Ohjeet väitöskirjatyön tarkastusprosessin etenemisestä Lapin yliopistossa Lapin yliopiston tutkijakoulutyöryhmä, jonka tehtävänä on mm. valmistella opetus ja tutkimusneuvoston pyynnöstä tutkijakoulutukseen ja tutkimuksen laatuun liittyviä asioita, kartoitti keväällä 2006 väitöskirjatyön tarkistusprosessin etenemisen Lapin yliopiston tiedekunnissa. Tavoitteena oli selkeyttää väitöskirjatyön tarkistuksen eri vaiheita ja ohjeistaa prosessia, jotta se toimisi tutkimuksen laadun varmistuksen ja opiskelijan oikeusturvan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Työn perusteella laadittiin ohjeet väitöskirjatyön tarkistusprosessin etenemisestä. Tutkijakoulutyöryhmän jäsenten ohella kaikkien tiedekuntien hallintojohtajat osallistuivat tarkistusprosessin ohjeistamiseen tutkijakoulun johtaja Prof. Suvi Ronkaisen ja sihteeri Tuula Tolpin johdolla. Opetus ja tutkimusneuvosto hyväksyi ohjeet syksyllä 2007. Väitöskirjat muodostavat tärkeän osan tieteellisestä tutkimuksesta. Opinnäytteinä ne kertovat sekä tutkijan että yliopiston tutkimuksellisesta ja tieteellisestä osaamisesta. On tärkeää, että väitökseen liittyvät prosessit ja toimintatavat ovat läpinäkyviä, tukevat korkealaatuista tutkimusta ja ylläpitävät tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. Yhteiset, selkeät käytännöt varmistavat myös väittelijän oikeusturvaa. Ohjeiden tavoitteena on yhtenäistää tiedekuntien väitöskirjatyön tarkastusprosessia ja toimia osana tieteellisen jatkotutkintokoulutuksen ja siihen liittyvän tutkimuksen laadunvarmistusta. Ohjeet selkeyttävät tiedekuntien, ohjaajien, väittelijöiden, esitarkastajien ja vastaväittäjien vastuuta, työnjakoa ja menettelytapoja. Tiedekuntien jatko opinto oppaissa ja jatkotutkintovaatimuksissa tarkennetaan tiedekuntia koskevat menettelytavat. 1. Esitarkastuksesta väitökseen Esitarkastus tulee pitää erillään varsinaisesta ohjausprosessista. Esitarkastus toimii ulkopuolisena, akateemisen yhteisön tekemänä tieteellisenä laadunvarmistajana. Esitarkastuksen tehtävänä on pitää huolta siitä, että väitöskirjaksi tarkoitettu tutkimus täyttää tieteellisen tutkimuksen ja tieteellisen tekstin kriteerit. Esitarkastusprosessi alkaa, kun ohjaaja tai ohjaajat esittävät kirjallisesti käsikirjoituksen lähettämistä esitarkastukseen. Ohjaaja/t, hallinto/opintopäällikkö ja tieteenalan toinen edustaja neuvottelevat sopivista esitarkastajista. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle esitarkastajat. Esitarkastajia on kaksi. Väitöskirjan tekijä voi pyytää tiedekunnalta esitarkastajien määräämistä väitöskirjakäsikirjoitukselleen ja esitarkastusprosessin aloittamista. Ohjaajien tulee huolehtia siitä, että esitarkastukseen lähtevä teksti on esitarkastuskelpoinen. On mahdollista käyttää väitöskirjalautakuntaa, joka varmistaa, että käsikirjoituksen lukee myös ohjausprosessin ulkopuolinen henkilö. Ennen esitarkastajien valintaa väitöskirjan tekijälle varataan mahdollisuus huomauttaa esitarkastajien valinnasta.
Tiedekunnan kanslia pitää huolen käsikirjoituksen sekä esitarkastukseen liittyvien ohjeiden ja asiapapereiden lähettämisestä esitarkastajille. Esitarkastajien valinta Ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana. Esitarkastajat valitaan toisesta yliopistosta, tutkimuslaitoksesta tai ulkomaisesta yliopistosta. Tilanteessa, jossa asiantuntevin esitarkastaja löytyy omasta yliopistosta tai tiedekunnasta, voidaan häntä pyytää toiseksi esitarkastajaksi. Ulkomaalaista esitarkastajaa käytettäessä on pidettävä huolta Lapin yliopistossa käytössä olevien kriteereiden täyttymisestä. Esitarkastajien valinnoissa huomioidaan mahdollisuuksien mukaan sukupuolten välinen tasa arvo. Esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 434/2003 28 :ssä säädetään. Esitarkastajien tulee olla väitelleitä. Heidän yhteinen asiantuntemuksensa tulee kattaa arvioitavaksi jätetyn työn tieteenalan tai tieteenalat, aihealueen sekä metodiset ja teoreettiset ratkaisut. Taiteellisen osion sisältävissä väitöskirjoissa on tarkastusprosessista päätettäessä huomioitava taiteellisen ja tieteellisen osion vaatimukset. Esitarkastuslausuntojen käsittely Esitarkastajien tulee antaa kolmen kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta perustellut kirjalliset lausunnot. Lausunnon on oltava yksiselitteisesti joko myönteinen tai kielteinen eikä se voi olla ehdollinen. Lausunnot toimitetaan tiedekunnan kansliaan. Väitöskirjan tekijällä on mahdollisuus esittää esitarkastajien lausuntoon vastine. Esitarkastajat voivat esittää lausuntoa tarkentavat kommentit suoraan väittelijälle. Esitarkastuslausuntojen pohjalta tiedekuntaneuvosto tekee lopullisen päätöksen väittelyluvasta. Jos esitarkastuslausunnot ovat ristiriitaiset tai ylimalkaiset tiedekuntaneuvosto voi 1. pyytää esitarkastajia tarkentamaan lausuntoaan tai 2. hankkia lisäinformaatiota päätöksensä tueksi tai 3. hankkia kolmannen lausunnon Ohjaaja pitää huolen siitä, että lausunnot huomioidaan väitöskirjan viimeistelyssä. Jos väitöslupa evätään tai esitarkastus venyy kohtuuttoman pitkäksi, esitarkastusprosessi raukeaa ja väitöskirja palautuu ohjausprosessiin. Jatkossa on mahdollista käyttää samoja esitarkastajia. Väitöskirjan tekijä vastaa viime kädessä tutkimuksestaan ja väitöskirjan saamasta muodosta sekä sen julkaisemiseen liittyvistä järjestelyistä. Vastaväittäjän ja kustoksen valinta Tiedekuntaneuvosto päättää vastaväittäjästä tai vastaväittäjistä, hyväksyy väitökselle ehdotetun ajankohdan sekä määrää väitöstilaisuuden kustoksen.
Vastaväittäjän valinnan kriteerit ovat samat kuin esitarkastajien. Esitarkastaja voi toimia vastaväittäjänä. Väitöskirjan sisältäessä taiteellisen produktion, voidaan taiteellista produktiota varten määrätä vastaväittäjä, joka kykenee arvioimaan taiteellisen produktion ja väitöskirjan kokonaisuudessaan. Väitöskirjaa arvioitaessa on pidettävä huolta Lapin yliopistossa käytössä olevien arviointikriteereiden täyttymisestä. Ulkomaisen ja kotimaisen tieteen vuorovaikutusta opinnäytetöiden arvioinnissa tulee suosia. Kustoksena toimii yliopistoon virkasuhteessa oleva oppiaineen tai lähiaineen professori tai työn ohjaaja. Väitöstilaisuus Vastaväittäjän tehtävänä on väitöstilaisuudessa tarkastaa väitöskirja suullisesti kiinnittäen huomiota väitöskirjan eri teemoihin. Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus. Väitöstilaisuus saa kokonaisuudessaan kestää enintään 4 tuntia. Kustoksen tehtävänä on sekä avata että päättää väitöstilaisuus. Kustos johtaa puhetta jakaen puheenvuoroja ja valvoen, että väittelijä saa vastata välittömästi kuhunkin huomautukseen. Kustos pitää huolta, ettei käytetyissä puheenvuoroissa poiketa liikaa aiheesta. Mikäli tilaisuus kestää yli kaksi tuntia, kustoksen asiana on ilmoittaa virkistystauko. Kustos valvoo myös yleisökeskustelua. Kustos voi antaa tiedekunnalle lyhyen raportin väitöstilaisuuden kulusta. Väitöskirjan arvostelu Tiedekuntaneuvosto voi asettaa väitöskirjan arvosanaehdotuksen tekemistä varten arvosanalautakunnan. Arvosanalautakunnan käyttäminen on suositeltavaa. Arvosanalautakuntaan voivat kuulua myös vastaväittäjät, esitarkastajat, kustos ja ohjaajat. Arvosanalautakunta asetetaan samanaikaisesti vastaväittäjän tai vastaväittäjien nimeämisen kanssa. Mikäli arvosanalautakuntaa käytetään, arvosanalautakunta tekee tiedekuntaneuvostolle vastaväittäjän / väittäjien lausuntoa täydentävän perustellun ehdotuksen, jossa ehdotetaan väitöskirjan hyväksymistä tai hylkäämistä sekä hyväksyttäväksi esitettävälle väitöskirjalle arvosanaa. Mikäli arvosanalautakuntaa ei käytetä, vastaväittäjä tai vastaväittäjät antavat yhdessä tai erikseen perustellun kirjallisen lausunnon ja arvosanaehdotuksen tiedekunnalle. Väitöskirjan arvostelussa otetaan huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa. Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle varataan tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta. Vastine osoitetaan tiedekuntaneuvostolle.
Kustoksen tehtävänä on olla yhteydessä vastaväittäjään tai vastaväittäjiin ja huolehtia arviointiprosessin etenemistä. Tiedekuntaneuvosto päättää lausuntojen perusteella väitöskirjan arvosanasta. Väitöskirja arvostellaan 7 portaisella arviointiasteikolla: approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur, laudatur. Oikeustieteen alalla väitöskirja arvostellaan asteikolla: hylätty, hyväksytty, kiittäen hyväksytty. Mikäli arvosteluasteikkoa muutetaan, muutoksiin liitetään väittelijän oikeusturvan kannalta tarpeelliset siirtymäsäännökset valintamahdollisuuksineen. 2. Väitöskirjatyön kriteerit Väitöskirjan tulee osoittaa kykyä käyttää tieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja siinä tulee olla uutta tietoa tuova tieteellinen kontribuutio. Taiteen tohtorin väitöskirjaan voi sisältyä taiteellinen produktio, jonka laajuus väitöskirjasta on enintään puolet. Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä 1) yhtenäinen käsikirjoitus (monografia) tai 2) yliopiston riittäväksi katsoma määrä samaa ongelmakokonaisuutta käsitteleviä tieteellisiä julkaisuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto Sekä monografia että artikkeliväitöskirja ja taiteen tohtorin väitöskirjaksi tarkoitettu kokonaisuus perustuvat tieteelliseen tutkimukseen ja muodostavat temaattisen ja tutkimuksellisen kokonaisuuden. Artikkeliväitöskirjan kokonaisuutta arvioitaessa on huomioitava se, kuinka hyvin artikkelit ja johdanto muodostavat tutkimuksellisen, syvenevän tieteellisen tekstin. Artikkeliväitöskirjassa voi olla erilaisissa foorumeissa, erilaiseen käyttötarkoitukseen julkaistuja artikkeleja, mikä otetaan huomioon kokonaisuuden riittävyyttä ja laadukkuutta arvioitaessa. 3. Väitöskirjan julkaiseminen Väitöskirja julkaistaan ennen väitöstä painettuna. Väitöskirja voidaan julkaista myös sähköisessä muodossa. Mikäli väitöskirja julkaistaan sähköisessä muodossa niin tiedekunnalle tulee toimittaa erikseen sovittava määrä painettuja väitöskirjoja. Väittelijä pitää huolen siitä, että väitöskirja on valmis ja julkisesti saatavilla 10 päivää ennen väitöstilaisuutta. Kustantajan etsiminen ja julkaisufoorumin valinta on pääosin väittelijän tehtävä. Tiedekunta toimittaa painetut väitöskirjat tiedekunnan kansliaan jäävän kappaleen lisäksi tiedekuntaneuvostolle, yliopiston kirjastoon, vastaväittelijälle, kustokselle, keskushallintoon (rehtorin kanslia, ilmoitustaulukappale). Lisäksi väitöskirjasta ja väittelytilaisuudesta tiedotetaan viestintäyksikön kautta yliopiston ulkopuolelle.
On suositeltavaa, että väitöskirjan julkaisee kansallinen tai kansainvälinen tieteellinen kustantamo. 4.Todistus tohtorin tutkinnosta Todistus tohtorin tutkinnosta anotaan vapaamuotoisella hakemuksella, jonka liitteenä on todistus siitä, että kaikki vaadittavat opinnot on suoritettu (esim. opintorekisteriote). Todistus myönnetään dekaanin päätöksellä.