Kalastuslaista ja sen muutostarpeista Suomessa Veli-Matti Kaijomaa Kalatalouspäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus
Suomen nykyinen kalastuslaki astui voimaan vuoden 1983 alusta. Tuolloin uudistuksen tavoitteena oli edistää kalavarojen tehokkaampaa käyttöä. Vanhan lain (1952) kalakantoja suojelevasta asenteesta pyrittiin pääsemään tilanteeseen, jossa kalavaroja hyödynnettäisiin mahdollisimman monipuolisesti.
Lakiin säädettiin uusina hallinnon tasoina kalastusalueet (220) ja alueviranomaiset (11 TE-keskus, ELY-virasto). jokamiehen oikeuksia parannettiin (pilkintä ja ongintaoikeus myöhemmin lisättiin läänikohtainen viehekalastuslupa järjestelmä pykäliä, jotka tukivat ammattimaista kalastusta
Kalastuslaki ja asetus koskevat luonnonvesillätapahtuvaa kalastusta. Luonnonvedet on määritelty lain 117 :ssä. Luonnonvesillä tarkoitetaan kalastuslaissa vesistöjä ja niitä pienempiä luonnollisia vesiuomia.
Keskeinen tavoite Kalastuslain 1 pykälässäon määritelty (biologinen) tuottavuustavoite ja toisaalta kalakantojen suojelutavoite. Nykyisin on yleisesti käytössä käsite kestävä kalastus (sustainable fishing).
Päätäntävaltaa käyttävät organisaatiot Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluuvesialueen omistajalle, jollei laissa muuta säädetä. Kalavedet ovat Suomessa usein yhteisomistuksessa ja osakkaiden muodostama vesialueen osakaskunta (entinen kalastuskunta) on tällöin vesialueen omistaja
Osakaskunnantulee, jollei jokin asia kuulu kalastusaluehallinnon alaan tai viranomaisen käsiteltäviin, järjestää alueellaan kalastuksen harjoittaminen ja kalakannan hoito
Kalastusalue Kalatalouden edistämistäja muiden 1 :ssä tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamista varten vesialueet jaetaan niiden omistussuhteista sekä kunnallisesta ja valtionhallinnollisesta jaotuksesta riippumatta kalastusalueisiin. Kalastusalueella on velvollisuus laatia alueensa kalataloutta koskeva käyttö-ja hoitosuunnitelma ja sillä on tiettyjä oikeuksia tehdä rajoituspäätöksiä.
Kalastusalueen toimielimen jäsen ja toimihenkilö toimii tämän lain mukaisissa hallinto-ja valvontatehtävissä virkamiehen vastuulla
Maa-ja metsätalousministeriö ja TE-keskus Valtion kalataloushallintoa hoitaa maa-ja metsätalousministeriö. Kalatalouden aluehallintoviranomaisina toimivat TEkeskukset ja ne toimivatkalastusasioiden osalta maa-ja metsätalousministeriön kala-ja riistaosaston ohjauksessa.
MMM ja TE-keskuksella on sisävesillä varsin rajatut mahdollisuudet määrätä kalastuksesta. Merialueella päätäntävaltaa on enemmän kylien ulkopuolisilla vesillä. Hallinnon rooli on neuvova, ohjaava, kehittävä (ohjelmat, strategiat), valvova, rahoittava.
Vuonna 2008 Suomessa käynnistyi kalastuslain uudistus.
Hallitusohjelma: Käynnistetään kalastuslain kokonaisuudistus, jossa huomioidaan erityisesti vaelluskaloihin liittyvä kokonaisuus sekä ammattikalastuksen toimintaedellytykset
Nykyinen laki ei enää vastaa tämän päivän tarpeita, koska: kalastus on muuttunut paikallisesta lähivesien kalastuksesta liikkuvaksi vaelluskalakannat tulee ottaa paremmin huomioon kalastusmatkailu yleistyy pyyntimenetelmät kehittyvät ja muuttuvat. laki on monilta osin vaikeaselkoinen laki ei tue riittävästi ammattikalastuksen harjoittamista. lain vaikeaselkoisuus voi vieraannuttaa kansalaisia perehtymään sääntöihin
muutostyössä kiinnitettävä erityistä huomiota kalastuksen sääntelyjärjestelmän selkeyteen ja kustannusvaikutusten kohtuullisuuteen; yhteiskunnan ja perustuslain muutoksista aiheutuneeseen tarpeeseen tarkistaa kalastuslain säännöksiä; uusimpaan kansainväliseen kalatalous-ja ympäristöoikeuteen sekä Euroopan yhteisön lainsäädäntöön ja ohjausjärjestelmiin; kalataloutta sivuavaan kansalliseen lainsäädäntöön;
Tavoitteena avoin valmistelu, laajassa Yhteistyössä Hanketta voi seurata osoitteessa: www.mmm.fi/kalastuslaki Sivuilta löytyy mm. hankkeen käynnistysseminaarin esitelmät ja asiasta ennakkoon annetut lausunnot. Sivustoa päivitetään hankkeen etenemisen mukaan. Osana valmistelutyötä pidetään pidetäänalueellisia tiedotustilaisuuksia.
KIITOS!