KURSSIKUVAUKSET PÄIVITETTY 6/2013
Hyvä lukiolainen Tämä kirjanen sisältää Ilmajoen lukiossa opetettavat kaikki kurssit. Kirjasesta löydät myös valintakorttiin merkityt kurssien numerot. Soveltaviksi kursseiksi voi sisällyttää myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Viimeisellä sivulla olevaa mallia voit käyttää apuna, kun suunnittelet opintojasi. Voit muokata siitä itsellesi parhaiten soveltuvan opinto-ohjelman. Koska valtaosa opiskelijoista suorittaa lukion kolmessa vuodessa, se pohjautuu kolmen vuoden opintoihin. Kurssien opiskelujärjestys on suunniteltu niin, että opiskelu on sisältöjen puolesta mahdollisimman johdonmukainen. 2
SISÄLLYSLUETTELO 1. Tuntijako... 5 2. Kieliohjelma... 6 3. oppiaineittain ja kursseittain... 7 3.1. Äidinkieli ja kirjallisuus... 7 Pakolliset kurssit... 7 Syventävät kurssit... 9 Soveltavat kurssit... 10 3.2. Koulukohtainen oppiaine: Ilmaisutaito... 12 Soveltavat kurssit... 12 3.3. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä... 13 3.3.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A)... 13 Pakolliset kurssit... 13 Syventävät kurssit... 14 Soveltavat kurssit... 15 3.3.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1)... 16 Pakolliset kurssit... 16 Syventävät kurssit... 16 Soveltavat kurssit... 17 3.4. Vieraat kielet... 18 3.4.1. Englannin kieli- perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A-kieli)... 18 Pakolliset kurssit... 18 Syventävät kurssit... 19 Soveltavat kurssit... 20 3.4.2. Ranskan kieli - Peruskoulun vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2)... 21 sekä lukiossa alkava oppimäärä (B3)... 21 Syventävät kurssit... 21 Soveltavat kurssit... 22 3.4.3. Saksa... 22 3.4.3.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2)... 22 Syventävät kurssit... 23 Soveltavat kurssit... 24 3.4.3.2. Lukiossa alkava oppimäärä (B3)... 25 Syventävät kurssit... 25 Soveltavat kurssit... 26 3.5. Matematiikka... 27 3.5.1. Matematiikan pitkä oppimäärä... 27 Pakolliset kurssit... 28 Syventävät kurssit... 30 Soveltavat kurssit... 30 3.5.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä... 32 Pakolliset kurssit... 32 Syventävät kurssit... 34 Soveltavat kurssit... 34 3.6. Fysiikka... 36 Pakollinen kurssi... 36 Syventävät kurssit... 36 Soveltavat kurssit... 38 3.7. Kemia... 41 Pakollinen kurssi... 41 Syventävät kurssit... 42 Soveltavat kurssit... 42 3.8. Biologia... 44 Pakolliset kurssit... 44 3
Syventävät kurssit... 45 Soveltavat kurssit... 47 3.9. Maantiede... 49 Pakolliset kurssit... 49 Syventävät kurssit... 51 Soveltavat kurssit... 52 3.10. Evankelis-luterilainen uskonto... 54 Pakolliset kurssit... 54 Syventävät kurssit... 55 Soveltava kurssi... 55 3.10. Elämänkatsomustieto... 56 Pakolliset kurssit... 56 Syventävät kurssit... 57 3.11. Filosofia... 59 Pakollinen kurssi... 59 Syventävät kurssit... 59 3.12. Historia... 61 Pakolliset kurssit... 61 Syventävät kurssit... 64 Soveltavat kurssit... 65 3.13. Yhteiskuntaoppi... 67 Pakolliset kurssit... 67 Syventävät kurssit... 68 Soveltavat kurssit... 69 3.14. Psykologia... 71 Pakollinen kurssi... 71 Syventävät kurssit... 71 Soveltavat kurssit... 72 3.15. Musiikki... 73 Pakolliset kurssit... 73 Syventävät kurssit... 74 Soveltavat kurssit... 74 3.16. Kuvataide... 75 Pakolliset kurssit... 75 Syventävät kurssit... 76 Soveltavat kurssit... 76 3.17. Liikunta... 78 Pakolliset Kurssit... 78 Syventävät Kurssit... 78 Soveltavat kurssit... 79 3.18. Terveystieto... 81 Pakollinen Kurssi... 81 Syventävät Kurssit... 81 3.19. Opinto-ohjaus... 82 Pakollinen kurssi... 82 Syventävä kurssi... 83 3.20. Koulukohtainen oppiaine: Tietotekniikka... 84 Soveltavat kurssit... 84 Malli valintojen tekoa varten... 86 4
1. Tuntijako Ilmajoen lukion oppiaineiden tuntijako on seuraava: Oppiaine tai aineryhmä Valtakunnalliset kurssit Koulukohtaiset kurssit Pakolliset Syventävät Soveltavat Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 3 A-kieli 6 2 3 B1-kieli 5 2 3 B2-kieli ranska 8 1 saksa 8 2 B3-kieli ranska 8 1 saksa 8 1 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 3 Matematiikka pitkä oppimäärä 10 3 6 Biologia 2 3 3 Maantiede 2 2 3 Fysiikka 1 7 6 Kemia 1 4 2 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 1 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 2 Historia 4 2 3 Yhteiskuntaoppi 2 2 2 Taito- ja taideaineet 5 Liikunta 2 3 4 Musiikki 1-2 3 3 Kuvataide 1-2 3 4 Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Tietotekniikka 5 Ilmaisutaito 2 Pakolliset kurssit 47-51 Syventävät kurssit vähintään 10 Kurssit yhteensä vähintään 75 5
2. Kieliohjelma Ilmajoen lukion kieliohjelma on osa Ilmajoen kunnan kieliohjelmaa A1-kieli (englanti) 6 pakollista kurssia ja kolme syventävää kurssia, 3 soveltavaa kurssia A2-kieli (ruotsi) 6 pakollista kurssia ja kaksi syventävää kurssia, 3 soveltavaa kurssia B1-kieli (ruotsi) 5 pakollista kurssia ja kaksi syventävää, 3 soveltavaa kurssia B2-kieli (ranska) 8 syventävää kurssia ja 1 soveltava kurssi B2-kieli (saksa) 8 syventävää kurssia ja 1 soveltava kurssi B3-kieli (lukiossa alkava ranska) 8 syventävää kurssia ja 1 soveltava kurssi B3-kieli (lukiossa alkava saksa) 8 syventävää kurssia ja 1 soveltava kurssi Opiskelijamääristä riippuen erityisen pieniä ryhmiä voidaan yhdistää saman kielen eritasoisiin ryhmiin. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa valitsemansa tasoinen yotutkinnon koe riippumatta siitä, mikä tasoisena hän on opiskellut kieltä. Lukion päättötodistukseen tulee maininta siitä, minkä kielenopetuksen tason opiskelija on lukion aloittaessaan valinnut. Espanjan, italian, venäjän ja latinan kielen opiskelu lyhyen oppimäärän mukaan (B2- ja B3-kieli) on mahdollista virtuaaliopetuksena eri oppilaitosverkostojen kautta. Tällaisia ovat esim. opinlakeusverkosta. Opetusta voidaan antaa sekä videoneuvotteluopetuksena että etäopetuksena. Espanjan ja italian opiskelu voi tapahtua myös yhteistyössä Ilmajokiopiston kanssa. Jos lukioon siirtyy opiskelija sellaisesta koulusta, jossa hän on opiskellut saksan tai ranskan kieltä A-kielenä, näiden kielten opiskelu A-kielenä voidaan järjestää etä- ja videoneuvotteluopetuksena. 6
3. oppiaineittain ja kursseittain 3.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Kurssia 7 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssia 1 ei myöskään suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Suoritusjärjestys on muuten vapaa, mutta kurssi 1 tulee suorittaa ensimmäiseksi ja pakollisista kursseista kurssi 6 viimeiseksi ja syventävä kurssi 8 pakollisten kurssien jälkeen. Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi 7
omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta vuorovaikutustaidot ryhmässä 2.Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä 8
tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssi antaa hyvät valmiudet vapaaehtoisen puheviestinnän kokeen suorittamiseen. vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä 9
esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria 8.Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssi painottuu päättökokeessa tarvittavien taitojen harjoitteluun. Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Ryhmän koostumuksen mukaan kurssilla voidaan eriyttää kirjoitustehtäviä joko luovan kirjoittamisen tai päättökokeen suuntaan. nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Soveltavat kurssit 10. Johdantokurssi (ÄI10) Kerrataan peruskielioppia ja kielenhuoltoa. Vertaillaan suomen kielen ominaispiirteitä vieraisiin kieliin. Tutustutaan kirjallisuuden eri lajeihin. Harjoitellaan luovaa ja perinteistä kirjoittamista. Kurssi arvostellaan numeroin. peruskielioppi kielenhuolto kirjallisuus kirjoittaminen 10
11. Sanataiteen kurssi (ÄI11) Sanataiteen kurssilla tuotetaan monenlaisia kaunokirjallisia tekstejä. Osallistujien toiveiden mukaan kirjoitetaan esimerkiksi novelleja, runoja ja draamaa. Oman kirjoittamisen lisäksi tutustutaan mielenkiintoisiin teksteihin, jotka edustavat nykykirjallisuutta. Mahdollisuuksien mukaan käytetään tietokoneita, jolloin tekstien muokkaaminen on vaivattomampaa. Harjoitellaan myös palautteen antamista. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 12. Kirjallisuusdiplomi keskusteluja klassikoista (ÄI12) Tutustutaan monipuolisesti sekä koti- että ulkomaiseen klassikkokirjallisuuteen ja harjoitellaan kirjallisuudesta keskustelemista. Kurssi toteutetaan kokonaan tenttimällä. Diplomin saa suorittaa omaa tahtiaan koko lukioajan. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). 15 klassikkoteosta koulun lukutarjottimesta (ei samoja kuin kursseilla ÄI1-6) tenttitilanteessa keskustelu luetusta; kontrollointi voi käsitellä sekä muotoa että sisältöä vähintään yhdestä teoksesta myös kirjallisuusessee 11
3.2. Koulukohtainen oppiaine: Ilmaisutaito Ilmaisutaito on taito- ja taideaine, joka integroituu luontevasti äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen mutta joka ammentaa aineksia myös muista taito- ja taideaineista: kuvataiteista, musiikista ja liikunnasta erityisesti tanssista. Ilmaisutaito on tärkeä foorumi oman persoonan etsimiseen: omia ajatuksia, omaa tyyliä, omaa ilmaisua saa turvallisesti etsiä ilmaisutaidon harjoituksissa. Ilmaisutaito voi olla kimmoke ammatinvalintaan tai elinikäiseen harrastukseen. Aihekokonaisuuksista ilmaisutaidolla on yhtymäkohtia kulttuuri-identiteettiin, hyvinvointiin ja viestintään. Ilmaisutaidon linjalla suoritetaan pääosin toisena opiskeluvuonna 25 kurssia lmaisuopintoja teatteritaiteessa, tanssissa, rytmimusiikissa tai kirjoittamisessa. Teatteri- ja tanssilinjoilla opiskelevat voivat halu-tessaan suorittaa OPH:n ohjeilla teatterin tai tanssin lukiodiplomin, josta he saavat erillisen todistuksen. Ilmaisutaidon kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Soveltavat kurssit 1. Oman ilmaisun harjoittelua (IT1) Tehdään monipuolisesti erilaisia luovan toiminnan ja ilmaisutaidon harjoituksia. Ryhmän koosta, tavoitteista, erityistaidoista ja mieltymyksistä riippuen suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä jokin esitys oikealle yleisölle. Kurssin voi suorittaa missä tahansa kohtaa opintoja. runsaasti erilaisia ilmaisuharjoituksia, esim. keskittymis-, rentoutus-, mielikuva- ja improvisointiharjoituksia tietoa ja harjoituksia jännittämisestä ja sen voittamisesta oman esityksen ideointi, suunnittelu, harjoittelu ja toteutus (esitys voi olla näytelmä, elokuva, lausuntaesitys, kuunnelma tms.; myös poikkitaiteelliset performanssit ja happeningit ja esim. ääntä, valoa ja liikettä yhdistävät modernimmat teokset ovat mahdollisia) 2. Lastennäytelmä oikealle yleisölle (IT2) Suunnitellaan ja toteutetaan oikea näytelmä oikealle yleisölle. Koulun perinne on tuottaa nimenomaan lastennäytelmä. Käytännössä mahdollinen suoritusajankohta on vain toisen vuosikurssin syksyllä. Sisällöt lastennäytelmä ideasta valmiiksi esitykseksi runsaasti käytännön harjoittelua teatterin teon terminologiaa mahdollisuuksien mukaan integrointia muihin taito- ja taideaineisiin 12
3.3. Ruotsi toisena kotimaisena kielenä Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. On kuitenkin tiettyjä kursseja, joita ei voi esimerkiksi itsenäisesti tenttiä. Tällaisia kursseja ovat RUA9,RUA10,RUA11,RUB8,RUB9,RUB10. Kurssien suoritusjärjestys on B1-oppimäärässä seuraava: RUB1,RUB2,RUB3,RUB4,RUB5. Pakollisten kurssien RUB3 ja RUB4 sekä RUB4 ja RUB5 keskinäistä suoritusjärjestystä voi vaihtaa. Syventäville kursseille RUB6 ja RUB7 osallistutaan pääsääntöisesti vasta sitten, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Kurssi RUB9 suoritetaan RUB1:n jälkeen. RUB10 suoritetaan juuri ennen kirjoituksiin osallistumista. RUB8 suoritetaan mielellään vasta 2.lukuvuonna. Kurssien suoritusjärjestys on A-oppimäärässä seuraava: RUA1,RUA2,RUA3,RUA4,RUA5,RUA6. Syventäville kursseille RUA7 ja RUA8 osallistutaan pääsääntöisesti vasta sitten, kun pakolliset kurssit on suoritettu. RUA11 suoritetaan juuri ennen kirjoituksiin osallistumista. RUA9 suoritetaan mielellään vasta 2.lukuvuonna. 3.3.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit 1. Arkielämää Pohjoismaissa (RUA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Ihmiset ympärillämme (RUA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan 13
viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi osa Pohjolaa ja Eurooppaa (RUA3) Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 4. Elinympäristömme (RUA4) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, viestintä- ja mediaosaaminen ja teknologia ja yhteiskunta tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 5. Opiskelu ja työ (RUA5) Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys. 6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (RUA6) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 7. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUA7) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan 2. opiskeluvuotena. 14
8. Tiede, talous ja tekniikka (RUA8) Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskuunteluja ja -tekstejä. Valitse tämä, mikäli aiot kirjoittaa A-ruotsin. Kurssi arvostellaan asteikolla 4-10. Kurssista saatu arvosana voi vaikuttaa nostavasti ruotsin kielen loppuarvosanaan. Soveltavat kurssit 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUA9) Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssilla harjoitellaan myös kirjallisesti ja suullisesti erilaisia viestintätilanteita. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskuunteluja ja -tekstejä. Valitse tämä, mikäli aiot kirjoittaa A-ruotsin. Kurssi on soveltava kurssi ja arvioidaan joko asteikolla 4-10 tai pelkästään suoritusmerkinnällä. 10. Lukioon valmentava kertauskurssi (RUA10) Tavoitteena on ruotsin kieliopin perusasioiden kertaaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtämisen harjoitteleminen. Kurssilla pyritään tasoittamaan lähtötasoeroja ja auttamaan opiskelijoita lukion ruotsin kielen opiskeluun. Kurssi on yhteinen A- ja B-ruotsin lukijoille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 11. Abikertauskurssi (RUA11) Kurssilla valmistaudutaan ruotsin ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla kielioppirakenteita, syventämällä tekstin ja puheen ymmärtämisen taitoja sekä täydentämällä kirjallisen tuottamisen taitoa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 15
3.3.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1) Pakolliset kurssit 1. Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus ja viestintä- ja mediaosaaminen antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu hyvinvointi ja turvallisuus. 5. Elinympäristömme (RUB5) Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 16
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (RUB6) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssi arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4-10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssi suositellaan suoritettavaksi aikaisintaan 2. opiskeluvuotena. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskuunteluja ja -tekstejä. Valitse tämä, mikäli aiot kirjoittaa B-ruotsin. Kurssi arvostellaan asteikolla 4-10. Kurssista saatu arvosana voi vaikuttaa nostavasti ruotsin kielen loppuarvosanaan. Soveltavat kurssit 8. Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB8) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet "kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus" ja "viestintä- ja mediaosaaminen" tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Kurssilla harjoitellaan myös suullisesti ja kirjallisesti erilaisia viestintätilanteita. Kurssilla käydään läpi ylioppilaskuunteluja ja -tekstejä. Valitse tämä, mikäli aiot kirjoittaa B-ruotsin. Kurssi on soveltava kurssi ja arvioidaan joko asteikolla 4-10 tai pelkästään suoritusmerkinnällä. 9. Lukioon valmentava kertauskurssi (RUB9) Tavoitteena on ruotsin kieliopin perusasioiden kertaaminen sekä kuullun ja tekstin ymmärtämisen harjoitteleminen. Kurssilla pyritään tasoittamaan lähtötasoeroja ja auttamaan opiskelijoita lukion ruotsin kielen opiskeluun. Kurssi on yhteinen A- ja B-ruotsin lukijoille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 10. Abikertauskurssi (RUB10) Kurssilla valmistaudutaan ruotsin ylioppilaskirjoituksiin kertaamalla kielioppirakenteita, syventämällä tekstin ja puheen ymmärtämisen taitoja sekä täydentämällä kirjallisen tuottamisen taitoa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 17
3.4. Vieraat kielet Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Kurssit Vieraista kielistä käytetään seuraavia koodeja: EN = englannin kieli LA = latinan kieli RA = ranskan kieli SM = saamen kieli SA = saksan kieli VE = venäjän kieli IA = italian kieli EA = espanjan kieli PO = portugalin kieli KX = muu kieli Vieraiden kielten kurssikoodit muodostuvat kielten kirjaintunnusten, oppimäärien tasotunnusten ja kurssinumeroiden mukaan. Esimerkiksi RAB32 tarkoittaa ranskan kielen B3-oppimäärän kurssia numero 2. 3.4.1. Englannin kieli- perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä (A-kieli) Kurssien 1-8 suoritusjärjestys: ensin 1,2, sen jälkeen voi kahden peräkkäisen kurssin keskinäistä suoritusjärjestystä tarpeen vaatiessa vaihtaa keskenään. Kurssi 8 arvioidaan numeroin ja sitä suositellaan 3. vuoden opiskelijoille. Kurssin 8 kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Kurssi 9 on soveltava kurssi, joka arvioidaan numeroin. Kurssi 11 on tarkoitettu yo-kirjoituksiin valmistautuville. Kurssit 10 ja 11 arvostellaan suoritusmerkinnällä, eikä niitä voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus hyvinvointi ja turvallisuus tarjoaa 18
näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet hyvinvointi ja turvallisuus sekä viestintä- ja mediaosaaminen korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. 3. Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. 5. Kulttuuri (ENA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus ja viestintä- ja mediaosaaminen tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus teknologia ja yhteiskunta korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. 19
7. Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Aihekokonaisuuksista korostuu kestävä kehitys. 8. Suullisen kielitaidon kurssi: puhu ja ymmärrä paremmin (ENA 8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Suullisen kielitaidon koe (pakollinen) koostuu tehtävistä, joissa arvioidaan ääntämistä, taitoa tiivistää ja tulkita tekstiä tavoitekielelle sekä taitoa keskustella. Suullinen koe arvioidaan numeroin. Kurssin lopullinen arvosana perustuu suullisesta kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Soveltavat kurssit 9. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA 9) Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Aihekokonaisuuksista korostuvat kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus. Kurssi arvioidaan numeroin. 10. Johdantokurssi (ENA10) Kurssi on tarkoitettu lukio-opintojaan aloittaville keskeisen peruskoulussa opitun kieliaineksen aktivoimiseksi ja sen hallinnan vankentamiseksi ennen pakollisten kurssien suorittamista. Kurssi on tarkoitettu niille, joilla on huomattavia vaikeuksia perusasioiden hallinnassa. 11. Abikertauskurssi (ENA11) Kurssilla keskitytään ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien taitojen harjaannuttamiseen käymällä läpi ylioppilastehtäviä sekä vastaustekniikkaa. Lisäksi kerrataan aikaisemmissa kursseissa opittuja asioita painottaen erityisesti vaikeuksia tuottaviksi havaittuja. 20
3.4.2. Ranskan kieli - Peruskoulun vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2) sekä lukiossa alkava oppimäärä (B3) Ranskan kielen yläasteella B2-kieleksi valinneet voivat halutessaan aloittaa B3- ranskan opiskelun alusta eli kurssista 1. Muussa tapauksessa he aloittavat ranskan opiskelun kurssista 2. Soveltavasta kurssista 9 annetaan suoritusmerkintä. Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (RAB1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (RAB2) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (RAB3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (RAB4) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (RAB5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 21
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (RAB6) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (RAB7) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme (RAB8) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Soveltavat kurssit 9. Suullisen kielitaidon kurssi (RAB9) Laajuus: ½ kurssia Kurssi pyrkii kohentamaan käytännön ranskan kielen taitoa moninaisissa puhetilanteissa. Harjoitellaan ääntämistä, keskustelufraaseja, puhe- ja tapakulttuuria sekä laajennetaan sanavarastoa. Harjoittelun pohjana käytetään myös kuultuja ja luettuja tekstejä. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 10. Abikertauskurssi (RAB10) Laajuus: ½ kurssia Kurssilla keskitytään ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien taitojen harjoittamiseen käymällä läpi ylioppilastehtäviä sekä vastaustekniikkaa. Kerrataan vaikeuksia aiheuttavia kohtia. Suositellaan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 3.4.3. Saksa 3.4.3.1. Perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B2) Saksan kieli avain Euroopan sydämeen Saksan kursseissa tutustutaan Saksan, Itävallan ja Sveitsin nuorten elämään, arkeen, ja juhlaan, kulttuuriin, historiaan ja nykyisyyteen. 22
Oppiaine antaa opiskelijalle elämässä ja monissa ammateissa tarvittavan viestinnän välineen. Kielen opiskelun ohessa saatu kulttuurintuntemus avartaa opiskelijan maailmankuvaa. Huomiota kiinnitetään erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa suomalaisen ja saksankielisen kulttuurialueen tavat viestiä poikkeavat toisistaan. Oppiaine antaa opiskelijalle valmiuksia osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja työskennellä kansainvälisissä työympäristöissä. Oppilaiden käytössä olevien viestintätaitojen määrä täydentyy ja lisääntyy spiraalimaisesti kursseittain. Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 2. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 3. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 5. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 6. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla 23
painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. 7. Tiede ja tekniikka Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 8. Luonto ja kestävä kehitys Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Soveltavat kurssit 9. Suullisen kielitaidon kurssi Laajuus: ½ kurssia Kurssi pyrkii kohentamaan käytännön saksan kielen taitoa moninaisissa puhetilanteissa. Harjoitellaan ääntämistä, keskustelufraaseja, puhe- ja tapakulttuuria sekä laajennetaan sanavarastoa. Harjoittelun pohjana käytetään myös kuultuja ja luettuja tekstejä. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 10. Abikertauskurssi Laajuus: ½ kurssia Kurssilla keskitytään ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien taitojen harjoittamiseen käymällä läpi ylioppilastehtäviä sekä vastaustekniikkaa. Kerrataan vaikeuksia aiheuttavia kohtia. Suositellaan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 11. Johdantokurssi Kurssi on tarkoitettu B2-kielen opiskelijoille, jotka haluavat kerrata yläasteella opittua peruskielioppia ja -sanastoa sekä harjoitella helpohkoja puhe- ja kuullunymmärtämistilanteita. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. Kurssien suositeltu suoritusjärjestys: 11,1,2,3,4,5,6,7,8,9. Seuraavat opetussuunnitelman aihepiirit ovat erityisesti B2 saksan kielen opetuksessa läsnä: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, kestävä kehitys sekä teknologia ja yhteiskunta. 24
3.4.3.2. Lukiossa alkava oppimäärä (B3) Saksan kieli avain Euroopan sydämeen Saksan kursseissa tutustutaan Saksan, Itävallan ja Sveitsin nuorten elämään, arkeen, ja juhlaan, kulttuuriin, historiaan ja nykyisyyteen. Oppiaine antaa opiskelijalle elämässä ja monissa ammateissa tarvittavan viestinnän välineen. Kielen opiskelun ohessa saatu kulttuurintuntemus avartaa opiskelijan maailmankuvaa. Oppiaine antaa opiskelijalle valmiuksia osallistua kansainväliseen yhteistyöhön ja työskennellä kansainvälisissä työympäristöissä. Tavoitteet, arviointi ja työskentelytavat on selvitetty sivuilla 87-88. Syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 25
5. Ennen ja nyt Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Soveltavat kurssit 9. Suullisen kielitaidon kurssi Laajuus: ½ kurssia Kurssi pyrkii kohentamaan käytännön saksan kielen taitoa moninaisissa puhetilanteissa. Harjoitellaan ääntämistä, keskustelufraaseja, puhe- ja tapakulttuuria sekä laajennetaan sanavarastoa. Harjoittelun pohjana käytetään myös kuultuja ja luettuja tekstejä. Kurssista saa suoritusmerkinnän. 10. Abikertauskurssi Laajuus: ½ kurssia Kurssilla keskitytään ylioppilaskirjoituksissa tarvittavien taitojen harjoittamiseen käymällä läpi ylioppilastehtäviä sekä vastaustekniikkaa. Kerrataan vaikeuksia aiheuttavia kohtia. Suositellaan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. Kurssista saa suoritusmerkinnän. Kurssien suositeltu suoritusjärjestys: 1,2,3,4,5,6,7,8,9. Seuraavat opetussuunnitelman aihepiirit ovat erityisesti B3 saksan kielen opetuksessa läsnä: Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä kestävä kehitys. 26
3.5. Matematiikka Arviointi Matematiikan opetuksessa arvioinnin tulee kehittää opiskelijan kykyä esittää ratkaisuja, tukea opiskelijaa matemaattisten käsitteiden muodostamisprosessissa ja arvioida kirjallista esitystä sekä opettaa opiskelijalle oman työnsä arvioimista. Osaamisen arvioinnissa kiinnitetään huomio laskutaitoon, menetelmien valintaan ja päätelmien täsmälliseen ja johdonmukaiseen perustelemiseen. Oppimäärän vaihtaminen Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 MAB1, MAA3 MAB2, MAA6 MAB5, MAA7 MAB4 ja MAA8 MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. 3.5.1. Matematiikan pitkä oppimäärä Matematiikan pitkän oppimäärän opetuksen tehtävänä on antaa opiskelijalle matemaattiset valmiudet, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Pitkän matematiikan opinnoissa opiskelijalla on tilaisuus omaksua matemaattisia käsitteitä ja menetelmiä sekä oppia ymmärtämään matemaattisen tiedon luonnetta. Opetus pyrkii myös antamaan opiskelijalle selkeän käsityksen matematiikan merkityksestä yhteiskunnan kehityksessä sekä sen soveltamismahdollisuuksista arkielämässä, tieteessä ja tekniikassa. Kurssien suorittaminen Kursseja MAA12, MAA14, MAA15, MAA16, MAA17 ja MAA19 ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Soveltavat kurssit MAA14, MAA15, MAA17, MAA18 ja MAA19 arvostellaan numeroarvosanoin, sekä MAA16 suoritusmerkinnällä. Suoritusjärjestys: (MAA16) MAA1 MAA2 MAA3 MAA4 MAA5 MAA7 MAA8 MAA9 (tai MAA9 MAA8) MAA10. Kurssin MAA11 voi suorittaa missä vaiheessa opiskeluja tahansa. Seuraaville kursseille voi osallistua, kun suluissa mainittu kurssi on suoritettu: MAA6 (MAA1), MAA12 (MAA7), MAA13 (MAA10), MAA14 (kaikki pakolliset), MAA15 (MAA5), MAA18 (MAA10) ja MAA19 (MAA6, MAA10). 27
Pakolliset kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (MAA1) potenssifunktio potenssiyhtälön ratkaiseminen juuret ja murtopotenssi eksponenttifunktio 2. Polynomifunktiot (MAA2) polynomien tulo ja binomikaavat polynomifunktio toisen ja korkeamman asteen polynomiyhtälöitä toisen asteen yhtälön juurten lukumäärän tutkiminen toisen asteen polynomin jakaminen tekijöihin polynomiepäyhtälön ratkaiseminen 3. Geometria (MAA3) kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sini- ja kosinilause ympyrän, sen osien ja siihen liittyvien suorien geometria kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen 4. Analyyttinen geometria (MAA4) pistejoukon yhtälö suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöt itseisarvoyhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen yhtälöryhmän ratkaiseminen pisteen etäisyys suorasta 5. Vektorit (MAA5) vektoreiden perusominaisuudet vektoreiden yhteen- ja vähennyslasku ja vektorin kertominen luvulla koordinaatiston vektoreiden skalaaritulo suorat ja tasot avaruudessa 28
6. Todennäköisyys ja tilastot (MAA6) diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma jakauman tunnusluvut klassinen ja tilastollinen todennäköisyys kombinatoriikka todennäköisyyksien laskusäännöt diskreetti ja jatkuva todennäköisyysjakauma diskreetin jakauman odotusarvo normaalijakauma 7. Derivaatta (MAA7) rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö funktion raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta polynomifunktion, funktioiden tulon ja osamäärän derivoiminen polynomifunktion kulun tutkiminen ja ääriarvojen määrittäminen 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) juurifunktiot ja -yhtälöt eksponenttifunktiot ja -yhtälöt logaritmifunktiot ja -yhtälöt yhdistetyn funktion derivaatta käänteisfunktio juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden derivaatat 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (MAA9) suunnattu kulma ja radiaani trigonometriset funktiot symmetria- ja jaksollisuusominaisuuksineen trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen trigonometristen funktioiden derivaatat lukujono rekursiivinen lukujono aritmeettinen jono ja summa geometrinen jono ja summa 10. Integraalilaskenta (MAA10) integraalifunktio alkeisfunktioiden integraalifunktiot 29