IK Itella Posti Oy Julkinen tiedote kaikkiin kotitalouksiin. JÄTEVEDET PUTKEEN SUUPOHJASSA Näin valitset oikean jätevesijärjestelmän s.6 Jaettu puhdistamo jaettu urakka s. 5 Mökkivesien puhdistamisessa voi päästä vähemmällä s. 10
2 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 PÄÄKIRJOITUS Ajankohtaista jätevesineuvontaa Suupohjassa Kunnaninsinööri, Teuvan kunta Markku Salonen Uuteen jätevesiasetukseen liittyvän neuvontatoiminnan järjestämisestä alettiin käydä kuntakohtaista ja seutukunnallista keskustelua vuoden 2008 lopulla. Käytännön toimiin ryhdyttiin vuoden 2009 alkupuolella: omista muistioistani löysin ensimmäisen luonnospaperin hankesuunnitelmasta, johon oli kirjattu päivämäärä 14.4.2009. Varsinainen hankehakemus saatiin Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n yhteistyöllä valmiiksi kevään 2009 aikana. Hankehakemus jätettiinkin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksellle nopealla aikataululla. Ripeän päätöksenteon ja aktiivisen toiminnan avulla saatiin näin käynnistettyä Suupohjaan ajalle 1.7.2009 30.9.2012 hankkeet, joiden tarkoituksena on auttaa kiinteistönomistajia jätevesiasioissa. Kokonaisuus koostuu kahdesta osiosta: Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishankkeesta ja Suupohjan jätevesi-info -tiedotushankkeesta. Hankekokonaisuuden osalta on nyt päästy puolenvälin paremmalle puolelle ja neuvontatyöstä on saatu monenlaisia kokemuksia. Haasteelliseksi neuvonnasta ja tiedotustyöstä ovat tehneet muun muassa monet kiemurat jätevesiasetuksen erilaisista tulkinnoista, epäselvyys siitä, milloin määräykset tulevat lopullisesti voimaan ja se, ketkä asetuksen velvoitteista voidaan vapauttaa. Hankkeiden edustajat ovatkin monesti joutuneet toimimaan tilanteessa, jossa asiakkaille ei aina ole edes voinut antaa tarkkoja ohjeita asetuksen todellisista velvoitteista ja tarkoista määräajoista. Kun ihmiset on ensin saatu kiinnostumaan jätevesiasioista, on kiinnostus saattanut seuraavana päivänä hävitä tyystin, kun tiedotusvälineissä on taas kerran uutisoitu uudenlaista tulkinnoista asetuksen suhteen. Jätevesiasiat on nyt kuitenkin saatu jälleen järjestykseen jätevesiasetuksen muututtua maaliskuussa 2011. Asetustekstistä on olemassa eduskunnan päätökset, joiden mukaan toimitaan. Toivottavasti hankkeen loppuaikana jätevesiasioita pystytäänkin viemään entistä hallitummin eteenpäin asiakkaiden tarpeita palvellen. Tässä ajankohtaisessa jätevesilehdestä kerrotaan puolueettomasti, luotettavasti ja uudistuneeseen lainsäädäntöön nojautuen jätevesien käsittelymahdollisuuksista vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla sekä annetaan neuvoja siitä, kuinka nämä vaatimukset voidaan tavoittaa. Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishankkeen ja Suupohjan jätevesi-info -tiedoitushankkeen puolesta haluan toivottaa teille mielenkiintoisia lukuhetkiä jätevesiasioiden tiimoilta. Jos jätevesiasiat askarruttavat, ovat hankkeiden edustajat käytettävissänne. Kannattaa siis ottaa rohkeasti yhteyttä! l Kunnaninsinööri, Teuvan kunta Markku Salonen Projektiryhmän puheenjohtaja, Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishanke ja Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke Nyt laitetaan hajaasutusalueiden jätevesihuolto kuntoon Suupohjassa! Suupohjan jätevesihankkeiden tarkoituksena on edistää haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen toteutumista Isojoella, Karijoella, Teuvalla ja Kauhajoella. Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n hallinnoimia jätevesihankkeita rahoittaa alueen kuntien lisäksi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankekokonaisuus koostuu kehittämis- ja tiedottamishankkeista, joissa kummassakin toimii oma työntekijänsä. Jätevesineuvoja Jouko Kortesharju neuvoo niin useampien talouksien, kokonaisten kylien kuin yksittäisten kiinteistöjenkin jätevesijärjestelmien suunnitteluun ja hankintaan liittyvissä asioissa Tiedotushankkeen tavoitteena on puolestaan tiedottaa haja-asutusalueen kiinteistönomistajille jätevesihuoltoon liittyvistä asioista, kuten eri järjestelmävaihtoehdoista ja aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä. Tavoitteena on siis kaiken kaikkiaan lisätä väestön tietoisuutta jätevesiasioista. JULKAISUTIEDOT Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishanke Suupohjan Jätevesi-info -tiedotushanke Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat, Kauhajoen kaupunki Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen Maaseudun Kehittämisohjelmasta, johon rahoituksen on myöntänyt Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus. Julkinen rahoitus ohjelmaan tulee Suupohjan alueen kunnilta, kansallisista varoista sekä Euroopan Unionin maaseudun kehittämisrahastosta. Painos: 12 500kpl Julkaisun suunnittelu ja toteutus: Viestintätoimisto I-print plus Paino: I-print Oy, Seinäjoki 2011 Piirros: Tiina Paju
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 SUUPOHJAN JÄTEVESIHANKKEET 3 Jätevesihankkeiden projektiryhmän ja seurantaryhmän jäsenet edistävät jätevesiasetuksen toteutumista Suupohjassa Suupohjan jätevesihankkeiden projekti- ja seurantatyhmän jäsenet pyrkivät edistämään jätevesiasioita Suupohjassa omilla tahoillaan. Jos jätevesiasiat askarruttavat, voi myös heitä nykäistä hihasta. Jätevesihankkeiden yhteiseen projektiryhmään kuuluvat: Tekninen johtaja Harri Virtanen, Kauhajoen kaupunki, rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska, Karijoen kunta, kunnaninsinööri Markku Salonen, Teuvan kunta, kunnaninsinööri Valter Enqvist, Isojoen kunta sekä toiminnanjohtaja Paavo Mattila, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Jätevesihankkeiden seurantaryhmän muodostavat puolestaan seuraavat henkilöt: Kuvassa vas. Harri Virtanen, Heikki Rinta-Hoiska, Valter Enqvist ja projektiryhmän puheenjohtaja Markku Salonen. (Kuva: Pia Nurmela). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus: Kallio Jarmo, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n hallituksen valitsemat Suupohjan kylien edustajat: Simo Uusitarkka, Isojoki, Veli-Matti Niemelä, Karijoki, Ari Viitala, Kauhajoki ja Kari Koivisto, Teuva, Suupohjan kuntien valitsemat edustajat: Mauri Kankaanpää, Isojoen kunta, Heikki Rinta-Hoiska, Karijoen kunta, Harri Virtanen, Kauhajoen kaupunki, Jari Kallio, Teuvan kunta, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä / ympäristöpalvelut: Niina Yli-Keturi, ympäristösihteeri, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry: Paavo Mattila, toiminnanjohtaja, Jouko Kortesharju, jätevesineuvoja, Eeva-Kaisa Kivistö, tiedottaja Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry on kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää kuivakäymälöiden käyttöä ja näin parantaa ravinteiden kiertoa ja suojella vesistöä. Yhdistys toimii kotimaassa kouluttamalla, tiedottamalla, tutkimalla, antamalla lausuntoja ja pitämällä esitelmiä, lisäksi yhdistyksellä on hankkeita Sambiassa, Swazimaassa ja Karjalassa. Liity jäseneksi: Voit liittyä yhdistyksen jäseneksi täyttämällä lomakkeen sivuilla: www.huussi.net/yhdistys/liity.html Voit tukea yhdistyksen toimintaa myös ryhtymällä Huussikummiksi ja/tai Karjalan huussiystäväksi tai voit tehdä lahjoituksen tilille 510400-239792 viitteellä 40031. Kauppakatu 11 C 2. krs 33200 TAMPERE, puh. 050 301 2539 www.huussi.net toimisto@huussi.net, Huussi muuttaa sisälle -kirja on oiva tietopaketti kaikille sisäkuivakäymälöistä kiinnostuneille. Tilaa omasi toimistoltamme sähköpostilla tai puhelimitse 25 + postikulut Katso, lue ja kuuntele kuivakäymäläasiaa Kuiva Käy! -ekirjasta: www.huussi.net/kuivakay
4 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIASIAA Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaa noin miljoonaa suomalaista Jätevesien vaikutus ympäristöön voi tuntua vähäiseltä, mutta kyseessä ovat noin miljoonan asukkaan ja lisäksi noin puolen miljoonan kesämökin jätevedet. Haja-asutuksen jätevedet kuormittavat vesistöjä enemmän kuin niiden noin neljän miljoonan asukkaan, jotka kuuluvat viemäriverkostoon. Haja-asutusalueiden jätevesiasetus koskettaakin melko suurta osaa suomalaista. Siitä huolimatta vain harva tietää, mitä jätevesiasetus oikein edellyttää. Haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat maaliskuussa 2011 Jätevesiasetukseen tuli maaliskuussa 2011 muutoksia koskien muun muassa ikähelpotuksia sekä asetuksen siirtymäaikaa. Muutoksilla haluttiin varmistaa tarvittavien investointien Säädökset kohtuullisuus sekä iäkkäiden ja vaikeassa elä- uudistuivat 2011! mäntilanteessa olevien mahdollisuus saada vapautus vaatimuksista. Nyt haja-asutuksen jätevesiasetus on ennen muuta suunnattu helpottamaan kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmien suunnittelua ja toteuttamista. Jätevesiasetus pähkinänkuoressa Asetuksen tavoitteena on hidastaa vesistöjen rehevöitymistä ja estää pohjavesien ja talousvesikaivojen pilaantumista. Tehostuvan jäteveden puhdistuksen tulokset näkyvät kuitenkin parhaiten omalla tontilla - hyvälaatuinen kaivovesi ja kirkastunut lähipuro palkitsevat panostuksen. Uudistunut hajajätevesiasetus on astunut voimaan 15.3.2011. Lain siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella, eli uudistuneen asetuksen mukaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelymääräykset on täytettävä 15.3.2016 mennessä Asetus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä viemäriverkostojen ulkopuolella. Uudessa hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien käsittelylle määritelty puhdistustehon vähimmäisvaatimustaso on orgaanisen aineen osalta 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta 30 %. Jätevesien käsittely pelkästään saostussäiliöissä ei siis enää nykyvaatimusten mukaan riitä jätevesien käsittelemiseksi. Jos nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia, se tulee uusia vuoden 2016 maaliskuun loppuun mennessä. Uudisrakentamiseen asetus vaikuttaa heti. Jos olemassa olevilla rakennuksilla toteutetaan seuraavia rakennus- tai toimenpidelupaa vaativia töitä, tulee asetus heti voimaan niiden yhteydessä: korjaus- tai muutostöitä, jotka vastaavat uudestaan rakentamista, vähäistä suurempaa lisärakentamista tai jos jätevesijärjestelmää muutetaan olennaisesti. Asetuksen ulkopuolelle jäävät vesikäymälättömät kiinteistöt, joilla syntyy vain vähäisiä jätevesiä. Kunnat voivat ympäristönsuojelumääräyksillään antaa tarkempia määräyksiä jätevesien käsittelystä esimerkiksi rantaja pohjavesialueilla Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada vapautuksen asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Vapautusta haetaan kunnalta ja se myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Vapautusta kannattaa kuitenkin hakea vasta siirtymäajan loppupuolella. Puhdistustasoa koskevan vaatimuksen noudattamisesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. Ikäpoikkeus ei kuitenkaan koske: vapaa-ajan asuntoja jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle 68-vuotias jos kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu. 68-vuotiaat on vapautettu jätevesien puhdistamisesta, mutta vain, jos syntymäpäiviä on vietetty ennen päivämäärää 9.3.2011. Jätevesien käsittelyjärjestelmän ei tarvitse täyttää puhdistustasoa koskevia vaatimuksia, jos: Kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Aina ei tarvita muutoksia. Kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole. Kiinteistöllä on velvollisuus hakea ympäristölupa. Kaikki kiinteistöllä vakituisesti asuvat kiinteistönomistajat ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Kunta on myöntänyt lykkäystä vaatimusten noudattamisesta vaikean elämäntilanteen vuoksi. l Usein kysyttyjä kysymyksiä Miksi haja-asutuksen jätevesiä täytyy käsitellä? Vesien rehevöityminen on vakava ongelma koko Suomessa. Kukapa pitäisi sinileväisestä järvestä? Kun jätevedet puhdistetaan asiallisesti kaikkialla, vesien rehevöityminen hidastuu. Samoin lientyvät myös asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat. Kiinteistön jätevesiä täytyy käsitellä myös siksi, että omasta ja naapurin kaivosta saa jatkossakin puhdasta vettä. Heikkolaatuiset kaivovedet aiheuttavat terveysriskin haja-asutusalueilla. Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömissä talouksissa asuva kuormitti vuonna 2000 jätevesipäästöillään keskimäärin noin kuusi kertaa enemmän vesistöä kuin verkostoon liittynyt asukas. Miksi esim. perinteinen kolmen sakokaivon puhdistusjärjestelmä ei riitä? Perinteiset sakokaivot poistavat vain hyvin pienen osan ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista ravinteista ja happea kuluttavista aineista sekä ympäristön hygieenistä tilaa heikentävistä taudinaiheuttajista (bakteerit, virukset, alkueläimet jne.). Keitä haja-asetuksen jätevesien käsittelysäädökset koskevat? Asetus koskee kaikkia viemäriverkon ulkopuolella olevia kiinteistöjä, myös vapaa-ajan kiinteistöjä. Jäteveden käsittelyä ei kuitenkaan tarvita kiinteistöillä, jotka käyttävät vähän vettä, kun esimerkiksi vesi kannetaan sisään ja ulos. Näiltä kiinteistöiltä asetus edellyttää vain selvityksen tekemistä jätevesijärjestelmästä. Pitääkö kaikkien tehdä kallis jätevesiremontti? Ei tarvitse. Vaihtoehtojen kustannuksissa on eroja. Asiantuntevan suunnittelijan avulla löytyy edullisin ja tehokkain ratkaisu kullekin kiinteistölle. Jos epäilee vanhan jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeellisuutta, kannattaa pyytää neuvoja alueella toimivalta jätevesineuvojalta tai kunnasta. l
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIASIAA 5 Jaettu puhdistamo jaettu urakka Yhteinen puhdistamo voi ratkaista koko naapuruston tai kylän jätevesihuollon kerralla. Kauhajoella on jo ryhdytty toimeen koko kylän jätevesien kuntoon laittamiseksi yhdellä kertaa: Pukkilankylän, Koskenkylän ja Havuskylän jätevesiasiat nytkähtivät askeleen eteenpäin, kun kyläläiset kokoontuivat äskettäin perustamaan kylien oman jätevesiosuuskunnan. Ratkaisu säästää rahaa ja vaivaa Jos kiinteistöt sijaitsevat edullisesti toisiinsa nähden ja kiinteistön omistajat ovat halukkaita yhteistuumin hankkimaan isomman puhdistamon, tulee se useimmiten halvemmaksi sekä hankintahinnaltaan että käyttökustannuksiltaan kuin omat kiinteistökohtaiset järjestelmät. Yhteisen puhdistamon hoito ja huolto ovat pidemmän päälle myös selvästi helpompia hoitaa ja myös puhdistustulos on huomattavasti parempi, kertoo Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju yhteispuhdistamon eduista. Kyläyhdistyksen alaisen valmistelutyöryhmän puheenjohtajana toiminut Matti Sepponen kertoo jätevesiasioiden selvittelyn lähteneen liikkeelle siitä, kun kyläläiset havahtuivat, että kaikkien kyläläisten on turha kamppailla jätevesiasioiden parissa yksin. Kyläyhdistyksen alainen valmistelutyöryhmä lähti aluksi selvittämään kyläläisten kiinnostusta talosta taloon kyselyn avulla. Kysely osoitti kannatusta yhteistä jätevesijärjestelmää kohtaan löytyvän siinä määrin, että asiaa lähdettiin viemään vauhdilla eteenpäin, kertoo Sepponen tyytyväisenä hankkeen etenemisestä. Jätevesiosuuskunta on nyt perustettu, ja seuraavaksi se tulee selvittämään muun muassa hankkeen rahoitusmahdollisuudet. Alueen sijainti joen varrella antaa hyvät edellytykset avustusten saantiin esimerkiksi ELY-keskukselta. Tavoitteena onkin, että jätevesiosuuskunnan hakeman rahoituksen avulla viemäröinnin liittymismaksu saadaan pidettynä kohtuullisena. Osuuskunnan jäsenmaksuksi määriteltiin 100 euroa Jäsenmaksu oikeuttaa osallistumaan myös osuuskunnan päätöksentekoon. Toivottavasti mahdollisimman moni kylän talouksista liittyy osuuskunnan jäseneksi, niin saadaan kyläläisten ääni kattavasti kuuluviin osuuskunnan päätöksenteossa, Sepponen toivoo. Kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien hankinta kannattaakin laittaa Pukkilankylän, Koskenkylän ja Havuskylän alueella jäihin siihen saakka, että osuuskunnan verkoston laajuus saadaan lopullisesti selvitettyä. Jätevesiosuuskunnan perustaminen on jo pistänyt vipinää muihinkin kyliin Kauhajoen Päntäneellä on jo pidemmän aikaa pohdittu jätevesiosuuskunnan perustamista. Ajatuksena on ollut, että noin kilometrin päässä toisistaan sijaitsevien kahden kemiallisen puhdistamon avulla pystyttäisiin panemaan reilun sadan kiinteistön jätevesiasiat kuntoon. Päntäneellä asuvien kannattaakin jäädä odottelemaan yhteispuhdistamohankkeen etenemistä. Uusi jätevesiasetus kannustaa harkitsemaan vedetöntä vaihtoehtoa Toimiva huussi täyttää jätevesiasetuksen vaatimukset Varsinkin kesämökkiläiset ovat olleet hajaasutusalueiden jätevesiasetuksesta kuullessaan erityisen huolissaan rahanmenosta, johon he arvelevat asetuksen pakottavan. Suuriin investointeihin ei välttämättä tarvitse kuitenkaan ryhtyä. Kaikkein edullisin vaihtoehto jätevesien käsittelyssä on kuivakäymälä, jollainen voidaan asentaa myös sisätiloihin. Tällöin tarvitaan vain harmaiden vesien käsittely, Kuivakäymäläseura Huussi ry:stä muistutetaan. Kuivakäymälät ovat siirtyneet tälle vuosituhannelle Vesivessan vaihtamiselle kuivakäymälään on yleensä vain yksi este suomalaisten asenne. Usein ajatellaan, että mikään ei ole hyvin, jos ei ole vesivessaa. Kuivakäymälästä tuleekin usein ensimmäisenä mieleen pihan perällä nököttävä vanhanaikainen huussi. Täytyy pitää mielessä, että markkinoilla on useita erilaisia vaihtoehtoja, jotka soveltuvat sisään hienoimpaankin kylpyhuoneeseen. Nykyaikainen kuivakäymälä ei siis ole enää lainkaan sama asia kuin perinteisesti tuoksahtava ulkohuussi. Muutamalla tuhannella eurolla saa jo ympärivuotiseen sisäkäyttöön tarkoitettuja kuivakäymälöitä. Kuivakäymälä on myös järkiratkaisu Kun käymäläjätevesiä ei synny, voidaan tiskaamisesta ja peseytymisestä syntyvät muut harmaat jätevedet imeyttää maaperään huomattavasti kevyemmällä ja halvemmalla järjestelmällä kuin käymälävesien kera. Kokonaiskustannukset jäävät Kuivakäymäläseura Huussi ry:n asiantuntijoiden arvion mukaan jopa huomattavasti pienemmiksi kuin esimerkiksi pienpuhdistamon tai moniosaisen saostussäiliön ja tehokkaan imeytysjärjestelmän kustannukset. Kuivakäymälän käyttäjä säästää myös vettä, säästää jätevesimaksuissa ja saa lisäksi kompostista ravinteet oman kukkamaan lannoittamiseen, sillä ravinteet voi palauttaa kuivakäymälästä takaisin puutarhan kasveille. Käymäläjätteen hyötykäyttö onnistuu erityisesti rehevillä puutarhatonteilla l Lue lisää: Käymäläseura Huussi ry Käymäläseura Huussi ry tutkii, kerää ja levittää tietoa erilaisista kuivakäymäläratkaisuista, kehittää kuivakäymälätekniikkaa ja -kulttuuria, edistää kuivakäymälöiden käyttöä, sekä valvoo kuivakäymälöiden käyttäjien etuja. www.huussi.net Kuiva käy! Tiesitkö tämän? Fosfori on keskeinen ravinne ruuan tuotannossa vaikuttaen voimakkaasti muun muassa satoisuuteen. Ravinnosta saatavat fosforiyhdisteet ovat välttämättömiä myös ihmisen aineenvaihdunnalle, luustolle ja hampaille. Fosfori on kuitenkin rajallinen luonnonvara ja loppumassa maapallolta noin 50 vuoden sisällä. Fosforilannoitetta ei voi korvata mitenkään. Suomessa kaivoksien varanto riittää noin 25 vuodeksi. Kuivakäymälä ei haaskaa fosforia vesistöihin vaan palauttaa sen maaperään kasvien käyttöön. Huomioi kuivakäymälän valinnassa: sijoituspaikka käyttötapa käyttäjämäärä sähkön tai veden tarve viemäröinnin tarve tuuletusputki, ilmanvaihto huolto, tyhjennys käymäläjätteen jälkikäsittely ja hyötykäyttö
6 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA Jätevesijärjestelmää ei tarvitse rakentaa tai uusia, jos Kiinteistön jätevedet johdetaan tai tullaan vuoteen 2020 mennessä johtamaan vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon Kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen eikä vesikäymälää ole Kiinteistöllä on velvollisuus hakea ympäristölupa Näin valitset oikean jätevesijärjestelmän Teksti: Harri Mattila Haja-asutusalueilla kiinteistökohtainen talousjäteveden käsittely on perinteisesti hoidettu betonista valmistetulla kaksi- tai kolmekammioisella saostuskaivolla, josta jätevesi on johdettu avo-ojaan. Yksinään tällainen järjestelmä ei ole enää riittävä, vaan esikäsitelty jätevesi on johdettava jatkokäsittelyyn vähintään kolmiosaisessa saostussäiliössä. Jokaiselle kiinteistölle on etsittävä nimenomaan sille parhaiten soveltuva vaihtoehto. Kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa patenttiratkaisua ei siis ole, vaan käsittelyjärjestelmän valintaan vaikuttavat muun muassa jätevesien laatu ja määrä, tontin koko, maaperä ja pinnanmuodostus, pohjaveden korkeus sekä suojaetäisyydet muun muassa kaivoon ja vesistöön. Lue, mitä mieltä projektipäällikkö ja ympäristöteknologian yliopettaja Harri Mattila Hämeen ammattikorkeakoulusta on erilaisista jätevesien käsittelymenetelmistä. Ole ajoissa liikkeellä Jätevesihuollon ratkaisua etsittäessä ei pidä hosua, mutta liikkeelle on syytä lähteä pian. Jätevesiasetuksen siirtymäajan lopun häämöttäessä parin vuoden kuluttua alalla tulee olemaan myyjän markkinat, jolloin hinnat tulevat todennäköisesti nousemaan. Käymälää, jätevedenpuhdistamoa tai umpisäiliötä ei kannata kuitenkaan ostaa vain siksi, että se on juuri tällä viikolla tarjouksessa paikallisessa rautakaupassa, vaan eri vaihtoehtoja kannattaa punnita ajan kanssa. Jos olet uudisrakentaja, kannattaa jätevesiasioita miettiä jo rakennusurakan alkuvaiheessa Uutta asuntoa rakennettaessa eri vaihtoehtoihin kannattaa tutustua ammattilaisen opastamana jo arkkitehtisuunnitteluvaiheessa. Talon perustuskorkeus on aivan olennainen asia tässä suhteessa: esimerkiksi useat kuivakäymälätyypit tarvitsevat säiliötilaa kellarikerroksesta ja toisaalta jo kymmenen sentin perustuskorkeuden nosto saattaa olla ratkaiseva tekijä jätevesipumppauksen tarvetta pohdittaessa. Yksi käyttökelpoinen vaihtoehto monissa tapauksissa olisi WC-vesien viemäröiminen umpisäiliöön ja harmaiden jätevesien hallittu imeyttäminen maaperään. Tämä edellyttää luonnollisesti kaksoisviemäröintiä, jonka tarve olisi hyvä tietää jo rakennusta perustettaessa. Tutustu kuntien omiin määräyksiin, jotta säästyt turhalta työltä! Karsi ensin sopimattomat vaihtoehdot pois Jätevesijärjestelmää valittaessa kannattaa ensin karsia täysin sopimattomat vaihtoehdot pois vertailusta. Tässä tarvitaan erityisesti kuntakohtaisiin määräyksiin perehtymistä. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta pitäisi käydä ilmi, missä aikataulussa kunnan eri alueille ollaan toteuttamassa viemäriverkostoa. Jos viemäriverkosto laajenee omalle alueelle, tulee kiinteistön liittyä siihen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on kaikissa kunnissa ja sen sisällöstä ja mahdollisista aikatauluista kannattaa kysyä oman kunnan vesihuoltoasioista vastaavalta henkilöltä. Ennen uuden jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamista tai vanhan korjaamista on syytä turhan työn välttämiseksi tutustua myös kuntien omiin säädöksiin ja määräyksiin, sillä kunnat voivat myös itse vaikuttaa paikallisesti esimerkiksi siihen, miten tehokkaasti jätevedet tulisi missäkin puhdistaa. Kuntien kaavamääräyksissä tai pohjavesien suojelusuunnitelmissa saatetaan esimerkiksi kieltää jätevesien paikallinen käsittely kokonaan. Myös ympäristönsuojelumääräyksissä on usein ranta- ja pohjavesialueita koskevia määräyksiä, kuten jätevesien imeytyskielto. Niin ikään kiinteistön omat olosuhteet saattavat karsia joitakin vaihtoehtoja pois. Jos rakennuspaikan maaperä on savea tai tiivistä moreenia, voi maaimeyttämön rakentamisen unohtaa, vaikka se olisikin kyseessä olevalla alueella hyväksytty ratkaisu. Tee oikea valinta Jätevesiasetus ei ota kantaa jätevesien käsittelymenetelmiin, vaan määrittelee ainoastaan kuormituksen sallitut enimmäisarvot. Käytettävää tekniikkaa ei siis ole määritelty, vaan ainoastaan käsittelytulos. Jätevesiasetus ei määrää sitä, millä menetelmällä jätevedet on puhdistettava, vaan ainoastaan sen, kuinka puhtaaksi jätevedet on saatava. Seuraavassa esitetty järjestys parhaasta tekniikasta on laadittu nimenomaan kiinteistönhaltijan näkökulmasta. Valinnan kriteereinä ovat jätevesijärjestelmän soveltuvuus kyseiseen kohteeseen, järjestelmän toimintavarmuus ja luotettavuus, käytön ja huollon edellyttämät toimenpiteet sekä jätevesihuollon järjestämisen kustannukset. Erityisesti vaihtoehtojen valinnan yhteydessä on syytä korostaa jätevesijärjestelmän koko elinkaaren kustannuksia. On olemassa lukuisia esimerkkejä, joissa valinnan perusteena on ollut pelkkä investointikustannus. Tällöin riskinä ovat ennakoimattoman suuret ylläpitokulut ja/tai järjestelmän huono toimivuus. Toinen olennainen korostettava seikka on jätevesijärjestelmän käyttäjän sitoutuneisuus; jääväthän järjestelmän hoito ja ylläpito käyttäjänsä vastuulle.
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA 7 Jätevesiasiat on mahdollista saada järjestykseen monella eri tekniikalla 1. Viemäriverkosto Kannattaa aina ensin selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Vesihuoltolaitoksia on kunnilla ja yksityisillä vesiosuuskunnilla. Vesihuoltolaitoksen, osuuskunnan tai useamman kiinteistön yhteinen viemäröinti ja jätevesien käsittely on kiinteistönhaltijan näkövinkkelistä katsottuna kaikkein järkevin vaihtoehto. Jätevedet puhdistetaan tällöin asianmukaisesti yleensä vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolla. Kunhan jätevesimaksut on maksettuna, huolehtivat ammattilaiset jätevesien käsittelystä. Viemäriverkostoon on liityttävä aina, kun kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Viemäriverkostoon liittymisvelvollisuudesta voi olla määrätty myös muissa kunnan omissa määräyksissä. Lisätietoja liittymismahdollisuuksista ja -velvollisuuksista, olemassa olevasta viemäriverkostosta sekä sen mahdollisesta laajenemisesta saa paikalliselta vesihuoltolaitokselta ja kunnan vesihuolto-asioista vastaavilta henkilöiltä. Mikäli kiinteistön liittäminen viemäriverkostoon tai naapurusten kanssa yhteinen jätevesien käsittely ei ole mahdollista, tulee kysymykseen kiinteistökohtainen jätevesien käsittely. 2. Vaihtoehtoiset käymälät Jätevesien käsittely on verraten yksinkertaista, jos käymäläjäte erotellaan pesu- eli harmaista vesistä. Mikäli viemäriverkostoon liittyminen on mahdotonta, järkevintä onkin pidättäytyä niin sanottujen mustien jätevesien tuottamisesta kokonaan. Koska valtaosa jätevesien epäpuhtauksista on ulosteissa, aiheuttaa ulosteiden sekoittaminen veteen paitsi ylimääräistä työtä, niin myös ylimääräisiä kustannuksia. Vaihtoehtoinen käymälä onkin siksi usein hyvä vaihtoehto. Vesikäymälän käytölle on olemassa useita erilaisia vaihtoehtoja, jotka säästävät puhdasta vettä ja ravinteita. Käymälävaihtoehtoja ovat muun muassa kompostikäymälät, haihduttavat käymälät, kiintoaineen ja nesteen erottelevat käymälät, vähävetiset käymälät, alipainekäymälät ja polttavat käymälät. Jokaisessa niissä on omat erityispiirteensä, joten valintaa tehtäessä on tässäkin tapauksessa hyvä kääntyä asiantuntijan puoleen. Hyvin toimiva kuivakäymälä on hajuton ja hygieeninen. Se on kätevä kesämökillä, mutta sopii myös ympärivuotiseen asuntoon. Harmaat jätevedet tulee siis edelleen käsitellä, mutta niiden käsittelyjärjestelmä on wc-jätevesien käsittelyä yksinkertaisempi ja myös edullisempi. 3. Kaksivesijärjestelmät Umpisäiliötä pidetään yleisesti erittäin kalliina ratkaisuna. Sitä se yleensä onkin, jos siihen kootaan kaikki kiinteistöllä syntyvät jätevedet. Mikäli rakennukseen on mahdollista järjestää kaksoisviemäröinti, muuttuu tilanne kuitenkin ratkaisevasti. Vähän vettä käyttävä WC-istuin (alipainekäymälä tai vastaava) ja mustille vesille oma viemäri umpisäiliöön onkin varsin varteenotettava vaihtoehto. Tällöin tyhjennysvälit ovat pitkät ja kustannukset eivät nouse liian korkeiksi. Toki myös harmaille jätevesille on järjestettävä asianmukainen käsittely, mutta kustannuksissa voidaan kuitenkin säästää, kun kaikki vedet eivät keräänny umpisäiliöön. 4. Maaperäkäsittelyt Maaimeyttämö on yksinkertaisin ja edullisin kaikille jätevesille tarkoitettu käsittelyjärjestelmä. Imeyttämössä jätevedet johdetaan saostussäilön kautta hallitusti imeytyskenttään, josta ne aikaa myöten ja maaperässä puhdistuttuaan päätyvät pohjaveteen. Valitettavasti imeyttämö soveltuu kuitenkin vain harvoille kiinteistölle. Ongelmaksi voi muotoutua ensinnäkin liian pieni tontti, sillä tavanomaiset maaperäkäsittelyt vaativat jonkin verran tilaa. Lisäksi tontilta pitäisi löytyä riittävästi korkeuseroja, jotta vesi virtaisi rakennuksesta käsittelyyn painovoimaisesti. Toki erityisjärjestelyin ja pumppauksin maaperäkäsittely voidaan rakentaa lähes tontille kuin tontille. Yhden perheen käyttöön tarkoitettu maahanimeyttämö vaatii tontilta pinta-alaa noin 20 30 neliömetriä. Ongelmana voi olla myös se, että etäisyys juomavesikaivoihin jää lyhyeksi tai se, että pohjavesi on liian lähellä maanpintaa. Usein maaperä on myös liian tiivistä savea tai moreenia, kun imeytyspaikan maaperän tulisi olla imeytyskelpoista, vettä läpäisevää kivennäismaata, kuten hiekkaa taikka hiekkaista tai soraista moreenia. Maaimeyttämöä harkittaessa tuleekin tehdä erittäin huolelliset esiselvitykset. Maasuodattamo toimii kuten maaimeyttämö mutta sillä erotuksella, että jätevesi ei päädy pohjaveteen. Suodattamon alaosaan rakennetaan salaojitettu sepelikerros, ja suodatinhiekassa puhdistunut jätevesi kootaan salaojissa erityiseen kokoojakaivoon, josta voidaan tarvittaessa tarkastella käsittelyn lopputulosta. Kokoojakaivosta vesi siten johdetaan sopivaan purkupaikkaan. Maasuodattamoita on käytetty jätevesien käsittelyssä pitkään, ja niistä on lukuisia erilaisiin tapauksiin suunniteltuja sovelluksia. Jotta maaperäkäsittelyyn perustuva jätevesijärjestelmä toimisi luotettavasti ja pitkään, se kannattaa antaa asiantuntijan suunniteltavaksi. Maaperäkäsittely vaatii myös erittäin huolellista rakentamista ja laadukkaita maa-aineksia. 5. Laitepuhdistamot Laitepuhdistamolla tarkoitetaan yleensä tehdasvalmisteista laitepakettia, jossa jäteveden puhdistuminen tapahtuu biologisesti, kemiallisesti tai biologiskemiallisesti. Lähes poikkeuksetta laitepuhdistamoissa tapahtuu sekä biologista että kemiallista jäteveden käsittelyä. Biologisessa käsittelyssä mikrobit hajottavat jäteveden kiinteää ainesta ja muuttavat typen haihtuvaan muotoon. Kemiallinen käsittely taas tarvitaan fosforin poistamiseksi. Toimiakseen laitepuhdistamo tarvitsee säännöllistä tarkkailua ja huoltoa. Puhdistamon käyttäjän on syytä solmia laitteiston huoltosopimus laitevalmistajan tai alan ammattilaisen kanssa! Markkinoilla on runsaasti erimerkkisiä ja erikokoisia laitepuhdistamoita. Osa niistä soveltuu asennettavaksi vanhoihin saostussäiliöihin, osa vanhojen saostussäiliöiden perään ja osa taas suoraan saostussäiliöiden tilalle. Laitepuhdistamoa valittaessa on aina parasta kääntyä asiantuntijan puoleen. Valtaosa laitepuhdistamoista toimii panosperiaatteella, jolloin ne käsittelevät aina muutaman sadan litran jätevesimäärän - panoksen - kerrallaan. Osa laitepuhdistamoista on puolestaan niin sanotusti jatkuvatoimisia, jolloin ne käsittelevät jätevettä sitä mukaan kuin sitä viemäristä tulee. Ilman huoltoa mikään järjestelmä ei voi toimia Vaikka jätevesijärjestelmä olisi kuinka huolellisesti valittu, suunniteltu, rakennettu tai asennettu ja huollettu, on aivan varmaa, ettei se tee täydellistä tulosta joka ainoa tunti, kaikkina viikonpäivinä ja ympäri vuoden. Aika ajoin järjestelmä ylikuormittuu, sen prosessit häiriintyvät vieraista aineista, biologia kärsii pitkistä kuormittamattomista jaksoista, pumput eivät pelaa sähkökatkojen aikana tai tekniikka muutoin vaan reistailee. Lukuisat selvitykset osoittavat, että jätevesijärjestelmien toimimattomuuden syy on yleisimmin huollon ja ylläpidon laiminlyönti. Järjestelmät eivät ole ikiliikkujia, vaan ne vaativat Kiinnitä erityistä huomiota purkupaikkaan säännöllistä hoitoa. Ammattitaitoinen suunnittelija laatiikin jätevesisuunnitelman liitteeksi myös selkeät ja yksinkertaiset puhdistamon hoitoja huolto-ohjeet. Jätevesijärjestelmän toimivuutta voi varmistaa tilaamalla sille määräajoin huollon alan ammattilaiselta. Olennainen osa jätevesijärjestelmän suunnittelua on siten purkupaikan huolellinen valinta. Se pitäisi aina näkyä jätevesisuunnitelmassa perusteltuna. Asiantuntevasti valittu jätevesien purkupaikka pienentää ympäristön pilaantumisen riskiä huomattavasti. l Umpisäiliö saattaa tulla tarpeeseen pohjavesialueilla Jäteveden umpisäiliö on kyseiseen tarkoitukseen valmistettu tehdasvalmisteinen vesitiivis säiliö, jossa jätevesi varastoidaan ennen sen kuljettamista Saostus- ja umpisäiliöiden lietteen tyhjentää aina jätehuoltoalan yrittäjä. jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Umpisäiliö on siis välivarasto, ei jäteveden käsittelymenetelmä kyse on oikeastaan jätevesihaitan siirtämisestä paikasta toiseen. Umpisäiliön käyttö on tiheän tyhjennystarpeen vuoksi kallista ja sen käyttöä ei suositella, mikäli jokin muu ratkaisu on mahdollinen. Esimerkiksi pohjavesialueilla tai tärkeän vesistön äärellä umpisäiliö saattaa kuitenkin tulla tarpeeseen, sillä vaatimuksena saattaa olla kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön. Kunnasta voi tarkistaa, tuleeko kiinteistöllä käyttää umpisäiliötä. Mikäli umpisäiliötä käytetään, kannattaa sinne johtaa vain vesikäymälän jätevedet ja käsitellä pesuvedet maa- tai pienpuhdistamossa, jos se on luvallista. SELVITÄ ENSIN VIEMÄRIVERKOSTO- SUUNNITELMA Kuten Projektipäällikkö ja ympäristöteknologian yliopettaja Harri Mattila Hämeen ammattikorkeakoulusta arvioi, ensimmäisenä tulisi aina selvittää, voiko kiinteistön liittää yleiseen viemäriverkostoon. Jos kiinteistö sijaitsee sellaisella alueella, johon viemäriverkosto on laajenemassa vuoteen 2020 mennessä, ei jätevesiasioiden kanssa kannata vielä hätäillä. Uudisrakentajilla tilanne on kuitenkin toinen. Uudisrakentajien on hankittava väliajaksi asetuksen vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä, mutta liityttävä viemäriverkostoon sitten, kun se laajenee alueelle. Esimerkiksi Teuvalla on tehty vuonna 2005 päätöksiä kunnan viemäriverkon laajentamisesta. Maanrakennusmestari Jari Kallion mukaan tietyissä kylissä asuvien kannattaakin odotella viemäriverkon laajentumista. Kunnan viemäriverkon on suunniteltu laajenevan Komsin, Rasin ja Varamäen alueille sekä myös osaan Pappilanhakaa ja Mannilanmäkeä. Tavoitteellinen toteutusaikataulu on 2015 2020. Myös Nisulanpaikan ja Varamäen alueille on suunniteltu viemärin laajenemista vuosien 2015 2020 aikana, Kallio kertoo. Suunnitelmia on tehty myös Parkinmäen ja Puistolahden alueille, joilla tavoitteellinen toteutusaikataulu on 2020 2025. Teerenpaikan alueelle viemäröinnin laajenemista on suunniteltu vuosille 2025 2030. Myös kyseisillä alueilla asuvien kannattaa siis pitää silmät ja korvat auki viemäröinnin laajentamissuunnitelmien suhteen. Laadukas jätevesijärjestelmä on investointi, joka maksaa itsensä takaisin ja nostaa kiinteistön arvoa. Myös tulevat asukkaat arvostavat nykyaikaista ja toimintavarmaa jätevesijärjestelmää. Uudistuksen yhteydessä on helppo parantaa omakotitalosi tai vapaa-ajan asuntosi varustetasoa myös muilta osin.
8 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 TUKEA JÄTEVESIREMONTTIIN Taloudellista tukea jätevesiremontteihin Jätevesijärjestelmän kustannuksista vastaa pääsääntöisesti kiinteistönomistaja itse. Joissakin tapauksissa jätevesijärjestelmän rakentamiseen on kuitenkin mahdollista hakea avustusta. Taloudellista tukea ja avustuksia on saatavissa parhaiten isommille jätevesihankkeille, mutta esimerkiksi ARA:n talousjätevesiavustuksen ja kotitalousvähennyksen voi hyödyntää myös yksittäiset taloudet. Verottaja tukee vanhan jätevesijärjestelmän saneeraamista Hyödynnä kotitalousvähennys verotuksessa! Tiesitkö, että verottaja tukee vanhan jätevesijärjestelmän saneeraamista? Uudisrakentamiseen kotitalousvähennystä ei voi saada, mutta kun on kyse perusparannustyöstä, voi jätevesiremonttiin saada kotitalousvähennyksen avulla hyvinkin mittavan alennuksen. Voit hyödyntää verotuksen kotitalousvähennystä, kunhan teettämäsi työ kohdistuu omassa käytössäsi olevan kiinteistöön: kotiin tai vapaa-ajan asuntoon. Kotitalousvähennystä pitää hakea itse. Teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Työn teettäjä voi myös hakea verottajalta etukäteen muutosta ennakonpidätysprosenttiinsa. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. Vähennys myönnetään sinä vuonna, jona työkorvaus tai palkka ja palkan sivukulut on maksettu. Täysimääräinen vähennysoikeus vuodessa 3000 euroa/ henkilö Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2011 on 3 000 euroa vuodessa. Summa voi koostua esimerkiksi kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän asennus- ja korjaustöistä. Vähennykseen liittyy 100 euron omavastuuosuus. Kotitalousvähennys vähentää suoraan verotettavaa tuloa. Kotitalousvähennyksenä voit vähentää 30 prosenttia maksamastasi palkasta sekä palkan sivukulut tai 60 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksamastasi työkorvauksesta. Vähennys lasketaan arvonlisäverollisesta hinnasta. Vähennystä saa vain työn osuudesta, ei esimerkiksi materiaaleista. Maksimivähennyksen eli 3 000 euron vähennyksen saat, jos vuonna 2011 yritykseltä ostamissasi palveluissa työn osuus on yhteensä vajaat 5 200 euroa [(5 166 x 60 %) - 100) = 2 999, 60]. Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi vuonna 2011 saada yhteensä 6 000 euron vähennykset. Lisätietoja kotitalousvähennyksestä on saatavilla Verohallinnosta. l ARA-rahoituksesta apua pienituloisille Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) myöntää avustusta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentamiseen tai viemäriverkostoon liittymiseen haja-asutusalueella. Talousjätevesiavustus kuuluu ARA:n rahoittamiin korjaus- ja energia-avustuksiin. Täyttä varmuutta ensi vuoden määrärahoista ei vielä ole, mutta hyvin todennäköisesti avustusta voi kuitenkin hakea jälleen ensi vuoden alkupuolella, kuntapalvelupäällikkö Jorma Lauronen ARA:sta arvelee. Avustusta voidaan myöntää ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien asuinrakennusten talousjätevesijärjestelmien parantamiseen vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella. Vuonna 2010 avustuksia myönnettiin noin 300 400 taloudelle. Avustettavia toimenpiteitä ovat mm. vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentaminen sekä kiinteistön liittyminen vesiosuuskunnan jätevesiviemäriin, Lauronen selventää. Avustuksen saaminen edellyttää, että ruokakunnan tulot eivät ylitä asetettuja tulorajoja, jotka olivat viimeisimmän Henkilöluku Tulot (brutto) euroa/kk 1 1640 2 2790 3 3655 4 4545 haun aikaan ruokakunnan henkilöluvusta riippuen seuraavat: Avustusta myönnetään korkeintaan 35 % hyväksytyistä kustannuksista. Avustuksen hakuaika päättyy yleensä huhtikuun alkupuolella, joten vuoden 2012 alkupuolella kannattaa olla jälleen valppaana. Avustusta haetaan kunnan rakennusvalvonnasta ja kunta myös päättää avustuksen myöntämisestä. Lisätietoa tuen myöntämisen edellytyksistä saa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA) ja kunnan rakennustarkastustoimistosta. l Suupohjan Kehittämisyhdistykseltä tukea kylien yhteispuhdistamoiden suunnitteluun Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n kautta on tarjolla rahoitusta yhteispuhdistamohankkeisiin. Rahoitusta myönnetään yhteisviemäröinnin suunnitteluun Suupohjan alueella, joten jos jokin suurempi hanke on suunnitteilla, kannattaa kääntyä myös meidän puoleemme, Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Paavo Mattila kehottaa. Rahoituksen hakijana voi olla yleishyödyllinen yhdistys tai yhteisö. Hankkeen kokonaiskustannusten tulee olla 7.800 eurosta ylöspäin. Tuki on maksimissaan 80 %. Omarahoitusta tarvitaan 20 %, josta 75 % voi olla talkootyötä tai vastikkeetta hankkeen hyväksi tehtävää työtä. Rahoituksen hakuaika on jatkuva. Kehittämisyhdistys auttaa myös kylien yhteispuhdistamohankkeiden alkuunpanossa, käytännön asioissa sekä paperitöissä. Jos kylällä siis Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n toiminnanjohtajan Paavo Mattila kehottaa kyliä harkitsemaan yhteisviemäröintiä herää kiinnostusta yhteisen jätevesijärjestelmän suunnitteluun, kannattaa ottaa yhteyttä, Mattila toteaa. l Suuremmille jätevesihankkeille tarjolla myös muita avustuksia Valtion vesihuoltoavustuksia jakavat alueelliset elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) kautta maan. Tuet ovat myös yksityisten henkilöiden haettavissa, mutta valtion tuesta käydään kovaa kisaa, eikä tukia myönnetä juuri muille kuin suuremmille hankkeille. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa haja-asutusalueiden laajat viemäröintihankkeet, siirtoviemärilinjan ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Parhaimmillaan avustus saisi kattaa jopa 30 prosenttia hankkeen kustannuksista, mutta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla jaetaan noin 15 prosentin avustuksia. Suurehkoihin vesihuoltohankkeisiin voidaan hakea myös EU:n osarahoitteista tukea eri rahastojen kautta. Toteutuakseen hankkeet tarvitsevat myös kansallista julkista rahoitusta (ministeriöt, kunnat, muut julkishallinnon yksiköt) sekä yksityistä rahoitusta. Rahoitusta voivat hakea muun muassa yritykset, julkiset ja yksityiset yhteisöt tai säätiöt. l Lisätietoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) myöntämistä vesihuoltoavustuksista löytyy www-osoitteesta: www.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Vesihuollon rahoitus ja avustukset.
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIKUULUMISIA 9 Yksi tunti kertoi enemmän kuin viikko seminaareissa Etelä-Pohjanmaan jätevesineuvojat lähtivät mielenkiinnolla katsomaan, miten pienpuhdistamot testikentällä oikein toimivat. Teksti ja kuva: Jouko Kortesharju Loviisassa, entisessä Pernajan kunnassa, on läträtty jätevesinäytteiden kanssa jo vuosi. Pellolla pulputtaa kahdeksan erilaista jäteveden pienpuhdistamoa, joita Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Tekniikan Maailman Rakennusmaailma vertailevat niin talvi- kuin kesäolosuhteissakin. Etelä-Pohjanmaan jätevesineuvojat lähtivätkin mielenkiinnolla katsomaan, miten pienpuhdistamot testikentällä oikein toimivat. Lue, mitä Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesineuvoja Jouko Kortesharju oppi vierailun aikana pienpuhdistamoista. No, tämä voi toimia kolme kuukauttakin ilman, että sitä täytyy hoitaa. Kyllä tästä täytyy liete tyhjentää kuuden viikon kahden kuukauden välein. Ja jos tuotosta on enemmän, niin melkein kuukauden välein. Jos annatte pussin täyttyä ennen tyhjennystä, olette siinä itsessään. Tällaisia kommentteja tuli pienpuhdistamotestikentän hoitajilta, kun he esittelivät puhdistamoja Pernajan pellolla kunnallisen jätevesipuhdistamon vieressä. Jätevesipuhdistamolta tullutta tavaraa jaetaan testikentällä pienpuhdistamoihin vaihtelevissa määrin, jotta laitteet joutuvat kokemaan vaihtelevia kuormituksia. Välillä puhdistamot laitetaan myös viettämään lomaa, sillä varsinkin kesäloma-aikaan puhdistamot saattavat olla arkikäytössä pitkiäkin aikoja käyttämättä. Pienpuhdistamot ovat siis testikentällä jatkuvasti kovalla koetuksella Itse opin testikentällä vierailtuani ainakin sen, että.. 1. Kaikki pienpuhdistamot puhdistavat jäteveden nykyisten vaatimusten mukaisesti, useat myös tiukennettujen vaatimusten tasoisesti. 2. Pienpuhdistamot toimivat usein kuitenkin ainoastaan sillä edellytyksellä, että puhdistamon hoitoon panostetaan enemmän kuin minkään muun käytössäni olevan laitteen hoitoon (esim. moderni auto tietokoneineen on hoidon puolesta huomattavasti helpompi), koska yksikään laitteista ei ilmoita millään merkkivalolla puhdistustuloksen heikkenemisestä. 3. Tästä seuraa se, että hoitamaton pienpuhdistamo voi päästää ohitseen suuriakin määriä ravinteita, ellei sen toimintaa seurata ennen kaikkea nenän avulla. 4. Useat pienpuhdistamoista pitää tyhjentää lietteestä useammin kuin vanhat sakokaivot, jotka on tyhjennettävä kaksi kertaa vuodessa. Tätä lisäkustannusta ei helposti huomata, kun laitetta ollaan hankkimassa. 5. Sähkö- ja kemikaalikustannukset ovat kohtuullisia ja myös pumput toimivat melko hyvin. 6. Ilmastuslautaset menevät kuitenkin liian helposti tukkoon, joten niiden toimintaa on seurattava säännöllisesti. 7. Säätölaitteiden sijoitus on useassa laitteessa sellainen, että ne voivat vahingoittua tai ainakin siirtyä väärään paikkaan lietettä tyhjennettäessä. Yhteenvetona voi siis sanoa, että laitteiden tekniset ja biologiset puhdistusominaisuudet ovat huippuluokkaa, sillä tekniikka on pitkälle kehitettyä. Sen sijaan laitteille ei selvästikään ollut suoritettu tollotestiä eli huomioitu sitä, kuinka esimerkiksi minä itse toimisin, jos minulla olisi pienpuhdistamo. Aivan liian usein menisi sormi suuhun (eikä se sormi näitä laitteita käsitellessä olisi aivan puhdas), kun ei tietäisi mikä mättää, kun laitteen läpi tullut vesi haisee. Vielä kun tämä puoli saadaan kehitettyä käyttäjäystävällisemmäksi, niin markkinoita löytyy taatusti, sillä jätevesiremonttien suurin ruuhka on vasta edessä. l Ympäristösihteerin vinkit jätevesijärjestelmän rakentajille Lue, millaisia vinkkejä Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristösihteeri Niina Yli-Keturilla on jätevesijärjestelmän rakentajille. Ympäristösihteeri Niina Yli-Keturi muistuttaa, että jätevesijärjestelmä vaatii säännöllistä hoitoa ja huoltoa. 1. Hyödynnä asiantuntevaa suunnittelijaa. Suunnittelijan käytöllä vältytään hukkainvestoinneilta ja kohteeseen sopimattomilta ratkaisuilta. Hyvä suunnittelija käy aina kiinteistöllä, sillä jätevesijärjestelmää ei voi suunnitella pelkästään kirjoituspöydän äärestä. Vain yhtä laitetta edustaviin suunnittelijoihin kannattaa suhtautua kriittisesti. 2. Huomioi pohjavesialueet ja jätevesikuormitukselle herkät vesistöt. Pohjavesialueilla ja ranta-alueilla säännökset voivat olla tiukemmat ja esimerkiksi jätevesien maahan imeyttäminen ei pohjavesialueilla ole yleensä ole sallittua. Vesistöjä ovat järvet, joet, purot ja luomat ja niiden rannoilla tulee ottaa huomioon mahdolliset veden korkeuden vaihtelut. Lisäksi vesistöjen läheisyydessä tulee ottaa huomioon, että puhdistettujakaan jätevesiä ei saa johtaa putkella suoraan vesistöön, vaan ne tulee johtaa avo-ojan kautta. 3. Vertaile eri vaihtoehtoja. Selvitä myös mitkä ovat jätevesijärjestelmän huoltotarpeet sekä huolto- ja käyttökustannukset. Entä mistä saa tarvittaessa apua ongelmatilanteissa. 4. Hanki tarvittaessa naapurin kirjallinen suostumus jätevesien ojaan johtamiselle. Suostumus tarvitaan silloin kun jätevedet johdetaan järjestelmästä rajaojaan tai ojaan, joka jatkuu naapurin puolelle. Kirjallisella sopimuksella vältytään myöhempien epäselvyyksien aiheuttamilta erimielisyyksiltä esim. omistajan vaihtumisen yhteydessä. Mikäli naapuri ei anna suostumusta, ota yhteyttä kuntasi ympäristöviranomaiseen, joka tarvittaessa ratkaisee asian. 5. Varaa aikaa lupakäsittelyyn. Puutteelliset suunnitelmat hidastavat rakennus- tai toimenpideluvan käsittelyä. 6. Käytä jätevesijärjestelmän rakentamisessa ammattitaitoisia asentajia/rakentajia. Esimerkiksi maasuodattamon rakentaminen on tarkkaa puuhaa. Oikea asennus on ensiarvoisen tärkeää puhdistamon toiminnalle. 7. Valokuvaa rakentaminen/asentaminen. Järjestelmän eri asennusvaiheista kannattaa ottaa valokuvia myöhempiä tilanteita varten. Erityisesti maapuhdistamon rakentamisen eri vaiheet kannattaa dokumentoida valokuvin, sillä rakenteita ei voi enää jälkikäteen nähdä avaamatta kenttää. 8. Hoida ja huolla sekä pidä kirjaa. Jätevesiasetus edellyttää kiinteistön omistajalta jätevesijärjestelmän säännöllistä hoitoa, huoltoa ja kirjanpitoa huoltotoimista. Mikään kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä ei ole täysin huoltovapaa. Jätevesijärjestelmän toimittajan tulee antaa kiinteistön haltijalle jätevesijärjestelmästä kirjallinen käyttö- ja huolto-ohje. 9. Käytä oikein. Älä laita viemäriin mitään sinne kuulumatonta. Biologiseen toimintaan perustuvat puhdistamot, kuten laitepuhdistamot ja maapuhdistamot ovat herkkiä kaikille mikrobeja tappaville aineille, joten vältä siivouksessa kloriittia äläkä päästä viemäriin lääkkeitä, liuottimia tai torjunta-aineita 10. Älä hätiköi vaan ota selvää. Tietoa on saatavilla. l
10 Jätevedet putkeen Suupohjassa 2011 JÄTEVESIASIAA Muista tehdä jätevesisuunnitelma sekä hakea luvat ennen jätevesiremonttiin ryhtymistä! Lue lisää Lue lisää ammattitaidolla tehdyn jätevesisuunnitelman eduista: Suomen FISE pätevät haja-asutuksen vesihuollon suunnittelijat, HaVeSu ry, www.havesu.fi. Ota hyvissä ajoin yhteyttä lupa-asioita käsitteleviin viranomaisiin. Suupohjan alueella rakennuslupa-asioissa palvelevat seuraavat henkilöt: Lupa tilanteen mukaan Kun oman vanhan jätevesijärjestelmän tehostaminen perusteellisella korjauksella tai menetelmää vaihtamalla on tarpeen, edellytetään yleensä toimenpideluvan hakemista kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Jos rakennuksen muuhun korjaamiseen tai laajentamiseen on haettava rakennuslupa, jätevesijärjestelmä ratkaistaan rakennusluvassa eikä erillistä toimenpidelupaa tarvita. Pienet jätevesijärjestelmän korjaustoimet eivät ole luvanvaraisia. Oikean luvan hakeminen kannattaa tarkistuttaa aina vielä oman kotikunnan rakennusvalvonnan tai ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa. Liitä lupa-anomuksen mukaan jätevesisuunnitelma Lupa-anomuksen mukaan on liitettävä myös suunnitelma siitä, miten jätevesijärjestelmä aiotaan toteuttaa. Kunnilla on toisistaan poikkeavia käytäntöjä suunnitelman edellyttämistä asiakirjoista. Hyvä suunnitelma sisältää hakemuslomakkeen lisäksi tarvittavat kartat ja asemapiirroksen, suunnitelmaselostuksen sekä riittävät rakennepiirrokset. Selostuksesta tulee käydä ilmi muun muassa kiinteistön nykyiset vesihuoltojärjestelyt, perusteet käsittelymenetelmän valinnalle, mitoitusperusteet, valitun menetelmän rakenteiden ja toteutuksen kuvaus sekä perusteltu arvio siitä, että valittu ratkaisu oikein käytettynä täyttää hajajätevesiasetuksen vaatimukset. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Suunnitelma jätevesijärjestelmän muutoksesta on syytä teettää ammattitaitoisella suunnittelijalla. Päteviä ja kokeneita alan suunnittelijoita on eri puolilla maata. Jätevesijärjestelmien suunnitelmia laativat muun muassa haja-asutuksen vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, joita toimii rakennus-, LVI-, ja ympäristöaloilla. FISE Oy pitää listaa koulutuksen käyneistä pätevistä suunnittelijoista. Sihteerijärjestönä toimii Suomen LVI-liitto SuLVI ry. Suunnittelijoiden yhteystietoja löytyy myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton sivuilta. Joissakin kunnissa hyväksytään myös itse tehty jätevesisuunnitelma. Vesa Arvonen Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:stä korostaa kuitenkin ammattitaitoisen suunnittelijan tärkeyttä. Edullinen suunnitelma voi muuttua kalliiksi esimerkiksi silloin, kun rakennusvaiheessa havaitaan, ettei jätevesijärjestelmää ole edes mahdollista rakentaa suunnitellulla tavalla. Ongelmia saattaa tulla esiin myös silloin, kun jätevesijärjestelmän käyttöönoton jälkeen havaitaan, ettei laite yksinkertaisesti toimi halutulla tavalla. Se, että suunnitelma on tehty, ei nimittäin välttämättä takaa, että suunnitelma olisi toimiva, Arvonen kertoo. Ammattitaitoisesti tehdystä suunnitelmasta hyötyvät puolestaan kaikki. Kun suunnittelija tutustuu huolellisesti jätevesijärjestelmän käyttäjien toiveisiin sekä kohteen vaatimuksiin ja sen antamiin mahdollisuuksiin, päästään yleensä parhaaseen lopputulokseen. Ilman käyntiä kiinteistöllä on kenenkään mahdotonta arvioida, millainen jätevesijärjestelmä juuri sinne sopii. Tarvittavat maastomittaukset ja jätevesijärjestelmän sijoituspaikan huolellinen selvittäminen ovatkin oleellinen osa hyvin tehtyä jätevesisuunnitelmaa, Arvonen toteaa. l Isojoki: Jouni Niemi, rakennustarkastaja puh. (06) 2413 5556, jouni.niemi@isojoki.fi Marjo Saari, toimistosihteeri, puh. (06) 2413 5530, marjo.saari@isojoki.fi Karijoki: Vesa Osmo, rakennustarkastaja, puh. (06) 2413 4262 tai 0500 286 115 vesa.osmo@karijoki.fi Kai Niemelä, rakennustoimiston toimistosihteeri, puh. (06) 2413 5910, kai.niemela@karijoki.fi Kauhajoki: Sirkku Paavola, palvelusihteeri, puh. (06) 2413 2391, sirkku.paavola@kauhajoki.fi Keijo Mäenpää, rakennustarkastaja, puh. (06) 2413 2383 tai 0400 260 315, keijo.maenpaa@kauhajoki.fi Keijo Luoma-Nirva, rakennustarkastaja, puh. (06) 2413 2382 tai 0400 567 711, keijo.luoma-nirva@kauhajoki.fi Kyllikki Pere, rakennustarkastaja, puh. (06) 2413 2389 tai 0400 260 316, kyllikki.pere@kauhajoki.fi Teuva: Vesa Osmo, rakennustarkastaja, puh. (06) 2413 4262 tai 0500 286 115 vesa.osmo@teuva.fi Eija Vahertimo, toimistosihteeri, puh. (06) 2413 4263 eija.vahertimo@teuva.fi Mökkivesien puhdistamisessa voi päästä vähemmällä vaivalla Saunavedet voi imeyttää mainiosti maahan! Leväongelmien lisäksi rehevöityminen näkyy veden hygieenisen tilan huonontumisena, rantojen kaisloittumisena, ojien umpeutumisena ja kalakannassa tapahtuvina muutoksina. Huonosti käsitelty tai väärään paikkaan johdettu jätevesi tai käymäläjäte likaa myös pohjavettä sekä pilaa uimarantoja ja kasveja. Pienissä ja herkissä vesistöissä sinänsä vähäinenkin jätevesikuormitus voi huonontaa merkittävästi vesistön tilaa. Tämän vuoksi myös vapaa-ajan asuntojen jätevesijärjestelmät tulee saattaa vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Vapaa-ajan asunnon käyttöasteesta ja varustelutasosta riippuen vaatimukset vaihtelevat kuitenkin suuresti: jäteveden käsittelyn vaatimukset lisääntyvätkin selvästi sitä mukaa, kuin mitä mökin varustetaso nousee. Vaadittavan puhdistusjärjestelmän päättää kuitenkin viime kädessä mökkikunnan rakennusvalvontaviranomainen. Eri kunnissa on eroja myös sen suhteen, millä etäisyydellä jätevesijärjestelmän tulee sijaita vesistöön nähden. Vesikäymälä Mikäli vapaa-ajan asunnon varusteisiin kuuluu vesikäymälä, tulee jätevesijärjestelmän olla asetuksen vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä mustille (ja harmaille) vesille. Jätevesijärjestelmää valittaessa tulee ottaa huomioon vapaaajan asunnon käyttöaste ja se, kuinka pitkiä aikoja asuntoa ei käytetä. Jätevesijärjestelmäksi tulee valita sellainen järjestelmä, jonka toiminta mukautuu kyseisen kiinteistön käyttöasteeseen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi maasuodattamo tai pienpuhdistamo. Jätevesijärjestelmän sijoittamiselle on usein kunnissa annettu vähimmäisetäisyydet talousvesikaivoista, vesistöstä, ojista ja rajasta. Paineellinen vesi Mikäli vapaa-ajan asunnolle tulee paineellinen vesi, joka lämmitetään paineellisessa, jatkuvatoimisessa lämminvesivaraajassa, tulee jätevesijärjestelmäksi valita asetuksen vaatimukset täyttävä harmaavesijärjestelmä. Kuivakäymälä ja kantovesi Mikäli käytössä on kuivakäymälä ja kantovesi, jätevesijärjestelmäksi tarvitaan vain käsittely harmaille vesille. Vähäiset sauna- ja tiskivedet voidaan imeyttää maaperään. Sallittu imeytystapa vaihtelee kunnittain. Joissain kunnissa imeytettävä vesi tulee johtaa yhden saostuskaivon läpi imeytykseen, toisissa taas jätevesi voidaan johtaa suoraan imeytyskaivoon tai -kuoppaan. Imeytyskaivon voi rakentaa itse, tai vastaavasti hankkia sen kaupasta teollisesti valmistettuna, esimerkiksi saunakaivon tai harmaavesisuodattimen. Kuivakäymälän tulee olla tiivis ja se tulee usein sijoittaa riittävälle etäisyydelle vesistöstä. Kuivakäymälän suositellaan olevan erotteleva, jolloin se kerää kiinteän jätöksen ja joko virtsan tai suotonesteen erikseen. l