Suomen Aikidoliitto ry Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 040-573 8166 http://www.aikidoliitto.fi TOIMINTAKERTOMUS 2015 1. Yleistä Aikido on nykyaikainen japanilainen budolaji. Lajin on perustanut Morihei Ueshiba toisen maailmansodan jälkeen perehdyttyään sitä ennen vuosikymmenien kovalla harjoittelulla muun muassa Daito-ryu-jujutsuun ja erilaisiin miekka- ja keppitekniikkakoulukuntiin. Aikido eroaa muista itsepuolustuslajeista siten, ettei siinä pyritä murskaamaan tai vahingoittamaan hyökkäjää. Ajatuksena on tarjota hyökkääjälle mahdollisuus tarkistaa ajatteluaan ja huomata, ettei väkivalta johda ratkaisuun. Sana Aikido on japania ja tarkoittaa harmonisen voiman tietä. Ai harmonia, sopusointu, rakkaus Ki universaali energia, elämänvoima Do tie, elämäntapa Aikidon alkuperäistä budoluonnetta korostaa se, ettei siinä ole kilpailua. Vyöarvot menevät kuten muissakin budolajeissa kyu-arvoista mustan vyön arvoihin. Aikido on monipuolisesti harrastajaansa kehittävä toimiva itsepuolustuslaji, kun sitä harjoitellaan kurinalaisesti, pitkäjänteisesti ja pätevän opettajan johdolla. Lajin periaatteet asettavat haasteita harjoitteluun: pitää pystyä toimimaan lajin arvojen mukaan ja silti treenaamaan siten, että harjoiteltu toimii myös käytännössä. Aikidon harrastajalla on pitkä ja mielenkiintoinen tie kuljettavanaan. Harjoittelu koostuu sekä yleisiä että lajinomaisia liikkeitä sisältävästä lämmittelyjaksosta ja varsinaisista harjoituksista. Niiden yhteydessä opetellaan toimintaa erilaisia hyökkäystapoja tartuntaotteita, lyöntejä ja potkuja vastaan. Hyökkäykset voivat tulla edestä tai takaa, lisäksi päällekävijöitä voi olla useampikin. Aikidoon kuuluu olennaisena osana aseellinen harjoittelu puumiekoin, -sauvoin ja puukoin. Aikidon tapa harjoitella mahdollistaa kaikenikäisten niin miesten kuin naistenkin osallistumisen harjoitteluun. Lajissa käytetään hyväksi hyökkääjän omaa voimaa ja hänet ohjataan osaksi hyökkäyksen vastaanottajan liikettä sen avulla.
2. Suomen Aikidoliitto ry Vuonna 1970 perustettu Suomen Aikidoliitto-Finland Aikikai ry juhli vuonna 2015 45. toimintavuottaan. Aikidoliitto on Suomen aikidoa harrastavien urheiluseurojen valtakunnallinen erikoisliitto, jonka tarkoituksena on ohjata ja kehittää aikidotoimintaa Suomessa, toimia jäsenseurojensa tukena ja hoitaa liiton kansainvälisiä suhteita sekä, jäsenseurojen puolesta, suomalaisten harrastajien kansainvälisiä suhteita keskitetysti. Tehtäviensä toteuttamiseksi Aikidoliitto muun muassa järjestää jäsenseuroilleen kotimaisia ja kansainvälisiä leirejä ja koulutustoimintaa, ylläpitää vyö- ja koulutusrekisteriä, tiedottaa ajankohtaisista asioista seuroja ja jäsenistöä, välittää aikidotarvikkeita ja -lisenssejä sekä ylläpitää suhteita kansainvälisiin aikidoliittoihin. Aikidoliitto tukee mahdollisuuksien mukaan jäsenseurojensa toimintaa myös taloudellisesti. Vuoden lopussa liittoon kuului 73 aktiivista jäsenseuraa. Aikidoliitto edellyttää voimassaolevaa aikidolisenssiä ja vakuutusta osallistuttaessa liiton järjestämiin tapahtumiin. Vuonna 2015 lisenssin lunastaneita harrastajia oli 1199 (edellisvuonna vastaava luku oli 1131), heistä noin puolet B-lisenssin lunastaneita alle 18-vuotiaita. Lajin harrastajia on noin 3200. Suomen Aikidoliitto on Kansainvälisen aikidoliiton (IAF), Euroopan aikidoliiton (EAF) ja Valtakunnallisen liikunta- ja urheiluorganisaatio VALO ry:n jäsen. Suomen Aikidoliitto ry on ainoa Aikikai Foundationin eli aikidon maailman kattojärjestön tunnustama edustaja Suomessa. 3. Juniori- ja nuorisotoiminta Liiton jäsenseuroista 49 järjesti alle 13-vuotiaille suunnattua junioritoimintaa. Kaikissa seuroissa on alle 19-vuotiaille nuorille suunnattua toimintaa. Junioritoiminnan päätapahtuma vuonna 2015 oli Varalan urheiluopistolla järjestetty budoliittojen yhteinen Suuri budoleiri. Karate-, ITF Taekwondo-, WTF Taekwondoliiton ja Suomen Taidon kanssa järjestettiin yhteistyössä I ja II tason junioriohjaajakoulutukset. 3.1. Suuri budoleiri junioreille Aikidoliitto oli mukana järjestämässä vuosittaista junioreiden Suurta budoleiriä Varalan urheiluopistolla Tampereella 5.-7.6.2015 yhdessä Nyrkkeilyliiton, ITF Taekwondo- ja WTF Taekwondoliittojen, Suomen brasilialaisen jujutsun sekä Suomen Taidon kanssa. Leirille osallistui kaiken kaikkiaan 230 osanottajaa, joista aikidon osuus oli 48 osallistujaa. Aikidon pääohjaajina toimivat Kari Mantere 4. dan ja Sami Poutiainen 2. dan. Apuohjaajana olivat Kaisa Takkunen ja Mikko Tervonen. Leiripäällikkönä toimi Heidi Eloranta. Leirin ohjelmassa oli runsaasti hauskoja ja kehittäviä aikidotreenejä, uimista, tutustumista muihin lajeihin, yllätysohjelmaa ja perinteikkäästi päivä Särkänniemessä.
3.3. Junioriohjaajakoulutus Vuonna 2005 aloitettu junioriohjaajakoulutus on liiton I tason ohjaajakoulutusta. Vuoden 2015 loppuun mennessä koulutuksen on suorittanut 119 junioriohjaajaa. I tason junioriohjaajakoulutus järjestettiin vuonna 2015 yhdessä Karate-, ITF Taekwondo- ja WTF Taekwondoliittojen sekä Suomen Taidon kanssa Mikkelissä, osanottajia aikidosta oli kuusi. Syksyn koulutus järjestettiin 10.-11.10. ja 24.- 25.10.2015. Koulutuksen yleisosien ohjauksesta vastasivat tänä vuonna taekwondon kouluttajat. Aikidon lajiosuuden ohjasi Heidi Eloranta. Vuonna 2015 järjestettiin yhteistyössä ITF ja WTF Taekwondoliittojen ja Suomen Taidon kanssa 13-15.3. ja 10.-12.4. Pajulahden urheiluopistossa II tason junioriohjaajakurssi, aikidosta koulutukseen osallistui kaksi koulutettavaa. II tason junioriohjaajakoulutusta on järjestetty kaiken kaikkiaan kahdesti, ja koulutuksen käyneitä vuoden loppuun mennessä oli neljä. 3.4. Junioritoimijaseminaari Aikidoliitto järjesti junioritoimijaseminaarin seurojen junioriohjaajille Lahdessa 17.1.2015 yhteistyössä Suomen Taekwondoliiton, Suomen Taidon sekä Nyrkkeilyliiton kanssa. Tilaisuudessa keskityttiin hyvään ryhmähenkeen, kiusaamattomuuteen ja turvalliseen harjoitteluilmapiiriin. Päivän tarkoituksena oli antaa junioriohjaajille konkreettisia työkaluja käytännön tilanteisiin. 3.5. Sinettiseurat Sinettiseuratoimintaa jatkettiin entiseen tapaan. Aikidoliiton tehtävänä on tarkkailla junioriseurojen toiminnan laatua yhdessä Valo ry:n auditoijien kanssa. Vuonna 2015 uudelleen auditoitiin Meido-kan ry ja Sandokai sekä saatiin käsiteltäväksi kaksi uutta sinettihakemusta. 3.6. Liikkuva koulu hanke Aikidoliitolla on yhteinen, vuonna 2013 aloitettu, Liikkuva koulu hanke Taekwondo-, Judo- ja Nyrkkeilyliiton sekä Suomen Taidon kanssa. Vuonna 2015 hankkeessa paneuduttiin kamppailullisten harjoitteiden viemiseen koululiikuntaan ja etenkin yläkouluihin. Hankkeen aikana tuotettiin ohjeistus kamppailullisesta kuntopiiristä, jonka opettaja voi ohjata liikuntatunneilla. 3.7. Kamppailija ei kiusaa kampanja Kampanjan myötä haluttiin laajasti vaikuttaa siihen, että harrastuksen parissa luotu yhteisöllinen kiusaamattomuuden ilmapiiri, jossa jokainen saa onnistua juuri omana itsenään ja omalla taitotasollaan, saadaan kamppailijoiden mukana leviämään kaikkialle: kouluihin, työpaikoille, pihapiiriin ja koteihin. Mukana aikidon lisäksi olivat taido ja taekwondo sekä krav maga, judo ja nyrkkeily.
4. Koulutus Vuonna 2015 panostettiin kampanjan kehittämiseen, materiaalin tuottamiseen ja kampanjatapahtumien järjestelyihin. Valtakunnallinen liikuntaorganisaatio Valo ry oli mukana ottamalla vastuun taloushallinnosta. Hankeeseen palkatun työntekijän työsuhde päättyi vuoden loppuun, mutta kampanjan sanoma säilyy kamppailulajien toiminnassa ja osana koulutuksia tasoilla I ja II. 4.1. Koulutustoiminta Suomen Aikidoliiton koulutustoiminta muodostuu lajinomaisesta koulutuksesta, seurakoulutuksesta sekä valmentaja- ja ohjaajakoulutuksesta. Lisäksi Liitto järjestää graduointituomarikoulutusta. Lajinomainen koulutus on suunnattu kaikille aikidon harrastajille riippumatta osaamistasosta tai fyysisistä kyvyistä. Lajinomainen koulutus koostuu Suomen Aikidoliiton jäsenseurojen järjestämästä normaalista viikoittaisesta opetustoiminnasta, jäsenseurojen järjestämistä viikonloppuleireistä sekä Suomen Aikidoliiton järjestämistä koulutuksista ja leireistä. Lisäksi monet suomalaiset aikidon harrastajat osallistuvat vuosittain ulkomaisille leireille erityisesti Euroopassa mutta myös lajin emämaassa Japanissa. Ohjaaja- ja valmentajakoulutukseen kuuluvat Aikidoliiton järjestämät, aikido-ohjaajille suunnatut dan-leirit (mustien vöiden leirit), muut Aikidoliiton järjestämät erilliset ohjaajakoulutukset sekä yleiseurooppalaisen viisiportaisen koulutusjärjestelmän mukaiset valmentajakoulutukset, joita ohjaavat aikidon parissa toimivat asianmukaisen koulutuksen saaneet kouluttajat. 4.2. Koulutusmateriaali Vuoden 2015 loppuun mennessä Suomen Aikidoliitto on valmistanut yhdessä kouluttajien kanssa seuraavat koulutusmateriaalit: - aloittelijan opas (peruskurssi) - aikido-ohjaajan opas (I taso) - graduointituomarikoulutus - junioriohjaajan opas - I tason ohjaajakoulutus - II tason ohjaajakoulutus - aikido kunto- ja terveysliikuntana. Lisäksi III tason ohjaajakoulutusmateriaali on työn alla. Kouluttajien materiaaleilla taataan, että koulutuksissa säilyy korkea taso ja jatkuvuus, vaikka kouluttajat välillä vaihtuisivatkin. Jäsenistölle suunnattuna oheismateriaalina ovat lisäksi aikidopassi ja aikidojunnun opas harjoitusaktiivisuuden sekä leiri- ja koulutusosallistumisen seuraamiseksi. 4.3. Koulutukset vuonna 2015
Koulutus Aika Ohjaaja Paikka Osallistujat Junioriohjaajakoulutus I taso Junioriohjaajakoulutus II taso I tason ohjaajakoulutus 4. 5.10. ja 24.-25.10. 13.-15.3. ja 10.-12.4.2015 14.-15.2. ja 14.-15.3.2015 Heidi Eloranta ym. Kustaa Ylitalo ym. Graduointituomarikoulutus 5.9.2015 Jukka Helminen Lahti 6 Kuopio 2 Kustaa Ylitalo Hämeenlinna 16 Helsinki 17 III tason ohjaajakoulutuksen pilotointi on käynnissä. Kustaa Ylitalo toimii Jarkko Tuomisen mentorina. Aikidoliiton kouluttajina ovat toimineet IV tason eli ammattivalmentajatutkinnon suorittaneet Juhani Laisi, Jukka Helminen, Timo Kiviharju ja Kustaa Ylitalo sekä V tason suorittanut Sanna Antell. Mustien vöiden ohjaajakoulutusta järjestettiin Helsingissä yhteensä yhdeksän kertaa. Tapahtumia organisoi Meido-Kan ry ja ohjaajana toimi Juhani Laisi 7. dan, shihan. Turussa tapahtumat (viisi) järjesti Turku Aikikai. Ohjaajina toimivat Petteri Silenius 6. dan, shihan ja Kari Tamminen 6. dan, shidoin. 5. Leirit Suomen Aikidoliitto järjesti yhteistyössä seurojen kanssa kolme leiriä vuonna 2015: 3.4.-6.4. Igarashi-sensei pääsiäisleiri, Helsinki (käytännön järjestelyt Seitokai ry), osallistujia 100. 23. 26.7. Kobayashi-sensei kesäleiri, Vantaa (käytännön järjestelyt Aikidoliitto), osallistujia 152. 25. 27.9. Waka Sensei Mitsuteru Ueshiba Aikidoliiton 45-vuotisjuhlaleiri, Helsinki, osallistujia 135. Yhteensä Aikidoliitto ja sen jäsenseurat järjestivät noin 130 aikidoleiriä. Junnuleirejä ja -harjoituksia järjestettiin noin 15. Liitto ylläpitää kotisivuillaan tapahtumakalenteria, jossa jäsenseurat voivat ilmoittaa omista kotimaan leireistään ja tarvittaessa ulkomailla järjestettävistä leireistä. Lisäksi Liitto ja sen jäsenseurat näkyvät aktiivisesti Facebookissa tiedottaen tapahtumista. 6. Vyöarvot
Mustien vöiden graduointitilaisuuksia järjestettiin vuoden 2015 aikana yhteensä kahdeksan kertaa: 7.2. Helsingissä, 4.4. Helsingissä, 11.4. Jyväskylässä, 11.7. Hangossa, 25.7. Vantaalla, 19.9. Tampereella, 24.10. Järvenpäässä ja 14.11. Helsingissä. Kyu-arvoja myönsi 101 liiton valtuuttamaa kotimaista graduoijaa. Toimintavuonna suoritettiin yli 600 aikuisten kyu-graduointia. Edellisvuonna myönnetyt vyöarvot Toimintavuonna 2015 myönnetyt vyöarvot (kaikki vuoden aikana suoritetut) Vyöarvojen kokonaistilanne vuoden lopussa (vain henkilön viimeisin vyöarvo) 7. dan 1 0 1 6. dan 3 1 12 5. dan 0 1 14 4. dan 7 4 39 3. dan 9 12 80 2. dan 10 14 171 1. dan 27 23 386 1. kyu 38 44 339 2. kyu 44 29 483 3. kyu 62 72 1015 4. kyu 102 94 1495 5. kyu 137 170 2889 6. kyu 259 270 8759 7. kyu 19 36 366 8. kyu 73 57 783 yhteensä 791 827 16832
Vuonna 2015 Aikikai Hombu Dojo myönsi Kagamibiragi-seremoniassa Risto Rädylle 6. danin ja Reijo Jalolle 5. danin. Valiokunnan aloitteesta Suomessa otettiin käyttöön vuodesta 2009 lähtien japanilaiset fuku shidoin- ja shidoin-opettaja-arvot. Vuoden 2015 lopussa Aikidoliitolla oli 24 shidoin-arvoista ja 37 fuku shidoin -arvoista opettajaa. Lisäksi Suomessa oli kolme Aikikai Hombu Dojon nimittämää shihan-arvoista opettajaa, Juhani Laisi, Petteri Silenius ja Jukka Helminen. 7. Viestintä Suomen Aikidoliiton ulkoinen ja sisäinen viestintä etenivät päivitettyjen toimintatapojen mukaisesti. Liitto on pyrkinyt aktiivisesti ja avoimesti kertomaan toiminnastaan www-sivuilla, Aikidolehdessä ja Facebookissa. Tässä liittosihteerillä on ollut aktiivinen ja tuottava rooli. Liiton verkkosivut tehtiin responsiivisiksi. Liiton Facebook-sivuilla on 1067 tykkääjää. Aikidolehti ilmestyi kerran. Lisäksi seuroja tiedotettiin sähköpostitse lähetetyillä jäsentiedotteilla ja verkkosivuilla julkaistuilla liittotiedotteilla. 8. Tapahtumat ja julkinen näkyvyys Suomen Aikidoliiton näytösryhmän varsinainen toiminta alkoi vuoden 2014 alussa. Vuonna 2015 näytösryhmä järjesti lajiesittelyitä näytösasioista vastanneen Teemu Kurjen johdolla. 9. Seurat 9.1. Aikidoliitolla oli toimintavuoden lopussa 73 jäsenseuraa, joista neljä hyväksyttiin Liiton jäseneksi 2015: Jäsenseurat vuoden 2015 lopussa: 1. AALTO AIKIKAI Espoo 2. AGATSU RY Alavus 3. AIKI-JO RY Kajaani 4. AIKIDO DOJO KOKORO R.F. Forsby 5. AIKIDO DOJO TURKU RY Turku 6. AKARI RY Vantaa 7. AKEBONO RY Järvenpää 8. ASAHI RY Lappeenranta 9. AWASE RY Helsinki 10. BUDOVIIKINGIT RY Helsinki 11. FINN-AIKI RY Helsinki 12. FUDOSHIN RY Pori
13. HIETAMÄEN DOJO RY Hietamäki 14. HIROSHI RY Ylöjärvi 15. HOKUTOKAI RY Oulu 16. HOLJUTAI RY Hollola 17. HÄMEENLINNAN AIKIDOSEURA RY Hämeenlinna 18. JIGOTAI RY Jyväskylä 19. JOENSUU AIKIKAI RY Joensuu 20. KAIGAN RY Rauma 21. KAIGARA RY Kouvola 22. KAITEN RY Nurmijärvi 23. KAMPPAILUINSTITUUTTI MIKKELI RY Mikkeli 24. KEMIN AIKIDOSEURA RY Kemi 25. KENSHU-KAN RY Pietarsaari 26. KI NO KENKYUKAI FINLAND RY Helsinki 27. KIMUSUBI RY Helsinki 28. KINOUMI RY Kirkkonummi 29. KOKKOLAN AIKIDOSEURA RY Kokkola 30. KOTKAN JUDOSEURA RY Kotka 31. KUOPION AIKIDOSEURA TENCHIKAN RY Kuopio 32. LAHTI YUKO AIKIKAI RY Lahti 33. LIMINGAN AIKIDOSEURA MISOGI RY Liminka 34. MACHIKARA RY Helsinki 35. MASAKATSU RY Lappeenranta 36. MEIDO-KAN RY Helsinki 37. MEIJIN DEN RYU RY Kuusankoski 38. NIVALAN AIKIDOSEURA RY Nivala 39. PORVOO AIKIKAI RY Porvoo 40. RAISION RYHTI RY Raisio 41. RYU KOKU KAN RY Rovaniemi 42. RYUJINKAN RY Urjala 43. RYUKIKAI RY Lapinlahti 44. RYUSHINKAN RY Nurmijärvi 45. SALO AIKIDO DOJO RY Littoinen, Marttila, Salo 46. SALON SEUDUN AIKIDO Salo 47. SANDOKAI RY Kerava 48. SASTAMALA AIKIKAI RY Vammala 49. SAVONLINNAN AIKIDOSEURA MASURAWO RY Savonlinna 50. SEIGIKAI RY Tampere 51. SEINÄJOEN AIKIDOSEURA SHINTAI RY Seinäjoki 52. SEISHINKAI R.F. Tammisaari 53. SEITOKAI RY Helsinki 54. SHIGOU-KAN RY Hämeenkyrö 55. SHIN SHIKI AIKIDORY Vihti 56. SHINKUKAI RY Hyvinkää 57. SHISUKAI RY Kajaani 58. SHIZENTAI RY Helsinki 59. SHUMPUKAI RY Joensuu 60. SHURENKAN RY Kontiolahti 61. SUOMEN BUDOKESKUS RY Riihimäki 62. TAI-ATARI RY Kemi 63. TAMPEREEN AIKIDOSEURA NOZOMI RY Tampere 64. TURKU AIKIKAI RY Turku
65. VAASAN BUDOKAN RY Vaasa 66. VANTAAN JUKARA RY Vantaa 67. VARKAUDEN AIKIDOSEURA RY Varkaus 68. VIHTI AIKIKAI RY Vihti 69. VIRTAIN URHEILIJAT RY / SEIDOKAN Virrat 70. YAMATOKAI RY Turku 71. YATAGARASU RY Helsinki 72. YAWARA NAGE RY Alajärvi 73. YOSHINKAI RY Helsinki 9.2. Jäsenseurojen toiminta Jäsenseurojen toiminta koostui muun muassa peruskursseista aikuisille ja junioreille, jäsenharjoituksista, harjoitusleireistä, koulutustilaisuuksista ja yleisönäytöksistä. Seurat järjestivät näytöksiä ja leirejä myös yhteistyössä muiden budolajien kanssa. Useat seurat osallistuivat paikkakuntansa erilaisiin harrastetapahtumiin kuten kyläpäiviin, perheliikuntapäiviin, harrastemessuille ja urheilupäiville sekä järjestivät aikidoesittelyjä ja liikuntatunteja kouluissa. Seurat järjestivät omalle jäsenistölleen myös erilaisia teemailtoja, kuten video- ja saunaillat, ensiapukoulutusta, talkootapahtumia varainhankintaan sekä tukivat seuran ohjaajia ja junioreita koulutus- ja leirimaksuin. 10. Kansainvälinen toiminta Suomen Aikidoliitto on jäsenenä sekä Kansainvälisessä Aikidoliitossa (IAF) että Euroopan Aikidoliitossa (EAF). 11. Liiton hallinto 11.1. Liiton toimihenkilöt Liiton kokopäivätoimisena toimihenkilönä toimi liittosihteeri Laura von Boehm kunnes hän jäi perhevapaalle elokuusta 2015 alkaen. Lauran sijaisena loppuvuoden toimi Pauliina Niskanen. 11.2. Liiton hallituksen jäsenet toimintavuonna: Auno Mäkinen, pj. Kari Lappalainen, vpj. Salla Kokko Kaisa Mikkola Jenny Tervakari Jaakko Luoma Teemu Kurki Kari Pokki Vantaa Helsinki Kerava Helsinki Helsinki Vihti Helsinki Nurmijärvi
11.3 Taloustoimikunta Liiton vuonna 2013 perustettuun taloustoimikuntaan kuuluivat vuonna 2015 talousvastaava Salla Kokko, asiantuntija Ahti Hulkkonen ja liittosihteeri Laura von Boehm. Taloustoimikunnan mittavin tehtävä oli budjetin laatiminen. Lisäksi se kokoontui tarvittaessa pohtimaan liiton talouteen liittyviä kysymyksiä. 11.4. Kokoukset Hallitus kokoontui kolmetoista kertaa. Asioiden valmistelijana ja sihteerinä hallituksen kokouksissa toimi liittosihteeri. Hallituksen kokouspöytäkirjat toimitettiin sähköisesti hallitukselle. Kevätliittokokous pidettiin Vantaalla 11.4. Läsnä olivat edustajat 12 jäsenseurasta. Syysliittokokous pidettiin Helsingissä 7.11. Läsnä olivat edustajat 45 jäsenseurasta. Kokouksessa toimitettiin puheenjohtajan vaalit seuraavalle kolmivuotisjaksolle. Aikidoliiton puheenjohtajaksi valittiin Auno Mäkinen. Hallituksesta olivat erovuorossa Jenny Tervakari, Kaisa Mikkola ja Teemu Kurki. Uusiksi jäseniksi valittiin Veli-Matti Jantunen (Järvenpää), Mikael Salakka (Vantaa) ja Mikko Kurkela (Kajaani). 12. Valiokunnat Aikidoliitolla on viisi valiokuntaa: tekninen, juniori-, koulutus- ja työvaliokunta sekä oikeusvaliokunta. Työvaliokuntaan kuuluvat liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä teknisen, koulutus- ja juniorivaliokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Juniorivaliokunnan tehtävänä on kehittää lasten ja nuorten aikidotoimintaa. Teknisen valiokunnan tehtävänä on mm. toimia tuomarina dan-graduoinneissa (mustien vöiden vyökokeet), esittää hallitukselle rekisteröitäväksi ulkomailla suoritetut dan-arvot, myöntää luvat dan-graduointeihin ulkomailla ja laatia graduointivaatimukset yhteistyössä koulutusvaliokunnan kanssa. Koulutusvaliokunnan tehtävänä on mm. toimia teknillisenä neuvonantajana hallitukselle, esittää hyväksyttäväksi kyu-graduointioikeudet, esittää rekisteröitäväksi ulkomailla suoritetut kyu-arvot, myöntää luvat ulkomaisiin kyu-graduointeihin sekä kehittää liiton koulutustoimintaa ja -materiaalia. 12.1. Tekninen valiokunta Vuonna 2015 Teknisen valiokunnan jäseninä toimivat Harri Rautila (puheenjohtaja, Helsinki), Jukka Helminen (varapuheenjohtaja, Helsinki), Mari Wiklund (Helsinki), Timo Kiviharju (Tampere), Jarmo Halttunen (Vantaa) ja Rémi Delcos (Kerava). Valiokunta toimii Suomen Aikidoliitto ry:n hallituksen asettamana asiantuntijaelimenä. Se edustaa korkeinta asiantuntemusta lajin teknisissä asioissa.
Teknisen valiokunnan toiminta koostuu pääosin dan-arvoihin liittyvistä asioista. Näitä ovat dan-graduointien järjestäminen, 1.-4. dan-arvojen myöntäminen sekä dan-arvojen 5. danista ylöspäin korotusesitysten lähettäminen Doshulle Aikikai Hombu Dojolle. Samoin valiokunta hakee tarvittaessa kunnia-dan-arvot Hombu Dojolta. Tekniselle valiokunnalle kuuluu myös vastuu siitä, että asiat dan-arvoihin liittyvissä kysymyksissä hoituvat sekä yleisesti aikidossa käytettyjen periaatteiden että Suomessa yhteisesti sovittujen mallien mukaisesti. Tekninen valiokunta voi kutsua erikseen mukaan tuomaristoon asiantuntijaksi haluamansa henkilön, jolla on shidoin-opettaja-arvo ja jonka vyöarvo on vähintään 4. dan. Teknisen valiokunnan toiminta vuonna 2015 koostui käytännössä viidestä kokouksesta ja 8 dan-graduointitilaisuudesta: 7.2. Helsingissä, 4.4. Helsingissä, 11.4. Jyväskylässä, 11.7. Hangossa, 25.7. Vantaalla, 19.9. Tampereella, 24.10. Järvenpäässä ja 14.11. Helsingissä. Yhteensä dan-kokeissa myönnettiin 50 uutta dan-arvoa. 12.2. Juniorivaliokunta Juniorivaliokunnan jäsenet toimikaudella olivat Heidi Eloranta (puheenjohtaja, Helsinki), Pertti Lindqvist (varapuheenjohtaja, Kerava), Jaana Romppainen (sihteeri, Jyväskylä), Sami Poutiainen (Turku) ja Sanna Antell (Norja). Juniorivaliokunnan jäsenet tapasivat toisiaan vuonna 2015 junioritoimijaseminaarin ja Suuren budoleirin yhteydessä. Pääasiallinen yhteydenpito hoidettiin sähköpostein. Juniorivaliokunnan tehtäviin kuuluu Liiton juniori- ja nuorisoleirien suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen, sinettiseuroihin tehtävät auditoinnit, juniorien vyökoevaatimukset sekä juniori- ja nuorisotoiminnan kehittäminen. 12.3. Koulutusvaliokunta Koulutusvaliokunnan jäseninä vuonna 2015 toimivat Esa Hirvonen (puheenjohtaja, Joensuu), Antti-Juhani Pekkarinen (varapuheenjohtaja, Helsinki), Jarkko Tuominen (Lahti), Kimmo Salokannel (Lahti) ja Juhani Rautiainen (Joensuu). Koulutusvaliokunnan tehtävänä on Aikidoliiton koulutustoiminnan kehittäminen, koulutusten suunnittelu ja koulutusmateriaalien tuottaminen, lisäksi valiokunnan tehtäviin kuuluu myös kyu-graduointioikeusanomusten käsittely, ulkomailla suoritettujen kyu-arvojen käsittely ja graduointivaatimusten laatiminen yhteistyössä teknisen valiokunnan kanssa. 12.5. Oikeusvaliokunta Liiton uudet säännöt mahdollistivat myös hallituksesta ja muista toimielimistä riippumattoman oikeusvaliokunnan perustamisen hoitamaan tarvittaessa Liiton tai lajin sisäisiä, taikka seurojen tai yksittäisten harrastajien oikeudellisia liiton toimintaa ja päätöksentekoa koskevia kysymyksiä. Oikeusvaliokunta valittiin syysliittokokouksessa
2013, ja se aloitti toimintansa vuoden 2014 alusta. Valiokunnan toimikausi on kolmivuotinen, ja sen puheenjohtajana toimii aina juristi. Oikeusvaliokunnan puheenjohtajana toimi vuonna 2015 OTM, VT Anu Välimäki ja jäseninä Pauliina Karell ja Marjaana Larpa sekä varajäseninä Janne Henriksson ja Tarja Kämppi. Oikeusvaliokunnan käsiteltäväksi ei ole vuonna 2015 saatettu yhtään oikeudellista kysymystä. 13. Liiton talous 13.1. Taloudellinen tulos Aikidoliiton tulos vuonna 2015 oli 8.348,07 euroa. Edellisvuonna tulos oli 8.614,19 euroa. Varsinaisen toiminnan kulut n. 164.000 euroa olivat n. 20.000 euroa alle budjetoitujen kulujen (183.287,66). Suurimpana yksittäisen toiminnan kuluna olivat henkilöstökulut 62.514,32 euroa, mikä sisältää mm. liittosihteerien palkat sivukuluineen. Varainhankinnan nettotuotot olivat 51.485,20 euroa. Edellisvuonna ne olivat 36.643,88 euroa. 13.2. Liitolle myönnetyt avustukset Aikidoliitto sai vuonna 2015 valtion toiminta-avustusta 50.000 euroa. 13.3. Liiton myöntämät avustukset 13.4. Tulevaisuus Seuroilla on mahdollisuus anoa Liiton tukea tappiollisen leirin järjestämiskuluihin sekä erillisiin toimintaprojekteihin. Toimintavuonna 2015 tukea myönnettiin Seitokai ry:lle Koulutusavustusta myönnettiin kahdelle hakijalle. Suomen yleisen taloustilanteen ja julkiseen talouteen kohdistuvien leikkauspaineiden takia myös Aikdiolitto joutuu varautumaan edelleen kiristyvään taloustilanteeseen. Aikidoliiton ensisijainen tavoite on kuitenkin tukea jäsenseurojensa toimintaa ja vuoden 2016 budjetti on laadittu huomioiden erityisesti koulutus- ja junioritoiminta. 14. Myynti-, vuokraus- ja vakuutustoiminta Liitto välitti jäsenistölleen aikidomateriaalia, kuten aikidopasseja, aikidopukuja, Aikido harmonisen voiman tie -kirjaa, tekniikkakuvastoja, Aloittelijan opasta ja Aikidojunnun opasta. Liiton yhteistyökumppaneille myytiin Aikido-lehteen mainostilaa.
Aikidolisenssejä myytiin yhteensä 1199, 68 kpl enemmän kuin edellisvuonna. Suurin osa lisensseistä sisälsi Aikidoliiton jäsenistölleen neuvotteleman Pohjolan tapaturmavakuutuksen. Aikidoliitto on vakuuttanut jäsenseuroissa ja liitossa vapaaehtoistyötä tekevät ohjaajat, kouluttajat ja luottamushenkilöt tapaturman ja vastuuvahingon varalta Pohjolan Tuplaturvavakuutuksella. Vakuutus on seuroille maksuton. Liitto avustaa jäsenseurojaan lainaamalla tatameja (206 kpl) seurojen tilaisuuksiin. Vuonna 2015 tatameja lainasivat Akari ry ja Liiton ulkopuolelta Yliopiston Taido