Limu ja vammaisten nuorten liikunta Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015 Veli Liikanen, projektitutkija Mikkelin ammattikorkeakoulu // Mikkeli University of Applied Sciences // www.mamk.fi
Nuorten liikunnan uudet tilat ja tavat: miten nuorisotyö voi tukea liikkumista Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015 Veli Liikanen, projektitutkija LIMU: Liikunnan monimuotoistuvat tilat ja tavat 2012-2015 Mikkelin ammattikorkeakoulu // Mikkeli University of Applied Sciences // www.mamk.fi
Nuorten liikunta huolettaa! lue kauhutarina lasten liikuntapommista tästä Liikunnan ohjaajat yhä paremmin koulutettuja Olosuhteet parempia kuin koskaan(?) Organisoitu liikuntakulttuuri aikuisvetoisempaa ja ammattimaisempaa Suorituspaineita, sitoutumisen vaatimuksia, viimeisiä hetkiä aloittaa
Ajatus 1: Olisi syytä kuunnella, mitä nuorilla on sanottavana liikuntapommista.
Kuinka suuri osa osallistuu urheiluseuran toimintaan? (2010) 52% 58% Tytöt 44% Pojat 49% 35% 36% WHO-Koululaistutkimus 1986 2010 11 v 13 v 15 v
Nuorten liikunnan drop-off Organisoidun liikunnan suuret massat alakouluikäisiä Miksi murrosikäinen luopuu liikunnasta? (Aira ym. 2013) Liikuntaharrastuksen lopettamiseen liittyviä tekijöitä (Tiirikainen & Konu 2013) Sosiaaliset suhteet Valmentajan ja nuoren urheilijan välinen vuorovaikutus Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet
Merkittävä taustatekijä myös yleinen elämäntavan muutos
Ajatus 2: Elämäntavan ja terveyden näkökulmasta arkinen ympäristö, reitit, rutiinit ja aikataulut ovat äärimmäisen tärkeitä. Näitä ei usein mielletä liikunnaksi ollenkaan.
Nuorten liikunnan todellisuudet Teen jaon kolmeen (vrt. Koski 2004) Urheiluseurojen todellisuus Aikuisten vapaaehtoistyö, perinteet, rakenne Motivoiva kilpailullisuus, ohjaus, aikataulut Omaehtoisen liikunnan todellisuus Soviteltavuus, ympäristön hyödyntäminen, vapaus Kasvava kehon ja terveyden fokus, yksilöllisyys Liikkumattomuuden todellisuus Passiviisuus mielekkäänä valintana (Kauravaara 2013) Sopivan liikuntatavan puute
Ajatus 3: On ymmärrettävä, että nuorten liikuttamiseen ei ole yhtä muottia. Tarvitaan monipuolisia mahdollisuuksia.
Frisbeegolfia Miksi? Miten? Milloin? Kenen kanssa? Onko hyvä?
bleidaus longboarding skeittaus scoottaus capoeira boulderointi parkour katutanssi uusi sirkus 10 lajia: capoeira, boulderointi, parkour, katutanssi, skeittaus, longboarding, roller roller derby derby, scoottaus, uusi sirkus ja bleidaus Kuvat: Shutterstock, Carlos Marko-Tapio, Wikipedia
Tutkimus Aineisto: Verkkokysely lajien harrastajille marras-joulukuussa 2012 (nuoria vastaajia 935) Lajiharrastajien haastatteluja 2012-2014 Osallistuva havainnointi kentällä 2013-2014 Harrastajien itsensä tuottamaa verkkomateriaalia Yhdistysten verkkosivut, foorumit, sosiaalinen media, verkkolehdet yms.
Elämäntapalajien ominaispiirteitä (Wheaton 2013) Tuoreus, 1960-luvun jälkeen syntyneitä Uusien esineiden ja teknologioiden kulutus Investoinnit resursseihin, tyyliin, identiteettiin Jännitys, pöhinä, yhteys ympäristöön Luovuus, itseilmaisu, näyttäytyminen Vastahankaisuus (tai ristiriitainen suhtautuminen) sääntöjä tai perinteistä kilpailua kohtaan Keskiluokkaisuus, länsimaisuus, mutta ei kytkeydy kansallisiin symboleihin Harrastus tyypillisesti yksillöllistä muodoltaan Uudet tai muokatut tilat, löyhät rajat
Scoottausta voi harrastaa sekä yksin että kavereiden kanssa. Hauskempaa tietysti on, jos muutama kaveri lähtee mukaan. Lajilla ei ole mitään mottoa, mutta sitä kuvaa ehkä parhaiten se, ettei kenelläkään ole valmentajaa sanomassa, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä. Jokainen saa päättää, koska lähtee lautailemaan ja mitä tekee. (scoottaaja)
Ajatus 4: Kolme keskeistä asiaa uuden liikunnan syntymisessä: tila, sosiaalisuus ja elämykset.
Kesällä skeittaaminen on siellä ainutlaatuista: paikan päälle mennään iltapäivällä ja siinä sitten skeitataan, välillä syödään ja skeitataan lisää ja puhutaan paskaa. Paikka on siis myös sosiaalinen kohtauspaikka. Illan hämärtyessä suunnattaan jokilaivoille juomaan limpparia. (24-vuotias skeittaaja)
Hei skeittari, ala hiihtämään!
Tila: Sallitaan julkisen tilan käyttö liikuntaan. Edistetään tilan jakamista toisia huomioiden. Tuodaan esiin nuorten näkökulmia tilaan. Jaetaan liikuntatiloja tasapuolisemmin.
Ja sitte jos se toinen myös sen tavallaan ymmärtää, tai tiedostaa, et miten pitkään esimerkiks se tyyppi on harjotellu sitä temppua, et se on niinku halunnu ja nyt se osaa sen, jotain tällästä, ja on siinä mukana, se on tosi tärkeää. Ja tavallaan kun toinen onnistuu, tulee itelleki sellanen fiilis, et pitää nyt vähän enemmän treenata, et kyl mäkin onnistun. (sirkuksen harrastaja)
Sosiaalisuus: Nuoret liikkuvat muiden nuorten perässä. Kannustetaan vertaisohjaukseen, lajiesittelyihin, kokeiluihin. Ratkotaan ristiriitoja. Keskustelu on osa liikuntaharrastusta.
Sen vaan sanon, että ei todellakaan mitään tanssia! Taistelua, fyysistä mutta myös henkistä treeniä, kulttuuria, musiikkia, rytmitajua, uutta kieltä, uusia kavereita, parempi koordinaatio ja kehonhallinta. (Capoeirista)
Elämykset: Elämykset vaativat uusia kokemuksia, vauhtia, tyyliä, median käyttöä, jakamista. Liikunta kytkeytyy nuorisokulttuureihin. Liikunta voi liittyä valokuvaamiseen, pelaamiseen, keräilyyn, hengailuun.
A: Nii joo, totta, joo. No tota, voiko ihan kuka tahansa skeitata? Mitä sä luulet? M: No voi, miks ei vois. A: Ei oo mitään rajotuksia? M: Ei. No ei oikkeestaan. Ei oo. Oon mie nähny niitä videoita, missä joku skeittaa, millä ei oo jalkoja ollenkaan, niin ei se mitenkään estä sitä. Eikä, eikä nyt muutenkaan. Paitsi ehkä se, jos ei oo sitä porukkaa tavallaan, tai kavereita, mitkä skeittaa. Se saattaa olla vähän ongelma. Tai sitten, jos kaverit lopettaa skeittaamisen, nii pitäs yksin skeitata, se ei välttämättä kiinnosta kaikkia yksin skeitata. (17-vuotias skeittari, haastattelu) Images: Shutterstock
Ite haluis ajatella, että minkä takii se ei voi olla kaikille mahdollista alottaa. Tietysti siellon, vaikkei ääneen sanotakaan, niin oon kuullu tavallaan silleen, tai niinkun aistinu silleen vähän niinkun. No en mä tiedä. Vaikee. (29-vuotias lonkkaroija, haastattelu)
Ajatus 5: Vaihtoehtolajit haluavat olla avoimia, mutta kaikkien ei ole helppo päästä mukaan.
Mikko Piispan tuleva artikkeli Suomalaisen huippu-urheilun kriisi vs. Piispalta lainattu lista Suomesta tulee täysammattilaisia boulderoinnissa eli kalliokiipeilyssä, kun taas esimerkiksi suomalaisille perinteisessä painissa täysammattilaisia ei ole ainoatakaan Suomalaiset edustavat heti yhdysvaltalaisten jälkeen maailman terävintä huippua frisbeegolfissa Suomalainen Tuomas Kärki on footbagin maailmanmestari, ja on siitä hyvästä nimetty vuonna 2012 Vuoden helsinkiläisurheilijaksi
Mikko Piispan tuleva artikkeli Suomalainen Arto Saari äänestettiin skeittaajien toimesta Yleisradion Kaikkien aikojen suomalaiset -äänestyksessä sijalle 26, eikä syyttä, sillä hän on skeittauksen täysammattilainen ja maailman ehdotonta eliittiä tässä laajasti harrastetussa lajissa Suomalaiset lumilautailijat ovat maailman kärkeä, ja heistä useat ovat myös täysammattilaisia eivätkä vain ne muutamat, jotka ovat voittaneet olympiamitaleja Suomesta tulee ehdottomia maailman huippuja myös breakdancessa ja monissa vähemmän tunnetuissa uusissa tanssilajeissa
Ajatus 6: Vaihtoehtoliikuntaa syytä arvostaa myös huippu-urheiluna. Harrastuksesta on voitava olla ylpeä.
Kouvola Rock n Rollers
Kunnioitan derbysiskojani ja tuomareita, ja annan kaikkien tulla lajin pariin sellaisena kuin ovat, kaikilla on taitoja ja vahvuuksia joista koko joukkue hyötyy. (roller derbyn pelaaja)
Skeittauksen pitkä vastarinta Skateboarding is not a sport and we do not want skateboarding exploited and transformed to fit the Olympic program Onko suurin uhka on scoottauksen suosion nousu?
Ajatus 7: Lajiyhteisöt epätavallisia yhteistyökumppaneita. Yhdistykset pakotettu ratkaisu. Osa harrastajista ei kuulu niihin. Harrastajien välillä on solidaarisuutta ja verkostoja. Kolehtia ehkä ymmärretään, rahahakemuksia ei. Miten verkoston kanssa tehdään yhteistyötä?
Liikuntakulttuurin muutos Jälkimodernissa liikunnassa keskeisintä on urheilun ja liikkumisen tuottamat elämykset, haasteet ja niiden jakaminen muiden samanhenkisten ihmisten kanssa (Kontro & Pantzar 2005) Liikuntaharrastuksen uudistamisen paine näkyy Merkittäviä suosion muutoksia, nousuja ja laskuja nähtävissä Liikunnan kenttä muuttuu, mutta monet liikunnan peruspiirteet säilyvät Vaihtoehtolajeissa eväitä muutokseen Kohtaavatko valtavirtainen liikuntakulttuuri ja vaihtoehtoliikunta tulevaisuudessa?
Mitä voidaan oppia? Sosiaaliset suhteet: kaveruuden ja keskinäinen kunnioitus Valmennus: vertaisoppimista Osallisuus: tee-se-itse Tavoitteet: oma kehitys Merkitykset liikuntaharratuksessa: elämykset, media, näkyvyys, elämäntapa
Ajatus 8: Elämäntapaurheilusta oppia myös perinteiseen liikuntakasvatukseen ja seuraliikuntaan.
Ajatuskokoelma 1. Nuorten näkemys liikuntapommiin 2. Arjen ympäristöt liikuttavat 3. Ei yhtä muottia 4. Uudessa liikunnassa keskeisiä tila, sosiaalisuus, elämykset 5. Avoimuus tärkeää 6. Arvostettavaa huippu-urheilua 7. Yhteistyötä verkoston kanssa 8. Opitaan elämäntapaliikunnasta
Skeittaukseen ei tarvita jalkoja vaan kavereita vammaiset nuoret liikunnallisissa nuorisokulttuureissa Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 3.9.2015 Veli Liikanen, projektitutkija VALKKU-hanke 2015- Mikkelin ammattikorkeakoulu // Mikkeli University of Applied Sciences // www.mamk.fi
A: Nii joo, totta, joo. No tota, voiko ihan kuka tahansa skeitata? Mitä sä luulet? M: No voi, miks ei vois. A: Ei oo mitään rajotuksia? M: Ei. No ei oikkeestaan. Ei oo. Oon mie nähny niitä videoita, missä joku skeittaa, millä ei oo jalkoja ollenkaan, niin ei se mitenkään estä sitä. Eikä, eikä nyt muutenkaan. Paitsi ehkä se, jos ei oo sitä porukkaa tavallaan, tai kavereita, mitkä skeittaa. Se saattaa olla vähän ongelma. Tai sitten, jos kaverit lopettaa skeittaamisen, nii pitäs yksin skeitata, se ei välttämättä kiinnosta kaikkia yksin skeitata. (17-vuotias skeittari, haastattelu) Images: Shutterstock
Vammaiset nuoret ja nuorisokulttuurinen liikunta Analysoidaan liikunnan merkitystä vammaisten nuorten arkielämässä vammaisten nuorten mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa mahdollisuuksia olla aktiivisia toimijoita nuorten liikunnallisissa vertaisyhteisöissä
Vammaiset nuoret ja nuorisokulttuurinen liikunta Miten fyysiset rajoitteet muuttuvat luoviksi ratkaisuiksi? Mitä kompromisseja vammaisten nuorten tulee tehdä ollakseen osallisia? Mitä luovia ratkaisuja urheilullisten elämäntapojen omaksumiseksi?
Vammaiset nuoret ja nuorisokulttuurinen liikunta Onko erilaisiksi tulkituilla nuorilla pääsy alakulttuurien täysijäseniksi? Miten vammaiset nuoret suhtautuvat liikuntayhteisöjen arvohierarkioihin ja merkityksiin? Mitä sosiaalisia liikuntamahdollisuuksia tarjolla kuntoutuksen tai kilpaurheilun ulkopuolella?
Menetelmät (Verkko)kysely Vammaiset nuoret Liikuntayhteisöjen nuoret Liikuntapalvelujen tarjoajat ja ammattilaiset Etnografista kenttätutkimusta ja haastatteluja liikuntayhteisöissä ja vammaisten nuorten arjessa Täydennetään teemahaastatteluilla
PS
Ulossulkeminen
Ulossulkeminen Vitsit sä oot hyvä nyrkkeilee, mut sä ootkin lesbo. (Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä liikunnan ja urheilun parissa Kokkonen 2012) Helsinki ja Espoo laittoivat Uskalla-kampanjan boikottiin (12.8.2009)
Liikuntapamfletti Kati Lehtonen: Viimeiset hetket Mikko Piispa: Huipulle vai huvin vuoksi mikä 2000-luvun suomalaisnuoria liikuttaa? Kati Kauravaara: Vähäinen liikunta nuoren miehen mielekkäänä valintana Outi Aarresola: Omaehtoisuudesta urheilun kilpailuetu? http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/liikuntapamflett i2013.pdf
One 20-year old skateboarder we interviewed offers us one explanation, from his point of view: when lifestyle sports become more general and approach mainstream sports, they also become socially narrower and at the same time loose some features from their original freshness. Somehow I wouldn't want to use the word tolerance, because skateboarders are protectors of their image and that way they are not it any sense, or not at least in that many situations, very tolerant. Somehow that tolerance extends to other people, not skaters, it's confusing, that somehow you have to express your uniqueness by dissing others. [ ] When skateboarding was marginalised, everybody, all the skaters could identify each other. [ ] But that's how it is and, when we were marginalised, you could sorta bump into other marginal people and characters that were not necessarily mainstream. The whole thing was based on being in a weaker position. I think skating is pretty strong now. And I think it has maybe chipped away the basis for tolerance.
Vaihtoehtolajien todellisuus Harrastetaan yhdessä muiden kanssa Matkustetaan lajin vuoksi, verkko aktiivisessa seurannassa Liikuntaan käytetään paljon aikaa, intensiivisesti Monenlaisissa tiloissa, usein lajia varten rakennetuissa Rahalliset panostukset kohtuullisia Vapaaehtoistyötä tehdään paljon, kuulutaan yhdistykseen Laji enemmän kuin harrastus tai elämän tärkein asia Lajissa kehittyminen tärkeää Uudet tervetulleita Näkyvyys kiinnostaa
Kuvat: Shutterstock, Wikipedia, Yle, Carlos Marko-Tapio