Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma Onnettomuusanalyysin tulokset 21.2.2013
KALVOSARJAN SISÄLTÖ Yhteenveto Onnettomuuskehitys, riskit ja vakavuus aluetasolla Onnettomuuksien osalliset ja osallisten riskit Onnettomuusluokat Tutkijalautakunta-aineistojen analyysiä ja liikennekuolemien taustoja Onnettomuuskustannukset Onnettomuuskasaumat kartalla
YHTEENVETO 1/4 Ylä-Pirkanmaan alueella tapahtuu vuosittain keskimäärin neljä kuolemaan ja 46 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksien määrä yksittäisissä kunnissa ja seudulla on pysynyt viimeisen 10 vuoden ajan suunnilleen samalla tasolla. Onnettomuuksissa on kuollut ja loukkaantunut vuosittain keskimäärin 70 henkilöä ja määrän voidaan tulkita olevan hivenen laskussa. Ylä-Pirkanmaalla tapahtuu hieman enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Pirkanmaalla, mutta ei juurikaan enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Viime vuosina erityisesti Juupajoella ja Orivedellä on tapahtunut enemmän onnettomuuksia kuin keskimäärin Pirkanmaalla ja Suomessa. Ylä-Pirkanmaan alueella liikenneonnettomuuksien vakavuusaste on ollut viimeisen viiden vuoden aikana jopa puolet suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Ylä-Pirkanmaan vakavuusaste on myös huomattavasti korkeampi kuin Pirkanmaalla keskimäärin. Ylä-Pirkanmaan onnettomuuksista selvästi suurin osa on henkilöautoonnettomuuksia, yli 60%. Jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksien osuus on noin 12%. Mopo-onnettomuudet ovat valitettavan selvässä kasvussa. Kunnittaisessa vertailussa nähdään selvästi mopo-onnettomuuksien kasvu liki kaikissa kunnissa. Autoilijaonnettomuudet korostuvat myös selvästi jokaisessa kunnassa.
YHTEENVETO 2/4 Suhteutettuna väkilukuun henkilöauton kuljettajalla on Ylä-Pirkanmaalla 30% suurempi riski joutua onnettomuuteen kuin keskimäärin Suomessa. Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksia sen sijaan tapahtuu vähemmän kuin keskimäärin Suomessa. Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus liikenteen uhreista on Ylä-Pirkanmaalla selvästi alhaisempi kuin Pirkanmaalla tai Suomessa keskimäärin. Myös onnettomuusriski asukasta kohden on hieman alhaisempi. Mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osuus liikenteen uhreista on Ylä-Pirkanmaalla alhaisempi kuin Pirkanmaalla ja Suomessa keskimäärin. Viimeisen viiden vuoden aikana onnettomuusriski on kuitenkin kivunnut jopa suuremmaksi kuin Suomessa keskimäärin. Mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksia lukuun ottamatta kaikkien muiden kulkumuotojen onnettomuuksien määrä on vähentynyt Ylä-Pirkanmaalla vuosina 2002 2011. 15 22-vuotiaiden osuus liikenneonnettomuuksissa kuljettajina olleista on 19%. Kuolleista ja loukkaantuneista kuljettajista osuus on jopa 24% (ikäryhmän osuus väestöstä on alle 8%). Ylivoimaisesti suurin yksittäinen liikenteessä loukkaantuva ikäluokka on 15-vuotiaat. Onnettomuuksissa kuljettajana toimii useimmiten yli 24-vuotias henkilö. Kun tarkastellaan vain kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia, korostuu erityisesti 15 17-vuotiaiden kuljettajien onnettomuudet.
YHTEENVETO 3/4 Kolmannes kaikista liikenneonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia ja joka neljäs hirvieläinonnettomuus. Hirvieläinonnettomuudet johtavat onneksi harvoin henkilövahinkoihin. Kohtaamis-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuudet nousevat esille vertailtaessa kaikkia ja henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Henkilövahinko-onnettomuuksista noin kolme neljästä tapahtuu maanteillä taajaman ulkopuolella, missä suurimpana ongelmana ovat yksittäisonnettomuudet ja pääteiden kohtaamisonnettomuudet. Taajamien maanteillä ja kaduilla mopo-, jalankulkija- ja polkupyörä-onnettomuudet kasvattavat selvästi osuuttaan. Viimeisen 10 vuoden aikana rattijuoppotapauksia on ollut keskimäärin 11% kaikista onnettomuuksista. Rattijuoppojen osuus henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa on suurempi, 16%. Viime vuosina erityisesti rattijuoppotapaukset henkilövahinko-onnettomuuksissa ovat vähentyneet. Ylä-Pirkanmaan liikenteessä menehtyi viimeisen viiden vuoden aikana 24 henkilöä. Suurin osa onnettomuuksista oli yksittäis- ja kohtaamisonnettomuuksia. Neljässä tapauksessa osallisena oli raskas ajoneuvo ja viisi tapausta oli alkoholionnettomuuksia. Ylä-Pirkanmaan valta- ja kantateiden onnettomuusmäärät ovat selvästi vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana. Sen sijaan yhdysteiden onnettomuudet ovat pysyneet samalla tasolla tai ehkä hieman jopa kasvaneet. Seudun onnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain noin 25 miljoonan euron kustannukset (noin 140 /asukas: Juupajoki 0,3M, Orivesi 1,3M, Ruovesi 0,7M, Mänttä-Vilppula 1,6M, Virrat 1,1M ).
YHTEENVETO 4/4 Tutkijalautakunta-aineiston mukaan koko Pirkanmaan liikenneonnettomuuksissa kuolleista vuosina 2002 2011 Tieltä suistumisia 43% ja kohtaamisonnettomuuksia 39%. Rattijuoppoja pääaiheuttajista 31% ja yksittäisonnettomuuksista 44%. Onnettomuuden tapahtuessa vähintään 10 km/h ylinopeutta ajoi pääaiheuttajista 43% ja yksittäisonnettomuuksista 60%. Liki joka kolmas onnettomuuden pääaiheuttaja ajoi yli 20 km/h ylinopeutta ja joka neljäs jopa yli 30 km/h ylinopeutta. Jalankulkijoista 64% ja pyöräilijöistä 71% ei noudattanut liikennesääntöjä. Kuolleista turvavyötä ei käyttänyt 48% (eri todennäköisyyksillä pelastuneita olisi ollut yhteensä 39% (35 kpl)). Vammautuneista turvavyötä ei käyttänyt 32% (eri todennäköisyyksillä pelastuneita olisi ollut yhteensä 33% (25 kpl)). Turvavyön käyttö olisi estänyt vammautumisen tai lieventänyt vammoja 68%:lla (24 kpl). Hämärällä tai pimeällä menehtyi 24 jalankulkijaa, joista kukaan ei käyttänyt heijastinta. Heijastinta käyttämällä liki kolmannes (7 kpl) olisi selvinnyt hengissä. Polkupyöräonnettomuuksissa menehtyneistä 16 pyöräilijästä 19% (3 kpl) käytti kypärää. Kypärää käyttämällä 13% (2 kpl) olisi selvinnyt hengissä. Yli kolmannes onnettomuuksista johtui itsemurhasta, sairaskohtauksesta tai nukahtamisesta. Liki joka neljännen onnettomuuden taustalla oli mm. alkoholi, sairaus, väsymys, mielentila tai kiire.
Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma ONNETTOMUUSKEHITYS, RISKIT JA VAKAVUUS ALUETASOLLA
Ylä-Pirkanmaan alueella tapahtuu vuosittain (2007 2011) keskimäärin neljä kuolemaan ja 46 loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Viimeisen 10 vuoden ajan onnettomuudet ovat pysyneet suunnilleen samalla tasolla (keskiarvo 50). Yksittäisissä kunnissa onnettomuudet ovat myös pysyneet samalla tasolla.
Viimeisen 10 vuoden aikana onnettomuuksissa on kuollut ja loukkaantunut keskimäärin noin 70 henkilöä. Kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä on viime vuosina hieman laskenut.
Henkilövahinko-onnettomuuksien kokonaismäärä on pysynyt samalla tasolla tai hienoisesti laskenut (vähenemä 0 10%). Ainoastaan Juupajoella jossa vähäisten onnettomuusmäärien takia sattuman osuus on suuri ovat onnettomuudet kasvaneet 57%.
Ylä-Pirkanmaalla tapahtuu hieman enemmän henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia kuin Pirkanmaalla, mutta ei juurikaan enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Viime vuosina erityisesti Juupajoella ja Orivedellä on tapahtunut enemmän onnettomuuksia kuin keskimäärin seudulla ja Suomessa.
Ylä-Pirkanmaan alueella liikenneonnettomuuksien vakavuusaste on ollut viimeisen viiden vuoden aikana jopa puolet suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Ylä- Pirkanmaan vakavuusaste on myös huomattavasti korkeampi kuin Pirkanmaalla keskimäärin.
Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma ONNETTOMUUKSIEN OSALLISET JA OSALLISTEN RISKIT
Ylä-Pirkanmaan onnettomuuksista selvästi suurin osa on henkilöauto-onnettomuuksia, yli 60%. Jalankulkija- ja polkupyöräonnettomuuksien osuus on noin 12%. Mopoonnettomuudet ovat valitettavan selvässä kasvussa.
Kunnittaisessa vertailussa nähdään myös selvästi mopo-onnettomuuksien kasvu liki kaikissa kunnissa. Autoilijaonnettomuudet korostuvat jokaisessa kunnassa.
Suhteutettuna väkilukuun henkilöauton kuljettajalla on Ylä-Pirkanmaalla 30% suurempi riski joutua onnettomuuteen kuin keskimäärin Suomessa. Jalankulkija-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuuksia sen sijaan tapahtuu vähemmän kuin keskimäärin Suomessa. Kunnittaisessa vertailussa korostuvat ääripäät: Juupajoki ja Mänttä-Vilppula.
Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden osuus liikenteen uhreista on Ylä-Pirkanmaalla selvästi alhaisempi kuin Pirkanmaalla tai Suomessa keskimäärin. Myös onnettomuusriski asukasta kohden on hieman alhaisempi.
Mopoilijoiden ja moottoripyöräilijöiden osuus liikenteen uhreista on Ylä-Pirkanmaalla alhaisempi kuin Pirkanmaalla ja Suomessa keskimäärin. Onnettomuudet ovat kuitenkin olleet nousussa, erityisesti mopo-onnettomuudet. Viimeisen viiden vuoden aikana onnettomuusriski on jopa kivunnut suuremmaksi kuin Suomessa keskimäärin.
Mopo- ja moottoripyöräonnettomuuksia lukuun ottamatta kaikkien muiden kulkumuotojen onnettomuuksien määrä on vähentynyt Ylä-Pirkanmaalla vuosina 2002 2011. Mopo-onnettomuudet ovat kasvaneet erittäin paljon.
Henkilöautolla liikkuneiden osuus liikenteen uhreista on suurempi kuin Pirkanmaalla ja Suomessa keskimäärin. Henkilöautoilijoiden onnettomuusriski on noin 30% suurempi kuin keskimäärin Suomessa.
15 22-vuotiaiden osuus liikenneonnettomuuksissa kuljettajina olleista on 19%. Kuolleista ja loukkaantuneista kuljettajista osuus on jopa 24% (ikäryhmän osuus väestöstä on alle 8%). Ylivoimaisesti suurin yksittäinen liikenteessä loukkaantuva ikäluokka on 15-vuotiaat! Riskiryhmä 15 22-vuotiaat
Ja jos huomioidaan vain kuolleet ja loukkaantuneet, nousee nuorten ja etenkin 15- vuotiaiden osuus valitettavan suureksi. Riskiryhmä 15 20-vuotiaat
Jos kuljettajien lisäksi mukaan lasketaan myös matkustajat, korostuu vielä hieman enemmän nuorten henkilöiden loukkaantumiset. Riskiryhmä 15 22-vuotiaat
Onnettomuuksissa kuljettajana toimii useimmiten yli 24-vuotias henkilö. Kun tarkastellaan vain kuolemaan tai loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia, korostuu erityisesti 15 17-vuotiaiden kuljettajien onnettomuudet.
Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma ONNETTOMUUSLUOKAT
Kolmannes kaikista liikenneonnettomuuksista on yksittäisonnettomuuksia ja joka neljäs hirvieläinonnettomuus. Hirvieläinonnettomuudet johtavat onneksi harvoin henkilövahinkoihin. Kohtaamis-, polkupyörä- ja mopo-onnettomuudet nousevat esille vertailtaessa kaikkia ja henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia.
xx 72% 14% 14% Henkilövahinkoonnettomuuksista noin kolme neljästä tapahtuu maanteillä taajaman ulkopuolella, missä suurimpana ongelmana ovat yksittäisonnettomuudet ja pääteiden kohtaamisonnettomuudet. Taajamien maanteillä ja kaduilla mopo-, jalankulkijaja polkupyöräonnettomuudet kasvattavat selvästi osuuttaan.
Viimeisen 10 vuoden aikana rattijuoppotapauksia on ollut keskimäärin 11% kaikista onnettomuuksista. Rattijuoppojen osuus henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa on suurempi, 16%. Viime vuosina erityisesti rattijuoppotapaukset henkilövahinko-onnettomuuksissa ovat vähentyneet.
Ylä-Pirkanmaan valta- ja kantateiden onnettomuusmäärät ovat selvästi vähentyneet viimeisen 10 vuoden aikana. Sen sijaan yhdysteiden onnettomuudet ovat pysyneet samalla tasolla tai ehkä hieman jopa kasvaneet.
Ylä-Pirkanmaan valtateiden kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet selvästi viimeisen 10 vuoden aikana. Sen sijaan muiden tieluokkien onnettomuuksissa on ollut suurtakin vaihtelua.
Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTA- AINEISTOJEN ANALYYSIÄ JA LIIKENNEKUOLEMIEN TAUSTOJA
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet 2007 2011 Tilastokeskuksen tilastokirjassa on 21 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa 24 menehtynyttä (4,8 kuollutta / vuosi) ELY-keskuksen onnettomuusrekisterissä on 18 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa 21 menehtynyttä Kolmessa onnettomuudessa menehtyi enemmän kuin yksi henkilö (2 kpl kussakin) Onnettomuuksista 16 kpl (89%) tapahtui maanteillä, 15 taajaman ulkopuolella ja loput kaduilla Raskas liikenne oli osallisena neljässä (22%) ja alkoholi viidessä (28%) onnettomuudessa Onnettomuusluokat: 8 kpl kohtaamisonnettomuus (2*alkoholi) => suurin ongelma kohtaamiset! 5 kpl yksittäisonnettomuus, suistumisia (2*alkoholi) 2 kpl mopo-onnettomuus (1*alkoholi) 1 kpl risteämisonnettomuus 1 kpl jalankulkijaonnettomuus 1 kpl muu onnettomuus
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet koko Pirkanmaalla 2002 2011: tutkijalautakunta-analyysi Moottoriajoneuvo-onnettomuuksia yhteensä 208 kpl Menehtyneitä 232 kpl Vaikeasti vammautuneita 34 kpl Lievästi vammautuneita 118 kpl Vammautumattomia 97 kpl Kevyen liikenteen onnettomuuksia yhteensä 60 kpl, joista 16 kpl polkupyörä- ja 44 kpl jalankulkijaonnettomuuksia Menehtyneitä 61 kpl Lievästi vammautuneita 2 kpl Vammautumattomia 78 kpl
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet koko Pirkanmaalla 2002 2011: tutkijalautakunta-analyysi moottoriajoneuvo-onnettomuudet Onnettomuusluokat: Tieltä suistumisia 43% Kohtaamisonnettomuuksia 39% Risteysonnettomuuksia 8% Rattijuoppoja: Pääaiheuttajista 31% (!) Yksittäisonnettomuuksista 44% (!) Onnettomuuden tapahtuessa vähintään 10 km/h ylinopeutta ajoi: Pääaiheuttajista 43% (!!) Kaikista onnettomuudessa mukana olleista 31% Yksittäisonnettomuuksista 60% => Liki joka kolmas onnettomuuden pääaiheuttaja ajoi yli 20 km/h ylinopeutta ja joka neljäs jopa yli 30 km/h ylinopeutta!
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet koko Pirkanmaalla 2002 2011: tutkijalautakunta-analyysi kevyen liikenteen onnettomuudet Pyöräilyonnettomuuksista Risteysonnettomuuksia 38% (6 kpl) Muita onnettomuuksia 19% (3 kpl) Jalankulkuonnettomuuksista Suojatien ulkopuolella 82% (36 kpl) Suojateillä 18% (8 kpl) Alkoholi kevyen liikenteen onnettomuuksissa Aiheuttajista ylitti rattijuopumusrajan 18% (9 kpl) Kaikista osallisista ylitti rattijuopumusrajan 20% (12 kpl) Ylinopeutta 10 km/h tai enemmän ajoi 16% (8 kpl) kevyen liikenteen onnettomuuksissa mukana olleista moottoriajoneuvon kuljettajista Jalankulkijoista 64% ja pyöräilijöistä 71% ei noudattanut liikennesääntöjä!
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet koko Pirkanmaalla 2002 2011: tutkijalautakunta-analyysi turvavyön käyttö Kuolleista turvavyötä ei käyttänyt 48% Turvavyön käyttö Olisi pelastanut kuolemalta varmuudella 8% (7 kpl) Olisi pelastanut kuolemalta todennäköisesti 13% (12 kpl) Olisi pelastanut kuolemalta mahdollisesti 18% (16 kpl) Eri todennäköisyyksillä pelastuneita olisi ollut yhteensä 39% (35 kpl) Vammautuneista turvavyötä ei käyttänyt 32% Turvavyön käyttö Pelasti kuolemalta varmuudella 7% (5 kpl) Pelasti kuolemalta todennäköisesti 13% (10 kpl) Pelasti kuolemalta mahdollisesti 13% (10 kpl) Eri todennäköisyyksillä pelastuneita oli yhteensä 33% (25 kpl) Turvavyön käyttö olisi estänyt vammautumisen tai lieventänyt vammoja 68%:lla (24 kpl)
Kuolemaan johtaneet onnettomuudet koko Pirkanmaalla 2002 2011: tutkijalautakunta-analyysi heijastimen ja pyöräilykypärän käyttö Hämärällä tai pimeällä menehtyi 24 jalankulkijaa, joista kukaan ei käyttänyt heijastinta! Heijastinta käyttämällä liki kolmannes (7 kpl) olisi selvinnyt hengissä. Polkupyöräonnettomuuksissa menehtyneistä 16 pyöräilijästä 19% (3 kpl) käytti kypärää. Kypärää käyttämällä 13% (2 kpl) olisi selvinnyt hengissä
Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syyt tutkijalautakuntien mukaan Pirkanmaalla (välitön riski)
Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syyt tutkijalautakuntien mukaan Pirkanmaalla (taustariskit) Sis. alkoholi+sairaus+väsymys +mielentila+kiire
Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma ONNETTOMUUSKUSTANNUKSET
Onnettomuuskustannukset yhteiskunnalle Inhimillisten kärsimysten lisäksi liikenneonnettomuuksista aiheutuu aina myös laskennallisia kustannuksia, joista kuntasektorille kohdistuu 15 20% Välittömiä kunnalle kohdistuvia kustannuksia ovat mm. Palo- ja pelastustoimen menot Terveydenhuollon menot uhrien hoidosta ja kuntoutuksesta Toimeentulotuen tarpeen lisäys uhrien tulonmenetyksen ja menolisäyksen takia Sosiaalihuollon menot invalidisoituneille Liikenneympäristölle aiheutuneiden vaurioiden korjaaminen Kunnan verotulon alentuminen onnettomuusuhrien määräaikaisen tai pysyvän ansiotulonmenetyksen takia Kotihoidon tukipalvelut vammautuneille kuntoutusvaiheessa ja invalideille pysyvästi Laskennalliset liikenneonnettomuuksien yksikkökustannukset ovat: Henkilövahinkoon johtanut onnettomuus 493 000 euroa Omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus 2 950 euroa Ylä-Pirkanmaan tapahtui vuosina 2007 2011 keskimäärin 50 henkilövahinkoon johtanutta ja noin 171 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta vuodessa Seudun onnettomuuksista aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain noin 25 miljoonan euron kustannukset (noin 140 /asukas: Juupajoki 0,3M, Orivesi 1,3M, Ruovesi 0,7M, Mänttä-Vilppula 1,6M, Virrat 1,1M )
Onnettomuuskustannukset kunnalle, todellisia esimerkkejä kuntien tilinpäätöstiedoista
Ylä-Pirkanmaan liikenneturvallisuussuunnitelma ONNETTOMUUSKASAUMAT
Onnettomuuskasaumat Onnettomuuskasaumaksi määritetty kohde, joissa on poliisin tietoon tulleiden tilastojen mukaan viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut vähintään 1 kuolemaan johtanut onnettomuus 2 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta 5 omaisuusvahinkoon johtanutta onnettomuutta Onnettomuuskasaumien määrä yhteensä 40 ( todellisia 25 ) ja kunnittain: Juupajoki 3 (2) Mänttä-Vilppula 6 (2) Orivesi 21 (18) Ruovesi 7 (3) Virrat 3 (0) Onnettomuuskasaumista vain kolme katuverkolla (kaikki Orivedellä)
Onnettomuuskasaumat
Onnettomuuskasaumat ja asukaskyselyssä eniten esille tulleet kohteet Juupajoki 1. 2. Jalankulku ja pyöräily Mt 14290 Koskitie kt 58 (ei kevyen liikenteen väylää) Mt 3413 Kopsamo (ei kevyen liikenteen väylää) 3. 4. 5. Autoliikenne Mt 14290 Koskitien taajama (nopeudet) Mt 3413 Kopsamontie, kirkon ympäristö (nopeudet, näkemät mutkassa, tien ylitys p-alueelta) Mt 3413 Asemantie (nopeudet, puuttuva kevyen liikenteen väylä) 5. 3. 1. 2.+4. = asukaskysely eniten mainintoja saanut kohde = asukaskyselyn TOP-kohde
Onnettomuuskasaumat ja asukaskyselyssä eniten esille tulleet kohteet Mänttä-Vilppula 3. 5. 6. 2. 4. 1. 2. 3. Jalankulku ja pyöräily Vilppula Kolho (ei kevyen liikenteen väylää) Savosenmäen koulun saattoliikenne Vilppula Mänttä (kevyen liikenteen väylän kunto, heikko valaistus) 7. 1. Autoliikenne 4. Kt 58 Mustalahden liittymä (vilkas liikenne, näkemät) 5. Mt 347 Satakunnantie / Karjalantie liittymä (vilkas liikenne, kääntyminen vaarallista) 6. Mt 347 Valtatie / Seppälän puistotie liittymä (liittymässä ei osata ajaa, kaistojen kanssa ongelmia, valot eivät ole "älyvalot ) 7. Mt 348 Keuruuntie / Postitie liittymä (nopeudet, näkemät) = asukaskysely eniten mainintoja saanut kohde = asukaskyselyn TOP-kohde
= asukaskyselyn TOP-kohde Orivesi Onnettomuuskasaumat ja asukaskyselyssä eniten esille tulleet kohteet Jalankulku ja pyöräily 1. Mt 3261 Asematie (ei kevyen liikenteen väylää, nopeudet) 2. Orivesi Eräjärvi (ei kevyen liikenteen väylää) 3. Karpinlahti Naappila (ei kevyen liikenteen väylää) 4. 5. 6. Harjulantien mutka (näkemät, valaistuksen puute) Puistolankujan mutka (näkemät, ei kevyen liikenteen väylää) Orivesi Hirsilä (ei kevyen liikenteen väylää osassa väliä) Autoliikenne 7. Kt 58 Orivedentie / Opintie liittymä (paljon liikennettä koululle, näkemät, alikulku kapea) 8. Kt 58 Mäntäntie / Teollisuustie (ruuhka-aikaan liittyminen hankalaa) 9. Kt 58 ramppi vt 9:ltä Orivedellä (näkemät) = asukaskysely eniten mainintoja saanut kohde 8. 9. 7. 4. 6. 1.+5. 3. 2.
Onnettomuuskasaumat ja asukaskyselyssä eniten esille tulleet kohteet Ruovesi Jalankulku ja pyöräily 1. Kt 66 välillä Poukantie Pappilankulmantie (ei kevyen liikenteen väylää) 2. Ruovedentie alakylän keskusta (jäsentelemätön) 3. Honkalantie K-kaupan liittymä (stie koetaan turvattomaksi) 4. 5. 6. Joensuuntie / Sointulantie liittymä (koululaiset ylittävät liittymän turvattomasti) Mt 337 Kuruntie välillä Autiontie Paarlammintie (ei kevyen liikenteen väylää) Kt 66 (Visuvedentie) / Eeliksentie liittymä (Vaarallinen kevyen liikenteen ylitys, näkemät) Autoliikenne 7. Kt 66 Mustajärventie / mt 337 Kuruntie (nopeudet, näkemät) 8. Linja-autoaseman ympäristö (epäselvä liikenneympäristö) 9. Kt 66 Pohjankyläntie / mt 344 Väärinmajantie (nopeudet) 2. 4. 6. 7. 3. 5. 1. 7. 2.+3.+4.+8. 5. 9. 8. = asukaskysely eniten mainintoja saanut kohde = asukaskyselyn TOP-kohde
Onnettomuuskasaumat ja asukaskyselyssä eniten esille tulleet kohteet 4. 1. 2. 1. 2. 3. 4. Virrat Jalankulku ja pyöräily Mäkitie (saattoliikenne, näkemät) Kt 66 / Puttosharjuntie / Sampolantie (vaarallinen ylitys, pyörätie päättyy keskelle liittymää) Virtaintie keskustan kohta (jalankulku koetaan vaaralliseksi) Sairaalantie (ei kevyen liikenteen väylää) 5. 3. 7. Autoliikenne 5. Rantatien kavennus kirkon kohdalla (kiihdytetään kavennukseen, kevyttä liikennettä ei huomioida) 6. Kt 65 Vaskivedentie, Vaskiveden taajama (nopeudet, ei kevyen liikenteen väylää) 7. Virtaintien kiertoliittymä (nopeudet, kevyttä liikennettä ei huomioida) 6. = asukaskysely eniten mainintoja saanut kohde = asukaskyselyn TOP-kohde