KYRÖNMAAN YHTEISET TOIMINTAOHJEET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

KYRÖNMAAN YHTEISET TOIMINTAOHJEET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN PÄIVITETTY UUDEN HAJAJÄTEVESILAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISEKSI 2011 www.isokyro.fi/hajajatevedet Toim. Virve Rinnola

1.1 Lukijalle... 3 1.2 Lyhyesti jätevesilainsäädännöstä... 3 2. Lupakäytännöt... 5 3 Suunnitelman vaatimukset... 6 3.1 Järjestelmän mitoitusperusteet... 7 3.2 Vastaava työnjohtaja... 7 3.3 Suojaetäisyydet... 7 3.4 Vanhojen jätevesijärjestelmien osien käyttö... 8 3.5 Kantovesikiinteistön määritys... 8 4 Periaatteita jätevesijärjestelmän hyväksymiseen... 8 4.1 Purkupaikka... 8 4.2.1 Suodatinkentät... 9 4.2.2 Imeytyskentät... 9 4.2.3 Pienpuhdistamot/Laitepuhdistamot... 9 4.3 Loma-asunnot... 10 4.4 Erityiskohteet... 10 4.4.1 Eläinsuojan wc-vedet... 10 4.4.2 Pienet hevostallit... 10 4.4.3 Öljynerotuskaivot... 10 4.4.4 Teräksiset umpisäiliöt... 11 4.4.5 Normaalista poikkeavat jätevesiratkaisut... 11 4.5 Jätevesijärjestelmästä syntynyt liete... 11 5 Poikkeukset... 11 5. 1 Tilanteet, jolloin hajajätevesilainsäädäntöä ei sovelleta... 11 5.2 Poikkeustilanteet, jolloin talousjätevesiasetuksen toteuttamisesta voidaan hakea poikkeusta... 12 5.2.1 Kantovesi... 12 5.2.2 Ikäperusteinen automaattilykkäys... 12 5.2.3 Sosiaalisin suoritusesteisiin perustuva määräaikainen lykkäys... 12 6 Esimerkkiratkaisuja... 13 6.1 Omakotitalo... 13 6.2 Lomamökki ympärivuotisessa käytössä (OKT-mukavuudet)... 13 6.3 Saunamökki (kantovesi/pumppu, ei suihkua tai muita vesikalusteita)... 14 6.4 Lomamökki (kantovesi/pumppu, lavuaari, ei muita vesikalusteita, ei vesi-wc:tä)... 14 6.5 Loma- tai saunamökki (painevesi esim. kaivosta, mahdollisia vesikalusteita, ei wc:tä)... 14 6.6 Loma- tai saunamökki, jossa vesivessa... 14 6.7 Mummonmökki muualla kuin ranta-alueella (kaukana kaikesta - periaate)... 14 7 Asennuksessa huomioitavaa... 15 8 Käytössä huomioitavaa... 16 9. Liitteet... 17 2

1.1 Lukijalle Kyrönmaan hajajätevedet-hankkeen toiminnan aikana syntyi ajatus luoda yhteiset toimintaohjeet jäteveden käsittelyyn Isonkyrön, Laihian ja Vähänkyrön haja-asutusalueille. Ensimmäinen painos ohjeista julkaistiin vuonna 2010. Uusi hajajätevesilainsäädäntö tuli voimaan kuitenkin vuonna 2011 tuoden laajoja muutoksia jätevesien käsittelyyn. Tämän vuoksi toimintaohjeiden päivitys tuli ajankohtaiseksi. Uudet lainsäädännön muutokset eivät tuo muutoksia viemäriverkoston liittymiseen tai siitä vapauttamiseen. Edelleenkin tulevaisuudessa lähtökohtana on, että jos kiinteistö sijaitsee kunnan vahvistamalla viemärilaitoksen toiminta-alueella, on siihen liityttävä lakisääteisesti. Kädessäsi on opas, joka on tuotettu kiinteistönomistajia varten. Toivottavasti opas tarjoaa sinulle selkeitä vastauksia siitä, mitä sinun pitää lain mukaan tehdä ja milloin. Tarkoituksena on lisätä kiinteistönomistajien valmiutta aloittaa mahdollinen jätevesijärjestelmän kunnostaminen sekä tuoda selkeyttä toimintatapoihin. Lisätietoa jätevesiasioista saat kätevästi hankkeen Internet-sivuilta: www.isokyro.fi/hajajatevedet Toimintaohjeiden laatijoina ovat toimineet kuntien rakennus- ja ympäristöviranomaiset sekä jätevesitiedottaja Virve Rinnola. Näitä ohjeita noudatetaan, ellei kunnan kaava- tai ympäristönsuojelumääräyksissä taikka rakennusjärjestyksessä muuta määrätä. Oppaan rahoitus on tullut seuraavien tahojen kautta: Yhyres kehittämisyhdistys ry, EU:n maaseuturahasto ja alueen kunnat. 1.2 Lyhyesti jätevesilainsäädännöstä Jätevedet aiheuttavat lähivesistöjen rehevöitymistä, talouskaivojen saastumista sekä hygieenistä haittaa. Jätevedet voidaan jakaa wc-vesiin (mustiin jätevesiin) ja pesuvesiin (harmaisiin jätevesiin). WC-vesissä on valtaosa ravinteista, kun taas pesuvesissä on pääosa eloperäisestä aineksesta. Talousjätevesiasetus tuli voimaan 2004. Vanhoille kiinteistöille annettiin 10 vuoden siirtymäaika. Jätevesilainsäädäntöä muutettiin kuitenkin vuoden 2011 alussa. Ympäristönsuojelulain muutos tuli voimaan 9.3.2011 ja myös vanha jätevesiasetus kumottiin ja uusi asetus tuli voimaan 15.3.2011. Uusittu hajajätevesilainsäädäntö kohtuullisti vaatimuksia lieventämällä yleisiä 3

puhdistusvaatimuksia sekä selvensi poikkeamismahdollisuuksia. Lievennyksistä huolimatta suuri osa haja-asutusalueiden asukkaista joutuu tekemään jätevesiremontin. Jätevesien käsittelyn asiallisuus on edelleen tärkeä asia. Jätevesistä tulee huolehtia aina niin, etteivät ne aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain ja uuden jätevesiasetuksen muutokset voi tiivistää seuraavasti: 1. Siirtymäaikaa pidennettiin noin kahdella vuodella. 2. Yleisiä puhdistusvaatimuksia alennettiin. Nykyiset vaatimukset vastaavat aikaisempia lievemmän käsittelytason vaatimuksia. 3. Automaattinen ikälykkäys ja määräaikainen poikkeuskäytäntö tulivat voimaan. Seuraavassa on esitelty lyhyesti keskeisten muutosten vaikutus käytäntöön kohdittain. 1. Siirtymäaika Jätevesiasioiden on oltava kunnossa käytössä olevien jätevesijärjestelmien osalta viimeistään 15.3.2016, jonka jälkeen alkaa tehostettu valvonta. Uudisrakentamisessa ja sellaisilla kiinteistöillä, joilla tehdään vähäistä suurempaa kunnostus- ja parannustöitä ja, joilla voidaan katsoa olevan vaikutusta jätevesien määrään tai niiden laatuun ei ole lainkaan siirtymäaikaa. Näissä tapauksissa kiinteistön jätevesijärjestelmä pitää kunnostaa välittömästi. Käytännössä jätevesisuunnitelma vaaditaan tällöin rakennusluvan liitteeksi. 2. Puhdistusvaatimukset Yleiset puhdistusvaatimukset. Yleisissä puhdistusvaatimuksissa edellytetään, että tulevasta jätevedestä on keskimääräisesti puhdistettava vähintään orgaanisen aineksen osalta 80 %, kokonaisfosforin osalta 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Tämä tarkoittaa, että päästö ympäristöön saa olla enintään orgaanisen aineksen osalta 10 g/hlö/vrk, fosforin osalta 0,66 g/hlö/vrk ja typen osalta 9,8 g/hlö/vrk. Keskimääräinen puhdistustulos tarkoittaa normaalia käyttöä, jossa ei huomioida esim. poikkeuksellisia sääoloja. Kyseinen puhdistustaso voidaan saavuttaa esim. maasuodatinkentällä, laitepuhdistamolla, kuivakäymälällä ja harmaavesisuodattimella sekä umpisäiliöllä tai muulla vastaavalla. Imeytyskentällä voidaan saavuttaa puhdistusvaatimukset, mikäli maaperä on siihen soveltuvaa (vaatii aina imeytystestin, ei tule kyseeseen saviperäisillä mailla). 4

Ankarammat puhdistusvaatimukset. Kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä kerrotaan ne alueet, joilla joudutaan poikkeuksellisesti puhdistamaan jätevedet ankaramman puhdistustason mukaisesti. Puhdistusvaatimukset ovat tällöin orgaanisen aineksen osalta vähintään 90 %, kokonaisfosforin osalta 85 % kokonaistypen osalta 40 %. Tämä tarkoittaa, että päästö ympäristöön saa olla enintään orgaanisen aineksen osalta 5 g/hlö/vrk, fosforin osalta 0,33 g/hlö/vrk ja typen osalta 8,4 g/hlö/vrk. Tällaisia erityisen herkkiä alueita voidaan katsoa olevan esimerkiksi pohjavesialueet sekä 100m rantavyöhyke vesistöstä. Mikäli kunnassa ei ole vielä voimassa ympäristönsuojelumääräyksiä, sovelletaan ankarampaa puhdistustasoa yksittäistapauksittain edellä mainituin perustein. Ankarammat puhdistusvaatimukset saavutetaan tapauskohtaisesti esim. maasuodatinkentällä, jossa on tehostettu fosforinpoistoa, pienpuhdistamolla, kuivakäymälällä ja harmaavesisuodattimella sekä umpisäiliöllä tai muulla vastaavalla. Ankarampaa puhdistustasoa voidaan vaatia myös erityiskohteilta, joissa jäteveden määrä tai laatu on poikkeavaa. Tällaisia kohteita voi olla esimerkiksi järjestelmä, jossa käsitellään maitohuoneen jätevedet. 3. Lykkäys - ja poikkeusmahdollisuudet Automaattinen ikälykkäys. Koskee niitä kiinteistönomistajia, jotka ovat täyttäneet 9.3.2011 mennessä 68 vuotta ja asuneet vakituisesti kyseisellä kiinteistöllä. Kaikkien kiinteistönomistajien tulee täyttää kyseiset ehdot. Kunta myöntää lykkäyksen automaattisesti niille henkilöille, jotka täyttävät ehdot. Katso tarkemmin kohta 5.2.2. Määräaikainen poikkeuskäytäntö. Määräaikainen lykkäys myönnetään hakemuksesta sosiaalisin suoritusesteiden perusteella enintään viideksi vuodeksi. Hakemuksessa tulee luotettavasti esittää ne asiat, joihin kiinteistönomistaja vetoaa lykkäystä haettaessa. Katso tarkemmin kohta 5.2.3. 2. Lupakäytännöt Uusien rakennusten jätevesijärjestelmät hyväksytään rakennusluvan käsittelyn/myöntämisen yhteydessä. Jätevesisuunnitelma vaaditaan aina rakennusluvan ja toimenpideluvan yhteydessä. Käytössä olevien kiinteistöjen pelkkä jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen vaatii toimenpideluvan pois lukien ns. kantovesikiinteistöjen jätevesijärjestelmät tai kun kiinteistö liittyy viemäriverkostoon. Mikäli kiinteistöllä tehdään rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttäviä 5

toimia, joilla katsotaan olevan vaikutusta jätevesijärjestelmään (jäteveden määrän tai laadun muutos), vaatimukset täyttämätön jätevesijärjestelmä tulee korjata samassa yhteydessä. Seuraavat asiakirjat tulee palauttaa toimenpideluvan liitteenä: jätevesijärjestelmän suunnitelma, naapurien suostumus johtaa puhdistetut jätevedet rajaojaan sekä selvitys jätevesijärjestelmän käyttö- ja huolto-ohjeesta. 3 Suunnitelman vaatimukset Maankäyttö - ja rakennusasetuksen 62 :n mukaan kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen vaatii toimenpideluvan. Toimenpideluvan liitteenä on oltava suunnitelma, jossa oltava mm. järjestelmän mitoitus, kuvaus toiminnasta, arvio saavutettavasta puhdistustuloksesta, rakennusselostus ja järjestelmän käyttö ja huolto-ohje sekä kuvaus maastoolosuhteista. Suunnittelijan pätevyydestä ei ole erikseen säädetty, joten lupaa myönnettäessä rakennusviranomaiset kiinnittävät huomiota suunnitelman laatuun. Karkeasti ottaen voidaan todeta, että yleensä maaperäkäsittelyjärjestelmät, kuten suodatinkentät sekä imeytyskentät vaativat yksityiskohtaisemmat suunnitelmat kuin laitepuhdistamot. Usein laitepuhdistamot ovat hyvin pitkälle suunniteltuja jo tehtaalla. Lupahakemuksen liitteeksi tulee toimittaa seuraavaa: - Lupahakemus (voidaan tehdä samassa lupahakemuksessa uudisrakennuksen kanssa) - Jätevesijärjestelmän mitoitus (mitoitettava yleensä aina vähintään viidelle tai huoneistoala jaettuna luvulla 30, keskimääräinen vedenkulutus 150l/vrk/hlö) - Selvitys talousjätevesijärjestelmästä ja sen toiminnasta - Jätevesijärjestelmän rakennustapaselostus - Arvio saavutettavasta puhdistustuloksesta - Suunnitelmat - Rajanaapureiden kuuleminen - Rajanaapurin suostumus, mikäli jätevesiä johdetaan käsittelyn jälkeen rajaojaan. - Suunnittelijan yhteystiedot, pätevyys Suunnitelmat: Asemapiirustus 1:500 mittakaavassa, jossa tulee osoittaa järjestelmän paikka sekä rakennuksen, maanpinnan, järjestelmän korkeudet ja sijoittuminen. 6

Leikkauspiirustus 1:20 tai 1:50 mittakaavassa, jossa tulee olla järjestelmän pituusleikkaus ja poikkileikkaus. Leikkaussuunnitelmassa tulee osoittaa korkeusasemat ja mitoitus. Korkeusaseman voi sitoa liitettävän rakennuksen korkeuspisteeseen, mikä voi olla esim. +-0.00 taso, ellei ole tiedossa virallista korkeutta. Lisäksi tulee esittää maanpinnan korkeus, järjestelmän tulo- ja lähtöputkien korkeudet, kaivon korkeusasema sekä poistoputken laskupaikan korkeus. Mikäli tehdään suodatus- tai imeytyskenttä, tulee esittää kentän rakenteiden laatu ja vahvuus, laskuaukon korkeusasema, ojapinnan korkeusasema, mikäli järjestelmästä lasketaan vettä ojaan. 1.1 Järjestelmän mitoitusperusteet Jätevesijärjestelmä tulee mitoittaa asetuksen mukaisesti aina vähintään viidelle asukkaalle. Asunnon pinta-alaa ei kuitenkaan aina voida käyttää mitoitusperusteena (esim. iso asunto, joka on tarkoitettu vain yhden perheen käyttöön), jotta saadaan toimiva järjestelmä. Järjestelmää suunniteltaessa on kuitenkin otettava huomioon mahdollisuus laajentaa järjestelmää myöhemmin useammalle asukkaalle. 1.2 Vastaava työnjohtaja Jätevesijärjestelmän saneerauksella ja uuden rakentamisella tulee olla vastaava työnjohtaja. Vastaavana työnjohtajana voi toimia henkilö, jolla voidaan katsoa olevan hankkeen laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen. 3.3 Suojaetäisyydet Suojaetäisyydet on pääsääntöisesti määrätty kuntien ympäristönsuojelumääräyksissä, rakennusjärjestyksissä ja kaavamääräyksissä. Mm. Laihian kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä on todettu suojaetäisyyksistä seuraavaa: Talousvesikaivosta: -huonosti läpäisevä maaperä 40 m - hyvin läpäisevä maaperä (tutkittava tapauskohtaisesti) Vesistöstä: -laitteisto 20 m 7 -purkupaikka 30 m

Tontin rajasta: -laitteisto 5 m -kenttä 5 m -umpisäiliö 5 m Suojakerros pohjavesitason yläpuolella: -maasuodatuksessa 0,25 m -imeytyksessä 1 m Mikäli käsittelyä ei voida rakentaa niin, että suojaetäisyydet täyttyvät, tulee jätevedet johtaa umpisäiliöön. Pohjavesialueella puhdistettujakaan jätevesiä ei saa purkaa pohjavesialueelle, vaan ne pitää johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle purettavaksi. 3.4 Vanhojen jätevesijärjestelmien osien käyttö Mikäli jätevesijärjestelmän saneerauksessa käytetään vanhoja rakenteita, esim. saostuskaivoja tulee niiden käyttökuntoisuudesta ja soveltuvuudesta osana uutta jätevesijärjestelmää esittää kirjallinen lausunto luvituksen yhteydessä. Lausunnon voi antaa jätevesijärjestelmän suunnittelija tai vastaava työnjohtaja. 3.5 Kantovesikiinteistön määritys Ns. kantoveden varassa olevaksi kiinteistöksi voidaan katsoa kiinteistö, jossa ei ole vesikäymälää ja vesi lämmitetään padassa tai kiuassäiliössä (ei sähkötoimista lämminvesivaraajaa tai muuta vastaavaa paineellisen veden lämmitysjärjestelmää). 4 Periaatteita jätevesijärjestelmän hyväksymiseen 4.1 Purkupaikka Puhdistetut jätevedet ohjeistetaan imeyttämään omalle kiinteistölle ja vältetään vesistöön johtamista. Jätevesien tai puhdistettujen jätevesien johtamisesta suoraan vesistöön saattaa aiheutua vesistön pilaantumista, joten se edellyttää aina alueellisen ELY-keskuksen tai ympäristölupaviraston myöntämää 8

ympäristölupaa. Mikäli puhdistetut jätevedet joudutaan ohjaamaan rajaojaan, vaaditaan lupahakemukseen naapureiden kirjallinen suostumus (naapureiden kuuleminen) ja purkupaikan tarkka sijainti asemakuvaan. Jätevesiä ei voi purkaa tärkeälle pohjavesialueelle, vaan puhdistunut jätevesi tulee vähintään johtaa umpiputkella pois pohjavesialueelta ja purkaa esimerkiksi avo-ojaan. 4.2.1 Suodatinkentät Suodatinkenttää ennen vaaditaan kaikkien jätevesien kohdalla 3-osainen saostussäiliö tai vastaava. Pesuvesien kohdalla saostuskaivon tulee olla vähintään 2-osastoinen tai vastaava. Suodatinkentän tilantarve yhtä kiinteistöä kohti on yleensä noin 30 m2. Kaivantoon vaihdetaan maa-ainekset, ja sinne asennetaan jako ja kokoomaputket sekä tuuletusputket ja tarkastuskaivot. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan maa-ainesten läpi. Puhdistunut jätevesi johdetaan kokoomanputkien avulla purkupaikkaan. Suodatinkenttää rakennettaessa on ensisijaisen tärkeää, että maamassat ovat kooltaan oikeanlaiset, jotta kentästä tulee pitkäikäinen, toimintavarma ja hajuton. Kentän oikeat raekoot ovat seuraavat: jakokerroksessa on 16 32 mm, suodatinkerroksessa 0-8 mm, siirtymäkerroksessa 4-12 mm ja kokoomakerroksessa 8-12 mm. Suositellaan, että tilattaessa maaaineksia pyydetään tavarantoimittajalta rakeisuuskäyrä, jotta voidaan varmistua oikeista maaaineksista. Suodatinkenttien tavallisin huoltotyö on saostuskaivojen tyhjennys säännöllisesti. 4.2.2 Imeytyskentät Imeytyskentät vaativat aina tietynlaisen maaperän, koska siinä hyödynnetään pääsääntöisesti kiinteistön luontaisia maa-aineksia. Jätevesi puhdistuu suodattuessaan maa-ainesten läpi, päätyen aina lopulta pohjaveteen. Imeytyskenttä kaikille jätevesille, joita sallitaan vain erityistapauksissa (kiinteistö kaukana kaikesta), on vaadittava aina kunnolliset tutkimukset maaperän imeytyskyvystä (imeytyskuoppa tai maalajiselvitykset) ja lomakkeessa vaaditut tiedot. Tärkeillä pohjavesialueilla ei sallita lainkaan jätevesien purkamista maastoon, vaan puhdistettu jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle purettavaksi. 4.2.3 Pienpuhdistamot/Laitepuhdistamot Laitepuhdistamot vaativat yleensä vain pienen pinta-alan. Ne ovat hyvin pitkälti tehtaalla viimeistelty, joten asentaminen on melko helppoa. Laitepuhdistamot toimivat useimmiten biologiskemiallisesti. Jäteveden mukana tulevat pieneliöt alkavat hajottaa ja puhdistaa jätevettä. Fosforia 9

puhdistetaan kemikaalin avulla. Mikäli valitsette jätevesijärjestelmäksi laite- tai pienpuhdistamon, selvittäkää, että laite toimii kiinteistöllänne ja käyttötottumuksillenne. Nämä järjestelmät vaativat tasaista käyttöä, jotta jätevedet voivat puhdistua (kestävät kuitenkin muutaman viikon tauon esim. lomamatkan aikana). Pienpuhdistamot tarvitsevat toimiakseen säännöllistä huoltoa, joka on vähintään kemikaalin lisäystä ja toiminnan tarkkailua. 4.3 Loma-asunnot Loma-asuntoihin voidaan hyväksyä poikkeustapauksissa pienpuhdistamoita, mikäli loma-asunto on varustelutasoltaan omakotitaloon verrattava ja käyttöasteeltaan riittävä puhdistamon vaatimuksiin. Suunnitelmassa on esitettävä prosessin ylösajon kesto, puhdistamon kestämien käyttökatkojen pituus sekä minimijätevesivirtaama. Yleisesti suositellaan kuitenkin, ettei loma-asunnolle hankinta vesivessaa, jolloin pesuvesien puhdistaminen on helpompaa ja edullisempaa. Mikäli loma-asunnolle haluaa sisävessan, löytyy myös vedettömiä vaihtoehtoja. Lisätietoja löytyy mm. www.huussi.net 4.4 Erityiskohteet 4.4.1 Eläinsuojan wc-vedet Eläinsuojassa syntyville wc-vesille vaaditaan lainsäädännön mukainen käsittelyjärjestelmä. Jätevedet voidaan johtaa esimerkiksi maitohuoneen pesuvesien käsittelyjärjestelmään. 4.4.2 Pienet hevostallit Pienten hevostallien pesuvesille vaaditaan kiintoaineksen erotusta, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi saostuskaivolla tai hiekanerotuskaivolla. 4.4.3 Öljynerotuskaivot Esimerkiksi autoilijat, urakoitsijat ja korjaamoyrittäjät voivat tuottaa toiminnassaan sellaisia jätevesiä, jotka vaativat öljynerotuskaivon ennen varsinaista jäteveden puhdistusjärjestelmää. Em. yritystoiminnasta syntyville jätevesille vaaditaan öljynerotuskaivo, sulkukaivo ja jätevesien johtaminen esim. ojaan, jos jätevesiä muodostuu korkeintaan yhdestä lavuaarista. Maahan imeyttäminen vaikeuttaa mahdollisien öljypäästöjen havainnointia. Omakotitalon autotalliin vaaditaan öljynerotuskaivo, jos siellä on lattiakaivo. 10

4.4.4 Teräksiset umpisäiliöt Teräksisiä umpisäiliöitä ei hyväksytä. 4.4.5 Normaalista poikkeavat jätevesiratkaisut Mikäli jätevedet käsitellään jollain normaalista poikkeavalla ratkaisulla, vaaditaan menetelmästä luotettavat, puolueettomat tutkimustulokset. 4.5 Jätevesijärjestelmästä syntynyt liete Sakokaivoliete on tyhjennettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa, jos järjestelmässä käsitellään sekä wc- ja pesuvedet. Mikäli jätevesijärjestelmään johdetaan vain pesuvedet, pitää saostuskaivot tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Liete tulee toimittaa luvallisiin vastaanottopaikkoihin, kuten kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle. Sakokaivolietteen levittäminen on kielletty myös omalle pellolle omalla kalustolla, mikäli lietettä ei sitä ennen käsitellä asianmukaisesti. Riittäväksi käsittelyksi voidaan katsoa kalkkistabilointi. Tällöin liete käsitellään sammutetulla kalkilla ja annetaan seistä kaksi tuntia, jolloin lietteen ph nostetaan vähintään tasolle 12. Näin taudinaiheuttajat häviävät lietteestä ja sitä on turvallista levittää pellolle. Lietteen asianmukaisesta käsittelystä ja tyhjentämisestä tulee pitää kirjaa, sekä siitä kuka on tyhjentänyt kaivon ja minne. 5 Poikkeukset 5. 1 Tilanteet, jolloin hajajätevesilainsäädäntöä ei sovelleta Hajajätevesilainsäädäntöä ei sovelleta jos, 1) kiinteistön jätevesijärjestelmään, jos se on liitettävä vesihuoltolain (119/2001) 3 :n tarkoittaman vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin eli kiinteistö sijaitsee viemäröinnin toiminta-alueella; 2) talousjäteveden käsittelyyn tai johtamiseen, jos siihen on oltava ympäristölupa; tai 3) jos talousjäteveden johtaminen ei edellytä ympäristönsuojelulain 127 b :n mukaisesti jäteveden puhdistamista ennen sen päästämistä ympäristöön. Tällöin kiinteistössä ei ole vesikäymälää eikä sinne tule paineellista vettä. 11

5.2 Poikkeustilanteet, jolloin talousjätevesiasetuksen toteuttamisesta voidaan hakea poikkeusta 5.2.1 Kantovesi Mikäli kiinteistöllä on vain kantovesi, voidaan vähäiset muut kuin vesikäymälän jätevedet johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tällöin purkupaikkaan on tehtävä kivipesä, johon jätevedet johdetaan. Kivipesä muodostuu noin kahdesta kottikärryllisestä nyrkin kokoisia kiviä, jotka ladotaan maahan tehtyyn kuoppaan. Vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää tehdasvalmisteisia mökki- ja saunakaivoja. 5.2.2 Ikäperusteinen automaattilykkäys Kiinteistön haltijan tai haltijoiden on pitänyt täyttää 9.3.2011 mennessä 68 vuotta ja asuttava tuolloin kiinteistöllä vakituisesti. Automaattilykkäys koskee vain vakituisesti asuttuja vanhoja kiinteistöjä, eikä siis koske vapaa-ajan asuntoja. Lykkäys tarkoittaa käytännössä sitä, että ehdot täyttävän kiinteistön omistajan ei tarvitse kunnostaa vanhoja käyttökuntoisia jätevesijärjestelmiä. Kunta myöntää lykkäyksen automaattisesti, ilman erillistä hakemusta sellaisille olemassa oleville kiinteistöille, joilla asutaan vakituisesti ja jonka jätevesijärjestelmä ei aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Mikäli yllä mainitut ehdot eivät enää täyty, siirtyy kiinteistö välittömästi voimassaolevien puhdistusvaatimusten piiriin. Automaattilykkäys ei koske niitä kiinteistöjä, joissa kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan tapauskohtaisesti, eikä tällöin kiinteistön omistajia koske enää automaattilykkäys. 5.2.3 Sosiaalisin suoritusesteisiin perustuva määräaikainen lykkäys Nykyinen hajajätevesilainsäädäntö määrittelee selkeästi ne tilanteet, joissa hakemuksesta myönnetään määräaikainen, enintään viiden vuoden lykkäys jätevesiremontille. Enintään viiden 12

vuoden lykkäykseen oikeuttaa mm. erityisen vaikea elämäntilanne ja sosiaalinen suorituseste. Kyseistä lykkäystä anotaan hakemuksella, jossa pitää todentaa luotettavasti esim. alhaiset tulot, pitkäaikaissairaus, pitkäaikaistyöttömyys tai muu vastaava tekijä. Tarvittaessa lykkäyksen voi hakea uudelleen, mutta ehtojen täyttyminen arvioidaan aina uudelleen. Lykkäyksen myöntämisperusteena pääpaino on siis se, että tarvittavat toimet ovat kokonaisuutena katsottuna kohtuuttomia kiinteistönomistajien elämäntilanteessa ja että ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta on pidettävä alhaisena. Kohtuutonta ei sen sijaan ole, että normaalilta työssäkäyvältä perheeltä edellytetään vanhan, useimmiten sakokaivokäsittelyn tehostamista. 6 Esimerkkiratkaisuja Alla on esitetty toimivia ratkaisuja erilaisiin kohteisiin. Kunnan rakennustarkastaja hyväksyy lopullisesti järjestelmän tapauskohtaisesti, kun hän myötää kohteeseen toimenpideluvan. 6.1 Omakotitalo Laitepuhdistamo voi olla toimiva ratkaisu. Mikäli kaikki jätevedet johdetaan maasuodattamoon tai vastaavaan, tulee sitä ennen olla 3-osastoinen saostuskaivo tai vastaava. Erilaiset ns. moduulisuodatinkentät tai vastaavat vähentävät tilantarvetta ja ovat käyttökelpoisia myös pienillä tonteilla Mikäli kiinteistöllä on mahdollista, voidaan WC-vedet johtaa tapauskohtaisesti erillisviemäröinnillä umpisäiliöön ja muut vedet 2-osaisen saostuskaivon tai vastaavan kautta suodatuskenttään. (Erityisin perustein jätevedet voi johtaa myös imeytyskenttään, jos kaivoja, vesistöjä, eikä naapureita ole lähellä ja maaperä on tarkoitukseen soveltuva). Mikäli omakotitalossa käytetään kuivakäymälää ja kiinteistöllä syntyy tällöin vain harmaita vesiä, voidaan jätevedet johtaa joko suodatus- tai imeytyskenttään tai harmaavesisuodattimeen tai vastaavaan, jota edeltää 2-osainen saostuskaivo. 6.2 Lomamökki ympärivuotisessa käytössä (OKT-mukavuudet) Lomamökissä suositellaan harkitsemaan myös sisälle asennettavia helppohoitoisia kuivakäymälöitä. Mikäli kiinteistöllä on mahdollista, voidaan WC-vedet johtaa tapauskohtaisesti erillisviemäröinnillä umpisäiliöön ja muut vedet 3-osaisen saostuskaivon kautta suodatuskenttään tai vastaavaan. (Erityisin perustein jätevedet voi johtaa myös imeytyskenttään, jos kaivoja, vesistöjä, eikä naapureita ole lähellä ja maaperä on tarkoitukseen soveltuva). Erilaiset ns. moduulisuodatinkentät tai vastaavat vähentävät tilantarvetta ja ovat käyttökelpoisia myös pienillä tonteilla. Alipainekäymälä tai vähävetinen käymälä tai vastaava on myös vaihtoehto. 13

Mikäli lomamökissä käytetään kuivakäymälää ja kiinteistöllä syntyy tällöin vain harmaita vesiä, voidaan jätevedet johtaa joko suodatus- tai imeytyskenttään, harmaavesisuodattimeen tai vastaavaan, jota edeltää 2- osainen saostuskaivo. 6.3 Saunamökki (kantovesi/pumppu, ei suihkua tai muita vesikalusteita) Maahanimeytys hyväksytään, koska jätevesimäärä on vähäinen kantoveden takia. Tällöin ratkaisuna voi olla esim. imeytyskaivo- tai kuoppa, kivipesä tai vastaava. 6.4 Lomamökki (kantovesi/pumppu, lavuaari, ei muita vesikalusteita, ei vesi-wc:tä) Maahanimeytys hyväksytään, koska jätevesimäärä on vähäinen. Tällöin ratkaisuna voi olla esim. imeytyskaivo- tai kuoppa. Tapauskohtaisesti ennen imeytyskuoppaa pitää olla 1-osainen saostuskaivo rasvaisia vesiä varten, mikäli sille on tarvetta. 6.5 Loma- tai saunamökki (painevesi esim. kaivosta, mahdollisia vesikalusteita, ei wc:tä) Käyttökelpoisia vaihtoehtoja ovat suodatinkenttä, harmaavesisuodatin ja maahanimeytys tai vastaava. Maahanimeytykseen suositellaan ns. mökkipakettia eli 2-osaista saostussäiliötä + 1-putkista kenttää. Mikäli rakennus sijaitsee liian lähellä järveä, pitää jätevedet pumpata takamaastoon. Järjestelmää hankittaessa on huomioitava oma ja naapurien kaivot sekä maaperä. 6.6 Loma- tai saunamökki, jossa vesivessa Loma- tai saunamökkiä, jossa sijaitsee vesivessa, on samanlaiset käsittelyvaatimukset kuin omakotitalolla ks. kohta 6.2. Mikäli vesi-wc vaihdetaan kuivakäymäläratkaisuun, käsittelyvaatimukset voidaan saavuttaa kevyemmällä puhdistusjärjestelmällä, kuten suodatus- tai imeytyskentällä tai vastaavalla, jota edeltää 2- osainen saostuskaivo. 6.7 Mummonmökki muualla kuin ranta-alueella (kaukana kaikesta - periaate) Vertaa sauna- ja lomamökkiin. Imeytyskenttä vaatii toimiakseen tietynlaisen maaperän. Ennen imeytyskentän rakentamista pitää aina suorittaa imeytystesti, jotta maaperä on varmasti tarkoitukseen sopivaa. 14

7 Asennuksessa huomioitavaa Asennuksessa tulee aina huomioida valmistajan asennusohje sekä rakentaa järjestelmä suunnitelman mukaisesti. On tärkeä noudattaa vähimmäisetäisyyksiä esim. pohjaveteen. Samoin on tärkeää, että korkeuserot ovat riittävät, jotta jätevesi kulkee ja puhdistuu asianmukaisesti. Hyvä kaltevuus on yleensä 1-2 cm/m. Laitepuhdistamot käsittelevät yleensä yhden panoksen kerrallaan (noin 150 litraa). Laitepuhdistamoa asennettaessa on huomioitava, että kyseinen puhdistettu panos myös puretaan kerralla, joten purkupaikassa pitää olla talvellakin riittävästi tilaa purkuvedelle. Edellä annettujen ohjeiden lisäksi jätevesien puhdistuslaitteistot ranta-alueilla ja tulva-alueilla tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa ja sijoittaa siten, että keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvän tulvakorkeudenaikanakaan puhdistamattomat jätevedet eivät pääse suoraan vesistöön. Jätevesien imeytysputkistot, suodatinkerrokset sekä kokoomaputkistot tulee sijoittaa keskimääräisen vuotuisen ylivesitason (MHW) yläpuolelle. Suodatinkenttää rakennettaessa on erityisen tärkeää käyttää oikean kokoista maa-ainesta, muuten järjestelmä ei kykene puhdistamaan jätevettä ja voi syntyä esim. hajuhaittoja. Oikea raekoko jakokerroksessa on 16 32 mm, suodatinkerroksessa 0-8 mm, siirtymäkerroksessa 4-12 mm ja kokoomakerroksessa 8-12 mm. Mitä hienorakeisempaa maa-aines on, sitä tehokkaammin lika-aineet pidättyvät siihen. Suodattamon täytyy sisältää myös karkeampia maalajitteita, jotta vesi läpäisee sen. Kun käytetään oikeita maa-aineksia, niin suodattamo ei tukkeudu, vaan vesi kulkee siitä sopivalla nopeudella läpi ja ehtii puhdistautumaan. Alla maaaineksien rakeisuuskäyrä, jota kannattaa käyttää hyödyksi maasuodattamoa rakennettaessa. Suodatinkentän hajuttomuuden takaavat riittävät ja oikean korkuiset ilmaputket. 15

8 Käytössä huomioitavaa Nykyaikaisessa jätevesihuollossa tulisi kiinnittää yhä enemmän huomiota siihen, mitä ei kannata laittaa viemäriin. Tämä korostuu erityisesti niissä kiinteistöissä, joissa jätevesi käsitellään joko maa- tai pienpuhdistamossa. Jäteveden puhdistaminen on herkkä prosessi, jota vieraat aineet häiritsevät. Ei-toivotut aineet ja esineet voivat paitsi aiheuttaa hankalia tukkeutumia, myös heikentää puhdistustuloksia. Muistathan, että viemäri ei ole roskis! Viemäriin saa laittaa wc-paperin lisäksi vain se, mikä on ensin syöty ja juotu sekä pesuvedet. Mikä ei kuulu viemäriin? ruuantähteet, kahvinporot ja rasvat maalit, tai muita vahvoja kemikaaleja lääkkeitä vanupuikot vaipat, terveyssiteet, tamponit kondomit käsipyyhepaperit 16

9. Liitteet SUOSTUMUS ANNAMME RAJANAAPUREINA SUOSTUMUKSEMME, ETTÄ Nimi ja osoite: SAA JOHTAA TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYN JÄLKEISEN LOPPUVEDEN RAJAOJAAN TEHTYJEN SUUNNITELMIEN MUKAISESTI. / 2 (PAIKKA) Rakennuttaja: Kiinteistön nimi ja Rn:o: Osoite: Allekirjoitus: Nimenselvennys: Rajanaapuri: Kiinteistön nimi ja Rn:o: Osoite: Allekirjoitus: Nimenselvennys: 17

Lisätietoa internetistä: Yleistä tietoa: Ympäristöhallinnon hajajätevesisivusto: www.ymparisto.fi/hajajatevesi Suomen vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry: www.vesiensuojelu.fi/hajajatevesi Fise-pätevien hajajätevesisuunnittelijoiden yhdistys: www.havesu.fi Kuivakäymäläseura Huussi ry: www.huussi.net Paikallista tietoa: Isonkyrön kunta: www.isokyro.fi Laihian kunta: www.laihia.fi Vähänkyrön kunta: www.vahakyro.fi Kyrönmaan hajajätevedet: www.isokyro.fi/hajajatevedet 18

19 Muistiinpanoja:

Kyrönmaan hajajätevedet-hanke Hanke on käynnissä 1.1.2010-31.12.2011 välisenä aikana Kyrönmaan kunnissa. Rahoitus koostuu EU:n, valtion ja alueen kuntien rahoituksesta ja tulee Yhyreskehittämisyhdistyksen kautta. Hankkeen tavoitteena on välittää hajaasutusalueen asukkaille jätevesitietoutta sekä edistää jätevesiasetuksen toimeenpanoa Kyrönmaalla. Hankkeen kotisivut: www.isokyro.fi/hajajatevedet 20