Lehmien ontuminen - tutkittua käytäntöön! Kristiina Sarjokari, HYELTDK

Lehmien ontuminen - tutkittua käytäntöön! Kristiina Sarjokari, HYELTDK

Luotettavat, ajantasaiset, tietoa yhteen kokoavat lähteet pihaton mitoituksessa 1. Kansainväliset refereejulkaisut 2. Ontario Ministry of Agriculture and Food http://www.omafra.gov.on.ca/english/livestock/dairy/facts/inf o_fsdimen.htm 3. Cattle Housing Design Danish Recommendations https://www.landbrugsinfo.dk/byggeri/stalde/kvaegstalde/s ider/cattle-housing-design-5ed.aspx 4. Lehmän mittainen pihatto http://www.mtt.fi/julkaisut/maitokoneet/lehman_mittainen_pi hatto.pdf 5. MMM asetukset http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen /maaseuturakentaminen/rakentamissaadokset/rakentamissa adokset_lista.html 4.4.2013 2

ONTUMINEN vaikutukset havaitseminen esiintyvyys olosuhteiden vaikutus 4.4.2013 3

Ontumisen vaikutukset 1 Tuotos alenee 160 570kg/ontuva (Green ym., 2002; Amory ym., 2008) 8 000-28 500 kg/v/100 le karja Hoitokustannuksia ja varoaikamaitoa, sairauden laadusta riippuen tonneja kymppitonneja / vuosi muut sairaudet tiineytyskustannukset poistot ja tilalla lopetetut Hävityskustannukset saamatta jäänyt teurastulo

Ontumisen vaikutukset 2 Sorkan tai sorkka-alueen kipu + herkistynyt yleinen kiputunto (Whay et al., 1997; Whay et al., 1998; Laven et al., 2008) Pitkä kesto, viikkoja (Green et al., 2002; Laven et al., 2008; Frankena et al., 2009) Karjanomistajat aliarvioivat ontuvien määrää karjassaan, eivätkä tunnista lievemmästi ontuvia > eivät pysty minimoimaan tappiota (Rutherford, et al., 2009; Whay, et al., 2003) => koulutuksen paikka! 4.4.2013 5

Ontumisen vaikutukset 3 Ontuvat ongelmallisia erityisesti pihatoissa, ovat vähemmän aktiivisia Pitemmät makuuajat (Calderon and Cook, 2011; Walker, et al., 2008) Kävelevät hitaammin, vähemmän askelia/tunti ja lyhyemmät askeleet (O'Callaghan, et al., 2003; Telezhenko and Bergsten, 2005) Seisoskelevat enemmän puolittain parsissa (Galindo et al., 2000) Ajetaan useammin pois ruokintapöydästä (Galindo et al., 2000) Alhaisemmat kuntoluokat, lisääntyneet ketoaineet veressä (Walker et al., 2008; Calderon and Cook, 2011) 4.4.2013 6

Ontumisen vaikutukset 3 Ontuvat ongelmallisia pihatoissa Viivästynyt kiimaan tulo, enemmän munasarjojen toimintahäiriöitä, heikentynyt kiimakäyttäytyminen, enemmän siemennyksiä/poikiminen, pidentynyt poikimaväli (Sprecher et al., 1997; Melendez et al., 2003; Garbarino et al., 2004; Hernandez et al., 2005; Bicalho et al., 2007; Walker et al., 2008; Walker, 2010) Alentunut tuotos (Amory, et al., 2008; Green, et al., 2002) Suurempi poistoriski (Bicalho, et al., 2007; Booth, et al., 2004; Rajala- Schultz and Gröhn, 1999) Suurempi lopetustodnäk tilalla (Thomsen and Sorensen, 2009) 4.4.2013 7

Käyntiasteikko (video 0:25-2:12): http://www.youtube.com/watch?v=w9-lpzi6otk normaali Kävelee selkä suorassa. Käynti rullaavaa Seuranta, sorkkahoito 2 ja rytmikästä. kertaa vuodessa lievä ontuma Kävellessä selkä kaareutuu lievästi. Käynnissä ei muuta poikkeavaa. Aikaistettu sorkkahoito (sorkkahoitajan käynnit selvä ontuma. Kävelee selkä kaarella. Askelpituus voi olla lyhentynyt jossain tilalla jalassa, 3 =>) mutta kipeää jalkaa ei pysty välttämättä huomaamaan helposti vakava ontuma. Kävelee selkä kaarella. Ontuu jotain jalkaa, Pikainen mutta laittaa sorkkahoito, kuitenkin painoa kaikille jaloille. sorkkakenkä, sairaskarsinaan / teuraaksi Erittäin vakava ontuma. Selkä kaarella. Ei juurikaan varaa painoa jollekin jalalle.

Ontumisen esiintyvyys Vuosittainen insidenssi 50% = noin joka toinen lehmä sairastuu (Clarkson et al., 1996; Sanders et al., 2009) Prevalenssi 20-25% = noin joka 4.-5. lehmä ontuu joka päivä (Clarkson et al., 1996; Cook, 2003; Whay et al., 2003; Espejo et al., 2006, Sarjokari ym., 2013) Suuri vaihtelu yksittäisten karjojen välillä paljonko ontuvia Suomalaisissa pihatoissa?

Kaksi Suomalaista (MTT, HY, TTS) pihattotutkimusta v. 2005 ja 2012 LYTO1 (87 asemalypsytilaa, 3459 lehmää) lehmäluku med. 49 (40-105), navetan kov. (1994-) 2000-2002 Tuotos 8984 kg/le/v, erillisruokinta, tunnutus, kovat parsimatot, lannanpoiston ongelmat, kapeat käytävät, ylitäyttöä, vähän ruokintapöytätilaa, lyhyet parret, väärin säädettyjä puomeja, laidunnus 64% LYTO2 (50 asemalypsytilaa, 5512 eläintä) lehmäluku 108 (68-245), kov. (1973-) 2000-2010 Tuotos 9023 kg/le/v, seosrehuruokinta, tunnutus 58%, yleensä parsipedit, kumimattoa käytävillä ja kokoomatilassa, hiehot yl. makuuparsipihatossa, laidunnus 18%, ylitäyttöä mukana joitain poikimattomia hiehoja

Ontuvien lehmien %-osuus tutkituista, LYTO1 ja LYTO2 0 20 40 60 Selvä ontuma LYTO1: med. 21% (2-62) LYTO2: med. 12% (0-28) 12345678910112131415161718192021223242526272829303132334353637383940414243445464748495051525354556575859606162636465667686970717273747576778798081828384858687 LYTO1 LYTO2 2005 2012

% arvostelluista 0 20 40 60 60.99 Ontumistulokset, kaikki lehmät LYTO2 26.76 8.436 3.374 0 1 2 3 4 5 ontumistulos 39% lievä 12% kohtalainen 4% vakava.4354 4.4.2013 12

Ontumistulokset roduittain 4000 3500 3000 11,6% = ontuvat % luokitelluista 2500 2000 13,6% 1500 1000 500 0 8,0% ay hol muu 4.4.2013 13

Ontumisen esiintyvyys vs. käyttöönottovuosi p_ont_est 0.2.4.6 LYTO1 Tilakohtaiset ratkaisut! Perusparannukset ja esim. parsiremontit 1997 1998 1999 2000 2001 2002 X2 Käyttöönottov 4.4.2013 14

Tieteellisen tutkimuksen kertomaa: ontumisen esiintyvyyteen vaikuttavat 1 Karjan rotu (Baird, et al., 2009; Kujala, et al., 2009; Kujala, et al., 2010), Sarjokari ym., 2013) Lehmien ikä (Bicalho, et al., 2007; Espejo, et al., 2006; Haskell, et al., 2006; Sarjokari ym., 2013) Ruokintaesteen malli, paikkoihin jaettu => ontuminen (Sarjokari ym., 2013). Lukittavassa ja syöttöparsissa vähemmän kilpailua, paikan vaihtoja, toisen pois ajamista (Endres, et al., 2005; Huzzey, et al., 2006; DeVries and von Keyserlingk, 2006) Käytävien, erityisesti ruokintakäytävän, leveydet ja liukkaus (Sarjokari ym., 2013). Suurin osa agonistisesta käyttäytymisestä ruokintakäytävällä (Miller and Woodgush, 1991) Vesipisteiden sijoittelu (Sarjokari ym., 2013)

16

www.omfra.cov.on.ca 4.4.2013 17

Tieteellisen tutkimuksen kertomaa: ontumisen esiintyvyyteen vaikuttavat 2 Parren pintamateriaali; hiekka/kestokuivikepohja parhaat (komposti???) (Espejo ym., 2006, Cook ym., 2003) Niskapuomin paikka kauempana (=> makuuaika, parsien käyttö, normaalit liikeradat) => ontuminen (Bernardi, et al., 2009; Rouha-Mülleder et al., 2009)

Parsien kuivitus => makuuaika, ontuminen ja osittain parsissa seisominen (Tucker and Weary, 2004; Weary and Taszkun, 2000) 4.4.2013 19

liikkumavapautta ja pehmeyttä parsinavetassa / erotteluparsissa

Lannanpoiston tehokkuus => ontuminen (Somers, et al., 2003; Bewley, et al., 2001; Cook, 2003) Lypsyyn kuluva aika => ontuminen (Espejo ja Endres, 2007) Ontuminen yleisempää tiloilla joilla ei laidunnettu (Bowell ym., 2003) 4.4.2013 21

Tieteellisen tutkimuksen kertomaa: ontumisen esiintyvyyteen vaikuttavat 3 Ylitäyttö => käytävillä seisoskelu, osittain parsissa seisominen, makuuaika, agonistinen käyttäytyminen, jalkaviat, ontuminen, sorkkasairaudet, (Bergsten 2001; Fregonesi ja Leaver 2002; Bowell ym., 2003; Cook ym., 2004; Estevez ym., 2007; Hill ym., 2009; Lombard ym., 2010) Eläinten käytössä oleva tila vaikuttaa ryhmäkokoa tärkeämmältä (Bøe ja Faerevik, 2003) ja optimaalinen ryhmäkoko riippuu ryhmän kokoonpanosta, ympäristöstä ja rehun riittävyydestä (Estevez ym., 2007, Leone ja Estevez, 2008)

Ylitäyttö on eläinsuojelulain vastaista Fregonesi ym., 2007 4.4.2013 23

Kaikki vapaat parret eivät ole käytettävissä 24

Ryhmittely perusteita: tuotosvaihe, ruokinta, terveydentila, seuranta ryhmittely usein välttämätöntä, (vähintäänkin ummessa olevat erikseen), karjakoko ja ruokintajärjestelyt vaikuttavat ryhmien muodostukseen turhaa ryhmien sekoittelua kannattaa välttää ryhmämuutokset aiheuttavat stressiä erityisesti arvoasteikon alemmille ja laumaan tuotaville eläimille uudelleen ryhmittely: liikkuminen, tuotos, syöntimäärä, yöllinen syönti, maidon solut useampi eläin kannattaa siirtää kerrallaan ei montaa stressiä kerrallaan! totuta pidemmällä aikavälillä, vältä siirtoa lähellä poikimista! 25

ensikot suositeltava pitää omana ryhmänään omana ryhmänään pidettävät ensikot: syövät useammin, kauemmin (+10-15%) ja enemmän (+17-18%) tuottavat enemmän (+4 16%) makaavat pidempiä jaksoja yhdessä vanhempien lehmien kanssa pidettävät ensikot: liikkuvat enemmän syövät enemmän öisin käyttävät huonosti väkirehuautomaattia makaavat enemmän lantakäytävällä Hiehoille riittävästi aikaa sopeutua uuteen ympäristöön sekä opetella makuuparsien ja väkirehuautomaatin käyttöä! 26

Ryhmittely ja ontuminen Tiineet hiehot lypsävien kanssa => ontuminen (Barker ym., 2007) Poikivat lypsävien sekaan vasta poikimisen jälkeen => vähemmän sorkkavälin tulehduksia (Somers ym., 2005) LYTO2???? 4.4.2013 27

Ontumisen prevalenssi vs. tiineiden hiehojen "harjoitteluryhmät" ummessa olevien ja lypsävien kanssa vain ummessa olevien kanssa ontuvia käyntipäivänä, % tutkituista 0 10 20 30 0 10 20 30 Med. 12 (7-28), n=10 vain lypsävien kanssa Med. 13 (6-23), n=9 Med. 12 (1-28), n=27 vain tunnutettavien kanssa Med. 8 (0-15), n=4 0 10 20 30 0 10 20 30 4.4.2013 28

Fine tuning eli hienosäätö kuva: www.finnlacto.fi Säännöllinen sorkkahoito!!! Isoille tiloille oma sorkkahoitoteline (voi varastoida vaijereilla kattoon) + opetellaan itse laittamaan sorkkakenkä Sorkkakylpymahdollisuus pihatossa välttämätön! Kaksi peräkkäin Tarpeeksi pitkiä! asemalta poistumistielle Robottitilalla paikalle jossa ei häiritä robotin käyttöä Jaloittelu! 29

Tällälailla Ontumista voidaan vähentää, kun pihatossa ON riittävästi tilaa ruokintapöydässä ON syöntirauhan mahdollistava paikkoihin jaettu ruokintaeste ON tarpeeksi oikein sijoiteltuja juoma-altaita ja riittävästi allasreunaa ON hyvin toimiva lannanpoisto ja tarpeeksi leveät, puhtaat, pitävä- ja joustavapintaiset kulkukäytävät ON mahdollisimman vähän paikkoja joissa lehmät joutuvat jonottamaan tai odottamaan (esim. riittävän suuri kokoomatila, vähän eläinliikennettä ohjaavia portteja, yms.) 4.4.2013 30

Ja vielä Ontumista voidaan vähentää, kun pihatossa EI OLE ylitäyttöä ON jokaiselle lehmälle kohtuullisen kävelymatkan päässä oleva vapaa, pehmeä, väljäksi säädetty, ja hyvin kuivitettu makuuparsi (erityisesti transition cows!) ON huomioitu mahdollisuus jaloitteluun ja laidunnukseen ON ryhmitelty eläimet järkevästi, välttämättömät siirrot ja ryhmien jaot huomioiden ja turhia siirtoja välttäen (poikivat lypsävien sekaan vasta poikimisen jälkeen? iänmukainen ryhmittely?) ON mahdollisimman tasainen eläinaines (rotu, luonne, tuotos, terveys) 4.4.2013 31

Kiitos! KIRJALLISUUS: Amory, J.R., Barker, Z.E., Wright, J.L., Mason, S.A., Blowey, R.W., Green, L.E., 2008. Associations between sole ulcer, white line disease and digital dermatitis and the milk yield of 1824 dairy cows on 30 dairy cow farms in England and Wales from February 2003- November 2004. Prev. Vet. Med. 83, 381-391. Baird, L.G., O'Connell, N.E., Mccoy, M.A., Keady, T.W.J., Kilpatrick, D.J., 2009. Effects of breed and production system on lameness parameters in dairy cattle. J. Dairy Sci. 92, 2174-2182. Bernardi, F., Fregonesi, J., Winckler, C., Veira, D.M., von Keyserlingk, M.A.G., Weary, D.M., 2009. The stall-design paradox: Neck rails increase lameness but improve udder and stall hygiene. J. Dairy Sci. 92, 3074-3080. Bewley, J., Palmer, R.W., Jackson-Smith, D.B., 2001. A comparison of free-stall barns used by modernized Wisconsin dairies. J. Dairy Sci. 84, 528-541. Bicalho, R.C., Vokey, F., Erb, H.N., Guard, C.L., 2007. Visual locomotion scoring in the first seventy days in milk: impact on pregnancy and survival. J. Dairy Sci. 90, 4586-4591. 4.4.2013 32

Calderon, D.F., Cook, N.B., 2011. The effect of lameness on the resting behavior and metabolic status of dairy cattle during the transition period in a freestall-housed dairy herd. J. Dairy Sci. 94, 2883-2894. Cook, N.B., 2003. Prevalence of lameness among dairy cattle in Wisconsin as a function of housing type and stall surface. J. Am. Vet. Med. Assoc. 223, 1324-1328. DeVries, T.J., von Keyserlingk, M.A., 2006. Feed stalls affect the social and feeding behavior of lactating dairy cows. J. Dairy Sci. 89, 3522-3531. Endres, M.I., DeVries, T.J., von Keyserlingk, M.A., Weary, D.M., 2005. Short communication: Effect of feed barrier design on the behavior of loose-housed lactating dairy cows. J. Dairy Sci. 88, 2377-2380. Espejo, L.A., Endres, M.I., Salfer, J.A., 2006. Prevalence of lameness in high-producing Holstein cows housed in freestall barns in Minnesota. J. Dairy Sci. 89, 3052-3058. Frankena, K., Somers, J.G., Schouten, W.G., van Stek, J.V., Metz, J.H., Stassen, E.N., Graat, E.A., 2009. The effect of digital lesions and floor type on locomotion score in Dutch dairy cows. Prev. Vet. Med. 88, 150-157. Fregonesi, J.A., Leaver, J.D., 2002. Influence of space allowance and milk yield level on behaviour, performance and health of dairy cows housed in strawyard and cubicle systems. Livest. Prod. Sci. 78, 245-257. Galindo, F., Broom, D.M., Jackson, P.G.G., 2000. A note on possible link between behaviour and the occurrence of lameness in dairy cows. Appl. Anim. Behav. Sci. 67, 335-341. Østergaard, S., P. T. Thomsen and E. Burow. 2010. Separate housing for one month after calving improves production and health in primiparous cows but not in multiparous cows. J. Dairy Sci. 93:3533-3541. 4.4.2013 33

Green, L.E., Hedges, V.J., Schukken, Y.H., Blowey, R.W., Packington, A.J., 2002. The impact of clinical lameness on the milk yield of dairy cows. J. Dairy Sci. 85, 2250-2256. Haskell, M.J., Rennie, L.J., Bowell, V.A., Bell, M.J., Lawrence, A.B., 2006. Housing system, milk production, and zero-grazing effects on lameness and leg injury in dairy cows. J. Dairy Sci. 89, 4259-4266. Hernandez, J.A., Garbarino, E.J., Shearer, J.K., Risco, C.A., Thatcher, W.W., 2005. Comparison of the calving-to-conception interval in dairy cows with different degrees of lameness during the prebreeding postpartum period. J. Am. Vet. Med. Assoc. 227, 1284-1291. Huzzey, J.M., DeVries, T.J., Valois, P., von Keyserlingk, M.A., 2006. Stocking density and feed barrier design affect the feeding and social behavior of dairy cattle. J. Dairy Sci. 89, 126-133. Kondo, S., Sekine, J., Okubo, M., Asahida, Y., 1989. The Effect of Group-Size and Space Allowance on the Agonistic and Spacing Behavior of Cattle. Appl. Anim. Behav. Sci. 24, 127-135. Kujala, M., Dohoo, I.R., Laakso, M., Schnier, C., Soveri, T., 2009. Sole ulcers in Finnish dairy cattle. Prev. Vet. Med. 89, 227-236. Kujala, M., Dohoo, I.R., Soveri, T., 2010. White-line disease and haemorrhages in hooves of Finnish dairy cattle. Prev. Vet. Med. 94, 18-27. Laven, R.A., Lawrence, K.E., Weston, J.F., Dowson, K.R., Stafford, K.J., 2008. Assessment of the duration of the pain response associated with lameness in dairy cows, and the influence of treatment. N. Z. Vet. J. 56, 210-217. 4.4.2013 34

Miller, K., Woodgush, D.G.M., 1991. Some effects of housing on the socialbehavior of dairy-cows. Anim. Prod. 53, 271-278. O'Callaghan, K.A., Cripps, P.J., Downham, D.Y., Murray, R.D., 2003. Subjective and objective assessment of pain and discomfort due to lameness in dairy cattle. Anim. Welfare. 12, 605-610. Rajala-Schultz, P.J., Gröhn, Y.T., 1999. Culling of dairy cows. Part I. Effects of diseases on culling in Finnish Ayrshire cows. Prev. Vet. Med. 41, 195-208. Rouha-Mulleder, C., Iben, C., Wagner, E., Laaha, G., Troxler, J., Waiblinger, S., 2009. Relative importance of factors influencing the prevalence of lameness in Austrian cubicle loose-housed dairy cows. Prev. Vet. Med. 92, 123-133. Rutherford, K.M.D., Langford, F.M., Jack, M.C., Sherwood, L., Lawrence, A.B., Haskell, M.J., 2009. Lameness prevalence and risk factors in organic and non-organic dairy herds in the United Kingdom. The Veterinary Journal. 180, 95-105. Sanders, A.H., Shearer, J.K., De Vries, A., 2009. Seasonal incidence of lameness and risk factors associated with thin soles, white line disease, ulcers, and sole punctures in dairy cattle. J. Dairy Sci. 92, 3165-3174. Somers, J.G., Frankena, K., Noordhuizen-Stassen, E.N., Metz, J.H., 2003. Prevalence of claw disorders in Dutch dairy cows exposed to several floor systems. J. Dairy Sci. 86, 2082-2093. Sprecher, D.J., Hostetler, D.E., Kaneene, J.B., 1997. A lameness scoring system that uses posture and gait to predict dairy cattle reproductive performance. Theriogenology. 47, 1179-1187. 4.4.2013 35

Telezhenko, E., Bergsten, C., 2005. Influence of floor type on the locomotion of dairy cows. Applied Animal Behaviour Science. 93, 183-197. Thomsen, P.T., Sorensen, J.T., 2009. Factors affecting the risk of euthanasia for cows in Danish dairy herds. Vet. Rec. 165, 43-45. Tucker, C.B., Weary, D.M., 2004. Bedding on geotextile mattresses: how much is needed to improve cow comfort? J. Dairy Sci. 87, 2889-2895. Tucker, C.B., Weary, D.M., Fraser, D., 2005. Influence of neck-rail placement on free-stall preference, use, and cleanliness. J. Dairy Sci. 88, 2730-2737. Walker, S.L.S., 2010. The effect of a chronic stressor, lameness, on detailed sexual behaviour and hormonal profiles in milk and plasma of dairy cattle. Reprod. Domest. Anim. 45, 109-117. Walker, S.L., Smith, R.F., Routly, J.E., Jones, D.N., Morris, M.J., Dobson, H., 2008. Lameness, activity time-budgets, and estrus expression in dairy cattle. J. Dairy Sci. 91, 4552-4559. Weary, D.M., Taszkun, I., 2000. Hock lesions and free-stall design. J. Dairy Sci. 83, 697-702. Whay, H.R., Main, D.C., Green, L.E., Webster, A.J., 2003. Assessment of the welfare of dairy cattle using animal-based measurements: direct observations and investigation of farm records. Vet. Rec. 153, 197-202. Whay, H.R., Waterman, A.E., Webster, A.J., 1997. Associations between locomotion, claw lesions and nociceptive threshold in dairy heifers during the peri-partum period. Vet. J. 154, 155-161. 4.4.2013 36

Whay, H.R., Waterman, A.E., Webster, A.J., O'Brien, J.K., 1998. The influence of lesion type on the duration of hyperalgesia associated with hindlimb lameness in dairy cattle. Vet. J. 156, 23-29. Bergsten, 2001. Effects of conformation and management system on hoof and leg diseases and lameness in dairy cows. Vet. Clin. N. Am. Food Anim. Pract. 17 Bowell, V. A., L. J. Rennie, G. Tierney, A. B. Lawrence and M. J. Haskell. 2003. Relationships between building design, management system and dairy cow welfare. Animal Welfare. 12:547-552. Cook, N.B., T.B. Bennett, K.V. Nordlund. 2004. Effect of free stall surface on daily activity patterns in dairy cows with relevance to lameness prevalence. Journal of Dairy Science. 87:2912 2922. Estevez, I., I.-L. Andersen, E. Naevdal. 2007. Group size, density and social dynamics in farm anaimals. Appl. Anim. Beh Sci. 103:185-204. Hill, C.T., P.D. Krawczel, H.M. Dann, C.S. Ballard, R.C. Hovey, W.A. Falls, R.J. Grant. 2009. Effect of stocking density on the short-term behavioral responces of dairy cows. Applied Animal Behaviour Science. 117:144-149. Lombard, J. E., C. B. Tucker, M. A. G. von Keyserlingk, C. A. Kopral and D. M. Weary. 2010. Associations between cow hygiene, hock injuries, and free stall usage on US dairy farms. J. Dairy Sci. 93:4668-4676. Bøe, K. E. and G. Færevik. 2003. Grouping and social preferences in calves, heifers and cows. Appl. Anim. Behav. Sci. 80:175-190. Leone, E. H. & I. Estevez. 2008. Use of space in the domestic fowl:separating the effects of enclosure size, groupsize and density. Anim. Behav. 76:1673-1682. 4.4.2013 37

Burow E., Thomsen P.T., Sorensen J.T., and Rousing T., 2011. The effect of grazing on cow mortality in Danish dairy herds. Prev. Vet. Med. 100, 237-241. Thomsen P.T. and Sorensen J.T., 2009. Factors affecting the risk of euthanasia for cows in Danish dairy herds. Vet. Rec. 165, 43-45. Raboisson D., Cahuzac E., Sans P., ja Allaire G., 2011. Herd-Level contextual factors influencing dairy cow mortality in France in 2005 and 2006. J. Dairy. Sci. 94, 1790-1803. K. Sarjokari,* K. O. Kaustell, T. Hurme, T. Kivinen, O. A. T. Peltoniemi,* H. Saloniemi, * and P. J. Rajala-Schultz., 2013. Prevalence and Risk Factors for Lameness in Insulated Free Stall Barns in Finland. Livest. Sci. Hyväksytty julkaistavaksi.2013. 4.4.2013 38