Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009
Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen (hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli) pitoisuuksien lisääntymisestä ilmakehässä tarkoittaa mm. lämpötilan nousua, sään ääri-ilmiöiden yleistymistä, eläin- ja kasvilajiston muutoksia Kasvihuonekaasut päätyvät ilmakehään energiantuotannosta (fossiiliset polttoaineet), teollisuusprosesseista (esim. kalkki- ja lannoiteteollisuus), maataloudesta (eläimet, pellot) ja jätehuollosta (kaatopaikat, jätevedenpuhdistamot) vaikuttavat ilmassa kymmeniä - satoja vuosia muutetaan vaikutusten perusteella yhteismitallisiksi hiilidioksidiekvivalenteiksi (kertoimet: hiilidioksidi = 1, metaani = 21, typpioksiduuli = 310)
Perustietoja kunnista Kuhmoinen Mynämäki Padasjoki Parikkala Pinta-ala (km 2 ) 937 536 730 761 1 932 Väkiluku 2 693 8 033 3 533 6 068 15 916 Väestötiheys (as/km 2 ) 4,1 15,0 6,8 10,2 32,0 Elinkeinorakenne (%) Palvelut Jalostus Maa- ja metsätalous 58 25 14 52 31 14 53 35 10 54 22 20 54 40 5 Erityispiirre Kesämökit Maatalous Kesämökit Karjatalous Teollisuus
Perustietoja kunnista Maankäyttö Kuhmoinen Mynämäki Padasjoki Parikkala 0 500 1000 1500 2000 2500 km 2 Maatalousmaa Metsätalous Vesialueet Muut
Perustietoja kunnista Rakennusten käyttötarkoitus Kuhmoinen Mynämäki Padasjoki Parikkala 0 5000 10000 15000 20000 rakennusten lukumäärä yhden asunnon talot vapaa-ajan asuinrakennukset muut rakennukset
rakennusten käyttötarkoitus kasvihuoneet viljankuivaamot ja viljan säilytys navetet, sikalat, kanalat yms. myymälärakennukset kahden asunnon talot asuinkerrostalot teollisuusrakennukset rivitalot saunarakennukset muut rakennukset talousrakennukset vapaa-ajan asuinrakennukset yhden asunnon talot 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 4 500 lukumäärä
Uudenkaupugin yhden asunnon talojen lämmitystapa ja polttoaine Maalämpö Kauko- tai aluelämpö Kevyt polttoöljy Puu Sähkö 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 talojen lukukmäärä Vesikeskuslämmitys Ilmakeskuslämmitys Suora sähkölämmitys Uunilämmitys
Yleistä Uudenkaupungin päästöistä ylivoimaisesti suurin osa Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöistä (hiilidioksidiekvivalentteina) aiheutuu Yara Suomen tuotantoprosesseista dityppioksidipäästöt noin 1,5 % Suomen khk-päästöistä Yara Suomen lisäksi Valmet Automotive Oy kuuluu päästökauppasektorin piiriin päästöjä voidaan tarkastella Yara Suomen päästöjen tapaan myös erillään varsinaisista Uudenkaupungin päästöistä Uudenkaupungin päästöjen kokonaissumma suhteellisen tarkka, mutta päästöjen jakaminen tarkasti sektoreittain tai päästölähteittäin osin haasteellista Uudessakaupungissa laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt suhteellisen merkittävät
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt v. 2007 yhteensä 162 000 tonnia vuodessa n. 125 000 tonnia ilman päästökauppasektoria (Yara Suomi, Valmet Automotive Oy) n. 1 240 000 tonnia Yara Suomen N 2 0-päästöjen kanssa! runsaat 10 000 kg jokaista uusikaupunkilaista kohden vuodessa (78 000 kg/as./v. Yara Suomen N 2 0-päästöjen kanssa) vajaat 24 kg jokaista uusikaupunkilaista kohden päivässä (noin 210 kg/as./vrk Yara Suomen N 2 0-päästöjen kanssa) Kuntaliiton 26 tutkimuskunnan kasvihuonekaasupäästöt jokaista kuntalaista kohden keskimäärin 13 200 kg vuodessa (vaihteluväli 4 500-56 000 kg/as./v.) eli noin 36 kg päivässä CO2-ekv/vuosi (kg) Kasvihuonekaasupäästöt/as./vuosi (ilman Yara Suomen N 2 0-päästöjä) 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2007 2000 jokaista suomalaista kohden noin 15 500 kg vuodessa eli runsaat 40 kg päivässä 0 Kuntaliitto Suomi
Mitä kasvihuonekaasuja päästetään? (ilman Yara Suomen N 2 0-päästöjä) 5 % 9 % (Yara Suomen N 2 0-päästöt mukana) 11 % 1 % 86 % 88 % hiilidioksidi metaani typpioksiduuli hiilidioksidi metaani typpioksiduuli
Mitä kasvihuonekaasuja päästetään? (ilman Yara Suomen N 2 0-päästöjä) 5 % 9 % 8 % 6 % Suomi 86 % 86 % hiilidioksidi metaani typpioksiduuli hiilidioksidi metaani typpioksiduuli
Mistä päästöt aiheutuvat? (Yara Suomen N 2 0-päästöt eivät mukana) 2 % 9 % (Yara Suomen N 2 0-päästöt mukana) 12 % 0 % 1 % 89 % 87 % Energia Jätehuolto maatalous Energia maatalous Jätehuolto teollisuusprosessit
Mistä päästöt aiheutuvat? (Yara Suomen N 2 0-päästöt eivät mukana) 2 % 9 % 3 % 7 % Suomi 8 % 89 % Energia Jätehuolto maatalous Energia maatalous Jätehuolto 82 % teollisuusprosessit
Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt v. 2007 (ilman Yara Suomen N 2 0-päästöjä) Maatalous Jätehuolto Liikenne Muu sähkön käyttö Muu polttoaineiden käyttö Valmet automotive Yara Suomi Rakennusten lämmitys 0 10 20 30 40 50 CO 2 -ekv (1000 t) Hiilidioksidi Metaani Typpioksiduuli
Maatalouden kasvihuonekaasujen lähteet v. 2007 Kuhmoinen Mynämäki Padasjoki Parikkala 0 5 10 15 20 25 30 35 1000 t CO 2 -ekv Kotieläimet Maatalousmaa
Liikenteen hiilidioksidipäästöt v. 2006 Kuhmoinen Padasjoki Parikkala Mynämäki 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 t/v Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Uudessakaupungissa ajettiin v. 2007 yhteensä 140 miljoonaa kilometriä! Suomessa ajettiin v. 2007 yhteensä 54 miljardia kilometriä!
Liikenteen hiilidioksidipäästöt asukasta kohden v. 2006 Kuhmoinen Padasjoki Parikkala Mynämäki Suomi 0 1 2 3 4 5 6 t/asukas/v Henkilöautot Pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot Uudessakaupungissa ajettiin v. 2007 yht. 8 800 km/asukas Suomessa ajettiin v. 2007 yht. 10 000 km/asukas
Sähkönkulutus v. 2007 Kuhmoinen Kuhmoinen Padasjoki Padasjoki Parikkala Parikkala Mynämäki Mynämäki 0 2 4 6 8 10 12 14 MWh/asukas/v Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 CO 2 -ekv. (t)/asukas/v Asuminen ja maatalous Palvelut ja rakentaminen Teollisuus keskimääräinen uusikaupunkilainen kuluttaa sähköä 10 200 kwh/vuosi keskimääräinen suomalainen kuluttaa sähköä 16 500 kwh/vuosi
Uudenkaupungin energialähdejakauma v. 2007 Turve Uusiutuvat, muut Uusiutuvat, bio Tuonti ja ydinenergia Yaran prosessienergia Fossiiliset 0 100 200 300 400 500 600 energia (GWh) Liikenne Kl-voima- ja kl-laitokset Muu polttoaineiden käyttö Pros.voimalait. ja muu teoll. Rakennusten erillislämmitys Ostosähkö