KV-VIRTA avoimet kysymykset Avoimet kysymykset Aihe Selite Ratkaisuehdotus Status Historiatietojen tuonti Tietovarannosta poimitaan vuonna 2016 liikkuvuusjaksoista alkaen tiedot CIMO:n liikkuvuustiedonkeruuseen. TK/EuroSTAT:n credit mobility -tiedonkeruussa kerätään tutkinnonsuorittaneiden opiskelujensa aikana tekemä, vähintään kolmen kuukauden mittainen opiskelu- tai harjoittelujakso ulkomailla eli tämä koskee pääasiassa ennen vuotta 2016 tapahtuneita liikkuvuusjaksoja. Kerättävien tietojen määrä on CIMO:n tiedonkeruuta suppeampi, joten voisiko historiatietojen osalta kohdella pakollisina tietoina vain credit mobilityn pakollisia tietoja? Ehdotus: Credit mobility -tiedonkeruussa ei kerätä pakollisena tietona liikkuvuuden tyyppitietoa (harjoittelu/vaihto) eikä liikkuvuusohjelmatietoa, joten nämä on ennen 2016 tapahtuneiden liikkuvuusjaksojen osalta mahdollista tiputtaa pois XML-validoinnista ja puutetarkistuksesta. Kesken Tutkinnon myöntäjämaa ja suoritusmaa eroavat Mitä maata EuroSTAT:n tiedonkeruussa haetaan, jos suoritusmaa poikkeaa myöntäjämaasta? Eli esim. jos brittioppilaitos myöntää offshore-tutkinnon, joka fyysisesti suoritetaan Singaporessa, onko tiedonkeruussa haettu maa tällöin Singapore vai Iso-Britannia? Huom. 1/2016 muuttunut määrittely: Tieto kerätään tutkinnon maantieteellisen suoritusmaan mukaan. CIMO:n kautta kv-harjoittelussa käyneiden tunnistus CIMO lähettää korkeakouluille vuosittain excel-taulukossa sen kautta harjoitteluun lähteneiden kyseisen korkeakoulun opiskelijoiden tiedot. Korkeakoulujen tulee lisätä ne omiin järjestelmiinsä (pitkälti manuaalisesti), jotta ne voivat lähettää tiedot takaisin CIMOlle osana CIMOn tiedonkeruuta. Korkeakoulut etsivät ensin nimen perusteella henkilön opiskelijanumeron ja tämän avulla lisäävät harjoittelut liikkuvuudenhallintajärjestelmään. CIMO lisää CIMO:n kautta harjoitteluun lähtevien opiskelijoiden opiskelijanumeron kotikorkeakoulussa mukaan hakulomakkeella kysyttäviin tietoihin ja toimittaa sen tietojen mukana korkeakouluille, ensi kertaa vuoden 2017 alun toimituksessa. Käsittelyyn Toisen asteen/keskiasteen pohjakoulutuksen suoritusmaan saatavuus 2. asteen pohjakoulutuksen suoritusmaata kysytään Opintopolussa vain, jos osoittaa kk-kelpoisuutensa kyseisentasoisella tutkinnolla, eli ylempään hakevilta tietoa ei saada. Lomakkeella kysytään "Muualla kuin Suomessa suoritettu muu tutkinto, joka asianomaisessa maassa antaa hakukelpoisuuden korkeakouluun" suoritusmaa vapaatekstinä, "Muualla kuin Suomessa suoritettu kansainvälinen ylioppilastutkinto" maakoodistona. Tarve muuttaa vapaateksti koodistoksi. 2. asteen tiedot kysytään UAF:lla pakollisena ja Aallossa vapaaehtoisena myös ylempään haettaessa. Opintopolun hakulomake sovittu päivitettäväksi vaatimusten mukaisiksi. Opintopolun ulkopuolisia hakuja UAF:lla ja Aallolla. UAF:n hakulomake vaatimusten mukainen. Aalto kysyy toisen asteen tietoja vapaaehtoisena tietona. Käsittelyyn OKM:n tietovirtojen ja sanastotyön koordinaatioryhmässä 2/2016. OKM kirje 22.6.2016 (OKM/53/592/2016) Tieto kerätään jatkossa kaikilta hakijoilta Opintopolun hakulomakkeella tai korkeakoulun omalla hakulomakkeella, jos haku järjestetään korkeakoulun omassa järjestelmässä. Korkeakoulujen sähköisen haku - ja valintajärjestelmäratkaisun (KSHJ:n) II vaiheen lainsäädäntömuutosten jälkeen kaikki tutkinto- opiskelijoiksi hyväksytyt opiskelijat tallennetaan Opintopolun valtakunnalliseen opiskelijavalintarekisteriin. Tieto toisen asteen pohjakoulutuksen suoritusmaasta tallennetaan saman prosessin osana. Opiskelijavalintarekisteristä tieto voidaan siirtää sekä Eurostatin että opetus - ja kulttuuriministeriön käyttöön, eikä sitä siksi tarvitse tallentaa korkeakoulujen opiskelijarekistereihin eikä korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon. Pitkän liikkuvuusjakson aikana tapahtuva lyhyt liikkuvuusjakso Miten raportoidaan tilanne, jossa opiskelija on pitkällä liikkuvuusjaksolla Suomessa ja lähtee sen aikana suomalaisesta korkeakoulusta esim. viikon intensiivikurssille eteenpäin vaihtoon ulkomaille? Eli kun saapuva vaihto-opiskelija onkin myös lähtevä? Kirjataan saapuvaksi pitkäkestoiseksi vaihtojaksoksi ja sen lisäksi myös lähteväksi lyhytkestoiseksi liikkuvuusjaksoksi, jos opinnot ovat osa Suomessa tehtäviä opintoja. Tilastoidaan liikkuvuusjaksoja, ei opiskelijoita ja tällaisessa tapauksessa opiskelija käyttää korkeakoulun yhdelle opiskelijalle liikkuvuusjaksoa varten varaaman resurssin.
Kirjaustapakäytännöt kaksoistutkinto-opiskelijoihin liittyen ja yhteis/kaksoistutkintojen tilastointi Miten kaksoistutkinto-opiskelijoiden opiskeluoikeudet kirjataan? Miten yhteis- ja kaksoistutkintoja aletaan tilastoida? Opiskeluoikeudet kirjataan korkeakoulun omiin järjestelmiin siten, kuin se liikkuvuuden järjestämisen, apurahojen maksamisen ja näistä raportoinnin kannalta on tarkoituksenmukaista. CIMO:n tiedonkeruussa saapuvaksi vaihto-opiskelijaksi määritellään henkilö, jolla ei ole samaan aikaan tutkintoon johtavaa opiskjeluoikeutta samassa korkeakoulussa. Tietovarannosta poimitaan tiedot tiedonkeruuseen määritelmän mukaisesti. TK on saanut EuroSTAT:lta toimintaohjeen kaksoistutkintojen tilastointiin liittyen: Jos tois en asteen pohjakoulutuksen suoritusmaa eli Eurostatin määrittelyjen mukaan tutkinnonsuorittajan alkuperämaa, on muu kuin Suomi ei pitäisi lainkaan raportoida Suomesta. Yhteis/kaksoistutkintojen liikkuvuusjaksot pitäisi raportoida credit mobilitynä siitä maasta, missä tutkinnon suorittaja on suorittanut toisen asteen pohjakoulutuksensa, muut maat eivät raportoi mitään. Kaksois- ja yhteistutkintojen kirjaukset Millä aikataululla kaksois- ja yhteistutkintoa koskevat tiedot pitäisi saada Virtaan tuotettua? Tiedonkeruuta koskee sama lähtökohta kuin muita kv-virta tietoja eli vuoden 2016 alusta. Toisen asteen/keskiasteen pohjakoulutuksen suoritusmaan tallennus Mikä tulee olemaan tiedon tallennuspaikka ja prosessi? Vaihtoehtoiset tallennuspaikat: Korkeakoulut keräävät melko kattavasti tietoa opiskelijavalinnassa korkeakoulukelpoisuuden ja/tai dokumenttien oikeellisuuden todentamiseen (pohjakoulutushistorian loogisuuden arviointi on yksi todentamisprosessin osa, eli 2. asteen tiedot kysytään UAF:lla pakollisena ja Aallossa vapaaehtoisena myös maisterivaiheen hakijoilta). Tietoa ei kuitenkaan ole korkeakouluissa siirretty valintajärjestelmistä opiskelijatietojärjestelmiin. Ongelmaksi on nähty tiedon luotettavuus - korkeakoulu ei ole tiedon tuottaja. Samasta oppijasta eri korkeakouluissa tallennetut ristiriitaiset tiedot ovat myös ongelma. Historiatietoja ei ole mahdollista saada. Ensisijainen tallennuspaikka ratkaistu; valtakunnallinen opiskelijavalintarekisteri. Yhden paikan säännöksen muutos velvoittaa tallentamaan rekisteriin kaikki tutkinto-opiskelijoiksi hyväksytyt, joten pohjakoulutustiedon tallennus on järkevä hoitaa saman prosessin osana. Vaihtoehtoiseksi tallennuspaikaksi on suunniteltu ensisijaisesti Todennetun osaamisen rekisteriä (TOR). Viimeisenä vaihtoehtona jokainen korkeakoulu voi tallentaa pohjakoulutuksen suoritusmaan opintotietojärjestelmäänsä ja siirtää tiedon korkeakoulujen valtakunnalliseen tietovarantoon osana opiskelijan tietoja. CIMO:n tiedonkeruiden yhtenäistäminen CIMO:n tiedonkeruissa kysytään nyt YO-keruussa opintoaste ja AMK-keruussa koulutuksen tyyppi. Tarve kysyä yliopistojen kommentteja CIMO:n liikkuvuustiedonkeruun yhtenäistämisestä amk-sektorin kanssa niin, että jatkossa kysyttäisiin saapuvilta ja lähteviltä opiskelijan koulutusaste suomalaisessa korkeakoulussa, ei enää kotikorkeakoulussa. Yliopistojen tilastoyhteyshenkilöille lähetettiin kommenttipyyntö, vastaukset taulukossa. välisessä tapaamisessa 10.4.2015. Linjaus: CIMO:n liikkuvuustiedonkeruut yhtenäistetään niin, että vuoden 2016 tiedoista alkaen (tiedonkeruu 1/2017) myös yliopistot raportoivat saapuvien vaihto-opiskelijoidensa osalta koulutsastetiedon suomalaisessa korkeakoulussa (eli opiskelijan suorittamiin opintoihin liittyvä pääasiallinen koulutusastetieto suomalaisessa vaihtokorkeakoulussa). Historiatietojen tuonti tietovarantoon Vuonna 2017 raportoidaan 2016 tiedot, eli vuonna 2016 valmistuneiden opiskelujensa aikana tekemät liikkuvuusjaksot. Mikä valmius korkeakouluilla olisi tuoda tietovarantoon ennen 2016 tapahtuneita liikkuvuusjaksoja? Korkeakoulujen vastaukset valmiudesta tuoda takautuvasti liikkuvuusjaksoja tietovarantoon on kirjattu tiedonsiirtotaulukko on. Saapuvan opiskelijan koulutusaste kotikorkeakoulussa tuntematon/ei jaottelun mukainen CIMO:n tiedonkeruuohjeessa todetaan, että mikäli saapuvan perustutkinto-opiskelijan koulutusastetta ei ole mahdollista identifioida, liikkuvuusjakso tilastoidaan ylemmän korkeakoulututkinnon koodille. Tuodaanko tietovarantoon tällöin arvo 4, jolloin ei voida erottaa varmaa ja arvottua tietoa, vai pitääkö näitä varten lisätä uusi arvo? CIMO:n liikkuvuustiedonkeruiden koulutusastetiedot yhtenäistetään, joten muutosta ei tarvita. Muuten, tietovarantoon tulee lähtökohtaisesti aina tuoda oikeellista tietoa, joten lisätään opiskeluoikeuden tyyppi -koodistoon uusi arvo 99 "ulkomainen tuntematon", joka tilastoinnissa yhdistetään arvoon 4 "ylempi kk-tutkinto".
Pitkän liikkuvuusjakson minimipituus Korkeakoulut tuovat tietovarantoon jakson alku- ja loppupäivämäärät. Tiedonkerääjä määrittelee päivämäärien perusteella liikkuvuusjakson kategorian. Miten CIMO ja TK/EuroSTAT määrittelevät 3 kk rajan? Huom. Usein tuo 90 pv on Euroopan ulkopuolelle lähdettäessä rajana viisumin hakemiselle ja tästä syystä ulkomaan jakson pituus jää usein hiukan alle tuon 90 pv (87-89 pv) ja sama koskee Suomeen tulevia vaihto-opiskelijoita. Erasmus+-ohjelmassahan pitkän liikkuvuuden minimikesto on kolme kalenterikuukautta (90-92 pv). Miten nämä asiat pitäisi mielestänne huomioida pitkän liikkuvuuden minimipituuden määrittelyssä? välisessä tapaamisessa 10.4.2015 ja todettiin, että yhteisen laskutavan määrittely on tarpeen. Sovittiin, että laskutapana käytetään EuroSTAT:in mallia eli 3 kuukauden liikkuvuusjaksoksi lasketaan minimissään 87 päivän mittainen jakso. Yhdistetty opiskelija- ja harjoittelijavaihto Osa liikkuvuusjaksoista on yhdistelmä opiskelija- ja harjoitteluvaihtoa. Miten tilastoidaan? välisessä tapaamisessa 10.4.2015 ja todettiin, että yhteisen raportointi määrittely on tarpeen. Sovittiin, että käytetään EuroSTAT:in mallia eli yhdistelmävaihto raportoidaan aina opiskelijavaihtona. Vuoden 2016 vaihtojen hakuaika Joidenkin vuoden 2016 vaihto-ohjelmien hakuaika on jo käynnissä, minkä vuoksi kaikilta vuonna 2016 liikkuvuusjakson suorittavilta henkilöiltä ei välttämättä saada kaikkia toivottuja tietoja. Tiedot ovat saatavilla. Historiatiedot ja liikkuvuusohjelmakoodisto Ovatko liikkuvuusohjelmat sellaisia, että joku vanha liikkuvuusjakso voisi olla kahdessa luokassa? Eivät ole. Tiedonkeruiden vuosikello Milloin vuodenkierron aikana liikkuvuustietoja poimitaan tietovarann osta? CIMO ja TK kerran vuodessa tammikuun lopussa. Kansainvälinen harjoittelujakso opintopistetiedonkeruussa nyt Tiedonkeruukäsikirjat AMK, luku 3.2.2.11 ja YO, luku 3.2.1.9: Ulkomailla suoritetuista opinnoista hyväksiluetut opintopisteet: "kerätään ulkomaisessa oppilaitoksessa suoritetut opintopisteet, jotka on hyväksiluettu korkeakoulussa". Sisältääkö harjoittelun? Työharjoittelun opintopisteet annetaan aina kotikorkeakoulusta, eli niitä ei hyväksilueta samalla lailla kuin ulkomaisen korkeakoulun antamat opiskelijavaihdon opintopisteet hyväksiluetaan. Aiempina vuosina korkeakoulujen kirjauskäytännöt asian tiimoilta ovat vaihdelleet. Vuoden 2014 tiedonkeruissa selkeyden vuoksi työharjoittelun opintopisteet jätetään tiedonkeruun ulkopuolelle. Kansainvälinen harjoittelujakso opintopistetiedonkeruussa tulevaisuudessa Onko tietosisällöstä eriteltävissä harjoitteluun liittyvät opintosuoritukset? Pohditiin myös, onko eroteltavissa CIMO:n kautta kv-harjoittelussa käyneet - miksi nämä pitäisi erotella? Tarvitaan opintosuorituksen luokittelu -koodis toon uudet arvot "kotimainen harjoittelu" ja "kansainvälinen harjoittelu". Korkeakoulujen lähdejärjestelmät Korkeakouluilla on käytössä erilaisia opintotietojärjestelmiä sekä kv-liikkuvuudenhallintajärjestelmiä ja näiden kombinaatioita. Lisäksi ekosysteemit ovat jatkuvassa muutoksessa (järjestelmät korvataan toisilla), mikä saattaa aiheuttaa lisähaasteita. Kaikilla korkeakouluilla ei liikkuvuutta hallinnoida erillisellä tietojärjestelmällä, vaan käytössä on esim. Excel. Joko liikkuvuustiedot kierrätetään tietovarantoon opintotietojärjestelmän kautta tai ne tuodaan suoraan liikkuvuudenhallintajärjestelmästä, jolloin tietovarantoon tuodaan tietoa useammasta kuin yhdestä lähdejärjestelmästä. Tietovarannon puolesta siirto yhdestä tai useammasta lähdejärjestelmästä on mahdollista, kunhan saman opiskelijan eri lähdejärjestelmistä tulevat tiedot on yhdistettävissä. Liikkuvuusjaksosta tehdään oma xml-skeemansa (ks. tietovarannon tiedo nsiirtomääritykset). Tiedonsiirtojen aikataulu Vain tiedonkeruita ajatellen tietojen päivittäminen riittäisi kerran-pari vuodessa. Koska tietovarantoa on tarkoitus käyttää ennen kaikkea korkeakoulujen oman ja niiden välisen toiminnan tukemisessa, päivittämistarve on tiheämpi. Tietovarannon päivittämistiheyden minimivaade on kerran kuukaudessa. Vaade koskee myös liikkuvuusjaksodataa. Opiskelijan yksilöiminen Korkeakoulun sisällä: Jotta liikkuvuusjaksotiedot voidaan mielekkäästi siirtää tietovarantoon, täytyy liikkuvuusjaksoon liittyvä opiskelija pystyä yhdistämään tietovarannon olemassaolevan tietosisällön kanssa (opiskeluoikeudet, opintosuoritukset, ilmoittautumistiedot). Saapuvien opiskelijoiden osalta liikkuvuudenhallintajärjestelmässä ei nykytilanteessa lähes koskaan ole opiskelijan liikkjuvuustiedot opintotietojärjestelmän tietoihin yhdistävää tunnistetta, vaan tunnisteena toimivat esimerkiksi nimi ja syntymäaika. Korkeakoulurajojen yli: Kun liikkuvuusjaksot yhdistetään yksilöityihin opiskelijoihin, on mahdollista selvittää myös kansainvälisen liikkuvuuden kasaantumista (esim. käyvätkö samat henkilöt liikkuvuusjaksoilla eri korkeakouluista). Jos liikkuvuusjaksotiedot tuodaan muusta kuin opintotietojärjestelmästä, liikkuvuusjakso yhdistetään tietovarantoon saman korkeakoulun opintotietojärjestelmästä tuotuun tietosisältöön VIRTA-opiskelija-xml-s keeman avaintiedon avulla. Liikkuvuuden kasaantumista organisaatiorajojen yli voidaan tarkastella oppija-id:tä tai henkilötunnusta vasten.
Saapuvan opiskelijan opiskeluoikeuden tyyppi kotikorkeakoulussa Syksyllä sovittiin, että koska saapuvan opiskelijan liikkuvuusjakso tilastoidaan ylempään korkeakoulututkintoon myös, mikäli opiskelija kotiyliopistossaan suorittaa jatko-opintoja, jatko-opiskelijat voidaan yhdistää ylempää tutkintoa suorittaviin. Mistä tämä tieto tuli? CIMO:n tiedonkeruuohjeissa ei lue näin? Lähdejärjestelmistä tuodaan tietovarantoon aina raakadata, josta tiedonkerääjä voi päätellä ja yhdistellä tarvitsemansa tiedot. Näin tietoja voidaan käyttää muihinkin tulevaisuudessa esiin nouseviin tietotarpeisiin (esim. kotiyliopistossaan jatko-opintoja tekevä ei ole oikeutettu YTHS:n palveluihin). Liikkuvuusohjelmakoodisto Puhutaanko rahoituksesta vai sopimuksesta? Joissain tapauksessa nämä voivat olla eri. Jos opiskelijalle myönnetty rahoitus tulee eri lähteestä kuin ohjelma/sopimus, jonka kautta liikkuvuus on sovittu tapahtuvaksi, tähän kirjataan näistä kahdesta ohjelma/sopimus. Kaksi liikkuvuusjaksoa samana vuonna CIMOn tiedonkeruissa ei ole (ollut) mahdollista kirjata samalle opiskelijatunnisteelle kahta vaihto-ohjelmaa saman kalenterivuoden aikana, vaikka korkeakouluista löytyy useita opiskelijoita, jotka suorittavat kaksi liikkuvuusjaksoa vuodessa. Osa korkeakouluista on merkinnyt hakemusnumeron opiskelijatunnisteeksi, jolloin samalle henkilölle voidaan merkata useita liikkuvuusjaksoja. Samalle opiskelijatunnukselle on nykyään mahdollista kirjata useampi liikkuvuusjakso saman kalenterivuoden aikana. Puuttuvat hyväksiluvut Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluku on opiskelijoiden vastuulla, eikä kaikkia opintoja syystä tai toisesta tuoda hyväksilukuprosessiin. OKM:n opintopistetiedonkeruissa ainoita valideja opintopisteitä ovat hyväksiluetut, mutta käytännössä tiedonkeruissa on voitu raportoida suurempi määrä (kaikki vaihdossa suoritetut). Hyväksilukuprosessien kehittäminen korkeakouluissa. EMREX-projektissa toteutetaan sähköinen suoritustietojen siirtotyökalu tukemaan hyväksilukuprosessia. Viive hyväksiluvuissa Opiskelija saattaa hyväksilukea liikkuvuusjaksolla suorittamat opintonsa vasta vuosia vaihdon jälkeen, jolloin ne eivät ehdi tiedonkeruisiin tai menevät väärälle vuodelle. Hyväksilukuprosessien kehittäminen korkeakouluissa. Alle kolmen kuukauden vaihtojen epätarkka määrä Alle kolmen kuukauden liikkuvuusjaksoja ei aina kirjata korkeakouluissa, sillä niille ei ole vastaavia tilastointipakkoja eivätkä ne liity korkeakoulujen rahoitukseen. Kirjauskäytäntöjen kehittäminen korkeakouluissa. Yli 12 kuukauden pituiset liikkuvuusjaksot Joissakin double degree -sopimuksiin liittyvissä vaihdoissa liikkuvuusjakso on 18 kuukautta. CIMO:n tiedonkeruuohjeiden mukaan tällainen liikkuvuusjakso otetaan huomioon sen alkamispäivämäärän mukaisena kalenterivuonna. Liikkuvuusjakson aikarajojen joustavuus Kaikkia liikkuvuusjaksolla suoritettavia opintojaksoja ei aina kirjata liikkuvuusjakson aikarajojen sisään (esim. rästitentit). Jos saapuvalla opiskelijalla ei ole toista aktiivista opiskeluoikeutta, liikkuvuusjaksolle kuuluviksi opinnoiksi tulisi laskea myös järkevissä rajoissa liikkuvuusjakson jälkeen korkeakoulussa suoritetut opinnot. Opiskeluoikeusjakson ja liikkuvuusjakson pituuden suhde Korkeakoulu saattaa luoda opintotietojärjestelmäänsä saapuvalle opiskelijalle opiskeluoikeuden jo ennen liikkuvuusjakson alkamista, tai vastaavasti jatkaa sitä loppupäästä. Opiskelijan opiskeluoikeusjakso saa olla liikkuvuusjaksoa pidempi, mutta liikkuvuusjakso ei kuitenkaan saa olla pidempi kuin opiskeluoikeusjakso. Puuttuva suorituspäivämäärä Opintosuoritusotteissa ei aina ole merkitty suoritukselle tarkkaa suorituspäivämäärää. Kotikorkeakoulun opintotietojärjestelmään hyväksiluvun yhteydessä tallennettavaksi suorituspäiväksi kirjataan liikkuvuusjakson loppumispäivämäärä. Näin ei tosin saada erikseen näkyviin esim. Erasmus-liikkuvuusjakson jälkeen suoritettuja freemover-opintoja, mutta tätä ei pidetty ongelmallisena. Tilauskoulutuksen tilastointi Tilastoidaanko kv-opiskelijaliikkuvuuteen myös tilauskoulutuksen opiskelijat, jotka tekevät ulkomailla suorittamaansa tutkintoon kuuluvan harjoittelun a) jossain muualla ulkomailla tai b) Suomessa? Tilauskoulutuksen aikana tehdyt liikkuvuusjaksot kirjataan mukaan. Periaatteena on se, että suomalainen korkeakoulututkinto, johon liittyy liikkuvuusjakso. Kaksoistutkintotavoitteen peruuntuminen Määriteltävä yhteinen kirjauskäytäntö tilanteelle, jolloin kaksoistutkinto-opiskeluoikeus peruuntuu (opiskelija ilmoittaa, ettei suoritakaan toisessa korkeakoulussa tutkintoa). Poistetaanko tieto tällöin opiskeluoikeudelta? Kaksoistutkintoon liittyvää opiskeluikeutta ei poisteta opiskelijan tiedoista vaan tehdään uusi kirjaus suoritettavalle tutkinnolle siinä vaiheessa, kun opiskelija päättää keskeyttää kaksoistutkinnon suorittamisen. Jatko-opiskelijoiden liikkuvuus CIMO tilastoi YO-jatko-opiskelijoiden liikkuvuusjaksot, OKM taas kerää tietoa henkilöstön kansainvälisestä liikkuvuudesta. Miten määritetään, onko kyse YO-jatko-opiskelijan vai henkilöstön liikkuvuudesta? TK/Eurostat tarvitsee tietovarannosta jatko-opiskelijoidenkin tiedot. Jatko-opiskelijoiden liikkuvuusjaksotiedot tuodaan tietovarantoon. Liikkuvuusjakso voidaan haluttaessa kirjata sekä opiskelijaettä henkilöstöliikkuvuuteen.