Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568 8555
Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä Keski-Suomen kasvu on nyt koko maata ripeämpää. Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla ja työttömyys laskee. Teollisuuden kasvu on käynnistynyt ja vienti kääntynyt nousuun. Rakennusala on kasvun kärjessä. Kaupan kasvu on koko maata parempaa, samoin yksityisten palvelujen kasvu. Matkailussa liikevaihto on kääntynyt kasvuun. Jyväskylän seutu kasvaa koko maata paremmin, samoin Keuruun seutu. Jämsässä erittäin hyvä käänne parempaan. Tarkasteluajanjakso kesäkuun lopun 2016 tilanne.
Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Lisäksi tietoja on täydennetty muutamilla muilla Tilastokeskuksen tiedoilla (väestö, työttömyysaste sekä liikevaihto per asukas). Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto voi sisältää joitakin tuloslaskelman liikevaihtoon kuulumattomia eriä, kuten käyttöomaisuuserien myyntejä, muita tuottoja, satunnaisia eriä, käänteisesti verovelvollisia ostoja, tuotteiden omaa käyttöä ja agentuurien myyntiä. Poikkeukselliset erät poistetaan laskennasta. Henkilöstömäärä-indikaattorilla tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää kalenterikuukauden aikana. Esimerkiksi kaksi puolipäiväistä työntekijää vastaa yhtä kokopäivätyöllistä. Henkilöstömääräindikaattori tuotetaan yritysrekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstömäärätiedosta sekä ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Yrityksille, joilta ei ole kahden vuoden takaista henkilöstötietoa, lasketaan henkilöstömäärä jakamalla yrityksen palkkasumma toimialan keskipalkalla. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EUalueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa. Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.
Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kääntyi Keski- Suomessa nousuun v. 2014 lopussa ja kasvu on kiihtynyt. Keski-Suomessa ja erityisesti Jyväskylän seudulla kasvu koko maata ripeämpää. Vuonna 2016 kasvua ollut Jyväskylän seudulla 5,2 % Keski-Suomessa 5 % koko maassa 1,5 %
Jämsän seudun pitkään jatkunut lasku on kääntynyt nousuun perusteollisuuden vedolla. Äänekosken seudun tilanne on pysynyt ennallaan. Jyväskylän seudun kehitys on parempaa kuin koko maassa.
Keuruun seudulla kasvu on jatkunut, osasyynä on vastaanottokeskuksen tuoma lisäkysyntä. Saarijärven-Viitasaaren seudulla on ollut pientä kasvua jo pari vuotta. Joutsan seudullakin käyrät kääntyneet ylös.
Yritysten henkilöstömäärät ovat hyvässä kasvussa kaikilla seuduilla. Kehitys on näkynyt myös työttömyystilastoissa kevään aikana. Työttömyys on laskenut n 5 %, mutta on silti vielä erittäin korkealla tasolla. Työllisyyden parantuminen vaikuttaa verotuloihin ja ostovoimaan.
Kasvua on ollut kaikilla päätoimialoilla. Palvelualojen ja rakentamisen kasvu on jatkunut vakaana. Teollisuuden liikevaihdot ovat kääntyneet myös hienoiseen nousuun.
Henkilöstömäärän kasvua on ollut lähes kaikilla päätoimialoilla Palvelualojen ja rakentamisen kasvu on jatkunut vakaana. Myös teollisuuden henkilöstömäärät ovat kääntyneet hienoiseen nousuun.
Keski-Suomen vienti kääntyi nousuun vuoden 2016 alussa. Kasvu on kovempaa kuin koko maassa. Yritysten tilauskanta on hyvä, mikä ennustaa viennin hyvää kehitystä myös loppuvuonna. Viennin määrän heilahtelua selittävät laitetoimitusten ajankohdat.
Metsäteollisuuden vienti on ollut hyvässä kasvussa ja kasvu jatkunee. Teknologiateollisuuden vienti on piristynyt. Syksyn tullitilastot kertovat viennin elpymisestä. Miten BREXIT vaikuttaa vientiin?
Mistä kasvua on tullut verrattuna koko maahan?
Rakennusalan kasvu on Keski-Suomessa 13,3 % ja koko Suomessa 9,5 % Rakennusala on yleensä lähtenyt kasvuun muiden toimialojen jälkeen. Nyt se toimii yllättäen kasvun veturina.
Yksityisten palveluiden liikevaihdon kehitys on kiihtynyt ja kasvu on ollut kovempaa kuin koko maassa. Kasvu on Keski-Suomessa 6,0 % ja koko maassa 3,4 %. Syynä tähän on työttömyyden lasku Keski-Suomessa ja siitä johtuva ostovoiman lisäys.
Kaupan alan kehitys on ollut Keski-Suomessa ja varsinkin Jyväskylän seudulla selvästi koko maata parempaa. Keski-Suomessa kasvua on 3, 9 % ja koko maassa 0,7 %. Kaupan investoinnit jatkuvat ympäri Keski- Suomen, uusimmat investointiuutiset ovat Keuruulta ja Laukaasta.
Teollisuuden liikevaihdot ovat laskeneet koko maassa jo 5 vuotta peräkkäin, syynä vientiteollisuuden heikko kilpailukyky ja maailmantalouden epävakaa tilanne. Keski-Suomessa on tapahtunut käänne parempaan metsäteollisuuden ansiosta vuoden 2015 lopussa. Keski-Suomessa kasvua on 4,7 % ja koko maassa laskua - 1,2 %.
Toimialakohtaiset liiketoimintakuvaajat
Teknologiateollisuuden vienti kääntyi nousuun vuoden 2016 alussa. Myös liikevaihto sekä henkilöstömäärät ovat kasvaneet. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on noin 9000 ja viennin arvo noin 1 mrd
Metsäteollisuuden liikevaihto ja vienti kääntyivät hienoiseen nousuun v. 2014 lopussa ja kasvu on jatkunut. Henkilöstömäärän lasku on pysähtynyt. Metsäteollisuuden henkilöstömäärä on noin 3 200 ja viennin arvo noin 1,2 mrd.
Kaupan alan liikevaihto kääntyi kasvuun vuoden 2015 alussa ja samoin henkilöstömäärä. Kasvua selittää työttömyyden vähentymisen tuoma ostovoiman kasvu sekä aukioloaikojen vapauttaminen. Henkilöstömäärä kaupan alalla on noin 9000. Kaupan rakenteessa tulee muutoksia aukioloaikojen muutosten myötä.
Palvelualojen liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana ja kasvu on kiihtynyt. Henkilöstömäärä ei ole merkittävästi heilahdellut viime vuosina. Se on noin 23 500 eli n 25 % Keski- Suomen työpaikoista.
KIBS-alojen kasvu on pysynyt viime vuodet vakiona, noin 6 % / vuosi ja kasvu näyttää jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tänä vuonna kasvua on 7,6 %. Henkilöstömäärä on 6 500 ja se on kasvanut noin 4 % / vuosi. KIBS-aloihin kuuluvat: tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainonta ja markkinointi, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus.
Matkailuyritysten liikevaihdon kasvua selittävät isot investoinnit matkailukeskuksiin sekä tapahtumamatkailun kehittyminen. Matkailu on kasvanut Keski-Suomessa hieman paremmin kuin koko maassa. Kasvua tänä vuonna 3 %. Henkilöstömäärän vähenemistä selittää lisääntynyt vuokratyövoiman käyttö, mikä näkyy KIBS-alojen kasvussa.
Rakennusalan suhdanne on kääntynyt nousuun ja lähitulevaisuudessa rakentamisen suhdanne näyttää valoisalta: - biotuotetehdas - Uusi sairaala - Kankaan alue - kaupparakentaminen - asuntorakentaminen Jyväskylässä - liikenneinfran rakentaminen biotuotetehtaan tarpeita varten