3/2014 10 UUDISTUKSIA OHJEISTOTUOTTEIDEN JULKAISUJÄRJESTELMÄÄN 14 ENERGIAA KOTIIN AURINKOPANEELEILLA 6 PKS: TEHOKKUUTTA SÄHKÖISILLÄ PROSESSEILLA
Onninen lähelläsi Kaukolämpöjärjestelmät Teollisuusventtiilit Lattialämmitysjärjestelmät Kylmäaineet Ilmanvaihtolaitteet Antennijärjestelmät Laakerit Liiketunnistimet Öljylämmityskattilat Maalämpöpumput Vesistökaapelit Jakelumuuntajat Maakaapelit Paineviemärit Tietoverkkokaapelit Neuvottelupuhelimet Valvontakamerat Sankaluurit Teollisuusvalaisimet Julkisivuprofiilit Vesijohdot Vesimittarit Ilmansuodattimet Suihkuseinät Viemäriputket Suihkuhanat Keittiöaltaat Katuvalaisimet Tiekaiteet Onninen on ollut mukana rakentamassa suomalaista yhteis kuntaa jo yli sadan vuoden ajan. Palve lumm e ja toimit tamamme tuotteet ovat usein niin luonteva osa elinympäristöä, ettei niitä tule ajatelleeksi. Kaapelit ja linjatarvikkeet Sähköasennustarvikkeet Valaistus Tietoliikennetuotteet LV-tuotteet Ilmanvaihtotuotteet Kylmätuotteet Kylpyhuonetuotteet Muovit, pumput ja ympäristötuotteet Terästuotteet Teräsputkistot ja venttiilit Laakerit ja voimansiirto Työkalut, kiinnitystarvikkeet ja suojaimet Onninen auttaa asiakkaitaan rakentamaan nykyaikaista, luotettavasti toimivaa yhteiskuntaa. Palvelemme lähellä asiak kaitamme toimittamalla tuotteita ja palvelukokonaisuuksia muun muassa talonrakentamiseen, infrarakentamiseen, teollisuuteen ja alan jälleenmyyjille. www.onninen.fi
SISÄLTÖ 3/2014 PÄÄKIRJOITUS Romuttaako sähkömarkkinalaki ilmajohto-osaamisen?...5 HeadPower Oy on puolueeton ja riippumaton verkonrakentamisen asiantuntijayritys, joka tarjoaa infraverkon kokonaisratkaisuja energia- ja tietoliikennesektorille. Tarjoamme sisältö- ja sovelluspohjaisia palvelukokonaisuuksia verkonhaltijoiden, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja tarviketoimittajien työprosessien tehokkuuden ja laadun parantamiseksi. MUKANA VRU 3/2014: JKS-Products Oy Johtotieto Oy Onninen Oy Urho Tuominen Oy PAKINA Intohimona ydinvoima...23 TUOTEUUTISET...18 UUTISET HeadPower-Ensto Golf 2014...22 HeadPower sosiaalisessa mediassa...22 SÄHKÖ PKS tehostaa toimintaansa Työnohjauksella...6 Yhteisnäyttöpalvelu tehostaa toimintaa...13 Aurinkopaneelien avulla kotienergiaa...14 Sähkökaapeleiden asennus tienvarteen...16 TYÖKALUT Kaikki irti resurssienhallinnasta... 8 Ohjeistotuotteiden uusi julkaisujärjestelmä...10 Ympäristöohjeiston rakenne uudistui...12 Urakkaraportointi valmistui ennätysajassa...20 HEADPOWER OY Harakantie 18 B 02650 ESPOO ULVILAN TOIMIPISTE: Friitalantie 11 B 28400 ULVILA PÄÄTOIMITTAJA Antti Jukarainen HeadPower Oy ILMOITUKSET Je-Mark Ky info@je-mark.fi Puh. 010 841 5400 Faksi 010 841 5401 www.headpower.fi JYVÄSKYLÄN TOIMIPISTE: Vasarakatu 9 B 40320 JYVÄSKYLÄ TAMPEREEN TOIMIPISTE: Oy Cybersoft Ab Hämeenkatu 25 B 33200 TAMPERE TOIMITUS Annika Kosonen Maria Antila Radikal Advertising OSOITTEENMUUTOKSET Paula Karppinen HeadPower Oy paula.karppinen@headpower.fi KANNEN KUVA Minna Raitavuo PAINO Forssa Print 2014
JOHTOTIETO OY Maanalaisen johtoviidakon tietopankki www.johtotieto.fi 4 VERKONRAKENNUSUUTISET 1/2014 enertec 2 / 2013 21
ROMUTTAAKO SÄHKÖMARKKINA- LAKI ILMAJOHTO-OSAAMISEN? PÄÄKIRJOITUS Kuva: Kirsi Tuura Vuosi sitten muuttunut sähkömarkkinalaki toi mukanaan paljon verkon toimitusvarmuuden parantamiseen tähtääviä asioita. Lakimuutokset ovat heijastuneet regulaatiomalliin. Lain tuoman kepin lisäksi regulaatiomallissa on jo joitakin keppejä ja porkkanoita. Lisää on tulossa. Verkkoyhtiöt ovat yhteistyökumppaneineen käyneet ripeästi toimeen ja verkostostrategiat ja investointisuunnitelmat on päivitetty tukemaan uusia vaatimuksia. Vuosittaiset investointibudjetit kasvavat kaikilla muilla paitsi kaupunkiyhtiöillä kymmeniä prosentteja. Painopiste siirtyy ilmajohdoista kaapelirakentamisen suuntaan. Palveluntuottajat kehittävät tarjontaansa vastaamaan rakentamisen muuttuviin tarpeisiin. Energiamarkkinalakiin liittyy kiinteästi velvoite palauttaa sähköt katkon sattuessa tiukkojen aikarajojen puitteissa. Verkkoyhtiöiden pitää tehdä suunnitelma siitä, miten palauttaminen onnistuu. Tähän valmiussuunnitteluun liittyvät oleellisesti paitsi verkon rakenne myös viankorjaukseen käytettävissä olevat resurssit, välineet ja materiaalit. Valmiussuunnitelmia valvoo Huoltovarmuuskeskus. Korjausvalmiuteen kuuluvat resurssit muodostuvat isoksi haasteeksi sähköverkkoalalle. Myrskyn yllättäessä ilmajohtoverkko rikkoutuu. Korjausolosuhteet ovat usein huonot. Tuuli, sade, lumi, oksat ja kaatuneet puut vaikeuttavat työtä. Ilmajohtotöihin tottuneelta asentajalta korjaus kuitenkin onnistuu. Tottumattomalta ei. Kun uuden verkon rakentaminen keskittyy kaapeliverkkoon, käytännön ilmajohto-osaaminen hiipuu, vaikka kunnossapidossa ja vanhan verkon purkutöissä tehdäänkin vielä ilmajohtotöitä. Kuka huolehtii ilmajohto-osaamisesta jatkossa? Miten verkkoyhtiöille ja urakoitsijoille saadaan riittävät kannusteet osaamisen ylläpitoon? Antti Jukarainen on HeadPower Oy:n toimitusjohtaja. VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 5
Kuva: Minna Raitavuo SÄHKÖ Sähköisten prosessien avulla verkostotyöohjelman läpivienti tehostuu huomattavasti, uskovat PKS Sähkönsiirron toimitusjohtaja Arto Gylén (vas.) ja HeadPowerin toimitusjohtaja Antti Jukarainen. RUTKASTI LISÄTEHOA SÄHKÖISILLÄ PROSESSEILLA PKS Sähkönsiirto ottaa käyttöön HeadPowerin Työnohjauksen. Syvenevä yhteistyö tulee tehostamaan verkkoyhtiön prosesseja merkittävästi. PKS Sähkönsiirto Oy vastaa toimialueensa sähköverkkopalveluista Pohjois-Karjalassa ja itäisen Savon alueella. Sähköverkon pituus on 21 500 kilometriä ja asiakkaita on 88 500. PKS Sähkönsiirto on käyttänyt jo vuosia Head- Powerin ohjeistotuotteita, kuten Vakiorakenteita ja Työturvallisuusohjeistoa. Nyt yhteistyö ottaa harppauksen eteenpäin, kun käyttöön otetaan myös HeadPowerin Työnohjaus. Käyttöönoton on suunniteltu valmistuvan ensi vuoden syksyllä. 6 VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014
SÄHKÖ TEHOKKAAMPAA TIETOA JA TILAUKSIA Vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki sisältää toimitusvarmuustavoitteet, joiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä investointeja etenkin maaseudulla ja metsäisessä ympäristössä toimivissa verkkoyhtiöissä. PKS Sähkönsiirto investoi vuosittain 27 miljoonaa euroa sähköverkon säävarmuuteen ja hankkii lisäksi 10 miljoonalla eurolla muita verkostotöitä eri palveluntoimittajilta. Suuren verkostotyöohjelman tehokas läpivienti edellyttää tehokkaita prosesseja ja niitä tukevia järjestelmiä. PKS Sähkönsiirron toimitusjohtaja Arto Gylén kertoo, että tähän asti yhtiön kokonaisuuden hallinta ja tilaus-toimitusprosessi on sisältänyt paljon manuaalisia työvaiheita. Työnohjauksen käyttöönoton myötä tähän tulee muutos. Töiden tilaaminen ja yhteistyö urakoitsijoiden kanssa tehostuu, kun Työnohjauksen myötä siirrytään käyttämään vakioituja kaupankäyntituotteita ja -asiakirjoja. Gylén uskoo yhteistyön eri verkostourakoitsijoiden ja PKS Sähkönsiirron välillä helpottuvan, kun menetelmät ja prosessit ovat vakioituja. Tulemme yhtenäistämään toimintaprosessit ja muuttamaan koko tilaajan ja toimittajan välisen tiedonvaihdon sähköiseen muotoon. Tavoite on, että Työnohjauksen avulla tehostamme merkittävästi vuosiohjelman ja pidemmän aikavälin verkostotyöohjelman hallintaa ja toteuttamista, hän sanoo. ENSILUOKKAISTA HANKINTAOSAAMISTA Projektin käynnistämisessä mukana ollut HeadPowerin myyjä Petri Kalliokoski kertoo kaupan olleen HeadPowerille merkittävä monella tapaa. PKS Sähkönsiirto on suuri yhtiö, jonka vastuulla on ison maantieteellisen alueen sähkönsaannin turvaaminen. Kun hankinnoissa siirrytään vakioprosesseihin, saamme lisää käyttäjiä myös Työnohjauksen urakoitsijaversioon. Tämä vahvistaa asemaamme alan johtavana sovellustoimittajana. Gylén kertoo, että tuotannonohjausjärjestelmän hankinnasta järjestettiin julkinen kilpailutus. PKS Sähkönsiirto halusi valmiin ja toimivan sovellusympäristön, jonka integrointi ja käyttöönotto onnistuvat annetussa aikataulussa. HeadPowerin järjestelmä vastasi parhaiten vaatimusmäärittelyihin ollen samalla myös kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto. Lisäksi HeadPowerin etuina voidaan mainita, että järjestelmä on toimialalla laajassa käytössä ja Töiden tilaaminen ja yhteistyö urakoitsijoiden kanssa tehostuu, kun Työnohjauksen myötä siirrytään käyttämään vakioituja kaupankäyntituotteita ja -asiakirjoja. suhteellisen valmiiksi kehittynyt. Näimme plussana myös sen, että Työnohjaus toimii HeadPowerin palvelimilla, eikä vaadi meiltä laitehankintoja. Petri Kalliokoski kiittelee PKS Sähkönsiirron hankintaosaamista. PKS on yhteistyökumppani, joka työskentelee systemaattisesti ja analyyttisesti. He ovat alusta alkaen pystyneet määrittelemään hyvin selkeästi, mitä haluavat ja mitkä ovat heidän tarpeensa. Tältä pohjalta meidän oli helppo tarjota yhtiölle sopiva palvelukokonaisuus, hän sanoo. KÄYTTÖÖNOTTOA SEURAA KEHITYSVAIHE Vaikka projekti on vasta aloitettu, on tulevaisuuden suuntaviivat hahmoteltu valmiiksi. Kalliokosken mukaan käyttöönoton jälkeen ei solahdeta suvantoon, vaan siirrytään seuraavaan vaiheeseen: jatkuvan kehittämisen moodiin. PKS Sähkönsiirto on aktiivisesti itseään kehittävä yhtiö, joka menee koko ajan eteenpäin. Tällaisen yhteistyökumppanin kanssa tuotekehitys on hedelmällistä molemmille osapuolille. Me pystymme palvelemaan entistä paremmin ja asiakkaat saavat käyttöönsä tarpeisiinsa sopivat työkalut. Arto Gylén on samoilla linjoilla. Hän odottaa, että HeadPower jatkaa asiakaskeskeistä toimintatapaansa ja kehittää Työnohjausta projektin aikana heränneiden tarpeiden mukaisesti. Toimintaympäristö tulee varmasti muuttumaan jatkossakin, ja prosesseja tukevia järjestelmiä on tarve kehittää. Yksi tärkeä asia on, että HeadPower pitää järjestelmän käyttökustannukset ja hinnoittelun kurissa niin, että järjestelmän käyttö tukee verkkoyhtiön omia tehostamistavoitteita myös tietojärjestelmäkustannusten osalta, hän summaa. VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 7
Kuva: Wille Nyyssönen TYÖKALUT KAIKKI IRTI RESURSSIENHALLINNASTA Työnohjauksen Resurssienhallinta mahdollistaa töiden tehokkaan resursoinnin työkuormituksen, töiden keston ja tavoiteaikojen perusteella. Oikein käytettynä se tehostaa asentajaresurssien hyödyntämistä ja auttaa aikatauluissa pysymistä. Tuote helpottaa erityisesti pitkäaikaista työkuorman suunnittelua, lomien sijoittamista, ruuhkahuippujen ennustamista sekä tietenkin niiden tasaamista. Myös aikataulutusten tekeminen ja niissä pysyminen tehostuvat. Kun aikataulutus on järkevää, toimitusajat pitävät paremmin ja asiakasviestinnässä vältytään turhalta selittelyltä. Työkalun olemassaolo ei kuitenkaan takaa hyötyjen toteutumista, mikäli toimintatavat eivät ole yhtenäiset. Seuraavat asiat huomioimalla saat kaiken irti Resurssienhallinnasta. KÄYTTÖÖNOTTOVAIHE Pohja Resurssienhallinnan tehokkaalle käytölle luodaan käyttöönottovaiheessa. Työnohjauksen puolella tarkastetaan, että käyttöoikeudet ovat kunnossa, hinnastossa on olemassa arvioidut työajat eri töille, aluejaottelu on tehty ja tiimit määritelty. Tyypillistä on, että käyttöönottovaiheessa näitä tietoja voidaan joutua kokoamaan useammasta lähteestä. Niiden huolellinen lisääminen säästää kuitenkin monelta murheelta myöhemmin. Jotta töitä voidaan resursoida, täytyy niiden myös 8 VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014
TYÖNOHJAUKSEN MOBIILIVERSIO KULKEE KENTÄLLÄ Verkostoalalle on tyypillistä, että tilanteet voivat muuttua nopeasti, ja vaikutukset näkyvät kentällä välittömästi. Työtilanteen ja muuttuneiden tekijöiden päivittäminen on tärkeää tehdä mahdollisimman reaaliaikaisesti, jotta asentajakohtaisia työkuormituksia voidaan seurata ja tasata tarvittaessa. Tietojen ajantasaista jakamista helpottaa tulossa oleva Työnohjauksen mobiiliversio. Mobiiliversion avulla tieto kulkee suoraan kentältä toimistolle nopeasti. Kentällä kulkeva sovellus toimii myös offline-tilassa silloin, kun nettiyhteyttä ei ole saatavilla. Mobiiliversio helpottaa sekä asentajien että työnjohtajien työtä, kun manuaalisten työvaiheiden ja tietojen siirtämisen sijaan kaikki info voidaan päivittää suoraan kaikkien osapuolten saataville. Tällä hetkellä mobiiliversiosta on meneillään pilottihanke, jossa sitä on hiottu vastaamaan parhaiten kentän tarpeisiin. Kaupallinen versio tulee saataville loppuvuodesta 2014. HeadPower esittelee mukana kulkevan version kaikille Työnohjaus-asiakkailleen. TYÖKALUT löytyä järjestelmästä. Jos kaikki tilaukset eivät kulje Työnohjauksen kautta, saattaa kuormitustilanne vääristyä eikä asentajien kalenteri kuvaa todellista tilannetta. Tällöin eivät järjestelmässä olevat työtkään pysy aikataulussa. Ongelmia aiheuttaa myös toimialalla käytössä oleva tapa tilata kuukausi- tai jopa vuositöitä, joissa työn tavoiteaika on vuoden lopussa. Nämä työt pitäisi purkaa yksittäisiksi tehtäviksi, sanoo kehityspäällikkö Marko Partanen. Tilanteen syntymistä voidaan estää järjestelmien tehokkaalla käyttökoulutuksella ja huolehtimalla siitä, että jo käyttöönottovaiheessa kaikki tietävät, miten työt kirjataan laadukkaasti. Työnohjauksen tehopäivä HeadPowerin asiantuntijoiden järjestämänä auttaa käytön oppimisessa ja mieleen palauttamisessa. TILAUSTEN LISÄÄMINEN JA VASTAANOTTAMINEN Oikea tieto, oikeat henkilöt ja materiaalit, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan on tehokkaan toiminnan edellytys. Resurssienhallinta auttaa tehtävälistojen jäsentämisessä ja suunnittelussa, mutta ilman tarvittavia tietoja sekään ei pysty auttamaan. Oikein laaditussa tilauksessa on määritelty työn tavoiteaikataulu ja tarpeelliset yksikkötiedot, muutenkin kuin vain liitteissä ja suurpiirteisenä sanallisena selityksenä. Ilman näitä tietoja ei laskennallista arviota pystytä muodostamaan. Laadullisesti hyvä tilaus auttaa toimittajan lisäksi myös tilaajaa. Aikataulussa pysyminen on yhtä lailla sekä tilaajan että toimittajan haaste. Vaikka Resurssienhallinta antaa keskimääräiset arviot töiden vaatimiin resursseihin, on tilauksen vastaanottajalla tärkeä rooli. Muuttuvia tekijöitä ovat mm. maaston ja tehtävän haastavuus, maantieteellinen sijainti ja sääolosuhteet. Näistä riippuen työhön varattua aikaa voi joutua lisäämään tai tarvittaessa keventämään. Lisäksi on myös huomioitava tiimikohtainen osaaminen ja tietotaito sekä alihankinnan sujuminen. Resursointi ei ole yksinkertainen juttu. Sovellus ei automatisoi, se auttaa tiedon hallinnassa. Jalkoja ei voi vain nostaa pöydälle ja klikata hiirellä että resursoi, huomauttaa Marko Partanen. KENTÄLLÄ Muuttuvista tekijöistä johtuen kentältä tuleva ajantasainen tieto on tärkeässä asemassa resurssien hallinnassa. Maaston ja sään aiheuttamat lisähaasteet saattavat ilmaantua yllättäen. Paikalle saapuneen asentajan tulee ilmoittaa muuttuneesta tilanteesta, jolloin vastuuhenkilö voi lisätä työhön resursoitua aikaa tai työvoimaa. Vastaavasti jos työ valmistuukin tavoiteaikataulusta edellä, tulee työ kuitata tehdyksi, jolloin resurssit voidaan vapauttaa muualle. Töiden kuittausta voidaan käyttää myös palkitsemisperusteena, esimerkiksi jos arvioidut valmistusajat pystytään pitämään tai alittamaan. VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 9
TYÖKALUT UUSI JULKAISUJÄRJESTELMÄ KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISEMMÄT OHJEISTOTUOTTEET 10 VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014
Ohjeistotuotteiden julkaisujärjestelmä on uudistettu osana HeadPowerpalveluiden jatkuvaa kehittämistä. Tuotteiden vieminen uuden julkaisujärjestelmän päälle tuo muutoksia käyttäjälle näkyvään käyttöliittymään. TYÖKALUT Yhä suurempi osa verkkokatselusta tapahtuu tableteilla tai älypuhelimella. Se on otettava huomioon kaikessa websuunnittelussa. Erityisesti tämä on huomioitava verkkosovelluksissa, joita saatetaan käyttää myös kentällä, toimiston ulkopuolella. HeadPowerin ohjeistotuotteiden vanha käyttöliittymä ei enää vastannut nykypäivän tarpeita, minkä vuoksi uudistusta alettiin toteuttaa. Konkreettisin muutos uudistuksessa ohjeiston käyttäjän näkökulmasta on peruskäyttöliittymän modernisoituminen päätelaitteen mukaan skaalautuvaksi. Se mahdollistaa ohjeistojen käytön myös pienemmillä näytöillä, kertoo palvelupäällikkö Harri Rostedt. HELPPOKÄYTTÖISEMPI JA SELKEÄMPI KÄYTTÖLIITTYMÄ Eri päätelaitteille pöytäkone, tabletti, älypuhelin mukautuvan tuotteiden käyttöliittymän lisäksi uudistuksen etuja ovat kehittynyt hakutoiminto ja linkkien parempi toiminta, joiden ansiosta tietoa on helpompi löytää ja hyödyntää. Käyttöliittymä on mukava ja johdonmukainen käyttää, ja selkeä ulkoasu lisää luettavuutta. Uudella julkaisujärjestelmällä toteutetuissa tuotteissa kiinteästä yläpalkista löytyvät hakutoiminto, tukitoiminnot sekä käyttäjävalikko, jossa voi mm. muokata omia tietojaan. Tuotteen sisällysluettelon saa avattua näkyviin sivun vasempaan reunaan, jolloin ohjeiston selailu on helppoa. UUTTA ILMETTÄ OHJEISTOIHIN Vuosittain tehtävistä asiakastyytyväisyyskyselyistä saaduissa palautteissa on esitetty toiveita muun muassa tiedon etsinnän selkeyttämiseksi, mihin uudistuksella halutaan nyt vastata. Vaikuttimena on toiminut myös HeadPowerin uusi ulkoasu ja sen jalkauttaminen kaikkiin tuotteisiin. Käyttöliittymämalli tuli käyttöön ensin Pätevyysrekisteriin ja äskettäin Digipöytäkirjoihin. Näistä alkanut tuotteiden ulkoasun uudistus ja yhtenäistäminen etenee kaikkiin ohjeistoihin sekä sovellustuotteiden käyttöohjeisiin. Myöhemmin HeadPowerin palveluiden uusi, modernimpi ilme otetaan käyttöön myös muissa tuotteissa sekä portaalin yleisnäkymässä. Tavoitteena on saada yhtenäinen käyttöliittymä ja sukunäkö portaalin eri sovelluksiin. ASTEITTAINEN MUUTOS Uusi julkaisujärjestelmä otetaan käyttöön syksyn 2014 aikana tuote kerrallaan. Julkaisuja päästään tekemään, kun parhaillaan testattavana olevat järjestelmän muutokset ja kehityskohteet on saatu testattua ja viilattua tuotantokuntoon. Kokonaisuuden pitää toimia portaalin kanssa saumattomasti, Rostedt tähdentää. ODOTETTU KÄYTTÖLIITTYMÄN UUDISTUS ON TULOSSA HeadPowerilla on käynnistetty mittakaavaltaan merkittävä, kauan odotettu sovellusten käyttöliittymien päivitysoperaatio. Uusi käyttöliittymä tulee kattamaan kaikki HeadPowerin tuotteet. Tavoitteena on ulottaa yhtenäinen ilme ja käyttölogiikka kaikkiin HeadPower-tuotteisiin. Näin yhtä sovellusta käyttänyt käyttäjä tunnistaa muutkin HeadPowerin tuotteet jo ulkonäöltä ja osaa käyttää niitä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jatkossa samat asiat löytyvät eri sovelluksista samoista kohtaa, väreillä ja kuvakkeilla on kaikissa tuotteissa sama merkitys ja sovellukset kootaan samoista komponenteista, selventää ohjelmistoarkkitehti Anssi Juvonen HeadPowerin uudistusta varten muodostetusta User Interface -tiimistä. Uudistuksessa otetaan entistä paremmin huomioon erilaiset työskentelytavat. Esimerkiksi Työnohjaus-sovellusta saatetaan käyttää mobiililaitteella tien päältä tai tehokkaalla pöytäkoneella. Seuraavaksi muutosten kohteena onkin juuri Työnohjaus-sovellus, jonka tehtävälistoja tullaan muuttamaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Käyttäjä voi entistä paremmin määritellä ja rajata juuri hänelle oleelliset hakuehdot. Näyttöön voi tuoda sen verran tietoa kuin haluaa, ja tiedot saa lajiteltua itselle sopivalla tavalla, jolloin työtilanteen seuraamisesta tulee entistä helpompaa. Tämä on ollut erityisen toivottu ominaisuus. Myös tehtävälistahakujen kesto tulee lyhenemään ja sovelluksen toiminta nopeutumaan, joten muutoksilla on paljon positiivisia vaikutuksia päivittäiseen työntekoon, Juvonen lupaa. VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 11
SÄHKÖ KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLISEMPIÄ YMPÄRISTÖOHJEITA HeadPowerin Ympäristöohjeiston rakenne uudistuu kokonaan. Lopputulos on entistä käyttäjäystävällisempi. HeadPowerin ohjeistotuotteet kokevat loppuvuodesta useita muutoksia. Julkaisujärjestelmän uudistuksen lisäksi tuotteisiin on suunniteltu myös muita muutoksia, jotka tähtäävät käyttäjäkokemuksen parantamiseen. Yksi ensimmäisistä toteutuvista on Ympäristöohjeen rakenneuudistus, joka tulee käyttäjille näkyviin vuoden 2014 aikana. Muutoksella tuotteesta pyritään tekemään entistä käyttäjälähtöisempi. UUDISTUS PALVELEE ERILAISIA KÄYTTÄJIÄ Yksi muutoksen taustalla olevista tekijöistä on se, että ohjeistusta käyttävät myös muut kuin yhtiöiden ympäristöasioista vastaavat henkilöt. Tällä hetkellä Ympäristöohje on koottu siten, että ylimmällä tasolla on taustatieto, näiden alla toimintaohjeet ja alimmalta tasolta löytyvät työohjeet. Tällainen rakenne on palvellut parhaiten juuri ympäristöasioista vastaavaa käyttäjää, taustoittaa tuotepäällikkö Jenniliina Stenfors. Ohjetta käyttävät kuitenkin ympäristöohjeista vastaavien lisäksi myös satunnaiskäyttäjät, jotka etsivät ensisijaisesti työskentely- ja toimintaohjeita johonkin tiettyyn tilanteeseen. Tällöin tarve on lähinnä löytää ohje, miten toimia; ei niinkään taustatiedolle ja perusteluille. KOLME PORTTIA OHJEIDEN KÄYTTÖÖN Uudistuksessa ohjeisto jaetaan eri käyttäjille suunnatuiksi kokonaisuuksiksi. Yhden kokonaisuuden muodostaa Ympäristöohjeiston työ- ja toimintaohjeet yksinään. Toisen muodostaa Ympäristöohjeisto kokonaisuudessaan, sisältäen työ- ja toimintaohjeiden lisäksi myös taustatiedot ja perustelut ohjeille. Lisäksi ohjeeseen tulee uutena ominaisuutena Suunnittelijan muistilista. Suunnittelijan muistilistaa voi käyttää suunnittelun työvälineenä ja tukena. Ympäristöohjeisto kulkee muistilistan taustalla tietopankkina, josta voi käydä tarvittaessa lukemassa perusteluja ja taustatietoja. Kaikkien osien välillä on panostettu vahvaan linkitykseen, jolloin ohjeiston osasta toiseen pääsee navigoimaan vaivatta, mikäli lisätiedon tarve herää. Ympäristöohjeistossa on hyvin paljon tietoa ja materiaalia erilaisiin työtehtäviin liittyen. Uudistuksen myötä erilaisten käyttäjien tiedonhaku helpottuu, ja ohjeistoa voi tarkastella siinä laajuudessa, mikä kulloisenkin käyttäjän puolesta on oleellisinta, Stenfors sanoo. 12 VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014
TYÖKALUT YHTEISNÄYTTÖPALVELULLE ON TARVETTA Johtojen sijaintitieto- ja näytönvarauspalveluista tunnettu Johtotieto Oy on laajentanut palveluitaan kattamaan myös yhteisnäyttöpalvelun. Yhteisnäyttöpalvelu tehostaa kaapeleiden näyttötoimintaa. Ennen maanrakennustöiden aloittamista on alueella teetettävä kaapeleiden sijaintiselvitys. Kaapelien sijainnin selvittämisellä pyritään ehkäisemään elintärkeän infrastruktuurin vaurioitumista. Ilman ajankohtaisia tietoja kaivinkone voi vahingossa katkoa esimerkiksi tärkeitä sähkö- ja telekaapeleita tai kaasuputkia. Tietoja kyselevät niin maanrakennusyritykset, kunnat, yksittäiset kaivajat, suunnittelijat kuin viranomaisetkin. Johtotieto tarjoaa asiakkailleen palvelun, jossa kaikkien samalla sijaintiselvitysalueella olevien putkien ja kaapelien sijaintinäyttö voitaisiin kerralla toteuttaa kustannustehokkaasti. TOIMINTA TEHOSTUU, AIKAA SÄÄSTYY Johtotieto Oy:llä on tältä alalta 25 vuoden kokemus, Johtotiedon toimitusjohtaja Petri Nuutinen toteaa. Johtotieto Oy on 100-prosenttinen valtionyhtiö, joka kuuluu Suomen Erillisverkot -konserniin. Kaapelireittien sijaintitietoa tarvitsevat ovat yhteydessä Johtotietoon, jossa tehdään tiedusteltavan alueen kaapeleiden sijaintiselvitys. Tiedontarvitsija voi tehdä sijaintiselvityksen myös itsepalveluna sivuston www.johtotietopankki.fi kautta. Mikäli samassa kohteessa on eri johdonomistajien kaapeleita, joudutaan tilaamaan useita kaapelinnäyttäjiä. Tämä ei ole tehokas vaihtoehto ajan ja kustannuksien säästömielessä. Johtotieto tarjoaa yhteisnäyttöpalvelua niin sähkö- kuin teleyhtiöillekin. Mikäli kaapelinäyttöä tarvitaan sijaintiselvityskohteessa, yksi henkilö näyttää kerralla kaikki sijaintiselvitysalueella sijaitsevat kaapelit. UUSI PALVELUKOKONAISUUS Tarjoamme yhteisnäyttöpalvelua jo muutamille kaapelinomistajayhtiöille. Tämä on uusi palvelukokonaisuus, joka tehostaa toimintaa, kiteyttää Nuutinen. Uusi palvelumuoto ei poista olemassa olevaa karttakaivutoimintaa, mutta tarjoaa paremman näyttöpalvelutoimintamallin yhteistyössä kaivajien, suunnittelijoiden, verkonrakentajien ja viranomaisten kesken. Yhteisnäyttöpilotointia on toteutettu syksystä 2013 Turun, Raision ja Kaarinan alueilla. Yhteisnäyttötoiminta osoittautui tehokkaaksi tavaksi säästää aikaa ja rahaa kaapelinäyttöjen osalta. Näiden kokemusten pohjalta päätimme laajentaa toiminnan koko valtakunnan alueelle, Nuutinen tähdentää. Kuvassa kaapelinnäyttäjä merkitsee maalilla sähkökaapelin sijainnin kadulla. Teksti: Johtotieto Oy Kuva: Johtotieto Oy VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 13
SÄHKÖ TÄMÄ ON MINUN VIHERTEKONI KOTIENERGIAA AURINKOPANEELEILLA Kuvat: Lauri Siltanen Uusiutuva energia on nykyään kaikkien huulilla. Sen käytön lisäämistä puolletaan niin kansallisin kuin alueellisinkin toimintasuunnitelmin ja strategioin. Myös monet kuluttajat ovat kiinnostuneita tuomaan oman panoksensa ilmastotalkoisiin ja mahdollisesti samalla säästämään sähkökustannuksissa. Yksi tällaisista kuluttajista on Kuopion Energian sähköverkkopuolella työskentelevä Lauri Siltanen. Hän on valinnut uusiutuvan energian lähteekseen aurinkoenergian ja rakentanut kotinsa katolle aurinkopaneelin pienentämään niin sähkölaskuaan kuin ekologista jalanjälkeäänkin. Tämä on tämä minun vihertekoni, Siltanen sanoo. Mökillään Siltasella on ollut aurinkopaneelit aina 90-luvulta lähtien, joten energiamuoto sinänsä oli tuttu. Mielenkiinto aurinkoenergiaprojektiin oli olemassa myös työn puolesta. Siltasen koti toimii nimittäin hyvänä esimerkkikohteena Kuopion Energialle. Hankkeesta voidaan mittaustulosten lisäksi tutkia konkreettisesti, miten tällainen ratkaisu toimii esimerkiksi vikatilanteissa ja miten se saadaan tehtyä turvalliseksi. TEE-SE-ITSE-HOMMAA Kartoiteltuaan aihetta internetistä ja juteltuaan alan eri toimijoiden kanssa Siltanen huomasi, että aurinkopaneelien asentaminen kotienergian tuottamiseksi ei ole niin hankalaa eikä enää niin kallistakaan kuin voisi olettaa. Näin aurinkopaneeliprojekti sai alkunsa vuosi sitten syksyllä. Virallisesti järjestelmä oli verkossa tämän vuoden toukokuussa. Siltanen on toteuttanut koko hankkeen alusta loppuun itse. Vaikka aurinkoenergia-ala on Suomessakin lähtenyt nousuun, markkinaa ei vielä ole syntynyt koko maahan, eikä asennuksen toteuttavaa firmaa löytynyt Kuopiosta. Se ei kuitenkaan asioita liiemmin mutkistanut. Ajattelin, että on parempi tehdä itse, sellaisena tee-se-itse-hommana. Kun osaa tehdä käsillään, projekti on hauskempi ja muutama eurokin säästyy, Siltanen kertoo. Järjestelmän asennus osoittautui loppujen lopuksi melko yksinkertaiseksi. Aurinkopaneelit ja niihin liittyvät laitteet Siltanen tilasi Saksasta. Telineet hän rakensi perusrautakaupan rautapalkista, ja kiinnikkeiksi valikoituivat tavalliset kattoturvatuotteet. Siltasen mielestä kuka tahansa pystyykin asentamaan systeemin, kun kysyy neuvoja ja pitää internetin auki. Vain verkkoon liittämistä varten täytyy hankkia sähköurakoitsija, jos itsellä ei ole sähköalan koulutusta. ENERGIAA PILVENKIN TAKAA Yleinen harhaluulo aurinkoenergiasta lienee, ettei se ole Suomessa tuottavaa. Aurinkoenergian hyödyntämisessä tärkeintä on kuitenkin säteilyn eli valon määrä. Ilman viileys ei vähennä saatua tehoa, päinvastoin: alhainen lämpötila parantaa paneelien tuottokykyä. Pimeää talveamme taas kompensoi pitkä valoisa jakso. Siltanenkin ajatteli etukäteen, että paneelit olisivat hyvin tarkat suoran auringonvalon saannista. Hankkeen positiivisin yllätys onkin ollut huomata, että paneelit toimivat myös, kun aurinko ei paista. Mustimman ukkospilven läpi energiaa ei sentään heru, mutta tavallisen pilven kyllä. Tällä hetkellä täällä on hyvin pilvistä, ja silti tehoa tulee 100 W, Siltanen lukee mittarista. 14 VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014
SÄHKÖ SÄHKÖÄ PERUSKULUTUKSEEN JA VÄHÄN NAAPURILLEKIN Siltasen 130-neliöisen, kaukolämpöverkossa olevan omakotitalon koko vuoden sähkönkulutus on kolmen hengen taloudessa 5 000 kwh. Aurinkoenergiaa on nyt tullut Siltasten talouteen yhden kesän ajan. Sähköä on tähän mennessä tuotettu 1545 tunnin käyttöaikana yhteensä 400 kwh melkein 10 % koko vuoden tarpeesta. Aika siisti homma mielestäni, Siltanen hymyilee. Asennuksessa oli tietysti oma vaivansa ja perustamiskustannukset olivat jonkin verran, mutta nyt kun paneelit ovat katolla, pääsemme nauttimaan ilmaisesta sähköstä. Siltasen järjestelmä tarjoaa maksimissaan 640 W aurinkotehoa, mikä riittää kattamaan peruskodinkoneiden kuorman. Siltanen toivoisi, että aurinkoenergia pyörittäisi jääkaappia, pakastinta ja ilmastointilaitetta. Muun sähkön hän ottaa ihan mielellään sähköverkosta. Siltasen systeemissä ei ole akustoa, joten energia ei varastoidu. Jos talous ei itse käytä kaikkea tuotettua energiaa, ylimenevä sähkö kulkeutuu talon oman mittarin kautta takaisin sähköverkkoon. Olen myös piensähkön tuottaja, Siltanen nauraa. Korvaus sähköstä on lähinnä nimellinen ja tavoitteeni onkin huojentaa omaa kuormaa eikä tehdä tuottoa. Mutta onhan se hauska ajatella, että naapuri luultavasti käyttää ylimenevän sähköni. Maksimiteho 640 W Tarve 5000 kwh/vuosi 130 m² 3 hlö Ylijäävä energia Ylimenevä sähkö myydään takaisin sähköverkkoon. VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 15
Teksti: Pepe Vahlberg Kuvat: Pirkanmaan ELY-keskus SÄHKÖ TIENVARREN SISÄLUISKA- JA OJANPOHJA-ASENNUKSET KEVEIMMIN PERUSTEIN Uusi Sähkö- ja telejohdot ja maantiet -ohje helpottaa sähkökaapeleiden sijoittamista tiealueelle. Uusi ohje valmistui 28.4.2014 ja se otettiin käyttöön 1.7.2014 alkaen. Ohjeen lähtökohtana on ollut se, että myös sähkömaakaapeleita aletaan mahdollisuuksien mukaan sijoittaa maanteiden luiskiin, hakemusten laatua parannetaan ja niiden käsittelyä nopeutetaan sekä johtotietojen laatua ja saatavuutta parannetaan. Ohjeen kappale 2.5 eli maakaapelointikappale koskee sekä sähkö- että telekaapeleita. Muutoin telekaapeleiden osalta noudatetaan vanhaa vuonna 2009 julkaistua Telekaapelit ja maantiet 2009 -ohjetta. Ohjeessa maantiet jaetaan loiva- ja jyrkkäluiskaisiin teihin ojan sisäluiskan leveyden ja kaltevuuden perusteella. Kaapeleiden sijoitusedellytykset ovat erilaiset loivaluiskaisilla teillä kuin jyrkkäluiskaisilla teillä. Loivaluiskaisia teitä ovat tyypillisesti maamme päätiet eli valta- ja kantatiet, jyrkkäluiskaisia taas tyypillisesti sorapintaiset alemman tieverkon tiet. Suurimpia muutoksia vanhaan ohjeeseen verrattuna ovat suunnitteluvaiheessa tehtävät selvitykset, mahdollisuus loivaluiskaisilla teillä sijoittaa sähkömaakaapeleita tien sisäluiskaan tietyin edellytyksin sekä normaalissa asennussyvyydessä betonoinnin tilalla käytettävä varoitusverkko, jonka tarkoituksena on varoittaa kaivajaa maassa olevasta sähkökaapelista. SUUNNITTELUVAIHEEN SELVITYKSET Suunnitteluvaiheen esiselvitykset koskevat sähkö- ja telekaapeleita. Esiselvitysten pääasiallisena tarkoituksena on selvittää mahdollisimman kattavasti kaapelin asennusmahdollisuudet, eli asennuspaikka ja -syvyys kallioleikkausten, kallio-osuuksien, louherakenteiden sekä muiden maantien erityisrakenteiden kohdalla. Näin tiedetään jo asennustyötä aloittaessa poikkeavaa suojausta tai mahdollista louhintaa vaativat osuudet sekä sijoitus normaalista poikkeavissa kohdissa. Hankalille osuuksille suunnitellaan mahdollisesti vaihtoehtoinen reitti. Selvitysten tarkoituksena on myös nopeuttaa kaapelin asennustyötä ja sitä kautta vähentää kaapelityöstä liikenteelle aiheutuvaa haittaa. 16 VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014
SUUNNITTELUVAIHEESSA TULEE TEHDÄ SEURAAVAT SELVITYKSET: SÄHKÖ 1. Eri reittivaihtoehtojen alustava selvittäminen -> valitaan tarkemmin selvitettävä reitti. 2. Hakija selvittää sisäluiskan kaltevuuden ja leveyden tieosuuksittain. 3. Hakija selvittää olemassa olevat kaapelit, johdot ja putket -> uudet samalle puolelle. 4. Hakija selvittää mahdolliset pohjavedensuojaukset. 5. Hakija selvittää tiedossa olevat tien parantamishankkeet. Näiden perusteella saadaan rajattua uuden kaapelin mahdollista sijoituspaikkaa poikkileikkauksessa, jotta tarkemmat maaperäselvitykset voidaan tehdä oikealta kohdalta. Lisäksi vältytään olemassa olevien kaapeleiden ja pohjavedensuojauksen vaurioitumiselta. 6. Hakija selvittää reitillä olevat kallio-osuudet ja maaperäkartassa näkyvät kallioalueet. 7. Hakija selvittää reitillä olevat louherakenneosuudet maastossa. 8. Hakija selvittää reitillä olevat isot maakivet ja kivikkoiset kohdat. 9. Hakija selvittää maantien varusteet ja erityisrakenteet (sillat, putkisillat, rummut jne.). 10. Hakija selvittää sähkökaapelin merkitsemisen varoitusverkolla (syvyys ojan pohjalla/muualla) ja tarvittaessa sähkö-/telekaapelin muun suojauksen. KAAPELEIDEN SIJOITUSPAIKKAAN VAIKUTTAVAT ASIAT JA YLEISET SIJOITUSPERIAATTEET Kaapeleiden sijoituspaikkaan vaikuttavat mm. olemassa olevat kaapelit (sähkö, tele, muut) ja putket (vesi, viemäri, kaukolämpö, maakaasu), sisäluiskan kaltevuus ja leveys, maaperä (kalliot, kivet, louherakenteet, maaperä), pohjavedensuojaus, tulevat tiehankkeet sekä tien erityisrakenteet kuten esim. liikenne- ja opastinmerkit, sillat, rummut, kaiteet ja tievalaistuspylväät. Kaapelipaikat täytetään järjestyksessä tieltä ulospäin. Kaapelit tulee sijoittaa samalle puolelle kuin olemassa olevat johdot, kaapelit ja putket. Kaapelit voidaan sijoittaa toiselle puolelle tietä vasta, kun toisen puolen normaalimenetelmin asennettavissa olevat paikat on täytetty. Tien puolta ei saa vaihdella lyhyin välein, vaan pyritään sijoittamaan kaapelit samalle puolelle tietä koko matkalla. Mikäli tien varressa ei ole ennestään johtoja, kaapeleita tai putkia, voi hakija valita itselleen sopivamman puolen. Ahtaissa kohdissa kaapelit asennetaan vierekkäin. Loivaluiskaisilla teillä sähkö- ja telekaapelit sijoitetaan 1,2 ± 0,2 metrin vaakaetäisyydelle päällysteen reunasta, joka vastaa normaalisti noin 1,0 metrin vaakaetäisyyttä sisäluiskan yläreunasta. Mikäli sisäluiskassa on ennestään kaapeleita, sijoitetaan uudet kaapelit 1,0 metrin vaakaetäisyydelle olemassa olevan uloimman kaapelin ulkopuolelle. Jyrkkäluiskaisilla teillä kaapeleiden asennuspaikka riippuu pääasiassa pohjamaan laadusta. Jyrkkäluiskaisilla teillä kaapeleita ei saa asentaa tien sisäluiskaan. Jyrkkäluiskaisilla teillä kaapelit sijoitetaan sivuojan pohjalle, ojan ulkoluiskaan tai ojan ulkopuolelle. Kaapeleiden normaali asennussyvyys on 0,7 metriä. Jyrkkäluiskaisen tien ojan pohjalla normaali asennussyvyys on kuitenkin 0,8 metriä. Sähkökaapeleiden päälle asennetaan 300 mm leveä muovinen varoitusverkko. HAKEMUSTEN LAATU JA KÄSITTELY ELY-keskuksen sijoitushakemusten laatuun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Myös hakija voi vaikuttaa huomattavasti käsittelyaikaan: käsittelyaika pitenee aina kun hakemus on puutteellinen ja siihen on tarpeellista pyytää puuttuvia tai puutteellisia tietoja. Mikäli hakemus on puutteellinen, ei sitä voida ottaa käsittelyyn ennen kuin kaikki tarvittavat tiedot on saatu. Hakemus siirretään käsittelyjonon alimmaiseksi siinä vaiheessa, kun kaikki tarvittavat tiedot on saatu. Lisäksi tulee huomioida että puutteelliset hakemukset viivästyttävät kaikkien muidenkin hakemusten käsittelyä. VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 17
TUOTEUUTISET JÄNNITETYÖOHJEISTO PÄIVITETTY HeadPowerin Jännitetyöohjeisto on päivitetty heittosahaus-työmenetelmän ohjeistuksella. Sähkö-sertifioitu heittosaha on varmatoiminen työkalu kaatuneiden ja jännittyneiden puiden turvalliseen poistoon sähkölinjoilta. Kun puun poistamiseen käytetään eristävävartista oksasahaa tai jännitetyökelpoista heittosahaa, ei työskentelykohtaa tarvitse erikseen erottaa jännitteisestä verkosta eikä työkohdetta tarvitse maadoittaa. UUSIA VIDEOITA PEREHDYTYSTUKEEN HeadPowerin Perehdytystuki-tuotteen alla on julkaistu kolme uutta perehdytysvideota. Videoissa esitellään pylvästyöskentelyvarusteet, perehdytään heittomaadoitusmenetelmään sekä tutustutaan 20 kv jännitetyösauvojen huoltoon. Heittomaadoitus on uusi laite ja työmenetelmä, jota voidaan käyttää sähkölinjalle kaatuneen puun poistossa. Asiantuntijoina ovat toimineet laitteen ranskalainen valmistaja Fameca sekä maahantuoja Suomen Kaapelitarvike. Jännitetyösauvojen huolto -video on mainio apu erityisesti uusien JT-asentajien työnopastuksessa, mutta se käy myös kokeneiden asentajien kertauskoulutukseen. Pylvästyöskentelyvarusteiden esittely ja jännitetyösauvojen huolto on toteutettu yhteistyössä Kärnä Oy:n kanssa. TIETOLIIKENTEEN YKSIKÖT 2014 (TLY) ON JULKAISTU Tietoliikenteen Yksiköt 2014-vuosiversio on julkaistu. Uuteen, 2014-vuosiversioon on tehty pääasiassa sisältötarkennuksia vuosiversioon 2013 verrattuna sekä pieniä muutoksia yksiköiden ryhmittelyn. Muutokset on tehty TLY-ohjausryhmässä saatujen palautteiden ja kehitysehdotusten pohjalta. SEURAAVA 20 KV JÄNNITETYÖKOULUTUS LOKAKUUSSA HeadPowerin 20 kv kytkentöjen jännitetyökoulutuksen ilmoittautuminen on jo täydessä vauhdissa. Syksyn jännitetyökoulutus järjestetään Turengissa 21. 24.10.2014. Asentajien lisäksi myös esimiehet voivat osallistua kaksipäiväiseen jännitetyökoulutukseen. Ensimmäisenä päivänä käydään läpi teoriaa ja toisena työharjoitteiden seurantaa. Ilmoittaudu koulutukseen HeadPowerin www-sivuilla! 18 VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014
SÄHKÖNJAKELUN YKSIKÖT 2015 (SJY) ON JULKAISTU Sähkönjakelun Yksiköihin on koottu kattavasti jakeluverkon suunnitteluun, rakentamiseen, kunnossapitoon, vianhoitoon ja palvelutoimintaan liittyvät yksiköt. Version 2015 yksiköihin on tehty päivitys saatujen palautteiden ja kehitysehdotusten perusteella. Muutokset edelliseen vuosiversioon löytyvät Sähkönjakelun Yksiköiden käyttöohjeiden kohdasta Vuosiversiomuutokset (2014 2015). ULKOVALAISTUSYKSIKÖT UUSI YKSIKKÖRYHMÄ Kokonaan uutena yksikköryhmänä julkaistiin ulkovalaistuksen yksiköt. Ne sisältävät yksiköt ulkovalaistuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja kunnossapitoon. Ulkovalaistuksen yksiköiden käyttöä tukevat tarpeen mukaan muiden yksikköryhmien yksiköt. Ulkovalaistuksen yksiköt on kehitetty asiakkailta tulleen kehitysehdotuksen perusteella. UV-yksiköt ovat samassa sovelluksessa ja käytettävissä kuten muutkin yksiköt. Yksiköihin liittyvien sisältöjen selaaminen ja erilaisten tulosteiden muodostaminen onnistuvat sovelluksen kautta vaivattomasti. Yleisohjeista löytyy ulkovalaistusyksiköiden käyttöä tukeva yleisohje, Ulkovalaistuksen Yleisohje 2015. Ulkovalaistuksen Rakentamisen yksiköihin sisältyvät mm. jalustojen, pylväiden, valaisinvarsien, valaisimien sekä keskuksien ja pylväskalusteiden rakentamisyksiköt. Ulkovalaistuksen Kunnossapidon yksiköihin sisältyvät mm. valaisinpylväsrakenteiden vaihdot, lampunvaihdot sekä tarkastukset. HAASTEENA LAAJA VALAISINVALIKOIMA Haasteena Ulkovalaistuksen yksiköissä on muun muassa valaisimien laaja valikoima. Valaisinyksiköissä (puisto- ja katuvalaisimet ja valonheittimet) päädyttiin 2 3 tilaajakohtaiseen vaihtoehtoiseen yksikköön. Kuten muitakin yksiköitä, Ulkovalaistuksen yksiköitä kehitetään edelleen asiakaspalautteiden ja kehitysehdotusten sekä Sähkönjakelun Yksiköiden ohjausryhmän kehitystyön perusteella. Ulkovalaistusyksiköt on integroitu Verkoston Vakiorakenteisiin. Vakiorakenne on yksikön toteutuksen tekninen kuvaus, tavoitteena vakioitu, laadukas ja standardien mukainen rakentaminen. Vakiorakenteiden Ulkovalaistusrakenteet on tarkoitus päivittää syksyn 2014 aikana. Sähkönjakelun Yksiköillä ja Vakiorakenteilla tehtävä suunnittelu, rakennuttaminen ja rakentaminen varmistavat osaltaan laadukkaan ja turvallisen verkon rakentamisen. SUOMEN LUOTETTAVIMMAT KAAPELIVAUNUT. TUOTEUUTISET VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 19
TYÖKALUT VARAUTUMINEN KANNATTI: URAKKARAPORTOINTI VALMISTUI ENNÄTYSAJASSA! Rakentamisen tiedonantovelvollisuuksien laajentuminen ja raportoinnin tiukka aikataulu on aiheuttanut kuhinaa verkonrakennusalalla. HeadPowerin nopea reagointikyky osoittautui kullanarvoiseksi ja valmis tuote saatiin asiakkaiden käyttöön juuri ennen lain vaatimusten voimaan tuloa. Harmaan talouden torjuntaan tähtääviin toimenpiteisiin kirjoitettiin kesällä uusi luku, kun uusi rakentamisen tiedonantovelvollisuus astui voimaan 1.7.2014. Vuodesta 2013 valmisteltu laki herätti keskustelua loppuun saakka, sillä velvollisuuden piiriin kuuluvien urakoiden määritelmä ei ole ollut täysin selkeä. HeadPower liittyi jo valmisteluvaiheessa Suomen Tilaajavastuun Veronumero.fi-ohjausryhmään sekä Energiateollisuuden taustaryhmään. Molemmissa ryhmissä keskusteltiin tiedonantovelvollisuuden vaikutuksista toimintaan erilaisista näkökulmista tavoitteena tunnistaa kipupisteet ja selkeyttää viranomaisten ohjeistoa. Ryhmissä käytiin tiivistä keskustelua Verohallinnon ja Aluehallintoviraston edustajien kanssa ongelmien havainnollistamiseksi ja ohjeistojen selkeyttämiseksi. LAKIMUUTOS TIIVIISSÄ SEURANNASSA Lain voimaanastuttua rakennustyömaan ja sähköverkon kunnossapitotöiden välinen määritelmä on edelleen ollut jossain määrin tulkinnanvarainen. Myrskytuhojen raivaukseen myönnettiin joitain helpotuksia, mutta esimerkiksi sähköpylvään vaihto on tämänhetkisen tulkinnan mukaan rakennustyötä. Laki koskettaa siis sähköurakointiyhtiöitä hyvinkin laajasti. HeadPower on seurannut lakikehitystä ja viranomaisten tarkentavia ohjeita intensiivisesti viimeiset puolitoista vuotta. Muutoksiin oli varauduttu taustalla kaiken aikaa. Niinpä valmis urakkaraportointirajapinta pystyttiin tarjoamaan heti viranomaisen määräämässä aikataulussa. Urakkatietojen verottajaraportointi on Työnohjauksen maksullinen laajennos, joka mahdollistaa 20 VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014
TYÖKALUT urakkatietojen raportoinnin verottajalle Työnohjauksessa olevien yhtiökohtaisten tietojen perusteella. Tällä hetkellä jo toistakymmentä yritystä on ottanut raportoinnin käyttöön. RAHASSA MITTAAMATONTA LISÄARVOA Urakkaraportoinnin käyttäjiksi on saatu myös sellaisia asiakkaita, jotka arvelivat pystyvänsä hoitamaan raportoinnin omilla talousjärjestelmillään. Monet järjestelmätoimittajat eivät kuitenkaan kyenneet reagoimaan vaatimuksiin viranomaisten määrittelemässä aikataulussa, jolloin yritykset kääntyivät HeadPowerin valmiin järjestelmän puoleen. Viimeisimmät verottajan vaatimat muutokset raportoinnin yksityiskohtiin julkaistiin syyskuun ensimmäisellä viikolla. Nämä muutokset HeadPower pystyi toteuttamaan kiiretyönä heti seuraavalla viikolla. Kaiken kaikkiaan tuotekehitys on reagoinut muutostarpeisiin joustavasti ja mahdollisimman ripeästi. Itse ohjelmistotoimituksen lisäksi asiantuntijamme ovat voineet auttaa asiakkaitamme tilanteissa, joissa verottajan ohjeet ovat olleet tulkinnanvaraisia. Tässä on auttanut paitsi se, että HeadPower tuntee taustat ja on ollut keskustelussa mukana, myös se että kiperissä tilanteissa on tiedetty, kuka virkamies osaa selvittää asian nopeimmin. Tämä korvaamaton konsultointiapu on ollut tuotteen tilanneille asiakkaille täysin maksutonta lisäpalvelua, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Heikki Juhola. MIKÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUS? Pähkinänkuoressa eduskunnan hyväksymät ja 1.7.2014 voimaan tulleet uudet lait (363/2013 ja 364/2013) määräävät seuraavaa: Tilaajalla on velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle kuukausittain tiedot rakentamiseen liittyvistä urakoista ja urakoitsijoista, esim. alihankkijan tiedot ja alihankkijalle maksetut maksut. Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalla on velvollisuus ilmoittaa tiedot kaikista rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä. Raportointi koskee työmaita, joiden tilauksen raja-arvo ylittää 15 000 euroa (urakkatietoilmoitus, Verotusmenettelylaki 15c ). Ilmoitusvelvollisuus ei koske vain rakennusyrityksiä, vaan kaikkia rakennus- ja kunnossapitotöiden tilaajia, kuten muiden alojen yrityksiä, taloyhtiöitä ja kuntia. Kunkin kuun tiedot tulee raportoida Verohallintoon sähköisesti toiseksi seuraavan kuun viidenteen päivään mennessä, esim. lokakuun tiedot tulee raportoida joulukuun viidenteen päivään mennessä. VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 21
UUTISET LETKEÄÄ PELIÄ HEADPOWER & ENSTO GOLFISSA HeadPowerin ja Enston perinteistä golfpäivää vietettiin tänä vuonna kesäkuun 4. päivänä Vihti Golfissa. Ensisijaisena pelimuotona oli pistebogey maksimitasoituksella 36. Koko kisan voiton vei Jami Leinonen 45 pisteellä. Toiseksi ylsi Markus Gammals tuloksella 39 ja kolmannelle sijalle kipusi Jan Lehmussola pisteillä 38. Ohjelmassa oli myös kolme erikoiskilpailua: pisin draivi, lähimmäksi lippua ja paras bruttotulos. Pisimmän draivin humautti Jan Lehmussola, joka löi niin ikään lähimmäksi lippua. Parhaan bruttotuloksen saavutti Martti Kuoppa 81 lyönnillä. Kilpailun jälkeen virkistäydyttiin jälkipeleillä, tankattiin ja saunottiin. Päivän kruunasi palkintojenjakotilaisuus. Golfpäivä vietettiin totutusti leppoisissa tunnelmissa. Sää oli hyvä; vaikka tummat pilvet roikkuivat pelaajien uhkana koko pelin ajan, kastumiselta onneksi vältyttiin. Tilaisuuden jälkeen keskusteltiin pelin ajankohdan sopivuudesta. Paikalla olevat pelaajat olivat tyytyväisiä tapahtuman vuosittaiseen ajankohtaan. Henkinen valmentautuminen HeadPower & Ensto Golfiin 2015 voi siis alkaa! SEURAA HEADPOWERIA SOMESSA HeadPower haluaa palvella ja tarjota tietoa siellä, missä asiakkaatkin ovat. Siksi olemme läsnä myös tärkeimmissä sosiaalisen median kanavissa. Erityisen vireää HeadPowerin sosiaalisen median toiminta on Facebookissa, jossa tiedotamme aktiivisesti ajankohtaisista asioista. Facebook-sivultamme voit lukea ensimmäisenä tuotejulkaisuista, tapahtumista sekä uudistuksista ja päivityksistä ohjeistoissa ja tuotteissa. Facebookissa julkaistaan kaikki Head- Powerin rekrytointi-ilmoitukset sekä tietysti linkki tämänkin VRU-lehden sähköiseen versioon. YouTubessa HeadPower tarjoaa hyödyllisiä ohjeistusvideoita, joiden avulla kuka tahansa voi syventää osaamistaan ja tietämystään. Kanavalta löytyy myös muun muassa video jännitetyöasentajan arjesta sekä nostalgiannälkäisille HeadPowerin kolmen vuoden takainen esittelyvideo. Lisäksi HeadPowerilla on yrityssivut LinkedInissä ja Google+:ssa. LinkedInistä löytää myös suurimman osan meillä työskentelevistä ammattilaisista. Pyrkimyksenämme on nostaa aktiivisuutta näissä sekä muissa tulevissa somekanavissa tarpeen mukaan. Käy tykkäämässä HeadPowerista, jottet menetä mitään tärkeää! Voit samalla kertoa meille, miten voisimme palvella sinua paremmin sosiaalisessa mediassa. 22 VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014
PAKINA TOLPAN TYVESTÄ: INTOHIMONA YDINVOIMA Suomen hallitus päätti tänään Fennovoiman täydennetyn ydinvoimaluvan viemisestä eduskuntaan. Seuraavaksi kansanedustajat päättävät, onko uuden reaktorin rakentaminen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Käsite yhteiskunnan kokonaisetu on kansalle, eritoten sen edustajille, niin vaikea jäsentää, että näillä on lupa laittaa silmät umpeen ja päättää kantansa ns. omantunnon pohjalta. Ydinvoima on aina herättänyt voimakkaita tunteita laidasta laitaan niin kansalaisten kuin poliitikkojen piirissä, eikä keinoja kaihdeta haettaessa argumentteja puolesta ja vastaan. Tällä kierroksella kaivettiin jopa suomettumisen kirves 70-luvun haudasta vastustajien arsenaaliin. Toisaalta puoltajien taholla alettiin tulkita koko EU/ETA-aluetta kotimaiseksi. Kätevää, sillä näin Suomen energia-omavaraisuus tulisi kerralla kuntoon ilman yhtään lisäkapasiteettia! Päätös ydinvoimasta on erinomaisen vaikea silloin, kun se pitää alistaa parlamentin tai suoran kansanvallan hyväksyttäväksi. Parempaa vaihtoehtoa ei silti ole. Ääritapaus sattui Itävallassa vuonna 1978, kun valmiiksi rakennettu Zwentendorfin ydinvoimala ei saanut kansanäänestyksessä käyttölupaa. Pahaksi onnekseen liittokansleri Bruno Kreisky oli asettanut arvovaltansa ydinvoiman taakse ja suuri osa kansaa äänesti tosiasiassa Kreiskyn kaatamisen puolesta, mikä sekin tapahtui. Ydinvoiman tie myös Suomeen on alusta pitäen ollut pitkä ja mutkainen. Käytännön startti tapahtui kesällä 1965, kun Imatran Voima Oy (IVO) lähetti tarjouspyynnöt atomivoimalaitoksen rakentamisesta yhdelletoista toimittajalle. Yhteensä kahdeksan tarjousta tuli Yhdysvalloista, Kanadasta, Länsi-Saksasta, Britanniasta ja Ruotsista. Myös Neuvostoliitosta IVO sai viisisivuisen tarjouksen ihan pyytämättä, tosin puoli vuotta myöhässä ja idästä tulleen poliittisen ohjauksen tuloksena. IVOssa oltiin tekemässä laitoshankintaa, ei politiikkaa. Hanke sai kuitenkin sellaiset mittasuhteet, että häntä alkoi heiluttaa koiraa. Keväällä 1967 maan hallitus joutui viheltämään pelin poikki. Pian alkoi toinen yritys, jossa tarjoukset saatiin Britanniasta, Ruotsista ja Neuvostoliitosta. Prosessin kuluessa Neuvostoliitto yllättäen laski tarjouksensa ylivoimaisen edulliseksi. Siltikään IVOn ja valtiovallan intressejä ei saatu sovitettua yhteen, joten kesällä 1968 tämäkin yritys raukesi. Siperian opetusten myötä aloitettiin kolmas kierros, nyt maan hallituksen johdolla. Sen tuloksena IVO nyt ilman tarjouskierrosta sopi syyskuussa 1969 ydinvoimalaitoksen toimittamisesta Loviisaan neuvostoliittolaisen V/O Technopromexportin kanssa. Vuotta myöhemmin tilattiin toinen laitosyksikkö. Tällöin myös yksityinen teollisuus sai poliittisen luvan tilata oman ydinlaitoksen lännestä. Loviisan laitosten suunnittelu ja rakentaminen oli kankean alun jälkeen todellinen insinöörien voimannäyte. Yhdessä suomalaisten viranomaisten kanssa IVO saneli laitoksen turvallisuustekniset vaatimukset ja varusti sen länsimaisella automaatiolla sekä kaasutiiviillä suojakuorella. Laitokset valmistuivat kohtuuajassa ja niiden käyttöaste on jatkuvasti ollut kansainvälistä huipputasoa. Suomettumista tai ei, mutta IVO sai Neuvostoliitosta laitoksen rutkasti alle sen todellisten kustannusten. Jopa Financial Times kirjoitti tuolloin, että vaikka päätös oli pitkälti poliittinen, niin mikään länsimaa ei olisi pystynyt kilpailemaan suomalaisten saamien rahoitusehtojen kanssa. Tähyilijä VERKONRAKENNUSUUTISET 3/2014 23
HEADPOWER & VRU TOIVOTTAVAT LUKIJOILLE LEPPOISAA SYKSYÄ!