Kaupunginhallitus 336 24.10.2011 Kaupunginvaltuusto 93 14.11.2011 Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2837/14.05.00/2009 Kh 336 Vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon tavoitteita määrittelevä suunnitelma. Suunnitelma sisältää selvityksen uuden Kouvolan vesihuollon järjestämisen nykytilasta mukaan lukien haja-asutusalueiden vesihuolto. Suunnitelmasta ilmenee mitä vesihuollon kehittämistoimenpiteitä kaupungin alueelle suunnitellaan. Kehittämissuunnitelman valmistelua on ohjannut kaupunginhallituksen nimeämä ohjausryhmä ja se on laadittu yhteistyössä vesilaitoksen kanssa. Suunnitelman valmistelusta ovat vastanneet liikelaitos Kouvolan Vesi ja konsernihallinnon maapolitiikan ja hallinnon toimialat. Kehittämissuunnitelma tulee tarkistaa valtuustokausittain. Suunnitelman laadinnan yhteydessä on järjestetty tiedotustilaisuudet Keltakankaalla 17.3, Elimäellä 23.3 ja Kouvolassa 30.3. Tiedotustilaisuuksien yhteydessä on selvitetty suunnitelman laadintaa ja vesilaitoksen sekä vesiosuuskuntien yhteistyökysymyksiä. Vesihuollon osalta toimijoina kaupungin alueella uudessa Kouvolassa ovat Liikelaitos Kouvolan Vesi ja Kymen Vesi Oy. Kymen Vesi Oy vastaa Anjalankosken alueen vesi-huollosta. Vesilaitosten vesijohtoverkkoon on liittynyt noin 92 prosenttia vesilaitosten toiminta-alueen asukkaista, viemäriliittyjiä on noin 90 prosenttia. Kouvolassa on tällä hetkellä käytössä vanhojen kuntien olemassa olleet toiminta-alueet. Uusia toiminta-alueita tai toiminta-alueiden muutoksia arvioitaessa muutostarpeet pitää suhteuttaa kunnan kaavoitustilanteeseen. Tällä hetkellä Kouvolan kaavoituskatsauksessa ei ole laajoja uusia kaavahankkeita, jotka sijaitsevat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden ulkopuolella. Nykyisten toiminta-alueiden sisään tai välittömään yhteyteen on suunnitteilla joitakin uusia alueita, jotka kytkeytyvät olemassa olevan toiminta-alueella olevan vesihuollon yhteyteen. Uuden Kouvolan vesihuollon toiminta-alueet tarkastellaan ja tarkennetaan vuoteen 2012 kuluessa. Kaupungin alueella on 47 vesihuolto-osuuskuntaa ja näillä hallinnassa 59 erillistä vesi-huollon toiminta-aluetta. Osuuskuntien alueilla liittymisprosentti vaihtelee 60 %:n ja 95 %:n välillä. Vesilaitosten ja osuuskuntien toiminta-alueiden ulkopuolella asukkaita on noin 6 100. Lisäksi jätevesiverkoston ulkopuolella on 17 vesiosuuskuntaa, jotka vastaavat vain puhtaan veden toimittamisesta. Niiden alueilla on 1 065 asukasta. Vesihuolto-osuuskuntien toiminta-alueita ei ole virallisesti vahvistettu, mistä johtuen vahvistettuja toiminta-alueita koskevat liittymisvelvoitteet eivät ole voimassa osuuskuntien alueilla. Hartolan (Keski-Jaalan vesihuolto-osuuskunta) ja Huhdasjärven vesihuolto-osuuskuntia lukuun ottamatta kaikki osuuskunnat hankkivat
veden kunnallisilta laitoksilta ja toimittavat jätevetensä kunnallisiin puhdistamoihin käsiteltäväksi. Haja-asutusalueiden vesihuollon järjestämistä suunnitelmassa on tarkasteltu kaupungin vastuun näkökulmasta, joka on määritelty vesihuoltolain 6 :ssä: "Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi." Lain perusteluista käy ilmi, että suurehkolla asukasjoukolla tarkoitetaan noin 50 asukkaan muodostamaa asumakylää. Tarveselvityksessä vähimmäisasukasmääränä on pidetty 30 asukkaan väestöpohjaa. Keskitettyä vesihuollon järjestämistä puoltavat lisäksi ympäristöterveydelliset syyt kuten hyvälaatuisen talousveden saatavuus ja ympäristön suojelun vaatimukset mm. pohjavesialueilla ja vesistöjen läheisyydessä sijaitsevilla alueilla. Tarveselvitykseen sisältyvillä alueilla on talouksia yht. 877. Koko ohjelman toteuttaminen olettamalla liittyjien määräksi 80 % edellyttäisi keskitetyn vesihuoltojärjestelmän piiriin saatettavan noin 700 kiinteistöä. Alueet voivat muodostua esitettyä laajemmiksi esim. sen seurauksena, että asunnot sijaitsevat runkojohtojen yhteydessä tai milloin veden hankinta ja osuuskunnan taloudelliset intressit sitä puoltavat. Selvityksen mukaisia alueita voidaan kuitenkin pitää hankkeiden käynnistysvaiheessa ydinalueina. Selvityksen tarkoituksena ei ole myöskään sulkea tuen piiristä pois hankkeita, joissa järjestetyn vesihuollon toteuttaminen on perusteltua olemassa olevan osuuskunnan tai vesilaitoksen toiminta-alueen laajennuksena, verkoston läheisyyden tmv. keskitettyä ratkaisua puoltavien perusteiden nojalla. Tavoitteena on, että selvityksen perusteella edistetään hankevalmistelua rahoitusmahdollisuuksien sallimissa rajoissa. Kaupungin ja valtion myöntämän tuen tulisi kuitenkin ohjautua yhdenmukaisin perustein ja kohdentua ensisijaisesti niille alueille, joissa jätevesiasetuksessa määrätyt tukivelvoitteet täyttyvät. Lisäksi hankkeen kustannukset liittyjää kohden tulee ottaa huomioon arvioitaessa sitä toteutetaanko vesihuolto kiinteistökohtaisin vai keskitetyin ratkaisuin. Ohjausryhmä hyväksyi kehittämissuunnitelman 13.6.2011. Tämän jälkeen siitä pyydettiin kaupunginhallituksen nimissä maaseutulautakunnan, teknisen lautakunnan, rakennus- ja ympäristölautakunnan, Kouvolan Veden johtokunnan, Kymen Vesi Oy:n, Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen ja Iitin kunnan lausunnot 31.8.2011 mennessä. Suunnitelma pidettiin yleisesti nähtävänä 29.6-31.8.2011.
Ohjausryhmä on käsitellyt saadut lausunnot 6.10.2011. Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeintä on, että talousarviorahoitus on riittävällä tasolla tällä hetkellä toteutettujen ja toteutettavaksi suunniteltujen verkostohankkeiden loppuunsaattamiseksi. Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämiseksi tulisi kaupunkien vesilaitosten ja osuuskuntien yhteydenpitoa varten olla riittävästi henkilöstöä. Erityisesti toiminta-alueiden määrittelyyn liittyvät tehtävät vaativat resurssia. Lausunto ei aiheuta muutoksia kehittämissuunnitelmaan. Tekninen lautakunta Laajenemisalueet on arvioitu kaavoituskatsauksen tietojen pohjalta. Yhden vuoden kaavoitusperspektiivin ohella kaavoituskatsauksessa saatetaan tiedoksi lähivuosina kaavoitusta odottavat alueet. Kaavoituskatsauksen pohjalta voidaan tehdä suuntaa-antavia arvioita 3-10 vuoden päästä rakentamisen piiriin tulevista alueista. Esitys viisi vuotta kattavan suunnitelman aikaan saamiseksi on kannatettava ja vastaavaan toimintatapaan ollaan pyrkimässä. Tällä hetkellä edellytyksiä riittävän kattavalle uusien alueiden toteuttamisohjelman laatimiselle ei vielä Kouvolassa ole, mutta jatkossa asiaan toivottavasti tullaan kiinnittämään riittävästi huomiota ja resursseja. Vastuuta hulevesien hoitamisesta asemakaava-alueilla ollaan siirtämässä kunnalle nykyisen osin hieman sekavan vesilaitosten ja kunnan yhteisvastuutilanteen sijalle. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa hulevesien hallintaa liittämällä suunnittelu osaksi kaavoituksen yhteydessä tehtävää suunnittelua. Muutos on varmasti parannus nykytilanteeseen nähden, mutta siirron yhteydessä tulisi kiinnittää huomiota tarvittaviin asiaan liittyviin resurssisiirtoihin/-lisäyksiin. Lausunto ei aiheuta muutoksia kehittämissuunnitelmaan. Rakennus- ja ympäristölautakunta Lautakunta toteaa lausunnossaan, että Kouvolan kaupungin alueella vesihuolto-osuuskunnille 47 kpl ei ole pääsääntöisesti vahvistettu toiminta-alueita eikä laitoksilla ole TSL 18 mukaista toimintalupaa. Vesihuoltolaitosten tulee myös varautua erityistilanteisiin laatimalla ja pitämällä ajan tasalla varautumissuunnitelmat. Vesihuoltolaitosten on myös valvottava normaalitilanteessa toimittamansa veden laatua terveydensuojeluviranomaisen hyväksymän TSL 8 mukaisen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Lautakunta katsoo, että vesihuolto-osuuskunnille myönnettävien avustusten ja lainojen takausten ehtona tulee jatkossa olla, että terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt niiden toiminnan sekä varautumissuunnitelman ja valvontatutkimusohjelman.
Hajajätevesiasetuksen mukaan vesihuoltoverkoston ulkopuolella olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät on rakennettava em. asetuksen mukaisiksi 15.3.2016 mennessä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää rakentamisesta poikkeuksen enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan, mikäli kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston piiriin ulotettavalla alueella. Vesihuollon kehittämissuunnitelmaa tulee täsmentää siten, että se osoittaa ne viemäriverkostoon piiriin ulotettavaksi tarkoitetut alueet, joilla tällainen poikkeus voidaan kiinteistölle myöntää. Lisäksi lausunnossa esitetään joukko täsmennysvaatimuksia koskien raportin karttoja sekä raportissa käytettyjä määritteitä. Rakennus- ja ympäristölautakunnan esittämät lisäykset ja täsmennykset otetaan pääosin huomioon ja raportti tarkistetaan niiden mukaisesti. Koskien hulevesijärjestelmän kehittämistä todetaan, että nyt laadittu kehittämissuunnitelma on ensimmäinen laatuaan Uudessa Kouvolassa. Suunnitelma on ohjeellinen ja sen sisältö tulee täsmentymään uuden vesilaitoksen toiminnan kehittymisen myötä. Vesilaitos tulee tarkistamaan vuonna 2012 toiminta-alueitaan koskevat rajaukset, missä yhteydessä otetaan kantaa myös hulevesijärjestelmän kehittämiseen. Koskien terveydensuojelunlain 18 ja 8 mukaisia velvoitteita todetaan, että kaupungin hallintosäännön mukaan ympäristölautakunta huolehtii vesihuoltolain mukaan kaupungille kuuluvista lupa-, valvontaja muista viranomaistehtävistä. Valvontatehtävä ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat siten ympäristölautakunnan alaiseen vastuualueeseen. Esitetyt vaatimukset kirjataan kehittämissuunnitelmaan. Kouvolan Veden johtokunta Kouvolan veden johtokunta toteaa, että vesihuollon kehittämissuunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja vaan apuväline kunnan vesihuollon kehittämiseen. Vesihuollon kehittämissuunnitelma antaa suuntaviivat vesihuollon kehittämiselle ja edistää yhteistyötä eri vesihuoltolaitosten ja kaupungin toimialojen välillä. Vesihuollon kokonaisvaltaisen kehittämisen apuvälineenä kehittämissuunnitelma nähdäänkin tärkeänä. Kehittämissuunnitelmassa on esitetty alustava suunnitelma Kouvolan Veden toiminta-alueen tarkennuksista. Kouvolan Vesi tulee laatimaan tarkemman esityksen toiminta-alueesta kaavoituksen ja maankäytön kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta. Lausunto ei aiheuta muutoksia kehittämissuunnitelmaan. Kymen Vesi Oy Kymen Vesi Oy esittää lausunnossa joukon toimintaansa koskevia lisäyksiä ja täsmennyksiä. Kymen Vesi Oy on ollut suunnitelmaa laadittaessa osapuolena, mistä johtuen olisi toivottavaa, että sitä koskevat asiakohdat olisi tuotu esille jo suunnitelmaa laadittaessa. Kymen Vesi Oy esittää sitä koskevat
toimenpiteet suurelta osin vasta lausunnossaan, mikä osoittaa, että Kouvolan kaupungilla ei ole vastaavaa yhteyttä Kymen Vesi Oy:n toimintaan kuin Kouvolan vesilaitoksen toimintaan. Kymen Vesi Oy:n esittämät lisäykset on otettu pääosin sellaisenaan huomioon. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että yhdistymisen jälkeen hajanainen vesihuoltolaitoskenttä on Kouvolassa suurien haasteiden alla. Kehittämissuunnitelmassa vesihuollon kehittämiselle asetetut painopisteet ja tavoitteet ovat vesihuoltolain mukaisesti hyvin asetettuja, ajankohtaisia ja tarpeellisia. Kehittämissuunnitelmassa onkin erittäin ansiokkaasti selvitetty ja priorisoitu vesihuollon tarvealueita, missä ympäristönsuojelulliset ja terveydensuojelulliset syyt edellyttävät vesihuollon järjestämistä ja sen myötä myös kunnalta vesihuoltolain mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Kouvolan kaupungin tulisikin tarkastella alueensa vesihuoltopalveluja, siis myös vesiosuuskuntia, kokonaisuutena ja arvioida, miten vesihuollon toimivuus turvataan toiminta-alueilla pitkällä aikavälillä. Uusien pienten vesihuoltolaitosten syntyminen pirstaloi laitosmaista vesihuoltoa entisestään. Jo nyt useat pienet vesihuoltolaitokset kärsivät resurssipulasta ja kasvavasta korjausvelasta. Ne lisäävät riskejä laitoksen toimintavarmuuden näkökulmasta. ELY-keskus esittää lisäksi, että karttaliitteiden sisältöä täydennettäisiin merkitsemällä niihin mm. pohjavesialueet, vedenottamot, jätevedenpuhdistamot jne. Lisäksi Kouvolan kaupungin tulee määrittää/hyväksyä kaikille kaupungin alueella toimiville vesihuoltolaitoksille (osuuskunnat mukaan lukien) toiminta-alueet. Kunnallisten laitosten osalta toiminta-alueiden tulee kattaa vähintään kaikki asemakaava-alueet sekä viemäröinnin osalta myös kaikki taajama-alueet. Kehittämissuunnitelman hyväksymisen jälkeen siitä olisi hyvä järjestää tiedotusta kaupungin asukkaille. ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt vaatimukset koskien mm. vesilaitosten toiminta-alueiden vahvistamista on otettu huomioon suunnitelmassa. Vesihuoltoalueiden suuresta määrästä johtuen (59 erillistä aluetta) yksityiskohtaisemmat kartat on koottu erilliseen liiteraporttiin. Kylien neuvottelukunnan työvaliokunta Kylien neuvottelukunnan työvaliokunta toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen kannalta tärkeintä on, että Kouvolan kaupunki varaa vuotuiseen talousarvioonsa riittävät määrärahat jotta kaikki suunnitellut vesihuoltohankkeet voidaan toteuttaa ja rahoittaa. Tässä vaiheessa näyttää siltä että 700 000 euron vuotuinen varaus on tarpeen vielä ainakin kuusi vuotta. Työvaliokunta ehdottaa lisäksi Kouvolan kaupungille että vuoden 2012 avustussumma korotettaisiin tilapäisesti n. 3 miljoonaan euroon, jonka jälkeen tuen vuositaso voisi olla alhaisempi.
Haja-asutusalueiden vesihuollon rahoitusta koskevan esityksen tekee maaseutulautakunta kaupunginhallitukselle. Rahoitusesityksen tekeminen ei sisälly kaupunginhallituksen toimeksiantoon kehittämissuunnitelman laadinnasta. Kouvolan vesiosuuskunnat ry Osuuskuntien yhdistys esittää, että Liikelaitos Kouvolan Vesi ja Kymen Vesi Oy laativat erillisen yhteistyösuunnitelman vuoden 2011 aikana ja suunnitelman, jolla varaudutaan vesihuollon poikkeustilanteisiin ja että Kouvolan kaupungin kanssa laaditaan ohje vesihuollon rahoituksesta, ja edelleen kiinteistökohtaisten järjestelmien huoltamisen valvontasuunnitelma. Lisäksi yhdistys esittää, että kiinteistöjen liittäminen järjestelmän piiriin tulisi tapahtua ensisijaisesti osuuskuntien kautta. Lausunnossa kritisoidaan suunnitelmaa lisäksi sen johdosta, että osuuskunnilla ei ole ollut edustusta hankkeen ohjausryhmässä. Koskien osuuskuntien edustusta todetaan, että asia on ollut esillä ja ratkaistu ohjausryhmää asetettaessa. Osuuskuntien katsottiin edustavan asiakkaita, joita kuullaan ao. säädösten mukaisesti. Osuuskuntien edustajien kanssa on käyty erillisiä neuvotteluja vesilaitoksen toimesta. Esitetyt yhteistyötavoitteet ovat sinänsä perusteltuja ja niihin tulee sisältyä myös toimenpiteet vesiosuuskuntien toiminta-alueiden virallistamiseksi sekä ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuodut toiminnan luvanvaraisuutta koskevien asiakohtien järjestäminen. Yhdistyksen esittämät täydennykset tulee ottaa mahdollisuuksien mukaan osaksi vesilaitostoiminnan kehittämistä sekä huomioida maaseutuosaston toimintasuunnitelmassa. Tehtävään tulee varata myös riittävät resurssit. Iitin kunta Kunnalla ei ole huomautettavaa vesihuollon kehittämissuunnitelmasta. Yhteenveto Lausunnoissa on esitetty suurehko määrä täsmennyksiä laadittuun suunnitelmaan. Lisäksi esitetään joukko toimenpiteitä, jotka on ohjelmoitu ao. vastuutahoille. Lausunnoissa esiinnostetuista asioista keskeisiä ovat mm. seuraavat asiakohdat: Kouvolan kaupungin alueella toimii kaksi kunnallista vesilaitosta liikelaitos Kouvolan Vesi ja Kymen Vesi Oy. Kouvolan kaupungilla ei ole vastaavaa yhteyttä Kymen Vesi Oy:n toimintaan kuin Kouvolan vesilaitoksen toimintaan. Ympäristölautakunta katsoo, että vesihuolto-osuuskunnille myönnettävien avustusten ja lainojen takausten ehtona tulee jatkossa olla, että terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt niiden toiminnan TSL 18 mukaisesti sekä varautumissuunnitelman ja valvontatutkimusohjelman TSL 8 mukaisesti. Kyseessä on mittava tehtävä, jossa valvontavastuu on ao. lautakunnan alaisella vastuualueella. Lausunnot osoittavat, että yhdistymisen jälkeen hajanainen vesihuoltolaitoskenttä on Kouvolassa suurien haasteiden alla. Nyt laadittu suunnitelma on ensimmäinen kokonaisvaltainen vesihuollon
kehittämissuunnitelma, jossa on kartoitettu vesihuollon nykytila, määritelty keskeiset lähitulevaisuuden toimenpiteet ja tulevan toiminnan suuntaviivat sekä ohjelmoitu jatkotoimenpiteet. Vesiosuuskuntien toiminnan kehittämiseksi tulisi kaupunkien vesilaitosten ja osuuskuntien yhteydenpitoa varten olla riittävästi henkilöstöä. Erityisesti toiminta-alueiden määrittelyyn ja lupakäsittelyyn liittyvät tehtävät vaativat resursseja. Ohjausryhmässä 6.10.2011 käydyssä keskustelussa todettiin, että lausunnonantajat ovat perehtyneet hyvin suunnitelmaan, lausunnot on laadittu perusteellisesti ja ne antavat hyvän lähtökohdan asiakokonaisuuden kehittämiselle. Lisäksi todettiin, että suunnitelman johdosta järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa on asiasta saata myönteistä palautetta. Ohjausryhmä toteaa, että suunnitelma on laadittu käytettävissä olleiden tietojen perusteella, mikä on vaikuttanut toimenpide-esitysten ja mm. karttojen tarkkuusasteeseen. Suunnitelma on ohjeellinen ja se tulee täsmentymään ohjausryhmän esittämien aikataulutettujen jatkotoimenpiteiden myötä. Ohjausryhmä hyväksyi laaditun suunnitelman ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi ohjeellisena vesihuollon kehittämissuunnitelmana. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on oheismateriaalina nro 1. Lisätietoja: Edunvalvontapäällikkö Hannu Koverola, puh. 02061 58129, hannu.koverola(a)kouvola.fi ja vesihuoltojohtaja Timo Kyntäjä, puh. 02061 58288, timo.kyntaja(a)kouvola.fi. Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallituksen ehdotus kaupunginvaltuustolle: Vesihuollon kehittämissuunnitelma hyväksytään. Kaupunginhallituksen päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Kv 93 Vesihuollon kehittämissuunnitelma on liitteenä nro 5. Puheenvuoron käyttivät valtuutettu Ensio Töttö ja kaupunginhal li tuk sen puheenjohtaja Jari Suomela. Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti vesihuollon kehittämissuun-
nitelman.