäänyt toteutumatta, rekrytointeja ei ehkä lopulta ole tehty. Työpaikkojen avoinna olon kestoa tarkastellaan tarkemmin luvussa 4. Ennusteemme on, että työllisten määrä vuonna 216 kasvaa 14 hengellä. Mikäli kasvu painottuu hyvin voimakkaasti osa-aikatyöhön, voi työllisten määrä kasvaa jopa ennustetta enemmän. Toisaalta talouskasvun käynnistymisen viivästyminen muodostaa kuitenkin edelleen negatiivisen riskin ennusteelle. Ennustetta laadittaessa uuden hallituksen toimet ovat kysymysmerkki; parhaimmillaan ne voivat jopa johtaa ennustetta positiivisempaan työllisyyteen, mutta myös kääntää etumerkin toiseksi. Ennusteessa ei ole tehty oletuksia politiikkamuutoksista.
5 Teollisuuden työllisyys laskee edelleen Tällä hetkellä erilaiset ennakoivat indikaattorit antavat teollisuuden tilanteesta hieman ristiriitaisen kuvan. Esimerkiksi teollisuuden luottamusindikaattori (liite) on pysynyt hyvin pitkään keskimääräistä heikompana. Tuotannon ennustetaan kuitenkin hieman kasvavan kevään aikana, mutta tilauskanta ja kapasiteetin käyttöaste ovat matalalla. Teollisuuden uusien tilausten muutos kertoo siitä, kuinka hauraita kasvunäkymät yhä ovat. Uusien tilausten muutos voi yksittäisten kuukausien välillä vaihdella voimakkaasti, eikä yksittäisille lukuarvoille kannata antaa liikaa painoa. Uusien tilausten määrä on jossain määrin kasvanut, mutta ei kovin pysyvästi, ja vertailukohtana on edellinen, vielä heikompi vuosi. Viimeisimmät luvut vuodenvaihteesta olivat jälleen aavistuksen negatiivisia. Kuvio 6. Teollisuuden uusien tilausten muutos edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna 4 3 % 36,5 2 1-1 -1,5-1,4-4,2-8,7-9,4-7,6-11 -9,8-3 -3,6 12,2 1,9 7,8 5,5 4,9 1,9-3,9-4,6-4,4 3,3 5,5 15,1 -,7-5,5-2 -17-3 Lähde: Tilastokeskus Periaatteessa uusien tilausten kasvu luo edellytyksiä sille, että myös teollisuuden tuotanto pienen viiveen jälkeen kääntyisi kasvuun nyt vain tästä ei vielä ole evidenssiä. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi onkin edelleen laskussa. Kaiken kaikkiaan teollisuustuotannolle on ennustettu hyvin matalaa kasvua tälle vuodelle ja pientä piristymistä ensi vuodelle (VM:,5 % v. 215 ja 2, 2 % v. 216).
6 Kuvio 7. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi 14 13 12 11 1 9 8 7 6 5 '95 '96 '97 '98 '99 ' '1 '2 '3 '4 '5 '6 '7 '8 '9 '1 '11 '12 '13 '14 '15 Työpäiväkorjattu indeksi Trendi Lähde: Tilastokeskus Teollisuustuotannon pieni kasvu ei vielä riitä luomaan edellytyksiä työllisyyden kasvulle. Pikemminkin teollisuudessa sopeudutaan heikkoon suhdanteeseen tuottavuuskuilun kuromisen kautta, ja tuottavuuden kasvu mahdollistaa tuotannon kasvattamisen ilman työvoiman lisäystä. Teollisuuden arvonlisän positiivinen kehitys kuitenkin tulee näkymään palveluiden ja rakentamisen parempana työllisyytenä; teollisuuden sisällä palveluviennin voi odottaa myös kehittyvän positiivisesti. Kuvio 8. Teollisuuden työllisyyskehitys ja ennuste vuosille 215 216 46 tuhatta henkeä 44 42 4 38 36 34 349 344 32 3 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Aiemmat ennusteemme teollisuuden työllisyydestä ovat toistuvasti osoittautuneet liian optimistisiksi nojatessaan siihen, että teollisuustuotannon on ennustettu kääntyvän kasvuun. Etenkin vuonna 214 työllisyyden lasku teollisuudessa oli selvästi suurempi kuin uskalsimme ennustaa. Teollisuuden suhdannekuva on edelleen vähintäänkin ristiriitainen ja ennusteemme on, että vuoden 215 työllisyyden lasku teollisuudessa tulee olemaan noin 1 henkeä. Ensi vuonna rajuin työllisyy-
7 den lasku on näyttäisi kuitenkin olevan ohi: Vuonna 216 työllisyys teollisuudessa laskisi kuitenkin noin 5 hengellä. Laskeva trendi selittyy osittain edelleen jatkuvalla rakennemuutoksella. Rakentamisen työllisyys yhä laskussa tasaantuu ensi vuonna Rakennustuotanto laskee neljättä vuotta peräkkäin. Myös erilaiset ennakoivat indikaattorit antavat rakentamisen lyhyen aikavälin suhdannenäkymistä synkähkön kuvan. Rakennusalan luottamusindikaattori on pitkään ollut alle pitkäaikaisen keskiarvon; jossain määrin positiivisena voi pitää sitä, että viime aikoina lasku on tasaantunut. Rakennuslupien määrä on muutamia lyhyitä poikkeuksia lukuun ottamatta pääasiassa laskenut jo vuodesta 212 lähtien. Sama koskee aloitettuja rakennuksia; aloitettujen rakennusten käänne reagoi lupiin pienellä viiveellä. Lähestulkoon ainoa positiivinen alue on ollut korjausrakentaminen, joka on ylläpitänyt rakentamisen liikevaihtoa ja lieventänyt työllisyyden laskua. Kuvio 9. Uudisrakentamisen liukuva vuosisumma, milj.m 3 Kaiken kaikkiaan näyttää hyvin selvältä, että rakentamisessa työllisten määrä laskee edelleen tänä vuonna. Tuotannon piristymisestä on kuitenkin jonkin verran odotuksia. Uusimmassa suhdannekatsauksessa Rakennusteollisuus 4 ennakoi, että rakennusaloitukset kasvavat hieman jo tänä vuonna julkisissa palvelurakennuksissa, liike- ja toimistorakennuksissa sekä teollisuus- ja varastorakennuksissa ja ensi vuonna myös asuinrakennuksissa 5. Ennen pitkää näkyvät myös työllisyydessä. 4 https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/suhdanteet-ja-tilastot/suhdannekatsaukset/215/kevat15/rt-suhdannekevat-215.pdf 5 ks. myös Rakennusalan suhdanneryhmän raportti: http://vm.fi/rakennusalan-suhdanteet
8 Kuvio 1. Rakentamisen työllisyyskehitys ja ennuste vuosille 215 216 19 185 18 175 17 165 16 155 15 145 tuhatta henkeä 14 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Rakentamisessa viive arvolisän kasvusta työllisyyden kasvuun on selvästi lyhyempi kuin teollisuudessa. Voi kuitenkin olla niin, että suhdanteiden parantuminen näkyy aluksi pikemminkin tuottavuuden parantumisena. Arviomme on, että vuonna 215 työllisten määrä laskee yhä, noin 6 hengellä. Vuonna 216 työllisten määrä pysyy suunnilleen samalla tasolla. Työllisyysnäkymät rakentamisessa ovat kuitenkin positiiviset etenkin pidemmällä aikavälillä. Palveluiden työllisyys kasvussa 163 163 Suhdanne-ennusteissa yleinen näkemys on, että talouskasvu käynnistyy viennin ja teollisuuden vetämänä. Työllisyyden paraneminen tapahtuu kuitenkin välillisesti rakentamisen ja ennen kaikkea palveluiden kautta. Positiivinen työllisyysvaikutus palveluihin syntyy ennen kaikkea välillisen kysynnän kautta, sillä teollisuus on merkittävä palveluiden käyttäjä. Toisaalta teollisuuden ja rakentamisen heikko tilanne vaimentaa kuitenkin vielä jonkin aikaa työllisyyskehitystä palvelusektorilla. Palveluiden työllisyyttä tukee myös kulutuskysyntä. Julkinen kulutuskysyntä kasvaa kuitenkin vain marginaalisesti. Myös yksityisen kulutuskysynnän kasvu etenkin tänä vuonna on vaatimatonta, muta osaltaan se kuitenkin tukee palveluiden työllisyyttä. Kuluttajien luottamus on viime kuukausina ollut hieman aiempaa parempi. Kokonaisuudessaan palvelusektorilla työllisyys on jo nyt pienessä kasvussa mutta palvelusektorin sisällä on paljon eroja. Vaikka palvelutuotannon ennustetaankin hieman kasvavan (VM) sekä 215 että 216, on palveluidenkin suhdannekuva edelleen melko heikko. Kuluttajien heikko ostovoiman kehitys ei juuri tue yksityisen kulutuskysynnän ja palveluiden kysyntää tänä eikä juuri seuraavana vuonna. Myös kuluttajien luottamus on viime aikoina edelleen melko heikko. Lisäksi mm. kaupan alalla on näkyvissä rakenteellisia muutoksia, jotka hieman pidemmälläkään aikavälillä eivät tue sitä, että työllisten määrä kasvaisi merkittävästi. Sen valossa, kuinka pientä palvelutuotannon kasvu oli vuonna 214 (,7 %) voi tuntua yllättävältä, että työllisyys on palveluissa kasvanut. Osin työllisyyden kasvu selittyy julkisen sektorin työllisyyden kasvulla mutta vain osaksi. Osin taas kyse on, heikosta suhdanteesta huolimatta, ollut siitä, että eräillä yksityisilläkin palvelualoilla työllisyys on hieman kasvanut. Kaiken kaikkiaan työllisyysmuutokset vaihtelevat kaikilla toimialoilla kuukausittain epäsäännönmukaisesti ja melko voi-
9 makkaasti, niin, että myös etumerkit muuttuvat. Siitä huolimatta voi sanoa, että löytyy palvelualoja, joilla vuositasolla voi uskottavasti arvioida työllisyyden kasvavan sekä tänä vuonna että ensi vuonna. Onkin syytä katsoa palvelusektoreita hieman tarkemmin. Osin kyse on tosiaan ollut julkisen sektorin työllisyyden kasvusta. Julkisen sektorin työllisyys dominoi koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluita, joissa työllisyys on hieman kasvanut. Näin on ollut etenkin koulutuksessa jossa kuitenkaan emme usko työllisyyden kasvun jatkuvan samanlaisena. Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa työllisyys on viime aikoina hieman kasvanut; viimeisten vuosien aikana sotepalveluiden työllisyys on kuitenkin välillä myös laskenut. Julkisen hallinnon työllisyydessä puolestaan on pidemmän aikavälin hiljalleen laskeva trendi, joka jatkuu edelleen. Jatkossa julkisten palveluiden työllisyyden kasvua rajoittaa, ainakin osassa kuntia, kireä rahatilanne ja mahdolliset menoleikkaukset voivat näkyä julkisen sektorin työllisyyden laskuna. Toistaiseksi kuntaliitokset eivät juuri ole vaikuttaneet julkisen sektorin työllisyyteen, mutta pienet työllisyyttä alentavat vaikutukset ovat mahdollisia. Kun katsotaan tarkemmin yksityisten palvelusektoreiden työllisyyttä, nähdään, että työllisyys on heikentynyt mm. tukku- ja vähittäiskaupassa sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa, ei kuitenkaan dramaattisesti. Kuljetus ja varastointi reagoivat vahvasti viennin ja teollisuuden kehitykseen, ja niiden työllisyyden voi olettaa kääntyvän kasvuun, jos vienti lähtee ennusteiden mukaisesti kasvamaan. Kauppa reagoi kuluttajien tilanteeseen, mutta kaupan osalta voi jo nähdä merkkejä siitä, miten mm. verkkokaupan lisääntyminen näkyy työllisyydessä. Pidemmällä aikavälillä kaupan rakennemuutos saattaa entisestään voimistaa negatiivista työllisyyskehitystä. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa työllisyyden muutos on ainakin tilapäisesti kääntynyt lievästi positiiviseksi. Useilla muilla palvelutoimialoilla jo viime vuonna nähty pieni työllisyyden kasvu on jatkunut; kasvu tosin on varsin vaatimatonta. Tällaisia ovat olleet rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä kiinteistöala (joukossa muutamia hyvin negatiivisia kuukausia), hallinto- ja tukipalvelutoiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä taiteet, viihde ja virkistys. Työllisyystilanne on 213 214 ollut enemmän tai vähemmän vakaa informaatio- ja viestintäpalveluissa. Muussa palvelutoiminnassa työllisyys kasvoi vuoden 214 lopulla, mutta aivan viime kuukausina niin ei ole ollut. Näyttäisi siis siltä, että palvelusektorilla näinkin vaatimaton (VM:n arvio vuodelle 215 on,9 %) tuotannon kasvu johtaa työllisten määrän kasvuun. Itse asiassa vuonna 212 palvelutuotannon kasvu oli yhtä vaatimatonta ja työllisten määrä kasvoi 14 hengellä. Niinpä kysymys kuuluukin, kuinka paljon palveluiden työllisyys voi seuraavan kahden vuoden aikana kasvaa? Palvelutuotannon ennustetaan (VM) kasvavan 1,5 % vuonna 216, joten edellytyksiä melko suureenkin työllisyyden kasvuun voisi siis vuonna 216 olla. Yksi selitys sille, että työllisten lukumäärä palveluissa voi kasvaa melko vaatimattomankin talouskasvun oloissa, on se, että merkittävä osa työllisyyden kasvusta saattaa olla osa-aikatyötä.
1 KUVIO 11: Koko- ja osa-aikatyöllisten kehitys 124 122 12 118 116 114 112 11 18 16 14 12 1 98 Indeksi, 23/1=1, kausitasoitettu Kokoaikatyölliset Osa-aikatyölliset 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Työtuntien määrä on palveluissa laskenut vuodesta 212 lähtien, mutta viime aikoina tasaantuen. Merkittävä osa konaistyöllisyyden kasvusta viime vuosina onkin ollut osa-aikatyötä. Tämä voi jatkua myös ensi vuonna, ja osaltaan vaikuttaa siihen, että pienikin tuotannon kasvu riittää parantamaan työllisyyttä 6. Osa-aikatyö selittää hyvin pitkälti viimeaikojen työllisten määrän kasvua. Sen sijaan työtuntien määrä ei juuri ole kasvanut. Kuvio 12. Palveluiden työllisyyskehitys ja ennuste vuosille 215 216 1 85 tuhatta henkeä 1 8 1 75 1815 1836 1 7 1 65 1 6 1 55 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Palveluiden työllisyys on viime aikoina ollut kasvussa. Nyt arvioimme, että vuositasolla 215 palveluiden työllisyyden kasvu tulee olemaan 16 henkeä. Se kompensoi työllisyyden laskua teollisuudessa ja rakentamisessa. Ensi vuonna ennustamme palveluiden työllisyyden kasvavan hieman enemmän eli 21 hengellä. Se riittää kääntämään myös kokonaistyöllisyyden kasvuun. 6 Myös nollatuntisopimusten määrä on melko suuri; tällä hetkellä on kuitenkin vaikea arvioida tarkemmin, kuinka paljon se selittäisi työllisyyden kasvua, ks. http://tietotrenditblogi.stat.fi/kenelle-kay-nollatuntisopimus/
11 3. TYÖVOIMAA PALAA TYÖMARKKINOILLE KYSYNNÄN ALKAESSA ELPYÄ Työikäisen väestön määrä kasvaa edelleen Suomen 15 74-vuotiaan työikäisen väestön määrä on noin 4 11 henkeä vuosina 215 ja 216. Työikäisen väestön määrä jatkaa kasvua vuosikymmenen loppuun asti. Sitä vastoin 15 64- vuotiaiden määrä on alkanut vähentyä jo vuonna 212 ja määrä alenee hieman yli 1 hengen vuosivauhdilla lähivuosien aikana. Ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli helmikuun lopussa 5 472 971 henkilöä ja kasvoi alkuvuonna noin 1 hengellä. Väestönkasvu muodostui muuttovoitosta ulkomailta, joka kuitenkin vähentyi edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Maahanmuuttajien ollessa pääsääntöisesti parhaassa työiässä olevia, on muuttovoitolla työvoiman tarjontaa kasvattava vaikutus. Erityisesti 25 39-vuotiaiden ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on noussut viime vuosina ripeästi. Korkeimmillaan ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on 3 34-vuotiaiden joukossa nousten jo 9 prosenttiin vuonna 214. Kaikkinensa ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä oli vuoden 214 aikana 4 prosenttia 7. Työikäisen väestön kasvu kohdistuu nuoremmissa ikäluokissa nimenomaan maahanmuuttajiin. Sitä vastoin kotoperäinen alle 25-vuotias väestö vähenee vuosittain tuhansilla 22-luvun alkuun asti, 25 59-vuotiaan väestön pysyessä saman suuruisena. Yli 6-vuotiaan väestömäärän kasvu lisää kuitenkin koko työikäisen väestön määrää Suomessa aina 22-luvun puoliväliin saakka, joka jälkeen se kääntyy selvään laskuun. Työvoiman tarjonta on kääntynyt loivaan kasvuun Vuoden 214 alkupuoliskolla työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvoi työmarkkinoiden tiukentuneesta tilanteesta johtuen. Osa työvoimasta poistuu työmarkkinoilta aina silloin, kun usko uuden työn löytymiseen hiipuu. Ensimmäiset merkit työvoiman tarjonnan kääntymisestä pieneen kasvuun saatiin kuitenkin vuoden 214 syyskuussa. Neljännesvuositiedot vahvistavat muutoksen ja työvoiman tarjonta on kasvanut vuoden 214 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Toisaalta samantyyppistä pientä positiivista signaalia ovat antaneet tiedot piilotyöttömyyden kehittymisestä. 7 Työvoiman määrää lisäävät myös tilapäisesti Suomessa työskentelevät ulkomaalaiset.
12 Kuvio 13. Työvoimaan kuulumattomat 15 74-vuotiaat 1 6 1 5 1 4 1 3 1 2 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 28 21 213 214 215 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus Edelleen on kuitenkin seurattava, onko tämä signaali työmarkkinatilanteen pysyvämmästä positiivisesta vireestä, koska työttömyys on kuitenkin edelleen kasvanut. Työttömyyden kasvu selittyy kuitenkin osaltaan juuri työmarkkinoille palaavilla. Ja koska työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden ja piilotyöttömien määrä reagoi herkästi kysynnän muutoksiin, on hyvinkin mahdollista, että vuoden loppua kohden mentäessä myös työttömyys kääntyy laskuun. Työllisyyden kasvu on ollut viime aikoina erityisesti palvelualojen varassa, mutta viennin hienoisen piristymisen seurauksena myös teollisuudessa ja jalostuksessa on odotettavissa mahdollisesti pieni käänne parempaan suuntaan. Saman vireen jatkuessa voidaan vuoden 216 aikana nähdä jo huomattavasti parempi tilanne työmarkkinoilla. Kuvio 14. Piilotyöttömät (kausitasoitettu aikasarja) 16 14 12 1 8 6 4 2 '97 '98 '99 ' '1 '2 '3 '4 '5 '6 '7 '8 '9 '1 '11 '12 '13 '14 '15 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus
13 Piilotyöttömyys 8 kääntyi kasvuun vuonna 29, ja vuoden 214 marraskuussa piilotyöttömien määrä nousi korkeimmillaan 156 henkeen. Vuoden 215 alkupuolella piilotyöttömiä on ollut kuukausitasolla noin kymmenentuhatta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Helmikuussa piilotyöttömiä oli 121 henkilöä, vaikkakin maaliskuussa taas hieman enemmän, 13. Piilotyöttömien määrän alentuessa vuoden vaiheessa on työttömien määrä edelleen kasvanut. Markkinoiden pienen piristymisen vuoksi näyttää siltä, että työvoiman ulkopuolella olevat ovat ainakin jossain määrin aktivoituneet ja alkaneet hakea töitä yhä enenevissä määrin. Ilmiö, jossa työttömyys hetkellisesti kasvaa taloustilanteen muuttuessa, voisi sen valossa olla nyt ajankohtainen. Työvoiman ulkopuolella olevista ikäryhmistä suurin kasvu on ollut yli 65-vuotiailla, mikä selittyy sekä ikäkohortin kasvulla että eläkkeelle jäävien määrällä. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrissä on havaittavissa kuitenkin selkeä muutos. Alle 65-vuotiaat ovat pysyneet työvoimassa enenevissä määrin. Eläkkeelle siirtymisen myöhentyminen lisääkin työvoimaa matalasuhdanteesta riippumatta. Parhaassa työiässä olevia 25 44-vuotiaita tarkastellen suurin siirtymä työmarkkinoiden ulkopuolelle tapahtui vuonna 213, mutta tasaantui vuoden 214 kuluessa. Miehillä työmarkkinoiden ulkopuolelle siirtymisiä oli samassa ikäryhmässä edelleen jonkin verran enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta naisilla tilanne on alkanut jo tasaantua. 35 44-vuotiailla naisilla työvoimaan kuulumattomien määrä kääntyi jo pieneen laskuun. Kaiken kaikkiaan viimeisen vuoden aikana työmarkkinoilta poistui erityisesti enemmän miehiä kuin naisia, mikä viittaa toimialojen erilaiseen kehitykseen. Miesvaltaisilla aloilla teollisuudessa ja rakentamisessa työn kysyntä on vähentynyt jo pitkään eikä osaaminen aina jousta muille aloille siirtymiseksi. Moni mies on luopunut työnhausta. Sitä vastoin palveluiden suhteellisen hyvä tilanne on edistänyt naisten pysymistä työvoimassa. Työmarkkinat ovat matalasuhdanteenkin aikana varsin dynaamiset. Työpaikkoja on edelleen avoinna, erityisesti palvelualoilla ja virrat työmarkkinoilla kulkevat sekä työllisyyden että työttömyyden välillä. Suhdanteiden heiketessä myös työvoiman ulkopuolelta siirrytään suhteellisen usein työllisyyteen ja työttömyyteen ja toisaalta päinvastoin, joten isoa osaa työvoiman ulkopuolella olevista voi virallisista määritelmistä huolimatta pitää tosiasiallisena työvoimana. 9 Työvoiman määrän muuttuessa myös osallistumisasteet muuttuvat. Väestörakenteen kehitys ja matalasuhdanne vaikuttavat ikäryhmittäisiin osallistumisasteisiin melko voimakkaasti. Nuorten, yhä pienenevien ikäluokkien ja toisaalta suurten, mutta ikääntyvien ikäluokkien osuus työvoiman tarjonnassa on kasvava. 8 Tilastokeskuksen määritelmän mukaan piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä viimeisen neljän viikon aikana. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt. 9 Schauman, Heidi, Vanhala, Juuso, Virén Matti (214): Suomen työntekijävirrat suuria. Euro&Talous 3/214. Suomen Pankki.
14 Kuvio 15. Työvoimaosuudet ikäryhmittäin vuosina 2 ja 211-214 1 % 9 % 8 % 7 % 2 212 213 214 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % 15-19 2-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 65-69 7-74 Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 55 64-vuotiaiden osuus vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkeläisistä on laskenut viime vuosina selvästi ja 65 74-vuotiaiden osuus kasvanut ja myös ikäluokkien suuren koon vuoksi työvoiman kokonaismäärä on kasvanut merkittävästi. Työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden osalta ns. parhaassa työiässä olevien jääminen työvoiman ulkopuolelle on tasaantunut. Kuitenkin työvoiman ulkopuolella olevista erityisesti ns. kotona olevat ovat merkittävä työvoimareservi. Pidemmäksi aikaa työvoimasta ovat yhä enenevissä määrin jääneet kaikkein pienimpien, alle 3-vuotiaiden lasten sekä monilapsisien, yli kolmen lapsen perheiden äidit 1. Taloudellisen huoltosuhteen 11 vuoksi työvoiman ulkopuolelle siirtyneiden määrää on seurattava tarkoin. Väestön ikääntymisen ohella pitkittynyt hidas kasvu, jossa työttömyys pysyttelee korkealla tasolla, rakenteellinen työttömyys kasvaa ja työvoiman ulkopuolella olevien osuus on suuri, rasittaa huoltosuhdetta. 1 Työvoimatutkimus (214): Monilapsisten perheiden äitien työllisyys kääntyi laskuun. Tilastokeskus. 11 eli kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti.
15 Kuvio 16. Huoltosuhteen kehitys 21 225,8,7,6,5,4,3,2,1, 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 221 222 223 224 225 Lähde: Tilastokeskus Työvoiman tarjontaennuste vuosille 215 216 Työvoimaa palaa työmarkkinoille jonkin verran vuonna 215, kun kysyntä alkaa hieman piristyä ja luottamus uuden työn löytymiseen vahvistuu. Käytettävissä olevan työvoiman lisäys kasvattaa hetkellisesti myös työttömyyttä. Vuonna 216 paluu työvoimaan jatkuu edelleen, vaikkakin edelleen melko hitaasti. Vanhimmat ikäkohortit ovat pysyneet työvoimassa yhä pidempään viime vuosien aikana. Erityisesti eläkkeelle siirtymisiän nousu alle 65-vuotiailla lisää työvoiman tarjontaa. Myös ikäluokkien suuri koko lisää työvoiman määrää. Sitä vastoin nuoren ja keski-ikäisen väestön työvoiman tarjontaan vaikuttaa vielä työmarkkinanäkymien yleinen epävarmuus. Työvoimaosuus kasvaa kuitenkin alle 25-vuotiaiden joukossa ikäluokkien koon pienenemisen seurauksena. Vuoden 216 aikana paluu työvoiman ulkopuolelta työmarkkinoille jatkuu, mutta edelleen melko verkkaisesti. Taulukko 1. Työvoimaosuus ja työvoima ikäryhmittäin vuonna 213 ja ennusteet vuosille 214 ja 215 Työvoimaosuus, % ikäluokasta Työvoima, 1 henkeä Ikä 214 215e 216e 214 215e 216e 15-24 5,5 5,8 51,4 329 327 327 25-59 85,6 85,7 85,9 2 16 2 19 2 112 6-74 24,8 25, 25,5 243 251 259 15-74 65,4 65,4 65,7 2 679 2 687 2 698
16 Päätelmät työvoiman tarjonnasta Työikäisen, 15 74-vuotiaan, väestön määrän on noin 4 11 henkeä vuosina 215 ja 216 jatkaen vielä kasvua ikärakenteen vanhenemisen vuoksi. Maahanmuutto lisää nuoren ja parhaassa työiässä olevan väestön määrää. Työvoiman määrä kasvaa vuonna 215 noin 8 hengellä, kun työvoimaa alkaa palata työmarkkinoille työllistymisnäkymien hienoisen parantumisen seurauksena. Myös piilotyöttömyys alkaa vähentyä. Kysynnän lievä piristyminen jatkuu vuonna 216 ja lisää työvoiman tarjontaa noin 11 hengellä. Työvoiman määrä kasvaa vanhimmissa ikäluokissa edelleen. Nuoren työvoiman määrällinen tarjonta sitä vastoin vähenee hieman, vaikka työvoimaosuus kasvaa ikäkohorttien pienentymisen myötä. Parhaassa työiässä olevien työvoimantarjonta lisääntyy hieman. Työvoiman kysynnän lisääntyessä ja näkyminen piristyessä hieman, työmarkkinoille palaavan työvoiman määrä kasvaa ja nostaa samalla työttömyysastetta hetkellisesti. 4. TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE VAIKEUTUU Työttömyyskehitys TEM:n ja Tilastokeskuksen lukujen valossa Ennusteemme on, että työttömien työnhakijoiden määrä on 347 henkilöä vuonna 215. Vuonna 216 työttömiä työnhakijoita on 349 (214: 325 7). Pitkäaikaistyöttömiä eli yli 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleita henkilöitä on 16 henkilöä vuonna 215 ja 119 henkilöä vuonna 216 (214: 9 5). Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on 39 henkilöä vuonna 215 ja 37 henkilöä vuonna 216 (214: 43 3). Kuva 17. Työttömien työnhakijoiden, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrien kehitys 6 5 4 3 2 1 349 347 119 16 39 37 Työttömät työnhakijat Pitkäaikaistyöttömät Nuoret työttömät työnhakijat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto
17 Kuviossa 18 esitetään alkaneiden ja päättyneiden työttömyysjaksojen määrän kehitys TEM:n tilastoissa. Kuviossa näkyy työmarkkinoiden heikko dynamiikka: sekä alkaneiden että päättyneiden työttömyysjaksojen määrä on laskussa. Kuvio 18. Alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Alkaneet työttömyysjaksot Päättyneet työttömyysjaksot 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto Syksyn 214 työmarkkinaennusteessa kerroimme, että ero Tilastokeskuksen tilastoiman työttömyyden ja TEM:n työttömien työnhakijoiden määrän välillä oli historiallisen suuri. Ero on kuitenkin kasvanut entisestään. Molempien määritelmien mukaiset työttömyydet ovat olleet kasvussa vuodesta 212 alkaen, mutta työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut Tilastokeskuksen työttömien määrää nopeammin. Maaliskuussa 215 oli 347 työtöntä työnhakijaa ja 272 Tilastokeskuksen tilastoimaa työtöntä. Kuvio 19. Työttömät työvoimatutkimuksen ja työttömät työnhakijat työnvälitystilaston mukaan 4 35 3 25 2 15 1 5 Työttömät TEM Työttömät TK 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Kuten syksyllä 214, keskeisin selittäjä lukujen erolle on heikko suhdannetilanne. Tilastokeskus tilastoi työttömiksi vain tietyin kriteerein aktiivisesti työtä hakeneet henkilöt, joten työnhausta vaikean työmarkkinatilanteen vuoksi luopuneet eivät näy Tilastokeskuksen luvuissa. Kun suhdannetilanne paranee, työnhausta luopuneet alkavat taas hakea aktiivisesti töitä, ja Tilastokeskuksen työttömyysluvut lähtevät nousuun samalla kun TEM:n työttömien työnhakijoiden määrä laskee.
18 Tällä hetkellä ei ole merkkejä siitä, että erilaisiin määritelmiin perustuvien työttömyyslukujen ero olisi kaventumassa. Jotta näin kävisi, työvoiman ulkopuolelta pitäisi siirtyä ihmisiä työhön ja aktiiviseen työnhakuun. Työvoiman ulkopuolisten määrä on alkuvuonna 215 ollut hieman alhaisempi kuin vuotta aiemmin, mutta edelleen luvut ovat muihin lähivuosiin verrattuna hyvin korkeat. Uusi tapa ennustaa työttömyyttä on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ETLAnow-malli. Malli hyödyntää Google-hakuja ja pyrkii niiden avulla ennustamaan nykyhetken ja lähitulevaisuuden työttömyyttä 12. Mallin aineistona on työttömyys- ja työttömyysturva-aiheisten sanojen (esimerkiksi työttömyyskassa, työttömyyspäiväraha ) Google-hakujen osuus kaikista Google-hauista tietyllä maantieteellisellä alueella tiettynä ajankohtana. Mallin voidaan katsoa ennustavan hyvin työttömäksi jäämistä, sillä juuri ennen työttömyyden alkua kiinnostus työttömyysaikaiseen toimeentuloon lienee suuri. Malli ennustaa Tilastokeskuksen määritelmän mukaista työttömyysastetta, mutta sitä voidaan hyödyntää myös työttömien työnhakijoiden määrän ennustamiseen. Kuvio 2. Tilastokeskuksen tilastoima työttömyysaste ja ETLAnow-ennuste. Lähde: www.etla.fi/etlanow Kuviosta 2 havaitaan, että ETLAnow-malli on ennustanut Tilastokeskuksen työttömyysastetta hyvin tarkasti. Maaliskuun 215 Tilastokeskuksen työttömyysaste oli 1,3 % ja ETLAnow-ennuste maaliskuulle 9,37 % 13. Aivan viime aikoina ETLAnow-ennusteen luvut ovat lähteneet laskuun, mikä saattaa ennakoida työttömyysasteen laskua. Vuonna 213 tuli voimaan useita tilastointi- ja menetelmämuutoksia, jotka ovat kasvattaneet työttömien työnhakijoiden määrää TEM:n tilastoissa 14. Nämä muutokset eivät kuitenkaan selitä sitä, miksi ero on jatkanut kasvamistaan. Politiikkamuutos, jolla voi olla vaikutusta työttömien työnhakijoiden määrään, on 1.1.215 voimaan tullut yli 3 päivää työmarkkinatuella olleiden pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoi- 12 Myös nykyhetkeä tulee ennustaa, sillä tilastotiedot tulevat viiveellä. 13 ETLAnow-ennuste päivittyy joka päivä. Tässä raportoidaan Tilastokeskuksen maaliskuun työttömyysasteen julkistuspäivänä 23.4.215 julkaistu ETLAnow-ennusteluku. 14 Muutoksista tarkemmin syksyn 214 ennusteessa.
19 tusvastuun siirto valtiolta kunnille. Vuosina 26 214 raja oli 5 päivää. Kun työmarkkinatuen rahoitusvastuu jaettiin valtion ja kuntien kesken yli 5 päivää työmarkkinatuella olleiden osalta vuonna 26, pitkäaikaistyöttömien aktivointiasteet kunnissa nousivat ja yli 5 päivää työmarkkinatuella olleiden määrä laski 25 % 15. On odotettavissa, että nyt rajan laskiessa 3 päivään kunnat alkavat kohdistaa aktivointitoimia enemmän myös 3 499 päivää työmarkkinatuella olleille. Tilastotietoa 3 499 päivää työmarkkinatuella olleisiin pitkäaikaistyöttömiin suunnatuista aktivointitoimista ei vielä ole. Kuviosta 21 näkyy selkeästi, että kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien määrä kasvoi voimakkaasti vuodenvaihteessa, jolloin kuntien rahoitusvastuun raja laski 5 päivästä 3:aan. Tässä vaiheessa emme kuitenkaan vielä pysty sanomaan, miten paljon enemmän määrä olisi kasvanut ilman aktivointitoimia. Kuvio 21. Kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen saajien määrä 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Lähde: KELA Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa elokuussa 213 linjattiin, että TE-toimistojen tulee lisätä työtarjouksien tekemistä kaikille työttömille. Räisäsen ja Järvelän (214) 16 tutkimuksen mukaan työtarjouksia tehtiin vuoden 214 ensimmäisellä kolmanneksella huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna. Työtarjoukset ovat tehostaneet paikkojen täyttöä ja niillä on ollut merkitystä alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden kannalta. Myös uusimmat tilastoluvut kertovat, että työtarjousten määrä ja merkitys ovat kasvaneet. Työtarjouksesta tai muuten TE-toimiston hakijalla täyttyneiden paikkojen osuus kaikista täyttyneistä paikoista kasvoi vuoden 213 lopun 9 %:sta yli 2 %:iin vuoden 214 lopulla. Kuukausittainen vaihtelu on kuitenkin suurta, ja maaliskuussa 215 osuus oli 14 %. Trendi on kuitenkin kasvava. Työtarjousten rooli työpaikkojen täytössä vaihtelee alueittain. Työtarjouksesta täytettyjen paikkojen osuus on korkein Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Suomessa, Etelä-Savossa ja Etelä- Pohjanmaalla. Pienimmät osuudet ovat Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Kuitenkin määrällisesti eniten työtarjouksia annettiin joulukuun 213 ja maaliskuun 215 välisenä aikana Uudellamaalla ja vähiten Kainuussa. 15 Riipinen, Järvinen, Valtakari (214): Arvio työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen vaikutuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 28 /214. 16 Räisänen ja Järvelä (214): Työtarjousten käytön lisäys vuoden 214 politiikkamuutoksen arviointia. TEManalyyseja 61 / 214.
2 Työttömyyden pitkittyminen Maaliskuussa 215 keskimääräinen työttömyysjakson pituus oli 51 viikkoa. Päättyneiden työttömyysjaksojen keskimääräinen pituus oli 23 viikkoa. Kuviosta 22 havaitaan, että päättyneiden työttömyysjaksojen pituus oli vuonna 214 joka kuukausi pidempi kuin vuotta aiemmin. Pidentymiskehitys näyttää jatkuvan vuonna 215. Kuvio 22. Päättyneiden työttömyysjaksojen pituus 24 22 2 Vkoa 18 16 14 12 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kuukausi 28 21 213 214 215 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto Kuviossa 23 esitetään alkaneiden ja päättyneiden pitkäaikaistyöttömyysjaksojen määrän kehitys. Vaikka päättyneiden pitkäaikaistyöttömyyksien määrä on kasvussa, alkaneiden pitkäaikaistyöttömyyksien eli työttömyysjaksojen, joiden pituus ylittää 12 kuukautta, määrä kasvaa vielä nopeammin. On syytä muistaa, että työttömyysjakson päättyminen ei välttämättä tarkoita avoimille työmarkkinoille työllistymistä, vaan se voi tarkoittaa esimerkiksi eläkkeelle tai palveluiden piiriin siirtymistä. Vuonna 214 12 24 kuukautta kestäneistä päättyneistä työttömyysjaksoista 21,7 % päättyi työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Yli 24 kuukautta työttömänä olleiden tilanne oli vielä heikompi: heidän päättyneistä työttömyysjaksoistaan vain 7,4 %:ssa syynä oli avoimille työmarkkinoille työllistyminen. Kuvio 23. Alkaneet ja päättyneet pitkäaikaistyöttömyysjaksot (12 kuukauden keskiarvo) 8 7 6 5 4 3 2 Alkaneet pitkäaikaistyöttömyysjaksot 1 Päättyneet pitkäaikaistyöttömyydet 27 28 29 21 211 212 213 214 215 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto
21 Rakenteellinen työttömyys Kuviossa 24 esitetään rakenteellisen työttömyyden kehitys vuodesta 212 alkaen. Tämä neljästä toisensa poissulkevasta ryhmästä koostuva vaikeasti työllistyvien indikaattori on TEM:n käyttämä rakenteellisen työttömyyden mittari. Rakennetyöttömiä oli vuosina 211 212 noin 14 henkilöä, kun maaliskuussa 215 heitä oli 23 henkilöä. Rakennetyöttömistä nuoria alle 25-vuotiaita on hieman alle 1 %. 25 49- vuotiaiden ja yli 5-vuotiaiden osuudet rakennetyöttömistä ovat lähes yhtä suuret. Rakennetyöttömät ovat useammin miehiä kuin naisia: maaliskuussa 215 rakennetyöttömistä oli miehiä 119 ja naisia noin 84. Kuvio 24. Rakenteellinen työttömyys ja sen osaryhmät, vuosimuutos 3 25 2 15 1 5-5 -1 212 213 214 215 Pitkäaikaistyöttömät Toistuvaistyöttömät (12/16 kk) Palvelujen jälkeen työttömäksi Toistuvaisesti palveluihin Rakentellinen työttömyys yhteensä Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto Rakennetyöttömyyden vuosikasvu on noussut jo yli 25 henkilöön. Suhdanneluonteisena alkanut työttömyys voi pitkittyessään muuttua rakenteelliseksi. Rakennetyöttömyys on kasvanut nopeasti viime vuosina, mutta sen purkaminen on hidasta siinäkin tapauksessa, että talouskasvu lähtee käyntiin. Rakennetyöttömyyden purkaminen on yksi tulevan hallituksen keskeisimpiä haasteita. Työnvälitystilaston mukaan työttömien työnhakijoiden aktivointiaste on laskenut vuoden 211 31 %:sta 27 %:iin vuonna 214. Jos tarkastellaan vain pitkäaikaistyöttömiä, aktivointiasteet ovat huomattavasti pienemmät ja ne ovat pienentyneet edelleen. Vuonna 211 pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste oli 11 % ja vuonna 214 8 %. Kuviossa 25 esitetään työttömyysjaksojen kesto ikäryhmittäin. Työttömyysjaksot ovat pidentyneet kaikissa ikäryhmissä koko vuoden 214 ja alkuvuoden 215. Jo lähes kaksi vuotta työttömyysjaksot ovat pidentyneet kaikissa ikäryhmissä joka kuukausi edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyysjaksojen pituus on kasvanut nopeimmin vuoden 214 aikana, mutta heikoin tilanne on edelleen yli 55-vuotiailla, joiden työttömyysjaksojen pituus on noussut yli 9 viikkoon.
22 Kuvio 25. Työttömyyden kesto ikäryhmittäin (12 kuukauden keskiarvo) Vkoa 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 27 28 29 21 211 212 213 214 215 yli 55 v. Ikä yhteensä 25-54 v. Nuoret Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen: avoimet ja täytetyt paikat sekä työvoiman saatavuus Kuviossa 26 esitetään avoimien työpaikkojen määrän kehitys vuoden 212 alusta maaliskuuhun 215. Kuvasta havaitaan, että avoimien paikkojen määrässä on huomattava kausivaihtelu: määrä on suurimmillaan helmikuussa. 12 kuukauden keskiarvon tarkastelu osoittaa, että kausivaihtelusta puhdistettuna avoimien työpaikkojen määrä on viime vuodet pysynyt suunnilleen samana. Kuvio 26. Avoimien työpaikkojen määrä. 7 6 5 4 3 2 Avoimet työpaikat Avoimet työpaikat (12 kk keskiarvo) 1 212 213 214 215 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto Vuonna 214 TE-toimistoissa oli auki suunnilleen sama määrä (469 ) avoimia työpaikkoja kuin vuonna 213 (47 ). Paikoista oli täyttynyt kahden viikon kuluessa avaamisesta 161 vuonna 214, mikä on vähemmän kuin vuonna 213 (17 ). Kaikkiaan täyttyneitä työpaikkoja oli 443 vuonna 214 ja 451 vuonna 213.