Tuotantolautakunta LIITTEET 19.3.2014
Sopimus kuntoutusosastopalvelun ostosta Kyyhkylältä 1. SOPIJAPUOLET Myyjä: Kyyhkylä-säätiö Kyyhkyläntie 9 Toimitusjohtaja Riitta Smolander 50100 Mikkeli Ostaja: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkeli palvelutuotantoyksikkö, Terveyspalvelut Johtava ylilääkäri Hans Gärdström Kiiskinmäenkatu 5-7 50130 MIKKELI 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella sovitaan jatkosopimuksesta ajalle 1.4 31.5.2014 kuntoutusosaston ostopalvelusta. 3. SOPIMUKSEN SISÄLTÄMÄT PALVELUT Tämä sopimus sisältää kaikki samat palvelut kuin ns. emosopimuksissa (Kuntoutusosaston yhteistoiminta- ja ostopalvelusopimuksessa vuonna 2004 ja 2011) on sovittu. Tämän sopimuskauden aikana osastolle sijoitetaan perussopimuksesta poiketen 1,5 lääkärin työpanos. Lääkärin työpanoksesta tuottaa Mikkelin palvelutuotantoyksikkö 1,0 ja Kyyhkylä Oy 0,5. Tämän vuoksi Kyyhkylä hyvittää kaupungille vain 50 % Mikkelin kaupungin lääkärin palkkakustannuksista. Tämä osuus huomioidaan hoitopäivähinnassa. 4. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA Sopimus on voimassa 1.4-31.5.2014. 5. PALVELUJEN LASKUTUSPERUSTEET JA HINNOITTELU Hoitopäivähinta 219,36 euroa. 6. MAHDOLLISTEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Osapuolet pyrkivät ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin ratkaisemaan mahdolliset erimielisyytensä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan Mikkelin käräjäoikeudessa. Kiiskinmäenkatu 5-7 l 50130 Mikkeli l PL 33 Puh. 015 1941 (vaihde) l Fax 015 194 4438 l www.mikkelinseutusote.fi Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 1/262
7. ALLEKIRJOITETUT SOPIMUKSET Tämä sopimus on allekirjoitettu kahtena (2) yhtäpitävänä kappaleena, yksi kummallekin sopijapuolelle. Mikkelissä. päivänä maaliskuuta 2014 Riitta Smolander toimitusjohtaja Hans Gärdström johtava ylilääkäri Minna Mutanen terveyspalvelujen johtaja Kiiskinmäenkatu 5-7 l 50130 Mikkeli l PL 33 Puh. 015 1941 (vaihde) l Fax 015 194 4438 l www.mikkelinseutusote.fi Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 2/262
Mikkelin kaupunki 19,1,20',14 Sosiaali- ia terveystoimen tuotaniolautakunta 0tz PL 33, Rsatihuoneenkatu 8,10 50101 Mikkeli Raimo Partio Kuomiokoskentie 777 527 SO Kuomiokoski sposti: raimopartb.taksi@pp. inet.fi KORVAUSVAATIMUS Vaadin Mikkelin kaupungilta vahingonkorvausta liittyen Mikkelin kaupungin sosiaali- ja teneystoimen tuotaniolautakun nan 28.'11.2012 tekemean paa6kseen (S 1'10), jossa kesigltiin Mikkelin seudun vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten hankintee. Markkinaoikeus on 3-12.20'13 antamallaan peet6kselh (Dnro 458/12lJH) kumonnut lautakunnan paatoks n ja todennut hankintayksikdn menettelyn virheelliseksi. Mrhe llisestg mensttelyse on aiheutunut vahinkoa tarjoajille, joiden alennusplosentin p rusteelle olisi tullut tulla valituiksi. Koska hankinnan sopimuskausi on jo kulunut, virheellista menetteva ei voida korjata uuden kilpailutukson jerjesemisele. Siten menettelyn eiheutlama taloudellinen vahinko jtd pys)rvaksi. Vahingonkorvauslain mukaan julkbyhteisd on velvollinen koruaamaan julkista valtaa kefeflaesse virheen tai laiminly6nnin johdosta aiheutuneen vahingon. Mikkelin kaupunki on siten korvausvelvollinen virheellisen menettelyn aiheuttamasta vahingosta. Vaadin vahingonkorvauksena 21826,00 euroa. KorYaus tulee maksaa 1,2,2O14 mennessa alh ilmoitetuill lilille. Tilinumero: F l'l.7 527 1 522OO@7 59 MikkelissS 19,01,2014 Raimo Partio Taksiyritieja Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 3/262
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 4/262
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi 22 ejo/zo/2 28. 2011, Asia: Liseselvityspyyntti,nn 14.2.2O1 4 Mikkelin kaupunki on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Hankintalain 107 $:n mukaan se, joka hankintalainseaddnnon vastaisella menettelylle aiheuttaa tarjoajalle vahinkoa, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. VirheettomassA menettelyssa minut olisi tullut valita toimittajaksi. Siten virheellisosta menetelystal on aiheutunut ansionmenetyks na vahinkoa, ja virheelliste menettelye ei ole enae sopimuskauden paamtya mahdollista korjata uuden kilpailutuksen jerjestemiselle. Vahinko on aiheutunut hankintayksik6n hankintalainsaedenn6n vastaisesta menettelysta, ja vahinko on hankintalain vahingonkorvaus$ann6ksen mukaan korvattiava. OikeuskayEnnosse on vahvistethr, ette sopimuksen syntymefta jdamisesta aiheutunut taloudellinen vahinko on korvattava. Olen perustanut vahingonkorvausvaatimukseni tarjouspyynnossa ilmoitettuun ja kayttenyt vertailupohjana aiempien sopimuskausien mukaista ansiota. Toiminta-alueellani kahden kilometrin sisalle on nelja korttiasiakasta, jotka ovat vakiintun osti keyttineet palveluitani, joiden lisaksi my6s Ristiinan kirkonkyhlla ja Suomenniemella on asiakkaita, jotka olisivat mite todennek6isimmin my6s kaytteneet palveluitani. Asiakkailla on kuukausittain kahdeksantoista yhdensuuntaista matkaa. Yhden asiakkaan matka maksaa keskimaarin 30 (KuomiokoskFRistiina). Tall6in yhden asiakkaan kuukausittaiset kuljetukset maksavat 540 (18 x 30 ) ja neljan asiakkaan 2160 (4 x 540 Q. Kun huomioklaan, ette n ljd asiakasta on peasaent6isesti keyttany{ minun palveluitani, minkd lisdksi my6s Ristiinan kirkonkylan ja Suomenniemen asiakkaat olisivat kayttaneet kulj tuspalv luani vahintean satunnaisesti, voidaan laskea, etta tabudellisen vahingon suuruudeksi sopimuksen syntymii,tte jeamisesta tulee arviolta nelj6n asiakkaan kymmenen kuukauden kuljetusten kustannusta vastiaava meere 21 600 (10 x 21@ ). Tdmdn lisdksi vahinkoa aiheutui oikeudenkdynnista 226. Hankintayksikon hankintalain vastiaisen menettelyn johdosta syntyneen vahingon meere on siten 21 8%C. Kuomiokoski, 25.2.2014 dlrr,d Arr,h Raimo Partio Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 5/262
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 6/262
KIIREETTÖMÄN JA KIIREELLISEN HOIDON KÄYNTIHINNAT 2014 HAMMASHOITO TA 2014 Menot yhteensä 5 153 000 Hallinnon yleiskulut 45 547 Poistot 79 941 YHTEENSÄ 5 278 488 Vähennetään toimintatuotot 1 241 000 Toimintakate 4 037 488 Hammashoitokäynnit 47 273 euroa/käynti 85,50 Viikonloppu ja arkipyhäpäivystys/tarvikkeet* TA 2014 Menot yhteensä 651 000 Hallinnon yleiskulut 5 753 Poistot 10 097 YHTEENSÄ 666 849 Hammashoitokäynnit 47 273 euroa/käynti 14,50 *)Hinta koskee vain päivytyssopimuksessa olevia kuntia. Muut ulkokuntalaiset laskutetaan hammashoidon käyntihinnalla) VÄESTÖVASTUUYKSIKÖT TA 2014 Menot yhteensä 9 712 000 Hallinnon yleiskulut 187 842 Poistot 27 391 YHTEENSÄ 9 927 233 Vähennetään toimintatuotot 597 200 Toimintakate 9 330 033 Vastaanottokäynnit 81 540 Yleislääkäritasoinen sairaanhoito Peruskäynti/lääkäri (10-20 min) 47 155 Peruskäynti/sairaanhoitaja (30min) 34 385 Yhteensä 81 540 Pisteet 1 0,5 Peruskäynti/lääkäri (10-20 min) 47 155 145,00 Peruskäynti/sairaanhoitaja (30 min) 17 193 72,50 Yhteensä 64 348 145,00 hoitajan työpanos laboratoriolähetteen käsittelyssä 2014 24,20 (1/3 käyntiä) laboratoriokustannukset ISLAB:n hinnaston mukaisesti Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 7/262
KIIREETTÖMÄN JA KIIREELLISEN HOIDON KÄYNTIHINNAT 2014 MIELENTERVEYSVASTAANOTTO TA 2014 Menot yhteensä 1 134 300 Hallinnon yleiskulut 22 994 YHTEENSÄ 1 157 294 Vähennetään toimintatuotot 6 000 Toimintakate 1 151 294 Käynnit 10 822 Euroa/käynti 106 FYSIOTERAPIA TA 2014 Menot yhteensä 620 500 Hallinnon yleiskulut 12 680 YHTEENSÄ 633 180 Vähennetään toimintatuotot 44 000 Toimintakate 589 180 Avohoitokäynnit 4 755 euroa/käynti 123,9 NEUVOLATOIMINTA TA 2014 Menot yhteensä 3 275 800 Hallinnon yleiskulut 27 040 YHTEENSÄ 3 302 840 Vähennetään toimintatuotot 40 200 Toimintakate 3 262 640 Neuvolakäynnit 50 387 euroa/käynti 64,8 TERVEYSPALVELUIDEN ERITYISTYÖNTEKIJÄT TA 2014 Menot *ravitsemusterapeutti 64 700 MENOT YHTEENSÄ 64 700 Hallinnon yleiskulut 1 312 YHTEENSÄ 66 012 Vähennetään toimintatuotot 0 Toimintakate 66 012 Erityistyöntekijäkäynnit 413 euroa/käynti 159,8 Jalkaterapeutti 72,5 Laskutetaan hoitajan hinnalla Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 8/262
KIIREETTÖMÄN JA KIIREELLISEN HOIDON KÄYNTIHINNAT 2014 AKUUTTIOSASTO TA 2014 Menot yhteensä 2 255 900 Hallinnon yleiskulut 75 316 YHTEENSÄ 2 331 216 Vähennetään toimintatuotot 221 500 Toimintakate 2 109 716 Hoitopäivät 7 756 euroa/hoitopäivä 272,0 KOTIHOITO TA 2014 Menot yhteensä 12 301 800 Hallinnon yleiskulut 262 875 YHTEENSÄ 12 564 675 Vähennetään toimintatuotot 2 336 200 Toimintakate 10 228 475 Käynnit 484 976 euroa/käynti 21,1 OSASTO 1 TA 2014 Menot yhteensä 2 191 200 Hallinnon yleiskulut 73 156 YHTEENSÄ 2 264 356 Vähennetään toimintatuotot 190 200 Toimintakate 2 074 156 Hoitopäivät 7 884 euroa/hoitopäivä 263,1 OSASTO 2 TA 2014 Menot yhteensä 1 871 500 Hallinnon yleiskulut 62 483 YHTEENSÄ 1 933 983 Vähennetään toimintatuotot 181 000 Toimintakate 1 752 983 Hoitopäivät 7 280 euroa/hoitopäivä 240,8 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 9/262
KIIREETTÖMÄN JA KIIREELLISEN HOIDON KÄYNTIHINNAT 2014 DEMENTIAYKSIKKÖ TA 2014 Menot yhteensä 1 277 300 Hallinnon yleiskulut 27 294 YHTEENSÄ 1 304 594 Vähennetään toimintatuotot 121 800 Toimintakate 1 182 794 Hoitopäivät 5 475 euroa/hoitopäivä 216,0 GASTROSKOPIAHINTA TA 2014 euroa/tutkimus 275,0 Hallinnon yleiskulut 11,0 yht euroa/tutkimus 286,0 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 10/262
Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 34 Liite nro 5 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa Kouluterveyskysely tarjoaa runsaasti tietoa nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kysely tehdään samoissa kunnissa ja kouluissa aina joka toinen vuosi. Kysely toteutetaan lähes kaikissa Suomen peruskouluissa ja lukioissa sekä pääosassa ammatillisia oppilaitoksia. Tiedot kerätään yhtenäisellä menetelmällä, mikä mahdollistaa tulosten vertailun maakunnan ja valtakunnan keskimääräisiin tuloksiin. Kattava aineisto ja pitkä kokemus kyselyn toteutuksesta lisäävät tulosten luotettavuutta. Nuoret vastaavat Kouluterveyskyselyyn nimettömästi, joten arkaluontoisiinkin kysymyksiin uskalletaan vastata rehellisesti. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat mahdollisuuden seurata nuorten hyvinvoinnissa tapahtuvaa kehitystä kunnassa. Samalla voidaan arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Olemme poimineet käyttöösi kymmenen keskeistä indikaattoria nuorten hyvinvoinnista. Oheiset kunnan poliittiseen päätöksentekoon tarkoitetut indikaattorit kertovat nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä ja terveystottumuksista sekä heidän kokemuksistaan oppilas- ja opiskelijahuollolta saamastaan tuesta. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? Kouluterveyskyselyn tulokset tarjoavat kunnille välineen nuorten hyvinvoinnin seurantaan ja päätöksenteon tueksi. Tuloksia voidaan hyödyntää kunnan strategia- ja kehittämistyössä, esimerkiksi resurssitarpeita arvioitaessa. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, lastensuojelusuunnitelman tai kunnan hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Tarkastellessasi oman kuntasi tuloksia kiinnitä huomiota ensisijaisesti muutokseen, joka on nähtävissä edelliseen tutkimuskertaan tai sitä aiempiin kertoihin nähden. Tämän jälkeen voit tarkastella tulosta suhteessa maakunnan tai koko maan keskimääräisiin tuloksiin. Myös merkittävimmät erot tyttöjen ja poikien tuloksissa on hyvä ottaa huomioon. Vastaajamäärä vaikuttaa tulosten tulkintaan. Esimerkiksi suurissa kunnissa (vähintään 700 vastaajaa) kahden prosenttiyksikön muutos verrattuna edelliseen kyselyvuoteen on merkittävä, kun taas pienissä kunnissa (30 69 vastaajaa) merkittäväksi voi tulkita vasta kymmenen prosenttiyksikön muutoksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki, puh/tel +358 20 610 6000 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 11/262
2(2) Tarvitsetko lisää oman kuntasi tuloksia? Lisätietoa netistä Kuntasi tulokset on saatavissa tämän indikaattorikoosteen lisäksi kuntaraporttina, jossa on kuvailtu perustulokset nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista 42 indikaattorin avulla. Kuntaraportti tehdään kunnille, joissa on vähintään 30 vastaajaa. Raportissa on tarkemmat ohjeet tulosten tulkitsemisesta. Kuntaraportissa olevat indikaattorit ovat saatavilla myös oppilaitoskohtaisesti. Lisäksi olemme koostaneet oppilas- ja opiskelijahuollon työn kehittämisen tueksi 88 indikaattoria sekä kunta- että oppilaitoskohtaisesti. Kunnan ja oppilaitosten tulokset ovat saatavissa myös laajempina kysymyskohtaisina taulukkoina. Näiden taulukoiden avulla voit tarkastella kunkin kysymyksen koko jakaumaa vuodelta 2013 myös ilmiöiden positiivista ulottuvuutta. Edellä mainittuja tuloksia voit tiedustella yhdyshenkilöltä, jonka kuntasi on ilmoittanut THL:lle. Kouluterveyskyselyn kaikki kunta- ja oppilaitoskohtaiset tulokset on lähetetty hänelle. Yhdyshenkilön yhteystietoja voit tiedustella osoitteesta kouluterveyskysely@thl.fi. Kouluterveyskysely on ainoa valtakunnallinen tutkimus, joka tuottaa vertailukelpoista kunta- ja oppilaitoskohtaista nuorten hyvinvointitietoa. Lisätietoa Kouluterveyskyselystä ja tulosten hyödyntämisestä löytyy sivulta www.thl.fi/kouluterveyskysely. Terveisin, Kouluterveyskyselyn tiimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI-00271 Helsinki, puh/tel +358 29 524 6000 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 12/262
Kouluterveyskysely 2013 Mikkelin kuntaraportti Pauliina Luopa, Hanne Kivimäki, Suvi Nipuli, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki Puhelin: 029 524 6000 www.thl.fi Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 13/262
Kirjoittajat ja THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsinki 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 14/262
SISÄLLYS Johdanto...7 Kuntaraportoinnin sisältö...7 Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen...8 Kouluterveyskysely hyvinvointijohtamisen tukena kunnassa... 8 Kouluterveyskyselyn tulosten käsittely kouluissa ja oppilaitoksissa... 9 Kouluterveyslähettiläiltä tukea tulosten hyödyntämiseen... 10 Aineisto ja menetelmät... 11 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden tulokset... 14 Elinolot... 14 Kouluolot... 16 Koettu terveys... 18 Terveystottumukset... 20 Kokemus oppilashuollon tuesta... 22 Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tulokset... 24 Elinolot... 24 Kouluolot... 26 Koettu terveys... 28 Terveystottumukset... 30 Kokemus opiskelijahuollon tuesta... 32 Ilon- ja huolenaiheet... 34 Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla... 34 Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla... 35 Nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan otteita valtakunnallisista tuloksista... 36 Lähteet... 42 LIITTEET Liite 1. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden muodostaminen vuonna 2013.... 44 Liite 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina 2004 2013.... 54 Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2004 2013.... 56 Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista sekä vastaajien lukumäärä vuonna 2013.... 57 Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina 2004 2013... 58 Liite 6. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan ja opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista sekä vastaajien lukumäärä vuonna 2013... 59 THL 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 3 19.3.2014 Kouluterveyskysely 2013 Liitteet Sivu 15/262
Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina 2004 2013.... 11 Taulukko 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat opiskeluvuoden ja sukupuolen mukaan vuosina 2004 2013.... 11 Taulukko 3. Muutokset elinoloissa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina 2004 2013.... 14 Taulukko 4. Erot elinoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna 2013.... 14 Taulukko 5. Muutokset kouluoloissa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina 2004 2013.... 16 Taulukko 6. Erot kouluoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna 2013... 16 Taulukko 7. Muutokset koetussa terveydessä peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina 2004 2013.... 18 Taulukko 8. Erot koetussa terveydessä sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna 2013.... 18 Taulukko 9. Muutokset terveystottumuksissa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina 2004 2013.... 20 Taulukko 10. Erot terveystottumuksissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna 2013.... 20 Taulukko 11. Muutokset oppilashuollon tuen kokemisessa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina 2004 2013.... 22 Taulukko 12. Erot oppilashuollon tuen kokemisessa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna 2013.... 22 Taulukko 13. Muutokset elinoloissa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina 2004 2013.... 24 Taulukko 14. Erot elinoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2013.... 24 Taulukko 15. Muutokset kouluoloissa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina 2004 2013.... 26 Taulukko 16. Erot kouluoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2013.... 26 Taulukko 17. Muutokset koetussa terveydessä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina 2004 2013.... 28 Taulukko 18. Erot koetussa terveydessä sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2013.... 28 Taulukko 19. Muutokset terveystottumuksissa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina 2004 2013.... 30 Taulukko 20. Erot terveystottumuksissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2013.... 30 Taulukko 21. Muutokset opiskelijahuollon tuen kokemisessa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina 2004 2013.... 32 Taulukko 22. Erot opiskelijahuollon tuen kokemisessa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2013.... 32 Kouluterveyskysely 2013 4 THL 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 16/262
Kuviot Kuvio 1. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2004 2013.... 15 Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 15 Kuvio 3. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2004 2013.... 17 Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 17 Kuvio 5. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2004 2013.... 19 Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 19 Kuvio 7. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2004 2013.... 21 Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 21 Kuvio 9. Oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina 2004 2013.... 23 Kuvio 10. Oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 23 Kuvio 11. Elinoloindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2004 2013.... 25 Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 25 Kuvio 13. Kouluoloindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2004 2013.... 27 Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 27 Kuvio 15. Terveysindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2004 2013.... 29 Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 29 Kuvio 17. Terveystottumusindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2004 2013.... 31 Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 31 Kuvio 19. Opiskelijahuoltoindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2004 2013.... 33 Kuvio 20. Opiskelijahuoltoindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna 2013.... 33 THL 2013 5 Kouluterveyskysely 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 17/262
Kouluterveyskysely 2013 6 THL 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 18/262
JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn osallistuvat nuorten opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat. Vertailukelpoista tietoa on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineistonkeruussa tapahtui suuria muutoksia. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa. Tämän vuoksi kyselyä ei toteutettu lainkaan vuonna 2012. Vuoteen 2011 saakka kysely tehtiin parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa sekä Lapissa ja parittomina vuosina muualla Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Toinen merkittävä muutos oli kyselylomakkeen muuttaminen sähköiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Peruskouluissa ja lukioissa käytettiin edelleen paperista kyselylomaketta. Vuonna 2013 uudistettiin myös joitakin kysymyksiä. Kyselylomakkeen uudistuksessa kuultiin useita terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita, oppilaitosten edustajia sekä myös nuoria itseään. Ensimmäistä kertaa saadaan tietoa koulumatkoista, turvavälineiden käytöstä liikenteessä, vapaa-ajalla tapahtuneista tapaturmista sekä seksuaalisuuteen liittyvästä käyttäytymisestä internetissä. Nuorten perheestä ja asumisesta kysytään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin ja nuorten mielialaa kartoitetaan monipuolisemmin. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomakkeet ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) internet-sivuilla a. Kouluterveyskyselyyn vastasi vuonna 2013 yhteensä 182 864 nuorta: 99 478 peruskoulun yläluokkalaista, 48 610 lukiolaista ja 34 776 ammattiin opiskelevaa. Kouluterveyskyselyn kunta- ja opetuspistekohtaiset tulokset lähetetään tulokset tilanneille kunnille. Kuntakohtaisen raportoinnin lisäksi tuloksia esitellään valtakunnallisesti ja alueellisesti tutkimusraporteissa, THL:n internet-sivuilla, Kouluterveyspäivillä ja alueellisissa seminaareissa. Lisäksi keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia indikaattoreita voi tarkastella THL:n ylläpitämässä tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetissä b. Tässä raportissa esitellään peruskoulun yläluokkalaisten ja lukiolaisten tulokset. Ammattiin opiskelevien tulokset raportoidaan erillisessä raportissa niissä kunnissa, joissa on ammatillisia oppilaitoksia. Kunnan tulokset kuvataan keskeisten indikaattoreiden kautta ja tärkeimmät tulokset tiivistetään ilonja huolenaiheiksi. Raportin alussa kerrotaan, miten kyselyn tuloksia voi käyttää hyödyksi kunnassa ja oppilaitoksissa. Lopuksi kerrotaan Kouluterveyskyselyn ajankohtaisista tuloksista koko valtakunnan tasolla. KUNTARAPORTOINNIN SISÄLTÖ Kouluterveyskyselyn tulokset raportoidaan monin eri tavoin. Tässä kuntaraportissa nuorten hyvinvointia kuvataan noin 40 perusindikaattorin avulla. Samat indikaattorit ovat saatavilla myös kouluittain. Lisäksi kunnat saavat kaksi muuta indikaattorikoostetta, joista toinen on suunnattu oppilas- ja opiskelijahuollolle ja toinen kunnan poliittisille päättäjille. Koosteita voidaan hyödyntää esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tai hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Indikaattoritiedon lisäksi tulokset raportoidaan jakaumataulukoina kaikista kysymyksistä. Vuonna 2013 peruskoulujen ja lukioiden kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) Kuntaraportin. (HUOM! Ammatillisten oppilaitosten tulokset ovat erillisessä raportissa.) 2) Kuntakohtaiset ja koulukohtaiset perusindikaattorikuviot. 3) Kuntakohtaiset ja koulukohtaiset indikaattorikoosteet oppilashuollon tueksi. 4) Kuntakohtaiset indikaattorikoosteet kunnallisen päätöksenteon tueksi. 5) Kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. a Kouluterveyskyselyn internet-sivu on www.thl.fi/kouluterveyskysely. b SOTKAnetin internet-sivu on www.sotkanet.fi. THL 2013 7 Kouluterveyskysely 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 19.3.2014 Liitteet Sivu 19/262
Edellä mainittu materiaali lähetetään THL:sta kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa eteenpäin mm. koulujen ja oppilaitosten rehtoreille, kunnan päättäjille sekä kunnan eri hallinnonaloille ainakin sosiaali- ja terveystoimeen ja opetus- tai sivistystoimeen sekä Kouluterveyskyselyn hyödyntämisestä vastaavan työryhmän jäsenille, mikäli sellainen kunnassa on. Kuntaraportissa nuorten hyvinvointia kuvataan 42 indikaattorilla, jotka on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, koettu terveys, terveystottumukset ja kokemus oppilas- ja opiskelijahuollon tuesta. Osa indikaattoreista perustuu kyselyn yksittäisiin kysymyksiin ja osa on muodostettu useasta kysymyksestä. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi pylväskuviota. Ensimmäisessä kuviossa esitetään kunnassa vuosina 2004 2013 tai 2005 2013 tapahtunut kehitys. Jos kunta on osallistunut kyselyyn ennen vuotta 2004, on aiempien vuosien pylväät jätetty pois. Pylväiden määrä on rajattu korkeintaan viiteen osallistumisvuoteen kuvioiden luettavuuden takia. Pylväitä voi olla vähemmän kuin viisi, jos indikaattorin kuvaamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi tai jos kunta ei ole osallistunut kyselyyn kaikkina vuosina. Toisessa kuviossa esitetään vuodelta 2013 kunnan tulokset sukupuolen mukaan sekä vertailutulokset maakunnasta ja koko maasta. Kuntaa ja koko maata koskevien pylväiden päähän on merkitty näkyviin myös prosenttiosuus. Sukupuolen mukaiset tulokset esitetään vain, jos kunnassa on vastannut vähintään 30 poikaa ja tyttöä. Kuvioiden alatunnisteessa kerrotaan, mitä luokka-asteita tai opiskeluvuosia tulokset koskevat. Vastanneiden lukumäärät ilmoitetaan kuvioiden selitteessä sulkeiden sisällä. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa. Kunta saa vastaavanlaiset indikaattorikuviot myös jokaisesta kunnassa sijaitsevasta koulusta. Peruskoulujen ja lukioiden tuloksissa vertailutietoina ovat kunta ja maakunta. Kunnan poliittisia päätöksentekijöitä varten kuntaraportin indikaattoreista on valittu kymmenen keskeistä kuntakohtaista indikaattoria, joista esitetään sekä muutoskuvio että vertailukuvio. Oppilas- ja opiskelijahuollon käyttöön on valittu 88 indikaattoria. Indikaattorit esitetään sekä kuntaettä koulukohtaisesti. Nämä indikaattorit on jaettu 11 ryhmään: fyysiset työolot, työilmapiiri ja osallisuus, koulutyön kuormittavuus, kouluruokailu, kiusaaminen ja häirintä, sosiaaliset suhteet, tupakointi, terveystottumukset, koettu terveys ja kokemus oppilas- ja opiskelijahuollon tuesta sekä myönteisesti esitettyjä indikaattoreita. Myös tähän koosteeseen tehdään jokaisesta indikaattoriryhmästä kaksi kuviota: muutoskuvio ja vertailukuvio. Indikaattorikuvioiden lisäksi kunta saa jakaumataulukot kaikista kysymyksistä vuodelta 2013. Ne esitetään sukupuolen mukaan sekä koko kunnan tasolla. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot maakunnasta ja koko maasta. Vastaavanlaiset taulukot esitetään myös kunnan jokaisesta peruskoulusta tai lukiosta. Niitä verrataan kuntaan ja maakuntaan. KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskysely hyvinvointijohtamisen tukena kunnassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on väline, jolla kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä ohjataan, johdetaan ja kehitetään c. Suunnitelmaa varten kunta tarvitsee seurantatietoa oman kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen kehityksestä. Lisäksi kunta voi tarvita tätä tietoa esimerkiksi hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Kouluterveyskyselystä kunta saa säännöllisesti tietoa 14 20-vuotiaiden kuntalaisten hyvinvoinnista. Kunta voi tilata laajan maksullisen tietopaketin omista tuloksistaan. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetissä on saatavilla veloituksetta parikymmentä keskeistä kuntakohtaista indikaattoria Kouluterveyskyselystä. Osa näistä indikaattoreista c Lastensuojelulaki (417/2007) Kouluterveyskysely 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 8 19.3.2014 THL 2013 Liitteet Sivu 20/262