Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1
Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen vaikutukset energianhankintaan ja - kulutukseen Teollisuuden energiankulutus maakunnassa Voimalaitosten polttoaineet ja tuotanto Sähkön kulutuksen kehitys Öljyn kulutuksen kehitys 2
Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Laskusuhdanne alkoi Suomessa vuoden 2007 lopulla BKT putosi kiihtyvällä vauhdilla aina vuoden 2009 loppuun saakka, jolloin saavutettiin pohja (kts. seuraava kuva) Eri arvioiden mukaan talous kasvaa hitaasti vuonna 2010 ja kiihtyy hieman vuosina 2011-2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan Suomen BKT supistui viime vuonna 8,0 prosenttia vuonna 2009, mikä on poikkeuksellisen jyrkkä pudotus maamme taloushistoriassa 3
Suomen BKT:n, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset 1995-, % Lähde: Tilastokeskus 4
Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Reaalitalouden vaikutukset rantautuivat Suomeen etenkin rajusti laskeneen vientikysynnän kautta Tätä kautta myös suuri vaikutus Keski-Suomeen, sillä vahvimmat erikoistumisalat ovat vientivetoisia (paperi-, puutuote-, kone- ja laiteteollisuus) (Keski-Suomen aikajana 1/2010) 5
Matalasuhdanteen vaikutus Matalasuhdanteen vaikutukset näkyvät maakunnan energiankulutuksessa Teollisuuden energiantuotanto ja siihen liittyvä polttoaineiden käyttö Teollisuuden sähkön kulutus Liikenteen polttoaineiden käyttö kuitenkin kasvanut Vuosi 2009 oli aiempia vuosia kylmempi Lämmitystarveluku 9 % suurempi kuin vuonna 2008 ja 3,5 % suurempi kuin 2006 Lämmitysenergian osalta kulutus kasvanut 6
Teollisuuden energiankulutus Eniten polttoaineita, sähköä ja lämpöä käytetään Jyväskylän, Jämsän ja Äänekosken seuduilla Teollisuuden osuus noin 55 % maakunnan energiankulutuksesta ja 70 % maakunnan sähkön kulutuksesta Prosessilämmön osuus noin 28 % maakunnan energiankulutuksesta, käyttäjiä pääasiassa metsäteollisuuden laitokset, sekä myös kone- ja laiteteollisuus ja elintarviketeollisuus pienempinä käyttäjinä Prosessilämmön tuotanto tapahtuu teollisuuden ja yhdyskuntien voima- ja lämpölaitoksissa Suurin tuotanto voimalaitoksissa (3300-4000 GWh) Tuotantoa myös lämpölaitoksissa (320-400 GWh, mm. sahoilla) Suurimmat prosessilämmön tuotannon paikkakunnat ovat Jämsänkoski, Äänekoski ja Jyväskylä 7
Keski-Suomen voimalaitosten polttoaineet ja tuotanto 9000 8000 7000 6000 GWh 5000 4000 3000 2000 1000 Voimalaitosten polttoaineet Voimalaitosten tuotanto 0 1998 2004 2006 2008 2009 8
Keski-Suomen voimalaitosten tuotanto Prosessilämmön tuotanto laskenut vuodesta 2006, kaukolämmön kulutus noussut tasaisesti, sähkön tuotanto seuraa näitä 4500 4000 3500 3000 GWh 2500 2000 1500 1000 500 Sähkö Pros lämpö Kaukolämpö 9 0 1998 2004 2006 2008 2009
Keski-Suomen voimalaitosten polttoaineet 1998-2009, GWh 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Muut Biokaasu REF Puupolttoaineet Jäteliemet Turve Kivihiili POK POR 0 1998 2004 2006 2008 2009 10
Keski-Suomen sähkön kulutus 2004-2009, GWh Teollisuuden sähkön kulutus seuraa teollisuustuotannon kehitystä ja aiheuttaa suurimmat muutokset maakunnan kulutukseen 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 Teollisuus Palv ja rak Asuminen ja maatal 1000 0 2004 2006 2008 2009 11
Sähkön kulutus suurimmilla kuluttajilla 2009, GWh Neljä kuntaa kattaa kulutuksesta 88 %, kulutuksen lasku on voimakkainta niissä kunnissa joissa teollisuuden osuus suurin Asuminen ja maatalous Teollisuus Palvelut ja rakentaminen Yhteensä Osuus K-S kulutuksesta Muutos 2009/2008 Muutos 2009/2006 Jämsä 111 2725 62 2898 50 % -16 % -19 % Jyväskylä 458 326 447 1232 21 % -4 % -9 % Äänekoski 83 670 40 794 14 % -8 % -11 % Laukaa 83 31 43 157 3 % 3 % -9 % 12
Keski-Suomen sähkön hankinta 1993-2009, GWh Sähkön kulutuksen laskun myötä kasvussa ollut sähkön tuonti väheni - oma CHP tuotanto melko tasaista, vesivoiman tuotanto vaihtelee suuresti, mutta sen merkitys on pieni 8000 7000 6000 GWh 5000 4000 3000 2000 1000 Vesivoima CHP-voimalaitokset Tuonti 13 0 1993 1998 2004 2006 2008 2009
Keski-Suomen öljyn kulutuksen kehitys 2004-2009 Tieliikenteen polttoaineissa kasvava trendi, POK ja POR (lämpö- ja voimalaitokset, lämmitys) vähenevät 6000 5000 4000 Öljyn kulutuksen kehitys, GWh 3000 2000 1000 Kevyt ja raskas polttoöljy Tieliikenteen bensiini ja diesel 0 1998 2004 2006 2008 2009 14