2

Tukes tilastoi tämän kalvon sähköpalotilastoihin vain ne rakennuspalot, joissa tuli on tuhonnut talon rakenteita. Aiemmin, vuoteen 2009 asti, vastaavaan tilastoon kirjattiin myös rakennuspalovaarat, joissa tuli ei ollut levinnyt talon rakenteisiin ennen palokunnan tuloa paikalle. Rakennuspalovaarat eivät ole enää mukana sähköpalotilastossa, koska niiden todellista lukumäärää ei tiedetä. Kaiken kaikkiaan sähkön aiheuttamia rakennuspaloja ja rakennuspalovaaroja kirjataan pelastuslaitosten Pronto-rekisteriin vuosittain noin 2500 tapausta, joihin pelastuslaitos on kutsuttu paikalle. Moni kuitenkin pystyy sammuttamaan osan rakennuspalovaaroista itse, minkä vuoksi ne eivät näy Prontorekisterissä. Tällaisten tapausten lukumäärää ei pystytä selvittämään. Myöskään siitä ei ole tietoa, kuinka moni rakennuspalovaaroista (esim. sisuksistaan syttynyt kodin sähkölaite tai sähkökeskus) olisi levinnyt rakennuspaloksi ilman pelastusviranomaisen väliintuloa. 4

Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston (PRONTO) mukaan tarkastelujakson aikana oli noin 5900 rakennuspalon tai -palovaaran aiheuttamaa hälytystehtävää. 2590 oli tehtäviä, joissa energialähteenä oli sähkö, mutta aina ei välttämättä ole ollut kyse varsinaisesta syttymisestä. Edellä mainitusta tehtävistä 23 % oli rakennuspaloja ja 77 % palovaaroja. Nämä kymmenen yleisintä konetta tai laitetta vastaavat yhteensä noin 83 % kaikista seurantajakson sähköstä johtuneista hälytystehtävistä. Lieden tai uunin aiheuttaman palon tai palovaaran osuus kaikista seurantajakson hälytystehtävistä on yli 40 prosenttia. Liesien jälkeen yleisimpiä ovat erilaiset valaisimien aiheuttamat syttymiset. Niiden osuus kaikista tapauksista on 9 %. Suurin osa valaisimien aiheuttamista hälytystehtävistä johtui asennetuista valaisimista. Aiempiin vuosiin verrattuna huolestuttavinta oli kiukaista johtuvien vaaratilanteiden ja tulipalojen lisääntyminen. On myös huomattavaa, että kahdentoista kuukauden tarkastelujaksolla televisioista syttyi vain 11 paloa ja ilmalämpöpumpuista niiden yleisyydestä huolimatta vain neljä. Rakennuspalo on palo, joka on levinnyt syttymiskohdastaan rakennuksen rakenteisiin. Rakennuspalovaarassa on palosta, kuumenemisesta tai kärähtämisestä on syntynyt näkyvää savua. Tilanteesta olisi ollut mahdollista kehittyä rakennuspalo, mutta se ei ole levinnyt kuumenemis- tai syttymiskohdasta rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon. Lähde: http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/sahko_palon_syttymissyyna.pdf 7

Kun pelastuslaitos lähtee suorittamaa hälytystehtävää, jonka taustalla on sähköinen syttymissyy, kyse on hyvin harvoin uudesta laitteesta tai laitteistosta. Erilaisten sähkölaitteistojen toiminta tarkastetaan osana niiden asennustyötä. Sähkölaitetta käyttöönotettaessa sellaiset viat, jotka saattavat aiheuttaa syttymisen, ilmenevät nopeasti. Yleensä sähkölaitteita ja -laitteistoja on käytetty lyhyempiä tai pidempiä jaksoja ennen palon syttymistä. Laite on saattanut olla myös poissa käytöstä varastoituna ennen onnettomuutta. On usein hyvin vaikeaa tai mahdotonta selvittää, onko laitteelle tai laitteistolle tapahtunut käytön tai varastoinnin aikana jotakin palon syttymistä. 8

Vaaratilanteeksi on kirjattu ne tapahtumat/tilanteet, joissa olisi voinut sattua henkilövahinko. 11

Vuonna 2013 Tukesin tietoon tuli 95 sähkötapaturmaa, joissa oli osallisena yhteensä 100 uhria: 3 tapauksessa sähköiskun saaneita oli kaksi henkilöä, ja 1 tapauksessa kolme asentajaa sai yhtäaikaisen iskun maadoitusköyden osuessa jännitteiseen johtoon. 3 sähkötapaturmaa johti kuolemaan. Sähkötapaturmien uhreista ammattilaisia oli 39, joista kaikki olivat miehiä. Maallikoille ja tehtävään opastetuille sähkötapaturmia sattui 58, joista 14 sattui naisille. Vaaratilanteita (ei mukana taulukossa), joissa ei ole sattunut henkilövahinkoja, kirjattiin 19. Tässä ja seuraavalla kalvolla esitetyt taulukot esittävät vuosina 2009-2013 sattuneiden sähkötapaturmien määrät sekä Tukesin ylläpitämän VARO-rekisterin että Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) rekisterin mukaan. TVL:n ylläpitämästä tietorekisteristä on haettu työtapaturmat, joissa vahingoittumistapana on ollut sähköisku. Tietorekisteri ei näin ollen sisällä esimerkiksi valokaaresta johtuvia työtapaturmia eikä myöskään vapaa-ajalla sattuneita sähkötapaturmia. TVL:stä saatu luku kuvaa paremmin sähkötapaturmien kokonaismäärää työelämässä, mutta Tukesin saama tieto on kuitenkin sisällöltään tarkempaa. TVL:n tiedot vuodelta 2013 eivät olleet vielä saatavilla. 12

Vuosina 1971-2013 sähköturvallisuusviranomaisen tietoon tulleissa sähkötapaturmissa on kuollut 233 henkilöä, joista sähköalan ammattilaisia oli 50 (21 %) ja maallikoita 183 (79 %). Tämän seurantajakson synkin vuosi oli 1972, jolloin sähkötapaturmissa menehtyi yhteensä 21 henkilöä - 4 sähköalan ammattilaista ja 17 maallikkoa. Vuosittainen sähkökuolemien määrä on ollut laskussa 1990-luvun loppuun asti ja tämän jälkeen tasaantunut noin 3-4 kuolemantapaukseen vuodessa. Kymmenen vuoden keskiarvossa huomioidaan kyseessä oleva vuosi ja sitä edeltävät 9 vuotta. 13

Vuonna 2013 Tukesin tietoon tuli kolme kuolemaan johtanutta sähkötapaturmaa: 1. Mies kuoli rakennuksen purkutyömaalla jouduttuaan liian lähelle muuntajaa. 2. LVI-asentaja kuoli sähköiskuun omakotitalon lämminvesivaraajan vaihtotyön yhteydessä (Onnettomuustutkintaraportti: http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/raportit/kuolemaan%20johtanut %20s%c3%a4hk%c3%b6tapaturma%20Rovaniemell%c3%a4.pdf) 3. Sähköasentaja kuoli sähköiskuun voimajohtotyömaalla. (Onnettomuustutkintaraportti: http://www.tukes.fi/tiedostot/sahko_ja_hissit/raportit/savitaipale_onnettomuu stutkintaraportti_valmis.pdf) 14

Yhteensä 62 kuolemaa, joista 54 sattui maallikolle ja 8 sähköalan ammattilaisille. 15

Tällä ja tätä seuraavilla kalvoilla on hyvä huomioida, että joissakin kalvoissa lukumäärät ovat sähkötapaturmatapausten lukumääriä (vuonna 2013 yhteensä 95 kpl), kun taas toisissa kalvoissa puhutaan kyseisissä tapauksissa osallisena olleiden sähkötapaturmauhrien lukumääristä (vuonna 2013 yhteensä 100 uhria edellä mainituissa 95 tapauksessa). Lisäksi kalvoilta on jätetty pois kategoria Ei tiedossa. Yksittäisissä sähkötapaturmatapauksissa Tukesin tiedossa ei välttämättä ole esimerkiksi jännitteen suuruutta (näin voi olla esimerkiksi latausjännitteen ollessa kyseessä) tai uhrin sähköalan pätevyyttä. 16

Vuonna 2013 kolmen tapauksen osalta onnettomuuspaikkaa ei pystytty luokittelemaan onnettomuuskuvauksen perusteella. Tässä yhteydessä teollisuusympäristö kattaa metallurgisen sekä rakennusaine- ja rakennustarviketeollisuuden, petrokemian ja öljynjalostuksen, kumi- ja muovituotteiden sekä kemikaalien valmistuksen, raskaan konepajateollisuuden, muut konepajat sekä telakat, puunjalostus-, kartonki- sekä lastulevytehtaat, pintakäsittely- ja kyllästyslaitokset, elektroniikka- ja sähköteollisuuden, räjähde- ja ampumatarviketehtaat, voimalaitokset sekä tehtaan ulkopuoliset lämpölaitokset, ongelmajätteen käsittelylaitokset, tutkimuslaitokset ja laboratoriot, elintarviketeollisuuden sekä muut teollisuuslaitokset. Julkisella tilalla tarkoitetaan liike,- toimisto- tai muuta julkista rakennusta. 20

Maallikoiden muu tuote kategoriaan kuuluu monipuolisesti erilaisia sähkötuotteita. Yksittäisenä tuotteena Vuonna 2013 enemmän kuin yhden sähköiskun aiheutti maallikoille laturi (5 kpl). 21

Ilmoituksia tapaturmista Tukes saa vapaaehtoisuuteen perustuen hissiurakoitsijoilta ja hissihuoltoliikkeiltä, minkä lisäksi Tukes seuraa median uutisointia. Vakavien vahinkojen (kuolleet ja loukkaantuneet) osalta tilastot lienevät kattavat. 25