TuTa kandiseminaari viittaaminen Maria Söderholm Tietoasiantuntija Otaniemen kampuskirjasto maria.soderholm@aalto.fi
Sisältö Kertausta tiedonhausta ja -tehtävästä Yleisesti viittaamiskäytännöistä ja niiden merkityksestä tieteellisessä viestinnässä. Viittaustekniikan perusteiden läpikäyminen Harvardin järjestelmän avulla. Katsaus viitteidenhallintaohjelmiin ja Mendeleyn esittely).
Tiedonhaun työkalut JA viittaaminen yleissilmäys Kokotekstikannat Elektroniset artikkelit kirjaston lisensioimissa kokoteksti-tietokannassa (ProQuest, Emerald ). Kokoelmakannat Paikanna sopiva kanta Tee hakuja Nouki sopivat lähteet viitteiksi Kirjastojen kantoja kuten Alli KANTOJEN OMILLA VÄLINEILLÄ VIITTEET KÄYTTÖÖN TAI Nouki lähteet ohjelmiin Esim. Mendeley, RefWorks, Zotero: tallennetaan keskitetysti kaikki viitteet Keskitetyistä kanavista kannat käyttöön Google Scholar Julkaisuja monessa muodossa VIITTEIDEN HALLINNAN OHJELMAT Nelli portaali E-Data Viitetietokannat Elektronisia dokumentteja paikantavat kannat, jotka saattavat sisältää linkit usean kustantajan kokoteksteihin: Scopus ja Nelli.
Tietokannat ja muut lähteet käyttöön Kattavasti kaikki lähteet käyttöön Kokoelmakannoista: Tieteelliset/ ammatilliset/reader-kirjat/ raportit: kattavia esityksiä alan keskeisistä kysymyksistä. Kirjaston kotisivu pikalinkit kantoihin Nelli-portaali linkki elektronisiin aineistoihin, myös etänä Tiedonhaunoppaat - Libguides Alli Aallon kirjasto E-Kirjat aallossa Melinda Kaikki korkeakoulukirjastot Opinnäytetyöt Aallossa vertailupohjaa omaan työhön, kuten aiheen rajaamiseen. Hakukoneet: Kate tieteellisestä kaikkeen Artikkelikannoista tieteelliset artikkelit: viimeisin tutkittu tieto nopeasti kärryille mitä alalla tapahtuu, miten asioista kirjoitetaan. Aaltodoc Inssi Google + Google Scholar pyrkii rajaamaan tieteelisiin teksteihin Scopus, ProQuest, Emerald, E-Data - KAIKKI Aallossa käytössä olevat kannat
Tiedonhaun tehtävä vielä kerran Tehtävä koostaa kirjaston luennoilla käsitellyt asiat. Varaa tehtävään aikaa! Tee ensin tehtävät osissa Wordiin ja palauta kerralla. Tehtävä löytyy kirjaston kotisivulta: http://web.lib.aalto.fi/otaniemi_opetus/tiedonhaun_tehtava/ti edonhaun_tehtava.php Palautus viimeistään13.10. Apuja: kirsi.heino@aalto.fi; maria.soderholm@aalto.fi
Viittaamisen perusteita 1 Viittaustekniikka on yksi tieteellisen viestinnän peruspilareista Erilaisia viittausjärjestelmiä: Harvard (kirjoittaja-vuosi-julkaisu), Numero-järjestelmä/loppuviitteet Perusteiden hallinta -> tekstin muuntaminen mihin tahansa viittausjärjestelmään onnistuu Viittaat, koska: Kunnioitat muiden kirjoittajien intellektuaalista pääomaa -> vältetään plagiointisyytteet. Johdattelet lukijan käyttämiesi materiaalien luokse, jotta niiden avulla voidaan mm. todentaa työsi oikeellisuus ja jatkaa aiheeseen perehtymistä. Perustelet johtopäätöksiäsi. Viittaamalla osoitat myös tieteellisten tekstien lukutaitoasi ja kykyäsi hyödyntää niitä oppimisesi tukena. oppineisuutta omalta alaltasi Hyödynnä myös: Laitoksen ja ohjaajan antamat ohjeet. Tekstejä, joita käytät kandityössä -> Tutki millaisia viittaamiskäytäntöjä niissä on.
Viittaamisen perusteita 2 Viittaamisessa on kaksi osaa : Viite tekstin sisällä Määrittää mitkä lauseista ovat omia ja mitkä niistä perustuvat referoimiseen, synteesiin tai ovat suoria lainauksia. Yhdistää referoimisen/ synteesin/ lainaukset lähdeluettelossa oleviin julkaisuihin. Tekstiviitteen muoto on järjestelmäkohtaista: perustuen esim. Harvardin tai Chicagon viittausjärjestelmään. Viite lähdeluettelossa Yksilöi tarkasti kaikki ja vain tekstissä käyttämäsi lähteet. Viittausjärjestelmä määrää lähdeluettelon järjestyksen: Harvardin systeemissä lähteet listataan aakkosjärjestykseen. Järjestelmä määrää missä järjestyksessä ja millä tavalla lähteen tiedot kirjoitetaan. Yleensä tiedot, jotka lähteestä ilmoitetaan, ovat samat kaikissa viittausjärjestelmissä.
Harvardin järjestelmä harjoituksella tutuksi - 1 Tehtävä 1: Autot olivat punaisia (Smith 2001, 12). Autoja on myös sinisiä. Edellinen tekstiviite kohdistuu: a) Ensimmäiseen virkkeeseen b) Toiseen virkkeeseen c) Molempiin virkkeisiin. Tehtävä 2: Smithin (2001, 12) mukaan Autot olivat punaisia. Autoja on myös sinisiä. Edellinen suora lainaus kohdistuu: a) Ensimmäiseen virkkeeseen b) Toiseen virkkeeseen c) Molempiin virkkeeseen. Tehtävä 3: Autot olivat punaisia. On myös sinisä autoja. (Smith 2001, 12) Edellinen tekstiviite kohdistuu: a) Ensimmäiseen virkkeeseen b) Toiseen virkkeeseen c) Molempiin virkkeeseen. Tehtävä 4: Autot olivat punaisia. On myös sinisiä autoja (Smith 2001, 12). Edellinen tekstiviite kohdistuu: a) Ensimmäiseen virkkeeseen b) Toiseen virkkeeseen c) Molempiin virkkeeseen.
Harvardin järjestelmä harjoituksella tutuksi - 2 Tehtävä 5: Lähdeluettelossa voi olla kirjallisuusviitteitä, joihin ei viitata tekstissä? a) kyllä b) ei Tehtävä 6: Kaikki erilaiset lähdetyypit, kuten esim. painetut ja elektroniset kirjat, merkataan lähdeluetteloon samalla tavalla? a) kyllä b) ei Tehtävä 7: Collins, J. 2004. E-Textiles: Electronic and Extraordinary. Fiberarts. Vol. 36:5. s. 44-71. ISSN 0164-324X. Edellinen nimi kirjallisuusviite viittaa: a) painettuun kirjaan b) painettuun lehteen c) painettuun opinnäytteeseen.
Harvardin perusjutut kootusti VIITE TEKSTIN SISÄLLÄ Tekstiviite sijaitsee tekstissä ja kertoo lainattavasta sisällöstä. Tekstissä esiintyvät tekstiviitteet liittyvät viitteisiin joita on referoituja, tehty synteesiä tai tehty suoria lainauksia. Referoitaessa tiivistetään tekstiin oman tutkimuksen kannalta olennaiset tiedot omin sanoin kirjoitettuna: Virta (1987, s. 90-93) on esittänyt, että Suorassa lainauksessa lähdeteksti esitetään sanasta sanaan lainausmerkkien sisässä. Tekstiviitteen sijainti, sulut ja pisteen paikka kertovat viitteen laajuudesta -> miten pitkälle viittauksen vaikutus ulottuu. PISTEEN PAIKKA Kun piste on sulkujen ulkopuolella, viitataan kyseiseen virkkeeseen: Erot ihmisten tai havaintoyksiköiden välillä ovat tärkeitä laadullisessa analyysissä (Alasuutari 1981, s. 34). Ilmiöt kertovat... Kun piste on sulkujen edessä, viitataan useampaan kuin yhteen virkkeeseen. (Käytä harkiten tätä taktiikkaa, jossa viittaat useaan edelliseen virkkeeseen): Kun uudet tapaukset eivät tuota enää uutta tietoa, aineistoa on tarpeeksi. Kuitenkin aineistoa tarvitaan juuri sen verran, kuin on aiheen kannalta välttämätöntä. (Alasuutari 1981 s. 62-63)
Lisää Harvard-esimerkkejä Viittaus kohdistetaan lauseen osiin: Ilmiön havaitsi ensi kerran Lehtonen (1995a; 1995b), ja sen vahvistivat myöhemmin Karvonen et al. (2001), vaikka Virtanen ja Rauhamäki (2002) epäilivät tuloksia. HUOM! Kun kirjoittajan julkaisut samalta vuodelta erotellaan aakkosin, myös lähdeluettelossa. Useampaan viitatessa viitatut aakkosjärjestykseen: Tieteellinen kirjoittaminen vaatii huolellisuutta. Se on kuitenkin hyödyllinen taito asiantuntijatyössä. (Virta 1987, s. 50; Rummukainen 1991, s. 35) HUOM! Merkinnän s. voi jättää pois. Suora lainaus/sitaatti: Suoraa lainausta tulisi käyttää vain, kun tiedon referoiminen ei ole mahdollista tai mielekästä (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, s. 341). Jos sitaatti on pitkä Lähdeviite varustetaan tällaisessa tapauksessa yleensä pisteellä. Vasta sen jälkeen tulee viitteen ympärillä olevien kaarisulkeiden oikeanpuoleinen osa. (Hirsjärvi et al. 2007, s. 343) Sitaatin päättää ennen lainausmerkkiä piste. Suora lainaus on joskus tehokeino ja tällöin pitkäkin. Joissakin julkaisuissa sitaatti erotetaan typografisesti muusta tekstistä eikä lainausmerkkejä käytetä.
Miltä näyttää lähdeluettelo - Harvard-esimerkkejä Lähdeluettelo Collins, J. 2004. E-Textiles: Electronic and Extraordinary. Fiberarts. Vol. 36:5. s. 44-71. Höhne, G. 2010. DDR-design - itäsaksalaisen suunnittelun helmiä. Helsinki: Minerva. Kaikki tekstiviitteissä esiintyneet tutkimukset ja lähteet on esitettävä viittausjärjestelmästä riippumatta kirjallisuusviitteinä lähdeluettelossa Lähdeluettelo antaa yleiskäsityksen siitä, mille lähdemateriaalille tutkimus rakentuu. Erityyppiset lähteet (kirjat, artikkelit, opinnäytteet, yms.) kirjataan lähdeluetteloon viittausjärjestelmän mukaisesti.
Harvardin järjestelmä ja lähdeluettelo Lisää esimerkkejä Kirjallisuusviitteet ovat lähdeluettelossa pääsanan mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Pääsana on useimmiten tekijän sukunimi mutta voi olla julkaisun nimi, jos tekijää ei ole. Kirjallisuusviite kirjaan: Amjad, Z. 2000. Advances in crystal growth inhibition. New York, New York, USA: Kluwer Academic Publishers. 277 s. Kirjallisuusviite kokoomateoksen osaan: Mäkinen, O. 2007. Informaatiolukutaito ja etiikka. Teoksessa: Nevgi, A. (toim.) Informaatiolukutaito yliopisto-opetuksessa. Helsinki: Gaudeamus. S. 53-70. Kirjallisuusviite elektroniseen artikkeliin: Hamilton, R.W. & Lee, P.D. & Dashwood, R.J. & Lindley, T.C. 2005. Optimisation of a cast one-step forging operation by virtual processing. Materials & design. Vol 26:1. S. 29-36. [Viitattu 27.10.2007]. DOI:10.1163/1568561042708359. Harvard citation style: All examples. The University of Western Australia Taulukosta kootusti Harvard-esimerkkejä: http://guides.is.uwa.edu.au/c.php?g=324809&p=2178053
Viittaamisessa käytettyjä lyhenteitä Kun tekijöitä kolme tai enemmän, voit tekstin sisällä lyhentää tekijälistan: Virta et al. (2002, s. 12) ryhmittelevät. TAI suomalaisittain Virta ym. (2002, s. 12) Kun samassa kappaleessa toistuvasti viittaat samaan lähteeseen voit käyttää lyhennettä ibid. TAI suomalaisittain emt.: Fryn (2006) käyttämät käsitteet keskinäinen riippuvuus ja tavoitteiden epävarmuus ovat suhteellisia ja toisiinsa kietoutuneita. Jatkotutkimuksen tehtävä on selvittää miten käsitteet voisi eri tieteenalojen tutkimuksessa käyttää (emt., 15). Englanninkielisissä teksteissä i.e. -> that is JA e.g. -> for example
Tiedonhakujärjestelmien välineet viitteiden hallintaan ProQuest esimerkkinä 1 1. Tee haku. ProQuestissa voi luoda oman tilin, jolloin hakutuloksia voi tallentaa muistiin (myös Scopuksessa). 2. Valitse sopivat lähteet. 3. Käytä systeemiin keinoja tallentaa viitteet: Cite, Email, More (mm. tallennat viitteet ProQuestin kansioon). 4. Tässä Cite -toiminnolla tuotettu lähdeluettelo Harvardtyylillä.
Miten hallita lähdeviitteitä viitteidenhallintaohjelmat - 1 Kaikissa samoja ominaisuuksia Viitteitä voi hallita keskitetysti ja niitä voi koota mistä lähteestä vain automaattisesti. Jos ei automatiikkaa, viitteet voi lisätä käsin. Ohjelmissa on valmiista viittaustyyleistä (kuten Harvard) TAI voi luoda omia tyylejä. Yleensä plugin Wordiin tekstin sisäisten viitteiden ja lähdeluettelon tekemiseen. Esimerkiksi Mendeley Vapaasti käyttöön otettavissa - https://www.mendeley.com/ RefWorks Lisenssi ja ohjeet Aallossa- https://www.refworks.com/ Zotero Vapaasti käyttöön otettavissa; erikoisuutena kuvankaappaus verkkosivusta - https://www.zotero.org/ Varsinkin RefWorks, joskus myös Mendeley, automaattisesti monessa kannassa viitteidenvientitapana. Ellei automatiikkaa, käytetään nk. RIS-formaattia. Vertailuja systeemeistä löytyy netistä!
Mendeleyn erityisominaisuus Lisää viitteitä sen omasta kannasta Onko sinulla viitteitä, joita et ole vielä vienyt Mendeleyhin? Helpottaisiko tämä vientiä? Saat nopeasti viitteitä omaan Mendeley kirjastoon, kun hyödynnät yhteistä luetteloa. 1. Käytä kohtaa Literature search TAI 2. Tietystä viitteestä pääset luetteloon TAI mene itse palveluun. Muista tarkistaa viitteen tietojen oikeellisuus! 1 3 2
Mendeleyn erityisominaisuus Lisää viitteen tieto käyttämällä DOI:ta Onko sinulla viitteitä, joihin sinulla on DOI mutta ei viitetietoja vielä Mendeleyissä? 1. Avaa kohdasta File uusi viite -> Add Entry Manually. 2. Mene avautuvassa New Document ikkunassa kohtaa DOI. Kopioi DOI boxiin ja tee haku. Tarkistaa viitteen tietojen oikeellisuus! 2 1 3
Lähteet Scopuksesta Mendeley hin 1. Tee Scopuksessa haku ja tallenna lähteitä esim. My list alle 2. Valitse listalta kaikki tai haluamasi lähteet. 3. Valitse toiminto josta lisäät viitteet Mendeleyhin 4. Tallenna avautuvasta laatikosta viitteet Mendeleyhin 5. Sulje sovellus Close importer ja jatka hakuja Miten lisäät Mendeleyn Wordiin: http://support.mendeley.com/customer/en/portal/ articles/168756-installing-and-using-the-wordplugin-in-windows 2 1 3 4 5
Mendeley-esimerkki ProQuest-kannassa 1 2 1 1. Tee haku (kirjauduttu sisään omalla tunnuksella muttei välttämätöntä). 2. Valitse sopivat lähteet. Lähteet tallennetaan kansioon, jonne voidaan lisätä tulevista hauista lähteitä. Ellet tallenna, mene kohtaan 4 seuraavassa kalvossa. 3. Kohdasta More valitaan Save to my research ja luodaan uusi kansio lähteille. 3
Mendeley-esimerkki ProQuest-kannassa 2 4 4. Valitse hakutuloksesta viitteitä Mendeleyhin viemistä varten. 5. Valitse More kohdasta viitteiden vienti RISformaatilla. Tallenna viitteet koneellesi. 6 5 6. Avaa Mendeley ja importoi lähteet ohjelmaan.
Viittauksen tuominen Word-dokuun Mendeleyllä Sinulla on Mendeley plugin käytössä Wordissä Avaat kohdan References ja voit valita viittaustyylin Kohdasta Insert lisäät tekstin sisäisen viitteet kohtaan, jossa kursori on. Kohdasta Insert Bib. Lisäät lähdeluettelon kursorin osoittamaan kohtaan.
Lähteen tuonti RIS-formaatilla nettisivulta kun kantavaihtoehtoa ei ole - 1 1. Hae lähde verkosta. 2. Lähde löytyi kustantajan sivulta. 3. Käytä kustantajan Export-välinettä. 4. Tallenna lähde RISmuodossa. Olisiko helpompi paikantaa jostain kannasta? Olet tallentanut lähteen RIS-muodossa koneellesi. 1. Avaa File-valikosta Import. 2. Importoi muodossa RIS 3. Etsi RIS-tiedosto ja Open se -> lähde ilmestyy Mendeley hin
Lähteen tuonti RIS-formaatilla nettisivulta kun kantavaihtoehtoa ei ole - 2 1. Kun olet lähteen sivulla katso missä on viitteet tuomiseen väline. 2.-3. Avaa väline ja valitse sopiva tapa viedä viite ohjelmaan. Tässä se on RIS. 4. Koska kyseessä RIS, tallennetaan viite koneelle. 5. Mendeleyssä Importoidaan viite ohjelmaan. Olisiko helpompi paikantaa jostain kannasta?
Google Scholarista (GS) viitteet Mendeleyhin -1 Katso GS:n, asetuksista, että sinulla on lähteiden hallintaohjelma kohdassa BibTex - Mendeley importoi tästäkin formaatista. Jos otat käyttöön GS:n Oma kirjasto:n, voit kerätä lähteitä ja yksitellen viedä niitä Mendeleyhin. Kirjaston saat käyttöösi esim. kohdasta Oma kirjasto.
Google Scholarista viitteet Mendeleyhin - 2 2 1 1. Käytä tallentamiseen kohtaa Vie BibTex. 2. Sinulle avautuu viite BibTex muodossa. 3. Tallenna viite kohdasta Save page koneellesi. 4. Mene Mendeleyhin ja importoin lähde ohjelmaan. 3 4
Opastusta muista lähteistä Harvard citation style: All examples. The University of Western Australia. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2.10.2015]. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2007. Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu painos. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Kauranen, I., Mustakallio, M. & Palmgren, V. 2007. Tutkimusraportin kirjoittamisen opas opinnäytetyön tekijöille. 2. korjattu painos. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. SFS 5989. 2012. Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. [Verkkodokumentti]. Helsinki: Suomen standardoimisliitto. 72 s. [Viitattu 2.10.2012]. Saatavissa: http://sales.sfs.fi.libproxy.aalto.fi/sfs/servlets/downloadservlet?action=get File&productId=248758&forContract=11760. Palvelu on maksullinen ja vaatii käyttäjälisenssin. UCP (Chicago University Press). 2010. The Chicago Manual of Style. 16., painos. Chicago: Chicago University Press.
Lopuksi! Ole johdonmukainen -> käytä tekstin sisäisissä viittauksissa ja lähdeluettelossa yhtä viittausjärjestelmää (Harvard, Chicago ) - > Saat pisteet, pilkut ja typografian kohdalleen. Älä kopioi valmiita viitteitä esim. muista julkaisuista, koska niissä voi olla virheitä. Ole tarkka viittauksien muotoseikoissa. Varaa viitteiden laatimiseen tarpeeksi aikaa - > tarkista ennen työn jättämistä Viittaukset antavat yleiskuvan työn ulkonäöstä, tasosta ja luotettavuudesta