Tilintarkastajan huomiot ja analyysit ovat elintärkeitä johdolle Osinkoverotuksen muutosesityksiä Miten yritystä voi terveyttää?
PÄÄKIRJOITUS Toimitusjohtajan katsaus Tuokko Tilintarkastus Oy on ollut lokakuusta 2009 alkaen osa maailmanlaajuista riippumattomien tilintarkastusyhteisöjen Praxity -liittoutumaa. Praxity on luotu nimenomaan globalisoituvan liiketoiminnan ja taloushallinnon tarpeisiin. Tämän vuosikymmenen ensimmäinen Tuokkonen käsittelee ajankohtaisia teemoja muun muassa osinkoverotuksesta ja käytännön neuvoja taloudellisten haasteiden parissa oleville yrittäjille. Erityiskysymyksenä on artikkeli konkurssipesän verotukseen liittyvistä näkökohdista. Tilintarkastajan tehtävistä on tullut jatkuvasti vaativampia. Samalla tilintarkastajan ammattitaidon hyöty yritykselle on kasvanut jos sitä vain osataan hyödyntää oikein. Kuten Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja Clas Palmberg tässä numerossa toteaa, tilintarkastajan ei tule olla pelkästään kirjanpidon ja taloudellisen raportoinnin osaaja ja tietojen varmentaja. Aktiivinen asiakassuhde edellyttää, että tilintarkastaja seuraa läheltä yrityksen asioita ja tarttuu ripeästi esiintulleisiin kysymyksiin. Vaikka tilintarkastajan rooliin ei kuulu osallistuminen asiakasyritystä koskevaan päätöksentekoon, voidaan tilintarkastajan osaamista hyödyntää muun muassa best practice asioissa ja asiakasyrityksen riskienhallinnassa. Tilintarkastaja voi oman asiantuntemuksensa perusteella kertoa oman näkemyksensä suunniteltuihin toimenpiteisiin liittyvistä riskeistä ja mahdollisista muista ongelmista. Johto voi näin testata suunnitelmiaan ja tarvittaessa muokata niitä. Tilintarkastaja voi toimia myös ns. unilukkarin roolissa esimerkiksi tilanteessa, jossa yhtiön johto ei vielä ole kiinnittänyt kriittiseen asiaan huomiota. Näin hän pyrkii osaltaan varmistamaan, että korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman aikaisin. Tavoitetilanteessa tilintarkastaja siis ennakoi tulevia asioita ja tuo ne aktiivisesti asiakkaan johdon tietoon Me Tuokolla haluamme toimia edellä kuvatun mukaisesti ja auttaa asiakkaitamme selviämään menestyksekkäästi kaikissa tilanteissa. Vaikeutuneesta markkinatilanteesta huolimatta Tuokko Tilintarkastus Oy:n liiketoiminnan suotuisa kehitys 31.12.2009 päättyneellä tilikaudella jatkui ja liiketoimintavolyymi pysyi 14 prosentin kasvuvauhdissa. Liikevaihto oli noin 5,6 miljoonaa euroa ja kannattavuus kehittyi tilikaudella myönteisesti. Yhtiön liikevaihto on kasvanut viiden viimeisen tilikauden aikana keskimäärin 24 prosenttia vuodessa. Yhtiön palveluksessa työskenteli tilikauden päättyessä 56 henkilöä. Lisätietoja on saatavissa taloudellisesta katsauksesta yhtiön kotisivuilla. Toimintaorganisaatiossamme ei tilikauden aikana tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiöllä on edelleen kuusi omaa toimipistettä, jotka palvelevat paikallisten asiakkaiden lisäksi myös valtakunnallisia asiakkaitamme. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Jyväskylässä, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Tuokko Tilintarkastus Oy on ollut lokakuusta 2009 alkaen osa maailmanlaajuista riippumattomien tilintarkastusyhteisöjen Praxity -liittoutumaa. Praxity on luotu nimenomaan globalisoituvan liiketoiminnan ja taloushallinnon tarpeisiin. Voimme liittouman ansiosta toimia kilpailukykyisesti asiakkaamme tukena missä tahansa maailman kolkassa ja auttaa asiakastamme 2 TUOKKONEN 1/10
menestymään kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Praxity on kansainvälinen voittoa tavoittelematon Belgian lain mukaan organisoitu yhteenliittymä, jonka hallinnollinen toimisto on Lontoossa. Vuonna 2007 perustettu Praxity on nopeasti kasvanut maailman kahdeksanneksi suurimmaksi tilintarkastuspalveluja tuottavaksi yhteenliittymäksi. Praxityllä on markkinaosuudeltaan vahvoja jäsenyrityksiä muun muassa useissa Euroopan valtioissa. Eräänä merkittävänä päätöksentekoomme vaikuttavana seikkana Praxityyn liittymisessä oli se, että eräät lähialueilla toimivat tärkeät pitkäaikaiset yhteistyökumppanit olivat aiemmin tehneet vastaavan päätöksen Praxityyn liittymisestä. Halusimme jatkaa asiakkaidemme kannalta hyväksi osoittautunutta yhteistyötä näiden paikallisesti vahvojen tilintarkastusyhtiöiden kanssa. Vuosi 2010 näyttää alkaneen vakiintuneella tavalla. Vaikka kovin merkittäviä muutoksia keskeisiin taloussäännöksiin ei viime aikoina ole tullut, pitänevät muun muassa verotilin käyttöönotto vuoden 2010 alusta ja muut ennakoidut veromuutokset sekä yhteisölakihankkeet yllä neuvontapalveluiden tarvetta. Kiitän lämpimästi asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme meitä kohtaan viime vuonnakin osoitetusta luottamuksesta. Kiitän myös henkilöstöämme vahvasta sitoutumisesta yhtiön toimintaan. Toivotan kaikille lukijoillemme aktiivista ja aurinkoista kevättä! Terveisin, Seppo Suontausta Toimitusjohtaja, KHT AJANKOHTAISTA Nimityksiä KTM, KLT Jonna Jalassola on nimitetty 1.2.2010 alkaen tilintarkastusassistentiksi Helsingin toimipisteeseen. KTM, KLT Tuija Suomalainen on nimitetty 1.2.2010 alkaen tilintarkastusassistentiksi Lappeenrannan toimipisteeseen. Tuokon henkilökunta KHTyhdistyksessä vuonna 2010 KHT Seppo Suontausta - hallituksen jäsen ja erityistoimeksiannottyöryhmä KHT Ilari Hakala - tilintarkastustoimikunta KHT Eija Selenius - kirjanpitotoimikunta KHT Jari Miikkulainen - SMEtoimikunta VT Tom Hoffström - verotyöryhmä Muut luottamustoimet HTM, KLT Mirja Saarnia - HTM- Tilintarkastajat ry:n hallituksen jäsen ja VALAn jäsen Tuokko Tallinna muutti uusiin tiloihin Tuokko Oü:n toimisto muutti 28.12. uusiin toimitiloihin Tallinnassa. Uudet tilat ovat valmistuneet vuoden 2009 lopulla, joten toimisto pystyttiin suunnittelemaan seinien sijoittelua, pintamateriaaleja ja värejä myöten työntekijöille sopivaksi. Uudessa Delta Plaza talossa toimii myös muita kansainvälisiä yrityksiä, kuten Pohjola Bank (OP Pohjola) ja LG. Tuokko Oü työllistää tällä hetkellä 14 talous- ja palkkahallinnon työntekijää. Yrityksen asiakaskunta muodostuu pääosin yrityksistä, joiden omistus tai rahoitus on ulkomaisissa käsissä. Palveluvalikoimaan kuuluvat kirjanpitopalvelut, lakipalvelut, tilintarkastuspalvelut sekä yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut. Lisätietoja Tuokko Oü:n palveluista löydät osoitteesta www.tuokko.fi. TUOKKONEN 1/10 3
AJANKOHTAISTA Talvisodan päättymisestä 70 vuotta Yrjö Tuokko kanslianeuvos, Suomen Veteraaniliiton neuvottelukunnan jäsen Tämän asiakaslehtemme ilmestymispäivä on 13.3. Tämä päivämäärä on sama kuin talvisotamme päättymispäivä 70 vuotta sitten. Talvisota ja siinä saavutettu torjuntavoitto on yksi merkittävimmistä itsenäisyytemme kulmakivistä. Voidaan jopa sanoa, että ilman talvisodassa saavutettua torjuntavoittoa Suomen asema itsenäisenä valtiona olisi todennäköisesti menetetty. Tämä käy selvästi ilmi mm. Molotov-Ribbentrop sopimuksessa sovitusta etupiirijaosta, jossa Suomi yhdessä Baltian maiden ja osan Puolasta kanssa oli ryhmitetty Neuvostoliiton etupiiriin. Joukossamme elää yhä edelleen yli 60 000 sotiemme veteraania. Vuosittain tämä joukko hupenee 5000-6000 henkilöllä ja kymmenen vuoden päästä tämä sankarijoukko on poistunut keskuudestamme. Veteraanien iltasoitto on soinut viimeisen kerran. Asia, jonka eteen meidän kaikkien, ylimmästä poliittisesta päätöksentekotahosta lähtien, on syytä talvisodan päättymisen muistovuonna pysähtyä; olemmeko maksaneet veteraaneille sen kunniavelan, jonka olemme jääneet heille velkaa? Veteraanien edut ovat varsin vaatimatonta luokkaa ja lisäksi niissä on paljon kuntakohtaisia eroja. Kunniavelka on sellainen velka, ettei sen maksamatta jättämistä voida perustella varojen puutteella. Kunniavelka maksetaan aina. Kysymys on vain siitä, mieltääkö velallinen velkansa kunniavelaksi. Mieleeni nousee muutama kuukausi sitten TV:ssä näkemäni erään haavoittuneen veteraanin haastattelu. Tuossa haastattelussa kuvastui hänen katkeruutensa seuraavissa sanoissa: meille on sanottu vielä 80-luvulla, että oma syynne, mitäs menitte sinne. Ikäänkuin meillä olisi ollut muita vaihtoehtoja. Sanat kertovat paljon, eikä tämä veteraani varmasti ole tuntoineen ainoa. Veteraanit, maan hiljainen joukko, ansaitsee jäljellä olevina elinvuosinaan täydellisen ja turvatun täysihoidon. Siihen tällä pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla on varmasti varaa ja sen se on myös veteraaneille velkaa. Tuokko isännöi Praxity Nordic regional meeting- seminaaria Helsingissä Praxityn Nordic Regional meeting järjestettiin 18.-19.2.2010 Helsingissä Kalastajatorpalla. Kokoukseen osallistui edustajia Praxityn Pohjois-Eurooppalaisista jäsenyrityksistä. Kokouksessa keskityttiin kansainvälisten asiakkaitten tarpeisiin luotujen menettelytapojen kehityshankkeisiin. Kokouksessa yhtenä esiin nousseena ajankohtaisena asiana oli lisäksi pakolliseen lakisääteiseen tilintarkastukseen velvoittavien kokorajojen nostoon liittyvät lakihankkeet muun muassa Ruotsissa ja Tanskassa sekä mahdollisuuksiin tarjota vaihtoehtoisia tilintarkastus- ja varmennuspalveluita asiakasyrityksille kokorajat alittavissa yrityksissä. 4 TUOKKONEN 1/10
TILINTARKASTUS Tilintarkastajan huomiot ja analyysit ovat elintärkeitä johdolle Oy Woikoski Ab on vuonna 1882 perustettu kaasuntuottaja sekä kaasu- ja kemianteollisuuden uranuurtaja. Yritys valmistaa ja markkinoi teollisia ja lääkkeellisiä kaasuja sekä niihin liittyviä laitteistoja ja järjestelmiä. Woikoski on Suomen vanhin kaasualan yritys. Kotimaan lisäksi yrityksellä on vientiä Venäjälle, Baltian maihin ja muihin EU-maihin.Yrityksen liikevaihto on noin 40 miljoonaa euroa ja se työllistää yli 100 henkilöä.yrityksen omistus on edelleen Palmberg -perustajasuvun käsissä. Haastattelimme yrityksen toimitusjohtaja Clas Palmbergiä ja kysyimme hänen näkemyksiään tilintarkastukseen yrityksen näkökulmasta sekä Suomen tämän hetkisestä taloustilanteesta. Woikosken heliumlaitos on yksi maailman moderneimmista. Heliumlaitoksessa käsitellään heliumia sekä kaasumaisessa että nestemäisessä muodossa. TUOKKONEN 1/10 5
TILINTARKASTUS Tilintarkastus on viime aikoina ollut useiden muutosten kohteena, on mm. luovuttu johdon vastuuvapautta ja voitonjakoa koskevista lausumista. Mikä on mielipiteenne tämän suuntaisesta tilintarkastuskäytännön kehityksestä? Usein tuntuu, että lait,asetukset ja säädökset ikään kuin tippuvat taivaasta ilman, että niistä olisi etukäteen keskusteltu, saatikka ne olisi lähetetty asianosaisille lausuntokierrokselle. Tämä koskee vero- ym. lakeja ja asetuksia, mutta myös kirjanpitolakia ja tilintarkastusta, jossa otetaan mallia esim. Yhdysvalloista kyseenalaistamatta mitään ja ottamatta huomioon kansallisia piirteitämme ja omistajatahon tarpeita. Lausunto vastuuvapaudesta ja osingonjaosta tulisi olla yksi tilintarkastajan tekemän tilintarkastuksen tärkeimmistä johtopäätöksistä. Koko asia tuntuu vastuun pakoilemiselta ja/tai vastuun upottamisesta lainsäädäntöön, joka niin kuin hyvin tiedämme, on aina tulkinnanvarainen. Mitä pidätte omistajien ja johdon näkökulmasta tilintarkastuksen tärkeimpinä tehtävinä eli mitä omistaja ja johto odottavat tilintarkastukselta? Tilintarkastaja valvoo omistajien etua, mutta myös lain ja hyvän hallintotavan noudattamista. Tämä tarkoittaa, että myös johdon toiminta joutuu tarkasteluun. Tämä ei suinkaan ole negatiivista myöskään johdon näkökulmasta, koska missäpä muualla johdon onnistumista arvioitaisiin tasapuolisesti. Tilintarkastajan huomiot ja analyysit ovat elintärkeitä johdolle, eikä hallituskaan pysty toimimaan tehokkaasti ilman tilintarkastajan tekemiä analyysejä. On kuitenkin aina muistettava, että tilinpäätös on historiaa jo syntyessään ja yritysjohdon ja hallituksen tulee elää tulevaisuudessa. Juuri siinä hyvä tilintarkastaja, joka myös näkee tulevaisuuden, erottuu. Suomessa ollaan jälleen tekemässä laajempaa veroremonttia. Mitä mieltä olette Suomessa noudatetusta veropolitiikasta, kun sitä tarkastellaan yrittäjän näkökulmasta? Laman yllättäessä 90-luvulla yritykset olivat nurinkurisen verotuksen takia melkein täysin ilman kertynyttä omaa pääomaa eli yrityksillä ei ollut riskinsietokykyä, mikä näkyi valtavassa konkurssiaallossa. Pakon edessä tehtiin siinä vaiheessa dramaattisia veronalennuksia, jotka välittömästi johtivat uuteen nousuun. Yhteisövero laski 50 %:sta 25 %:iin ja osinkojen Ilmakaasutehdas tuottaa happea, typpeä ja argonia sekä teollisuuden että terveydenhuollon tarpeisiin. 6 TUOKKONEN 1/10
Kuvassa Oy Woikoski Ab:n toimitusjohtaja Clas Palmberg. verotus n. 75 %:sta 25 %:iin. Aikaisemmalta ajalta muistan elävästi erään yhtiökokouksen, jossa muuan osakkeenomistaja kielsi johtoa kehittämästä tai laajentamasta yritystä, koska se vain tietäisi vielä hurjempia veroja hänelle omaisuusveron takia, jota ei mitkään osingot pystyneet peittämään. Verotus ei oikene ennen kuin ymmärretään se, että verotuksen tehtävänä on pelkästään riittävien varojen kerääminen valtiolle yhteisten menojen kattamiseksi pitkällä ajanjaksolla. Pitkä ajanjakso tarkoittaa sitä, että työllisyyttä ja yritteliäisyyttä on edesautettava eli lypsävää lehmää ei saa tappaa vaan sitä on vaalittava. Tämä saadaan aikaan matalalla veroprosentilla, joka todistettavasti johtaa suurempaan verokertymään. Veroprosentti ja verokertymä ovat käänteisiä, mikä on todistettu käytännössä mm. yhteisöveron puolittamisella 90-luvulla, alkoholiveron laskulla, autoveron laskulla ym. Kaikki edellä mainitut toimenpiteet toivat valtion kassaan ennennäkemättömän määrän varoja. Poliittisten intohimojen sisällyttäminen verolakeihin estää varojen kertymistä. Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen tasa-arvo sekä muut poliittiset päämäärät voidaan, ja tuleekin, erikseen toteuttaa niiden varojen avulla, jotka on saatu järkevällä johdonmukaisella verolainsäädännöllä vailla poliittisia intohimoja. Mikäli jokainen itseään kunnioittava puolue alkaa toteuttaa ideologiaansa verolainsäädännön kautta, joudumme juuri siihen tilanteeseen, jossa nyt olemme. Lainsäädännöllä voidaan kaikki tuhota tai kaikki mahdollistaa. Voimme vaikka verrata Suomea ennen ja jälkeen elinkeinovapauden sallimista 1800-luvun lopun suuriruhtinaskunnassa. Yritysten voittoa pitäisi verottaa pelkästään ja vasta kun se otetaan ulos yrityksestä. Lisäksi nykyjärjestelmällä kotimainen ja ulkomainen omistus ovat eri asemassa, koska maasta vietäviä varoja ei veroteta toista kertaa. Elääkö Suomi mielestänne yli varojen? Raju ja yhä kiihtyvä velkaantuminen osoittaa yli varojen elämisen, joka omalta osaltaan johtuu pitkäaikaisten jatkuvien virhepäätösten tekemisestä. Virheratkaisut ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hallinto on täysin ylimitoitettu, elättäjien määrä suhteessa elätettäviin kestämätön, byrokratia uuvuttava, verotus tappava sekä kaiken lisäksi rahat loppuneet - paitsi lainaraha - niin kauan kuin sitä riittää. Jo ennen 80-lukua räätälöitiin ns. eläkeputki, joka palveli suuryritysten epäonnistunutta rekrytointipolitiikkaa samoin kuin joustamattomia työehtosopimuksia, siirtämällä työkykyisiä hieman yli 50-vuotiaita pysyvästi pois tilastoista ja työelämästä. Kun sitten 2009 havahduttiin tosiasiaan, että lyhyet työurat ja työkykyisten siirtäminen ennenaikaisesti eläkkeelle, olivat yksi lisävelkaantumisemme suurimmista syistä, yritetään nyt korjata vääristymää pakon edessä. Kuitenkin maan hallitusta mahtavammat osapuolet ovat estäneet kajoamisen saavutettuihin etuihin tietoisesti ummistaen silmänsä siltä tosiasialta, että näiden etujen vaatimat rahavarat on syöty jo ajat sitten. Voi kysyä onko valta oikeissa käsissä? Valtion ja kuntien ylimitoitettua hallintoa on yritetty keventää pakollisilla kuntaliitoksilla samalla luoden yhä uusia turhia vakansseja toimettomiksi jääneille viranhaltijoille, joilla on kunnallinen viiden vuoden irtisanomissuoja. Kuntalaisten kustannuksia on näin lisätty, kunnallisia päätöksiä etäännytetty, byrokratiaa lisätty ja läpinäkyvyyttä heikennetty. Nyt huudetaan palvelusektoria apuun korvaamaan heikon tuottavuuden aiheuttamaa valmistavan teollisuuden ulosliputusta. Mutta - emme elä auttamalla takkia toistemme päälle. Mitä harrastatte vapaa-aikananne ja jääkö Teille vapaa-aikaa yrityksen johtamisen ohessa? Aikahan on uusiutuva luonnonvara, joten yrityksen johtamisen lisäksi minulla on ollut aina todella paljon harrastuksia laidasta laitaan ja olen kiinnostunut ja utelias melkein kaikesta. Olen mm. osakkeenomistajana ja lentäjänä Utin Lento Oy:ssä, joka suorittaa vaativaa lentotoimintaa puolustusvoimille ja muita erityislentoja, kuten malminetsintää matalalla lentäen. Viimeksi mainitussa toteutuu myös se lentämiseen liittyvä humoristinen toteamus; lennetään matalalla ja hiljaa. TUOKKONEN 1/10 7
VEROTUS Osinkoverotuksen muutosesityksiä Tom Hoffström, Vero-osaston johtaja, Tuokko Tilintarkastus Oy Osinkoverotusta ollaan muuttamassa kovalla kiireellä. Verotuksen kehittämistyöryhmä on julkaissut vaihtoehtoja uudistaa osinkoverotusta. Seuraavassa käsitellään näitä eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutusta listaamattomien yrityksen ja osakkaiden verotukseen. Julkisuudessa nyt esitetyt vaihtoehdot osinkoverojärjestelmän muutoksiksi eivät kuitenkaan välttämättä ole niitä, joiden joukosta aikanaan uusi osinkoverojärjestelmä valitaan. Nykyinen järjestelmä Nykyisessä järjestelmässä yritys maksaa tuloksestaan 26 %:n yhtiöveron. Osakkaana olevan luonnollisen henkilön listaamattomasta yrityksestä saama osinko verotetaan joko pääoma- tai ansiotulona. Osinko on osakkaalle pääomatuloa yrityksen nettovarallisuudelle laskettavan 9 %:n tuottoa vastaavaan määrään saakka. Tästä pääomatulo-osingosta on saajana olevalle luonnolliselle henkilölle verovapaata tuloa enintään 90 000 euroa. 90 000 euroa ylittävältä osalta pääomatulo-osingosta 70 % on pääomatuloa ja loppuosa verovapaata pääomatuloa. Ansiotulo-osingosta (nettovarallisuudelle laskettavan 9 %:n tuottoa ylittävä osuus osingosta) 70 % on veronalaista ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Nykyjärjestelmässä osinko on yhdenkertaisen verotuksen piirissä, mikäli osinkoa jaetaan enintään nettovarallisuudelle lasketun 9 %:n tuottoa vastaava määrä. Yrityksen nettovarallisuuden ollessa 200 000 euroa, yrityksen tuloksen ollessa 100 000 euroa ja osakkaan nostaessa nettotuloksen eli 74 000 euroa osinkona, on kokonaisverorasitus noin 36,4 %. 500 000 euron nettovarallisuudella osingon kokonaisverorasitus on noin 29,9 %. Kokonaisverorasituksessa on huomioitu yrityksen maksama vero 26 %, osakkaan maksama valtion tulovero ja 17,5 %:n kunnallisvero. Esitetyt vaihtoehdot Verotuksen kehittämistyöryhmä on esittänyt neljää eri vaihtoehtoa tulevaksi osinkoverojärjestelmäksi. Laskelmissa on huomioitu vuoden 2010 valtion tulovero ja kunnallisvero 17,5 %. Verokohtelu on sama listaamattomissa ja listatuissa yhtiöissä saadun osingon osalta lukuun ottamatta mukailtua nykymallia, jossa verotus on erilainen riippuen onko yhtiö listattu vai ei. Klassinen järjestelmä Tässä vaihtoehdossa yhteisöverokanta alennetaan 22 prosenttiin ja osakkaan saamia osinkoja verotetaan aina pääomatulona (vero% 30). Saadut osingot lisätään huojentamattomina osakkaan veronalaiseen pääomatuloon, josta vähennetään, kuten nykyäänkin, tulonhankkimismenot ja korkomenot. Nykyistä yritysten nettovarallisuutta ei tässä vaihtoehdossa huomioida millään tavalla. Klassisessa järjestelmässä yritys maksaa 100 000 euron tuloksesta veroa 22 000 euroa. Osakkaalle maksettavasta nettotuloksesta, 78 000 euroa, osakas saa käteen 54 600 euroa. Vaihtoehdon kokonaisverorasitus on siten 45,4 %. Mukautettu klassinen malli Malli on muilta osin sama kuin Klassinen malli, mutta omistajayrittäjille kohdennetaan kevennetty osinkoverotus. Yhteisöverokanta alenee 22 prosenttiin ja osakkaan saamia osinkoja verotetaan pääomatulona (vero% 30). Yrityksessä työskentelevän, perheensä kanssa enemmistön yrityksestä omistavan yrittäjän osinko verotetaan 30 000 euron määrään asti pääsääntöä kevyemmin. Tästä osingosta 35 prosenttia olisi verotettavaa pääomatuloa ja loppuosa verovapaata (30 000 euroon asti). Myös tässä vaihtoehdossa yritys maksaa 100 000 euron tuloksesta veroa 22 000 euroa. Osakas maksaa 78 000 euron osingonjaosta veroa 17 550 euroa, jolloin osingon kokonaisverorasitus on 39,6 %. 8 TUOKKONEN 1/10
VEROTUS Mukailtu nykymalli Y h t e i s ö v e r o k a n t a a l e n e e 2 2 prosenttiin. Pääomatulojen ver o k a n t a n o u s e e 3 0 p r o s e n t t i i n. Tässä vaihtoehdossa yrityksen nettovarallisuus vaikuttaa osingosta menevän veron määrään. Osinko jaetaan pääomaja ansiotulo-osuuksiin. Pääomatuloosuudesta 35 prosenttia olisi veronalaista pääomatuloa ja ansiotulo-osuudesta 70 prosenttia veronalaista ansiotuloa. Pääomatulo-osuus laskettaisiin siten, että nettovarallisuus kerrotaan korkoprosentilla, joka sidotaan pitkään valtionlainakorkoon. Laskelmissa korkona on käytetty 3,5 %:ia. Esimerkiksi yrityksen nettovarallisuuden ollessa 200 000 euroa, osingon pääomatulo-osuus olisi 7 000 euroa. Osakkaan verotettava pääomatulo olisi 2 450 euroa (35 % *7 000) ja 30 %:n pääomatulovero olisi 735 euroa. Yrityksen tuloksen ollessa 100 000 euroa, osakkaalle maksettavasta 78 000 euron nettotuloksesta 2 450 euroa olisi veronalaista pääomatuloa. Osingosta 49 700 euroa (71 000 euroa * 70 %) olisi verotettavaa ansiotuloa ja ansiotulovero% noin 29. Kokonaisverorasitus yrityksen 100 000 euron tuloksesta olisi noin 37,2 %. Tässä vaihtoehdossa osingon kokonaisverorasitus riippuu yrityksen nettovarallisuudesta ja siten osingon ansiotulo-osuuden määrästä. ACE-malli Tämä malli on henkilöverotuksen osalta samanlainen kuin Klassinen malli. Pääomatuloverokanta nousee 30 prosenttiin. Yhteisöverokanta säilyy nykyisessä 26 prosentissa, mutta yrityksen verotettavaa voittoa laskettaessa vähennetään yrityksen oman pääoman perusteella laskettava ACE-vähennys. Vähennyksen määrä lasketaan kertomalla yhtiön (korjattu) nettovarallisuus pitkää valtionlainakorkoa vastaavalla korolla (3,5 %). Miten valmistautua muutoksiin? Julkisuudessa esillä olleet vaihtoehdot kiristävät yritystulon kokonaisveroasetta useissa tilanteissa. Erityisesti kiristyisi yritykseen aikaisemmin jätettyjen voittojen kokonaisveroaste. Todennäköistä on, että myös luovutusvoittojen verotus tulee kiristymään. Muutokset tulevat todennäköisesti voimaan aikaisintaan vuonna 2011, todennäköisesti vasta myöhemmin. Osakkaiden onkin syytä selvittää hyvissä ajoin oman veroasiantuntijansa kanssa vaihtoehdot, joilla yrityksen voitonjaosta johtuva verotus saadaan mahdollisimman alhaiseksi. Vaihtoehtoina ovat mm. osingonjaon määrän optimointi, rahoitusrakenteen muutokset ja mahdolliset yritysjärjestelyt alhaisen luovutusvoittoverotuksen hyödyntämiseksi. TUOKKONEN 1/10 9
VEROTUS Konkurssipesien verotus Alpo Ronkainen, Tuokko Tilintarkastus Oy:n veroasiantuntija Konkurssipesien verotukseen liittyy useita asioita, jotka pesänhoitajan ja velkojien tulisi huomioida. Erityisesti arvonlisäverotukseen liittyvillä ratkaisuilla voi olla huomattava vaikutus konkurssi- ja massavelkojen määrään. Useimmiten parhaaseen lopputulokseen päästäisiin, jos verotukselliset näkökohdat otettaisiin huomioon jo ennen konkurssiin asettamista. Veronäkökohtien huomioiminen konkurssipesissä Konkurssipesän tulisi selvittää konkurssivelallisen harjoittaman toiminnan verotuksen oikeellisuus sekä itse konkurssin vaikutus verotukseen. Konkurssipesän olisikin syytä selvittää ainakin pääpiirteissään mahdolliset edellisten vuosien verotuksen virheellisyydet. Verotukseen voi hakea muutosta kunkin verolajin muutoksenhakuaikojen puitteissa. Konkurssipesän realisointien yhteydessä tapahtuu varsin usein omaisuuserien arvon alentumista siten, ettei arvojen alentuminen tule vähennettyä verotuksessa. Konkurssipesän tai konkurssiin ajautumassa olevan yrityksen tekemillä ratkaisuilla voi olla huomattava merkitys siihen miten omaisuuserien hankintamenot ja muu mahdollinen verotuksen kuluvarasto saadaan siirrettyä toiselle elinkeinoharjoittajalle. Onnistuneella verosuunnittelulla näitä eriä voidaan siirtää omaisuuden tai liiketoiminnan hankkijalle ja yrittää parantaa tätä kautta realisointitulosta. Kuhunkin tapaukseen sisältyy kuitenkin siinä määrin yksilöllisiä piirteitä, että tämän artikkelin laajuus antaa mahdollisuuden esittää vain keskeisimmät konkurssipesien verotukseen liittyvät näkökohdat. Tuloverotus Tuloverolain 19 :n mukaan konkurssipesä ei ole erillinen verovelvollinen eikä konkurssi muutoinkaan muuta verovelvollisen verotuksellista asemaa. Kuitenkin se osa veroista, joka johtuu konkurssipesän harjoittamasta elinkeinotoiminnasta, tulee konkurssipesän maksettavaksi. Konkurssipesälle voidaan siis maksuunpanna veroa vain sen itse harjoittamasta elinkeinotoiminnasta. Kaikesta muusta toiminnasta määrättävät verot ovat konkurssivelallisen velkaa, jotka Verohallinnon tulisi ottaa huomioon konkurssivalvonnassaan. Kun konkurssipesä realisoi pesässä olevaa liikeomaisuutta, kyseessä ei ole tuloverolain 19 :ssä tarkoitettu elinkeinotoiminnan jatkaminen. Elinkeinotoiminnan jatkamista ei ole myöskään, se, että konkurssipesä saa tuloja muusta kuin elinkeinotulolähteestä kuten esimerkiksi vuokratuloja kiinteistöstä (KHO:15.12.98 T:5340). Koska konkurssi ei muuta verovelvollisen verotuksellista asemaa, konkurssipesällä on oikeus vähentää konkurssivelallisen edellisten verovuosien tappiot tuloverolain 119 :n mukaisesti tulolähteittäin seuraavan 10 vuoden aikana sitä mukaa kuin tuloa mahdollisesti syntyy. Ongelmaksi vanhojen tappioiden vähentämisessä voi tulla ns. tulolähdekysymys, sillä oikeuskäytännön mukaan (KHO: 30.12.981, T:6257) esim. realisaatiosta saatujen varojen korkotuotot olivat velallisyhtiön henkilökohtaisen tulolähteen tuloa. Tästä tulosta ei voida vähentää mahdollisia elinkeinotoiminnan tappioita. Arvonlisäverotus Arvonlisäveroverolain 14 :n mukaan konkurssipesä on erikseen verovelvollinen elinkeinonharjoittajan konkurssiin asettamisen jälkeen itsenäisesti harjoittamastaan liiketoiminnasta. Ellei konkurssipesä jatka liiketoimintaa, on arvonlisäverovelvollisuuden päättyessä konkurssivelallisen hallussa tuolloin olleista tavaroista ja palveluista ilmoitettava suoritettavana verona ns. loppuvaraston vero oman käytön verotusta koskevien arvonlisäverolain 21 ja 22 :n säännösten mukaan. Konkurssipesä voi myös hyödyntää arvonlisäverolain 174 :n sallimaa mahdollisuutta arvonlisäverovelvollisuuden lopettamispäivän siirtämiseen. Tällöin pesä luovuttaa hyödykkeet arvonlisäve- 10 TUOKKONEN 1/10
rollisina. Hyödykkeen ostaja saa tehdä konkurssipesästä tehdystä hankinnasta ostovähennyksen yleisten vähentämisedellytysten puitteissa. Realisoinneista suoritettavat arvonlisäverot ovat tällöin konkurssipesän massavelkaa, mutta arvonlisäverojärjestelmän luonteen mukaisesti ostajalle vyörytettyä veroa. Jos konkurssipesä jatkaa liiketoimintaa, päättyy konkurssivelallisen arvonlisäverovelvollisuus konkurssiin asettamishetkellä. Päätös liiketoiminnan jatkamisesta voi siten TERVEYTTÄMINEN vaikuttaa velkojien keskinäiseen asemaan. Jotta toimenpiteiden taloudelliset vaikutukset tiedettäisiin, olisi arvonlisäverotukseen liittyvät kysymykset syytä selvittää heti velallisen konkurssiin asettamisen jälkeen. Miten yritystä voi terveyttää? KTT Kai Järvikare, Tuokko Tilintarkastus Oy:n CFOpalveluiden johtaja, antaa muutamia hyviä neuvoja taloudellisten haasteiden parissa painiville yrityksille. Tilintarkastustoimisto ja tilitoimisto voivat auttaa Niille, jotka ovat hukkumassa työn paljouteen tai osaamista ei muutenkaan ole paperiasioissa, on hyvä tietää, että tilitoimisto voi ottaa koko yrityksen taloushallinnon hoitaakseen. Tärkeää on, että toimistot ovat laadukas, sillä toimistojen uskottavuus on laadun tae viranomaisiin päin. Tilintarkastustoimistoilla ja tilitoimistoilla on rahanarvoista osaamista esimerkiksi verotukseen liittyvissä kysymyksissä. Onko yrityksen pääoma vielä tallella? On paljon yrittäjiä, jotka eivät seuraa yrityksensä taloustilannetta. Osakeyhtiön hallituksen jäsenen velvollisuus on tietää yrityksen taloustilanteesta. Jos yritys on menettänyt pääomansa, silloin hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja vastaavat henkilökohtaisesti siitä, jos tapahtuneesta ei ole tehty merkintää kaupparekisteriin. Pääoman menettäminen merkitsee sitä, että osakeyhtiö ei ole enää osakeyhtiö. Yhtiön alasajo kannattaisi suorittaa aikaisemmassa vaiheessa, jos sen tuottavuutta ei voida parantaa. Kassakriisin syntyminen Hyväkin yritys voidaan pilata laiminlyömällä sen taloushallinto, Kai Järvikare huomauttaa. Esimerkiksi ensin maksetaan menot ja vasta sitten saadaan tulot. Näiden välinen ero voi laukaista kassakriisin. Yrityksen tulisi aina suhteuttaa menonsa tuloihin. Järvikareen mukaan vaarallisinta on se, että menot ovat vakio, ja tulot heilahtelevat. Tämä vaatii hyvää etukäteissuunnittelua: jos on tietoa, että kuuteen viikkoon ei ole töitä, mutta sen jälkeen on, niin myös väliajalle joudutaan rakentamaan tuloja tai pienentämään menoja. Tilintarkastaja ja tilitoimisto avuksi taloussuunnitteluun Tilintarkastajan ja tilitoimiston mahdollisuudet puuttua tulojen ja menojen epätasapainoon ovat hyvät. Asiantuntevat ammattilaiset voivat konsultoida siitä, mitä on tehtävissä. -On hyvä, että yrittäjä keskustelee tilanteestaan, jolloin hän voi saada laajemman perspektiivin asioihin. Vaikeudetkaan eivät ole pelkästään pahasta Järvikareen mielestä, sillä ne yleensä herättävät yrittäjän pohtimaan toimintansa parantamista. Passiivisen tulon merkitys Kai Järvikare on huomannut ongelman, että monet yritykset elävät kädestä suuhun aktiivisen työtulon varassa. - Yrityksellä tulisi olla passiivista tuloa ja säännöllistä kassavirtaa silloinkin, kun aktiivinen työ ei tuota tulosta, hän toteaa. Jostain tulisi kehittää automaattisesti esim. sijoituksista tulevaa tuloa muodostamaan peruskassavirtaa, joka jatkuisi huonoinakin aikoina. Sellainen voi onnistua vuokratuloilla, osakkeilla yms. Olisi vahinko, että yrityksen koko kehitystyö tulisi lopettaa rahan puutteesta tai irtisanoa hyödyllisimmät työntekijät. Tuokko Tilintarkastuksen CFOpalvelut auttavat yrityksiä juuri tällaisissa tilanteissa. Terveyttämisprosessin lähtökohta on terveyttämistarpeen aikainen tunnistaminen ja siihen reagointi. Lisätietoja siitä, miten voimme auttaa yritystäsi, löydät internetsivuiltamme www.tuokko.fi. TUOKKONEN 1/10 11
Muistilista Maksuprosentit 2010 2009 % % Eläkevakuutusmaksut Yksityisten alojen palkansaajia koskevat eläkelait TEL, TaEL ja LEL yhdistyivät 1.1.2007 yhdeksi työntekijän eläkelaiksi eli TyEL:ksi. TyEL -ansion raja 51,75 /kk 49,93 /kk Tilapäinen työnantaja, vain tilapäisiä työntekijöitä ja palkkasumma v.2010 alle 7386 /6kk 22,40 v.2009 alle 7152 /6kk 22,40 Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma v.2010 vähintään 7386 /6kk v.2009 vähintään 7152 /6kk TyEL- maksu, perusmaksu, ilman asiakashyvitystä ja hoitokustannusalennusta - 2008 palkkasumma alle 1 686 000 21,80 21,44-1 686 000-26 976 000 21,80-22,40 21,44-22,04 nousee liukuvasti - 2008 palkkasumma yli 26 976 000 22,40 22,04 Työntekijän osuus TyEL- maksusta - alle 53 v. työntekijä 4,5 4,3 - vähintään 53 v. työntekijä 5,7 5,4 YEL 21,2 20,8 53 vuotta täyttäneiltä 22,4 21,9 Työttömyysvakuutusmaksu 2010 2009 % % työnantajan osuus 0,75 0,65 työntekijän osuus 0,40 0,20 Palkkasumman 1 846 500 euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,95 Palkkasumman 1 788 000 euroa ylittävältä osalta työnantajan osuus 2,70 Sotumaksu 2010 2009 1.4.-31.12. maksuluokka 1 2,23 2,0 maksuluokka 2 4,2 maksuluokka 3 5,1 Korot % Viivästyskorko korkolain mukaan 8,0 Peruskorko 1.1.-30.6.2010 1,25 Peruskorko 1.7.-31.12.2009 1,75 Määräaikoja verotuksessa - Veroilmoitus 4 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. - Verotus päättyy 10 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisen jälkeen. - Jäännösverot maksetaan viimeistään verotuksen päättymistä seuraavan kuukauden 25. päivänä. - Vuoden 2010 alussa käyttöönotettu verotilimenettely muuttaa oma-aloitteisten verojen ilmoittamista, maksamista ja palauttamista. Verotilimenettelyyn kuuluvat kaikki oma-aloitteiset verot lukuunottamatta varainsiirtoveroa ja ennakontäydennysmaksua. Verotiliverot ilmoitetaan verohallinnolle kausiveroilmoituksella. - Työnantajasuoritukset (sotu ja ennakkopidätykset) maksetaan maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Arvonlisäverot maksetaan kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä, huom. työnantajasuoritukset myöhenevät ja arvonlisäverot aikaistuvat kahdella päivällä. - Sähköisen ilmoituksen on oltava perillä verohallinnossa kuukauden 12. päivä ja paperisen ilmoituksen kuukauden 7. päivä. - Huomioithan, että kannattaa maksaa ennakontäydennystä, jos verolaskelma osoittaa, että ennakot ovat liian pienet. Näin vältytään jäännösveron koroilta, jotka ovat vähennyskelvottomia. Liikaa maksettua ennakkoa voi vielä hakea takaisin neljän kuukauden kuluessa ja ennakkon kokonaan poistamista kahdeksan kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Näin saat liikaa maksetut ennakot nopeammin takaisin. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa! Koska työnantajan kansaneläkevakuutusmaksu poistui vuoden 2010 alusta, kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksu on sama ja maksuluokat poistuvat. Helsinki Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki Puh. (09) 4366 140 Fax (09) 4366 1440 Tampere Hämeenkatu 9 33100 Tampere Puh. (03) 212 2028 Fax (03) 212 2038 Turku Aurakatu 18 20100 Turku Puh. (020) 761 9260 Fax (020) 761 9260 Oulu Hallituskatu 11 B 23-24 90100 Oulu Puh. (08) 311 3323 Fax (08) 311 3364 Jyväskylä Väinönkatu 26 A 40100 Jyväskylä Puh. (0400) 546 607 Fax (014) 631 500 Lappeenranta Raatimiehenkatu 22 A 47 53100 Lappeenranta Puh. (0400) 659 299 Fax (05) 415 0911 www.tuokko.fi Tallinna Pärnu mnt. 141 11314 Tallinn, Estonia Puh. +372 6 671 600 Fax +372 6 671 601 Tässä julkaisussa olevat tiedot on esitetty yleisluonteisesti, ja se on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan yleisluonteisena tiedon lähteenä. Tämän julkaisun ei ole tarkoitus korvata asioiden yksityiskohtaista selvitystä tai oikeudellista tulkintatarvetta. Tuokko Yhtiöt Oy ei vastaa vahingoista, jotka ovat aiheutuneet, kun joku on toiminut tai jättänyt toimimatta tämän julkaisun sisällön perusteella. Suosittelemme ottamaan yhteyttä yksittäistapauksissa asiantuntijaan, joka voi avustaessaan ottaa huomioon tapauksen erityispiirteet.