Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Hyödyntämätön voimavara? Jari Huovinen Jyväskylä 27.11.2012
Esityksen sisältö 1. Pk-yritysten toimintaympäristö Kilpailukykytekijät Rahoitus- ja maksuvalmiustilanne 2. Jyväskylän seutu EK:n kuntien yritysilmastotutkimuksessa Keskeiset vahvuudet ja haasteet Hyvän yritysilmaston elementit 3. Hallitustyöskentely pk-yrityksissä Tehtävät ja työskentelytavat Hallituksen kokoonpano Johtoryhmät ja neuvonantajatiimit Johtopäätökset
Pk-yritysten toimintaympäristö
Tyytymättömyys hallitusta kohtaan lisääntynyt
Suomen kilpailukyky (1/3): Monet tekijät uhkaavat Suomen kilpailukykyä Suurimmat yritysten toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn vaikuttavat uhkatekijät
Suomen kilpailukyky (2/3): Kustannusympäristö jarruttaa yritysten kehittämistä Muuttuja Kustannusympäristö Markkinaympäristö Säädösympäristö Toimiala Teollisuus 3,96 3,85* 3,54 Rakentaminen 3,88 3,72 3,51 Kauppa 4,07 3,42 3,40 Palvelut 3,89 3,33* 3,42 Yrityksen koko Alle 10 työntekijää 3,93 3,32* 3,28* 10-49 työntekijää 3,96 3,59 3,50 Väh. 50 työntekijää 3,92 3,68* 3,54* Kaikki 3,94 3,56 3,47 * Yritysten välillä tilastollisesti merkitseviä eroja
Suomen kilpailukyky (3/3): Lapissa ja Kainuussa eniten uhkatekijöitä Muuttuja Kustannusympäristö Markkinaympäristö Säädösympäristö Yhteensä Alue Lappi ja Kainuu 4,23 3,76 3,75 3,93 Satakunta 4,19 3,59 3,68 3,84 Keski-Suomi 3,88 3,95 3,56 3,82 Etelä- ja Pohjois-Savo 3,96 3,69 3,60 3,78 Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa 4,13 3,55 3,59 3,77 Pohjois-Karjala 4,12 3,59 3,46 3,70 Häme 4,03 3,64 3,31 3,70 Kaakkois-Suomi 3,87 3,58 3,59 3,69 Varsinais-Suomi 3,88 3,67 3,38 3,63 Pirkanmaa 3,77 3,48 3,53 3,59 Uusimaa 3,95 3,43 3,35 3,59 Pohjois-Pohjanmaa 3,59 3,37 3,40 3,46
Rahoituksen saatavuus ja maksuvalmius (1/3): Pk-lainojen kehitys sekä lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen osuudet 100 % 100 % 90 % 90 % 80 % 80 % 70 % 70 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 10 % 27 22 20 14 21 20 % 10 % 21 28 30 26 24 0 % 2007 2008 2009 2010 2011 0 % 2007 2008 2009 2010 2011 Enintään miljoonan lainat Yli miljoonan lainat Lyhytaikaiset lainat Pitkäaikaiset lainat Lähde: Suomen Pankki Lähde: EK:n rahoituskyselyihin perustuva arvio
Rahoituksen saatavuus ja maksuvalmius (2/3) Uusien yrityslainojen kehitys (lähde: Suomen pankki)
Rahoituksen saatavuus ja maksuvalmius (3/3): Maksuvaikeuksien yleisyys lähentelee vuoden 2009 tasoa
Johtopäätökset (1/2) Monet uhkatekijät varjostavat Suomen kilpailukykyä Suomen työvoimakustannukset Suomen yritysverotus Suomen ansiotuloverotus Osaavan työvoiman saatavuus 78 % vastaajista piti merkittävinä uhkina EU:n päätökset Suomen hallituksen toimet yrittäjyyden ja työllisyyden edistämisessä Työmarkkinaosapuolten ratkaisut Vain 16 % vastaajista antoi hallitukselle hyvän arvosanan Suomen kilpailukyky Euroopan velkakriisi Kysynnän riittämättömyys Maksuvaikeudet Rahoituksen saatavuus 60 % vastaajista piti merkittävinä uhkina Säädösympäristö Markkinaympäristö Kustannusympäristö EU-säädökset Suomen lainsäädäntö Suomen poliittinen tilanne 51 % vastaajista piti merkittävinä uhkina
Johtopäätökset (2/2) Kustannusympäristön parantaminen Hallitukselta odotetaan yhteisö-ja pääomaverotuksen keventämistä, työmarkkinaosapuolilta maltillisia palkkaratkaisuja Markkinaympäristöön vaikuttaminen Tarvitaan uusi, vaikuttavuudeltaan merkittävä kasvustrategia ja -ohjelma kannattavaan kasvuun pyrkiville pk-yrityksille (lisäksi selvitysmiesraporttien toimenpiteiden toteuttaminen) Finnveransuhdannerahoituksen jatkaminen tai vaihtoehtoisten rahoitusinstrumenttien lanseeraaminen Säädösympäristön kehittäminen Yritysvaikutusten arviointiin ja pk-yritysten tarpeisiin huomiota kaikilla päätöksenteon tasoilla
Jyväskylän seutu EK:n kuntien yritysilmastotutkimuksessa
Tutkimuksen viitekehys Mukana olevat muuttujat Tilastomuuttujat Tulovero % Toimintamenot per asukas Työllisyysaste Yrittäjyysaste Yrityksiä per asukas Aloittaneet yritykset / yrityskanta Kysely Yritysilmasto-väittämät (neljä teemaa) Sijaintipaikan sopivuus Elinkeinopolitiikan kokonaisarvosana 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH
Seutukuntien yritysilmasto Seutukunta Kokonaispisteet Sijoitus 2011 1. Seinäjoen seutukunta 73 5. 2. Tampereen seutukunta 70 2. 3. Loimaan seutukunta 67 8. 4. Helsingin seutukunta 63 6. 5. Hämeenlinnan seutukunta 63 9. 6. Oulun seutukunta 63 13. 7. Ylä-Savon seutukunta 61 14. 8. Turun seutukunta 60 7. 9. Vaasan seutukunta 58 11. 10. Salon seutukunta 58 1. 11. Lahden seutukunta 55 3. 12. Mikkelin seutukunta 55 18. 13. Rauman seutukunta 55 16. 14. Joensuun seutukunta 54 20. 15. Imatran seutukunta 48 4. 16. Porin seutukunta 44 12. 17. Rovaniemen seutukunta 44 21. 18. Jyväskylän seutukunta 44 15. 19. Lappeenrannan seutukunta 43 19. 20. Kuopion seutukunta 42 17. 21. Savonlinnan seutukunta 40 Uusi 22. Raaseporin seutukunta 36 Uusi 23. Kotkan-Haminan seutukunta 35 25. 24. Kouvolan seutukunta 33 22. 25. Kajaanin seutukunta 30 23. 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH
Jyväskylän seutukunta (1/3) Jyväskylän seudulla toiminnalliset edellytykset ovat melko hyvät ja uusia yrityksiä syntyy kohtuullisesti yritysjohtajat arvioivat toteutettua elinkeinopolitiikkaa kriittisesti ja esimerkiksi yrittäjyysaste sekä yritystiheys ovat keskimääräistä matalampia 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH
Jyväskylän seutukunta (2/3) Yritysilmaston laatua koskevissa väittämissä yritysjohtajien mielipiteet melko ennallaan, seudun yrityksissä ollaan edelleen aavistuksen keskimääräistä kriittisempiä 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH
Jyväskylän seutukunta (3/3): Kuntien yritysilmaston laatu arviot erilaisissa yrityksissä Keskisuuret ja suuret yritykset pitävät yritysilmastoa kohtuullisena, mikroyritysten mielipiteet kriittisempiä 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH
Jyväskylän seutukunta: Johtopäätökset Jyväskylän seudun yritysilmastossa ei suuria muutoksia Yritysjohtajien mielipiteet ovat silti keskimääräistä kriittisempiä ja arviot esimerkiksi elinkeinopolitiikasta ovat aikaisempaa pessimistisempiä Erityisesti yritysten tasapuoliseen kohteluun ja yritysten mahdollisuuksiin osallistua kuntapalvelujen tuottamiseen toivotaan kiinnitettävän huomiota Tilastojen perusteella toiminnalliset edellytykset ovat melko hyvät Myös uusia yrityksiä syntyy tasaisesti, mutta muut yrittäjyysaktiivisuutta kuvaavat muuttujat tiputtavat sijoitusta 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH
Hyvän yritysilmaston elementit Hyvä yritysilmasto syntyy, jos kunta 1. Ottaa yritysvaikutukset huomioon päätöksenteossaan Kaikissa kunnissa ei ole riittäviä valmiuksia yritysvaikutusten arviointiin 2. Hyödyntää alueen yrityksiä palvelutuotannossaan Kuntien kannattaa keskittyä ydintehtäviin Asenteet, ennakkoluulot, osaamisen puute ja lainsäädäntö vaikeuttavat joskus pienyritysten osallistumista kuntapalveluiden tuottamiseen 3. Kohtelee yrityksiä tasapuolisesti Huomioi niin suurten kuin pientenkin yritysten tarpeet 20.9.2012 PK-yritykset ja aluepalvelut / JH
Hallitustyöskentely pk-yrityksissä
Selvityksen tavoitteet ja aineisto (1/2) Selvityksen ensisijaisina tavoitteina oli kartoittaa: 1. Hallitustyöskentelyn muotoja ja merkitystä 2. Hallitusten kokoonpanoa sekä 3. Muiden johtamistiimien yleisyyttä pk-yrityksissä Lisäksi erityisenä kiinnostuksen kohteena ulkopuoliset hallitusjäsenet Tutkimukseen osallistui yhteensä 472 yritysjohtajaa 10-249 henkilöä työllistävistä pk-yrityksistä Aineiston analysoinnissa käytettiin yrityskoon mukaan laskettuja painokertoimia, joiden ansiosta tulokset ovat yleistettävissä koko Suomen pk-yrityskenttään
Selvityksen tavoitteet ja aineisto (2/2) Keski-Suomen aineisto N % Valtakunnallinen jakauma Toimiala Teollisuus 11 44 38 Rakentaminen 3 12 13 Kauppa 4 16 16 Palvelut 7 28 33 Yrityskoko 10-19 työntekijää 9 36 31 20-49 työntekijää 7 28 34 Väh. 50 työntekijää 9 36 35 Tavoitteet Voimakas kasvu (30%/vuosi) 3 12 8 Maltillinen kasvu (10%/vuosi) 14 56 56 Aseman säilyttäminen 8 32 36 Yrittäjäkokemus Sarja- ja portfolioyrittäjät 11 44 31 Ensiyrittäjät 14 56 69
1 Hallituksen tehtävät ja työskentelytavat
Hallituksella strategiatehtävä ja valvontarooli Hallituksen tärkeimmät tehtävät Asteikko 1-5: 1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä, Lähde: EK (2009) 13.4.2010 Jari Huovinen 25
Yrittäjät arvostavat toisia yrittäjiä Eri ammattiryhmien osaaminen (%-vastaajista)* * Osaamista melko tai erittäin paljon, Lähde: EK (2009) 13.4.2010 Jari Huovinen 26
Heterogeenisuus hallitustyöskentelyssä lisääntynyt
Heterogeenisuus hallitustyöskentelyssä lisääntynyt
Aktiivinen hallitustyöskentely on vähentynyt taantuman aikana
Hallituksen merkitys kasvaa yrityskoon kasvaessa, kasvuyrityksissä hallituksen rooli korostuu
2 Hallituksen kokoonpano
Naisjäseniä hallituksissa yhä useammin Taustatekijät 2009 2012 Keski-Suomi Hallituksen koko Hallitusjäsenten lukumäärä (keskiarvo) 3,9 3,2 3,3 Hallituksen kokoonpano Ulkopuolisia hallitusjäseniä 31 29 25 Yliopistosta tai tiedekorkeakoulusta valmistuneita 69 71 56 Naisjäseniä 51 63 72 Nuoria, enintään 35 vuotiaita 21 24 15 Ulkomaalaisia 8 10 0
Naiset toimivat pienissä kaupan ja palvelualan yrityksissä
Kasvuyrityksissä ja keskisuurissa yrityksissä useimmin ulkopuolisia hallitusjäseniä
Kasvuyrityksillä suurimmat tarpeet ulkopuolisille hallitusjäsenille
Ulkopuolisen hallitusjäsenen etsimisessä tarvitaan apua erityisesti pienissä tuotannollisissa yrityksissä
3 Johtoryhmät ja neuvonantajatiimit
Neuvonantajatiimit yleistymässä
Johtoryhmät yleisiä kasvuyrityksissä
Sarja- ja portfolioyrittäjät hyödyntävät neuvonantajatiimejä
4 Johtopäätökset
Johtopäätökset (1/2) 1. Hallitustyöskentelyn ääripäät ovat korostuneet talous-ja velkakriisin aikana Yhtäältä säännöllinen hallitustyöskentely on harvinaisempaa, mutta toisaalta myös erittäin aktiivisia hallituksia esiintyy enemmän 2. Yhä useamman pk-yrityksen hallituksessa on mukana naisjäseniä Muilta osin hallitusten kokoonpanoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisten vuosien aikana 3. Vajaa kolmannes hyödyntää yrityksen ulkopuolisia hallitusjäseniä Tarpeita yrityksestä riippumattomille hallitusjäsenille on noin 17 %:lla, kasvuyrityksistä yli neljänneksellä 4. Neuvonantajatiimit ovat jonkin verran yleistyneet Erityisesti sarja-ja portfolioyrittäjät hyödyntävät hallitusta epävirallisempia johtamisen tiimimuotoja
Johtopäätökset (2/2): Yritysten osaamistarpeet ja hallitustyypit vaihtelevat elinkaarella Yrityksen koko Byrokratia Kulttuuri Uudistava hallitus Valvonta Pirstoutuminen Konservatiivinen hallitus Tulosyksikkörakenne Koordinointi Asiantuntijahallitus Toimintokohtainen johto Johtajuus Yrittäjyys Yrityksen ikä pp.kk.vvvv 43 Tekijä