Näyttötutkinnon perusteet MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 45/011/2012 Määräykset ja ohjeet 2012:45
Määräykset ja ohjeet 2012:45 Näyttötutkinnon perusteet MITTAAJAN JA KALIBROIJAN AMMATTITUTKINTO 2012 Määräys 45/011/2012
Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:45 ISBN 978-952-13-5302-4 (nid.) ISBN 978-952-13-5303-1 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X (painettu) ISSN 1798-8888 (verkkojulkaisu) Taitto: Edita Prima Oy www.oph.fi/julkaisut Kopijyvä Oy, Espoo 2012
Sisältö 1 Näyttötutkinnot...7 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen...7 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen...7 1.3 Näyttötutkinnon perusteet...7 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa...8 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa...8 Arvioijat...9 Arvioinnin oikaisu...9 1.6 Todistukset...9 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus...10 2 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon muodostuminen...11 2.1 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen...11 2.2 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen...12 3 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet...15 3.1 Mittaussuunnitelman laadinta...16 Ammattitaitovaatimukset...16 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...16 Ammattitaidon osoittamistavat...19 3.2 Mittaaminen käsimittausvälineillä...19 Ammattitaitovaatimukset...19 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...20 Ammattitaidon osoittamistavat...23 3.3 Mittaaminen mittauslaitteilla...23 Ammattitaitovaatimukset...23 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...24 Ammattitaidon osoittamistavat...30 3.4 Mittaaminen 3D-koordinaattimittauskoneella...31 Ammattitaitovaatimukset...31 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...31 Ammattitaidon osoittamistavat...35 3.5 Mittaus optisilla mittauslaitteilla...35 Ammattitaitovaatimukset...35 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...36 Ammattitaidon osoittamistavat...43 3.6 Kalibrointijärjestelmän suunnittelu...44 Ammattitaitovaatimukset...44 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...44 Ammattitaidon osoittamistavat...47 3.7 Käsimittausvälineiden kalibrointi...48 Ammattitaitovaatimukset...48 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...48 Ammattitaidon osoittamistavat...54 3.8 Mittauslaitteiden kalibrointi...54 Ammattitaitovaatimukset...54 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...55 Ammattitaidon osoittamistavat...60 3.9 3D-koordinaattimittauskoneen kalibrointi...61 Ammattitaitovaatimukset...61 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...61 Ammattitaidon osoittamistavat...63
3.10 Optisten mittauslaitteiden kalibrointi...64 Ammattitaitovaatimukset...64 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...64 Ammattitaidon osoittamistavat...69 3.11 Suureiden mittaaminen prosessissa...69 Ammattitaitovaatimukset...69 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...69 Ammattitaidon osoittamistavat...72 3.12 Lämpötilan mittauslaitteiston kalibrointi...72 Ammattitaitovaatimukset...72 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...73 Ammattitaidon osoittamistavat...75 3.13 Paineen mittauslaitteiston kalibrointi...76 Ammattitaitovaatimukset...76 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...76 Ammattitaidon osoittamistavat...79 3.14 ph:n mittauslaitteiston kalibrointi...80 Ammattitaitovaatimukset...80 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...80 Ammattitaidon osoittamistavat...83 3.15 Johtokyvyn mittauslaitteiston kalibrointi...84 Ammattitaitovaatimukset...84 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...84 Ammattitaidon osoittamistavat...87 3.16 Ei-automaattisten vaakojen kalibrointi...87 Ammattitaitovaatimukset...87 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...87 Ammattitaidon osoittamistavat...90 3.17 Automaattisten vaakojen kalibrointi...91 Ammattitaitovaatimukset...91 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...91 Ammattitaidon osoittamistavat...97 3.18 Muun mittauslaitteiston kalibrointi...98 Ammattitaitovaatimukset...98 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)...98 Ammattitaidon osoittamistavat... 101 3.19 Raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibrointi... 102 Ammattitaitovaatimukset... 102 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 102 Ammattitaidon osoittamistavat... 105 3.20 Jarrudynamometrin kalibrointi... 105 Ammattitaitovaatimukset... 105 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 105 Ammattitaidon osoittamistavat... 108 3.21 Suureiden mittaaminen päästömittauksissa... 108 Ammattitaitovaatimukset... 108 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 109 Ammattitaidon osoittamistavat... 111 3.22 Päästömittaukset... 112 Ammattitaitovaatimukset... 112 Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 112 Ammattitaidon osoittamistavat... 114
1 Näyttötutkinnot 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. 7
ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista. Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. 8
Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisena määräaikana pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 9
1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11, 13, 13 a ja 16 :n säännökset. 10
2 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon muodostuminen 2.1 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Mittaustekniikan ja mittauslaitteiden kalibroinnin ammattitaitovaatimukset ovat lisääntyneet mittauslaitekehityksen ja pienempien toleranssi- ja mittausepävarmuusvaatimusten myötä ja täsmentyneet yritysten laadunhallintajärjestelmien vuoksi. Yritysten hajautettu tuotantorakenne, jossa tuotanto ja osien valmistus on hajautettu eri yrityksiin, aiheuttaa sen, että osien yhteensopivuus- ja mittojen yhtenevyysvaatimuksista tulee entistä haastavampia. Mittaamisen ja mittauslaitteiden kalibroinnin osaamisella on suuri merkitys niin tuotteiden laadun kuin taloudellisuuden ja turvallisuudenkin suhteen. Mittauskyvyn osoittaminen on keskeinen vaatimus muun muassa akkreditoiduille testaus- ja kalibrointilaboratorioille. Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon suorittaminen tuo pätevyyden eri toimialoille, laitteille ja laiteryhmille. Mittaajan ja mittauslaitteiden kalibroijan työtehtävien lisäksi mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon mukaista pätevyyttä tarvitsevat mittauslaitevastaavat, laboratorioissa työskentelevät, tarkastajat ja mittamiehet sekä koneistajat ja asentajat. Mittaaja osaa suorittaa annetut mittaustehtävät ja ymmärtää mittauksille esitetyt vaatimukset. Hän valmistelee mittaukset, mittaa ja analysoi mittaustulokset sekä tekee niistä vaadittavat mittausraportit. Koneistaja säätää mittaustulosten perusteella valmistusprosessia sekä tarkastaa ja hyväksyy valmiin tuotteen. Laboratorioissa työskentelevät ottavat ja käsittelevät näytteitä, valitsevat tarkoituksenmukaiset mittauslaitteet, mittaavat ja analysoivat näytteet sekä raportoivat tulokset. Suurten kohteiden mittaamiseen erikoistuneet mittamiehet ja tarkastajat suunnittelevat, laskevat ja analysoivat mittaukset sekä ratkaisevat olosuhteet huomioiden mittauslaitteiden sijoittelun ja vastaavat mittausten mittausepävarmuudesta. Kalibroija osaa mittauslaitteiden kalibroinnin laite- ja laiteryhmäkohtaisesti. Varsinaisen mittauslaitteen kalibroinnin lisäksi hän tekee mittausepävarmuuslaskelmat sekä kalibrointitodistukset tai -raportit. Prosessimittauslaitteiden kalibroija huolehtii prosessien mittauslaitteiden määräaikaisista kalibroinneista ja huolloista. Laitevastaava vastaa mittauslaitteiden kalibrointien toteuttamisesta, 11
määrittää laitteiden kalibrointijaksot ja huolehtii jäljitettävyydestä sekä huoltaa ja ohjelmoi mittauslaitteita ja tekee pieniä korjauksia. Mittaajan ammattitaitovaatimuksissa on keskeisintä perustiedot mitattavista suureista ja mittauslaitteiden käyttö- sekä mittausperiaatteet, käsitteet ja terminologia. Varsinaisen mittaamisen lisäksi on hallittava mittauksen suunnittelu, mittauslaitteiden sijoittelu sekä mittaustulosten laskenta, arviointi ja raportointi. Tämän lisäksi on osattava mittauslaitteiden ja -järjestelmien ylläpito ja huolto. Kaikissa mittauksissa keskeinen osaamisalue on mittausepävarmuuden määrittely. Kalibroijan ammattitaitovaatimuksissa korostuvat mittaustulosten käsittely ja tilastollisten analyysien teko. Keskeisimpiä osaamisalueita ovat mittauslaitteiden käsittely ja perustiedot mitattavista suureista, mittausten jäljitettävyyden toteuttaminen ja mittausepävarmuuden arviointi ja laskenta, johon kuuluvat epävarmuustekijöiden kartoittaminen ja niiden laskentamenettelyt. Varsinaisen mittauslaitteen kalibroinnin lisäksi ammattitaitovaatimuksiin kuuluvat kalibrointitulosten raportointi ja kalibrointitodistusten teko, vertailumittaukset ja laadunvarmennus kalibrointitehtävässä. 2.2 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnossa on viisi osaamisalaa: A. Konepajamittaukset B. Konepajamittauslaitteiden kalibroinnit C. Prosessin mittaukset ja kalibroinnit D. Raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibroinnit E. Päästömittaukset. A. Konepajamittaukset Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala konepajamittaukset sisältää kaksi pakollista tutkinnon osaa ja kolme valinnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen tutkinnon osan ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Pakolliset tutkinnon osat: 3.1 Mittaussuunnitelman laadinta 3.2 Mittaaminen käsimittausvälineillä. 12
Valinnaiset tutkinnon osat: 3.3 Mittaaminen mittauslaitteilla 3.4 Mittaaminen 3D-koordinaattimittauskoneella 3.5 Mittaaminen optisilla mittauslaitteilla. B. Konepajamittauslaitteiden kalibroinnit Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala konepajamittauslaitteiden kalibrointi sisältää kaksi pakollista tutkinnon osaa ja neljä valinnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää kahden pakollisen tutkinnon osan ja yhden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Pakolliset tutkinnon osat: 3.6 Kalibrointijärjestelmän suunnittelu 3.2 Mittaaminen käsimittausvälineillä Valinnaiset tutkinnon osat: 3.7 Käsimittausvälineiden kalibrointi 3.8 Mittauslaitteiden kalibrointi 3.9 3D-koordinaattimittauskoneen kalibrointi 3.10 Optisten mittauslaitteiden kalibrointi C. Prosessin mittaukset ja kalibroinnit Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala prosessin mittaukset ja kalibroinnit sisältää yhden pakollisen tutkinnon osan ja kahdeksan valinnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää pakollisen tutkinnon osan ja kolmen valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Pakollinen tutkinnon osa: 3.11 Suureiden mittaaminen prosessissa Valinnaiset tutkinnon osat: 3.12 Lämpötilan mittauslaitteiston kalibrointi 3.13 Paineen mittauslaitteiston kalibrointi 3.14 ph:n mittauslaitteiston kalibrointi 3.15 Johtokyvyn mittauslaitteiston kalibrointi 3.16 Ei-automaattisten vaakojen kalibrointi 3.17 Automaattisten vaakojen kalibrointi 3.18 Muun mittauslaitteiston kalibrointi 13
D. Raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibroinnit Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibroinnit sisältää yhden pakollisen tutkinnon osan ja kolme valinnaista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää pakollisen tutkinnon osan ja kahden valinnaisen tutkinnon osan suorittamista. Pakollinen tutkinnon osa: 3.19 Raskaan ajoneuvokaluston tarkastuslaitteiden kalibrointi Valinnaiset tutkinnon osat: 3.13 Paineen mittauslaitteiston kalibrointi 3.18 Muun mittauslaitteiston kalibrointi 3.20 Jarrudynamometrin kalibrointi E. Päästömittaukset Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon osaamisala päästömittaukset sisältää kaksi pakollista tutkinnon osaa. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää molempien pakollisten tutkinnon osien suorittamista. Pakolliset tutkinnon osat: 3.21 Suureiden mittaaminen päästömittauksissa 3.22 Päästömittaukset 14
3 Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnossa vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja ar vioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Mittaajan ja kalibroijan ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. 15
3.1 Mittaussuunnitelman laadinta Ammattitaitovaatimukset osaa laatia tuotantokappaleiden, kokoonpanon tai näiden molempien piirustuksien mukaan mittaussuunnitelmia mittauskohteiden vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi. Ammattitaitovaatimuksissa esitetyt standardit ovat esimerkkejä, ja niiden voimassaolo on aina tarkistettava. Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaitovaatimukset tuntee ISO-standardien mukaiset piirustusmerkinnät. Perusoletukset piirustusta tulkittaessa (SFS-EN ISO 8015) Yleistoleranssien ymmärtäminen (SFS-EN 22768-1,-2) Piirustuksessa esitettyjen mittatoleranssien ymmärtäminen (ISO 286-1 ja 2, SFS-EN ISO14405-1 ja 2, SFS-EN ISO 2692) Piirustuksessa esitettyjen kulmatoleranssien ymmärtäminen Piirustuksessa esitettyjen muotoja sijaintitoleranssien ymmärtäminen (SFS-EN ISO 1101, SFS-EN ISO 2692 ja SFS-EN ISO 14405-1 ja 2, SFS-EN ISO 5459) tietää oikean peruslämpötilan piirustuksen täydellisyyden oletuksena olevan riippumattomuuden periaatteen. osaa selvittää mahdollisten yleistoleranssien vaikutuksen mittoihin muotoihin. selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen tarkoituksen verhopintavaatimuksen riippumattomuusperiaatteen vastavuoroisuuden vaatimuksen ja niiden erot. selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen tarkoituksen niiden erot ja yleisvaatimukset. selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen tarkoituksen peruselementit ja niitten järjestyksen maksimimateriaalin vaatimuksen vaikutuksen vähimmäismateriaalin vaatimuksen vaikutuksen verhopintavaatimuksen 16
Piirustuksessa esitettyjen pintavaatimusten ymmärtäminen (SFS-EN ISO 1302, ISO 12085, ISO 4287, ISO 13565-2 ja ISO 13565-3) Piirustuksessa esitettyjen pinnoitus-, materiaali- ja kovuusvaatimusten ymmärtäminen eri sovitusvaihtoehtojen vaikutuksen ja yleisvaatimukset. selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella kappaleen työvaran toleroidun pinnankarheussuureen (suureet) ja sen suuruuden käytetyn mittausjakson pinnan työstömenetelmän ja tarkoitetun pinnan luonteen. selvittää piirustuksessa esitettyjen merkintöjen perusteella kappaleen pintakäsittelyn mahdollisen karkaisun muun lämpökäsittelyn käytettävät mittausmenetelmät. tuntee tavallisimmat mittauksissa tarvittavat mittauslaitteet. Pituuden mittauksessa käytettävien mittauslaitteiden osaa valita oikean mittauslaitteen valinta mittauskohteen toleranssivaatimuksen ja mittausepävarmuuden mukaan kohteen koon mukaan kohteen jäykkyyden ja muodon mukaan tai osaa etsiä tarvittavan palvelun. Kulmien mittauksessa käytettävien mittauslaitteiden osaa valita oikean mittauslaitteen valinta mittauskohteen toleranssivaatimuksen ja mittausepävarmuuden mukaan kohteen koon ja rakenteen mukaan tai osaa etsiä tarvittavan palvelun. Muoto- ja sijaintitoleranssien mittauksessa käytettävien osaa valita oikean mittauslaitteen mittauslaitteiden valinta mittauskohteen toleranssivaatimuksen ja mittausepävarmuuden mukaan kohteen koon mukaan tai osaa etsiä tarvittavan palvelun. 17
Pinnankarheuden mittauksessa käytettävien menetelmien ja osaa valita oikean mittauslaitteen ja menetelmän laitteiden valinta mittauskohteen toleranssivaatimuksen ja mittausepävarmuuden mukaan kohteen koon ja muodon mukaan tai osaa etsiä tarvittavan palvelun. tuntee tavallisimpien valmistusmenetelmien vaikutuksen mittauksiin. Työstömenetelmille tyypillisten virhelähteitten huomioon ottaminen (sorvaus, jyrsintä, hionta, poraus, höyläys, kipinätyöstö, ruiskuvalu, levytyöt) osaa valita oikeat mittauspisteet ottaen huomioon hennon työkappaleen vaikutuksen perielementin sijainnin pinnankarheuden ja koon vaikutuksen kiinnitysvoimien vaikutuksen tavallisten geometristen virheitten vaikutukset. tuntee mahdollisuudet kappaleitten mittaukseen työstökoneissa. Virhe-erottelun soveltaminen ymmärtää virhe-erottelun 180 :n käännöllä kartiokkuudelle kohtisuoruudelle virheelle keskipisteessä. Lämpötilaerojen huomioon ottaminen Kiinnitysvoimien huomioon ottaminen ymmärtää koneen, mittauslaitteen ja kappaleen lämpötilaerojen merkityksen kappaleen lämpötilagradienttien merkityksen koneen ja mittauskohteen lämpöpitenemiskertoimien eron merkityksen. ymmärtää jännitysten laukeamisen merkityksen kiinnitysvoimien aiheuttamien muodonmuutosten merkityksen. tuntee ISO-standardin ISO 14253-1 mukaisen menettelyn hyväksymiskriteereistä. Mittausepävarmuuden merkityksen huomioiminen ostettaessa alihankintaa Mittausepävarmuuden merkityksen huomioiminen toimitettaessa tuotteita osaa määrittää hyväksymisrajat ja tunnistaa ongelmatilanteet. osaa määrittää hyväksymisrajat ja tunnistaa ongelmatilanteet. 18
tuntee mittauksiin liittyvät työturvallisuusvaatimukset. Työpaikkakohtaisten turvallisuusmääräysten huomioiminen Mittauskohteitten käsittely osaa valita työpaikkakohtaiset turvavälineet ja rajata mittauksiin tarvittavan tilan ulkopuolisilta käytettäessä esimerkiksi röntgensäteilyä tai laservaloa. osaa välttää liian raskaita nostoja käyttää nostovälineitä turvallisesti välttää virheellisiä työasentoja käyttää turvallisia puhdistusaineita ja huolehtia tarpeellisesta ilmanvaihdosta. osaa laatia tuotantokappaleiden ja kokoonpanojen mittaussuunnitelmia. Mittaussuunnitelman laadinta laatii mittaussuunnitelman annettujen normien mukaiseksi mittaamisen kannalta johdonmukaisesti eteneväksi selkeäksi ja helposti luettavaksi kieliasultaan selkokieliseksi ja kohtalaisen virheettömäksi. Mittauslaitteiden ja menetelmien valinta valitsee mittauslaitteet ja menetelmät ottaen huomioon mittatoleranssit muoto- ja sijaintitoleranssit pinnankarheuden mittausepävarmuuden. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa laatimalla piirustuksien mukaan mittaussuunnitelmia tuotantokappaleille, kokoonpanoille tai molemmille. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Piirustuksien on oltava toleranssimerkinnöiltään riittävän monipuolisia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa mittaussuunnitelman laadinnan yhteydessä, ammattitaidon osoittamista täydennetään haastattelujen, erillistehtävien ja muiden luotettavien menetelmien avulla. 19
3.2 Mittaaminen käsimittausvälineillä Ammattitaitovaatimukset osaa suorittaa konepajamittauksia käsimittausvälineillä sekä ymmärtää piirustusten asettamat vaatimukset mittauslaitetta kuhunkin kohteeseen valittaessa. n on osattava käyttää mittauksissa sisämikrometriä, ulkomikrometriä, työntömittaa, nauhamittaa ja mittakelloa sekä vähintään neljää muuta tässä tutkinnon osassa määriteltyä mittauslaitetta. Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaitovaatimukset osaa laatia mittaussuunnitelman käsimittausvälineillä mittaukseen. Mittausvälineen valinta valitsee välineen ottaen huomioon mitattavan kohteen toleranssija mittausepävarmuusvaatimuksen huomioi mitattavan kohteen materiaalin merkityksen tunnistaa mitattavan kohteen pinnankarheuden ja hentouden merkityksen. Päivittäistarkastus valitsee sopivat mittanormaalit huomioiden materiaalin ja muodon suunnittelee mittauslaitteen tarkistuksen oikean asennon. Mitattavien kohteiden valinta ymmärtää, miten kohde tulee mitata riittävän monesta kohdasta ja suunnasta. Olosuhteiden vaikutukset mittauksiin osaa arvioida ja tarvittaessa mitata ympäristöolosuhteita. osaa käsimittavälineiden oikean käsittelyn. Mittausvälineiden käsittely ymmärtää huolellisen käsittelyn merkityksen. Mittausvälineiden säilytys tunnistaa oikeat varastointiolosuhteet ymmärtää puhtauden merkityksen tunnistaa mittalaitteen erityisvaatimukset varastoinnissa. 20
osaa mitata käsimittavälineillä. Arviointikriteerit Mittalaitteen päivittäistarkastus tekee päivittäistarkastuksen tarkistaa määräaikaiskalibroinnin voimassaolon. Mittaaminen nauha- ja rullamitoilla tai cirkometrillä Mittaaminen etäisyyslaserilla Mittaaminen suora- ja hiusviivaimella tai mittalatalla Mittaaminen työntömitoilla Mittaaminen mikrometreillä Mittaaminen mittakelloilla saa oikeita tuloksia huomioi mittalaitteelle tyypilliset virheet. saa oikeita tuloksia huomioi mittalaitteelle tyypilliset virheet. saa oikeita tuloksia osaa valoraon perusteella arvioida virheen. saa oikeita tuloksia osaa valita työntömitan mitattavan kohteen mukaan osaa lukea erilaisia noniusasteikkoja huomioi mittalaitteelle tyypilliset virheet osaa käyttää myös erikoistyöntömittoja tarvittaessa. saa oikeita tuloksia osaa valita mikrometrin mitattavan kohteen mukaan osaa lukea erilaisia mittarumpuja osaa mitata kaari-, syvyys-, kaksipiste-, kolmipiste-, tikku-, kierreja lautasmikrometrillä tuntee kunkin mikrometrin tyypilliset virheet. saa oikeita tuloksia valitsee sopivan mittakellon jalan valitsee sopivat apuvälineet (v-urat, suuntaispalat ym.) ottaa käännemitan vaikutuksen huomioon osaa valita mittakellon mitattavan kohteen mukaan osaa lukea erilaisia asteikkoja osaa mitata heittoja ja muotovirheitä vipu- ja mittakellolla osaa mitata sisämittauslaitteella sekä hallitsee sen asetuksen käytettävissä olevilla välineillä. 21
Mittaaminen kulmamitoilla Mittaaminen mittapaloilla Mittaaminen tulkeilla Pinnanlaadun mittaaminen Mittaaminen pituusmitta-anturilla Mittaaminen tasolla Mittaaminen taso- ja yhdensuuntaisuuslasilla saa oikeita tuloksia osaa käyttää suorakulmia osaa vesivaa an käytön osaa lukea yleiskulmamitan asteikkoa (1 5 ) osaa mitata siniviivaimen avulla ja laskea trigonometrisesti tarvittavat mitat. osaa koota mittapalatornin tarvittavan mittaiseksi osaa imeyttää mittapalat. osaa käyttää kita-, reikä-, rako-, tappi-, kiilaura-, kartio-, kierre- ja sädetulkkeja sekä kierrekampaa. osaa vertailla ja arvioida pinnan laatua pinnankarheusmallineiden avulla. saa oikeita tuloksia osaa käyttää sähköistä pituusmitta-anturia huomioi mittalaitteelle tyypilliset virheet. osaa tehdä pituuden mittauksia ja vertailumittauksia tasolla osaa korkeusmittajalan käytön osaa geometristen toleranssien, kuten yhdensuuntaisuuden, tasomaisuuden ja kohtisuoruuden mittauksia tasolla saa oikeita tuloksia. osaa imeyttää tasolasit tarkastettaessa imeytyvyyttä osaa mitata tasomaisuutta osaa mitata yhdensuuntaisuutta. osaa määrittää mittausepävarmuuden käsimittausvälineillä tehtäviin mittauksiin. Arviointikriteerit Mittausepävarmuuden arviointi osaa arvioida mittausepävarmuuden käyttäen apuna kokemusta, kirjallisuutta, taulukoita, vertailu- tai testimittauksia ja kalibrointituloksia osaa arvioida eri mittausepävarmuustekijöiden vaikutuksen mittaustuloksiin ymmärtää standardiepävarmuuden ja laajennetun epävarmuuden (k-arvon ja keskihajonnan) merkityksen. 22
Oikean mittausepävarmuuden valinta osaa määrittää tarvittavan mittausepävarmuuden suhteessa tuotannon mittausvaatimuksiin. osaa kirjata ja arvioida mittaustuloksia. Arviointikriteerit Mittauspöytäkirjan tekeminen osaa laatia ymmärrettävän mittauspöytäkirjan mittaustuloksista. Mittaustuloksen epävarmuuden arviointi Mittaustuloksen arviointi ilmoittaa realistisen mittausepävarmuuden ymmärtää realistiset mittausepävarmuuskomponentit tunnistaa muotovirheiden, pinnankarheuden ja muiden kappaleen ominaisuuksien vaikutuksen mittaustulokseen tunnistaa mittalaitteesta, mittaajasta ja ympäristöstä aiheutuvat virheet huomioi satunnaisvirheet mittaustapahtumassa ymmärtää puhtauden ja lämpötilan merkityksen mittaustapahtumassa. arvioi, onko mitattu kohde hyväksytty, hylätty tai korjattavissa. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan kahdeksalla mittauslaitteella, joista viisi on pakollista: sisämikrometri, ulkomikrometri, työntömitta, nauhamitta ja mittakello. Mitattavien kappaleiden on oltava riittävän monipuolisia koon ja tarkkuuden suhteen. laatii mittaussuunnitelman mitattavista kappaleista, mittaa kappaleet ja arvioi mittausepävarmuudet sekä tekee mittausten perusteella mittauspöytäkirjat kappaleista. Kappaleita mitataan siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa kappaleita mittaamalla, ammattitaidon osoittamista voidaan täydentää haastattelujen, tehtävien ja muuten luotettavien menetelmien avulla. 3.3 Mittaaminen mittauslaitteilla Ammattitaitovaatimukset osaa mitata tuotantokappaleita, kokoonpanoja tai molempia mittauslaitteilla vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi. Hänen on osatta- 23
va käyttää vähintään kolmea tässä tutkinnon osassa määriteltyä mittauslaitetta. osaa laatia mitattavasta kohteesta mittaussuunnitelman, suorittaa mittaukset ja laatia mittauspöytäkirjat. Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaitovaatimukset a osaa laatia mittaussuunnitelman mittauslaitteella mittaukseen. Mittauslaitteen tai -välineen valinta mittaukseen Kappaleen kiinnitys ja asemointi Mittausvoiman vaikutuksen arviointi ja hallinta Olosuhteiden vaikutukset mittauksiin 24 perustelee valitsemansa mittauslaitteen tai -välineen huomioi, että laitteen mittausepävarmuus on oikeassa suhteessa mitattavaan toleranssiin hallitsee koneen käytön osaa huolehtia päivittäistarkistuksista. tekee suunnitelman niin, että kappale pysyy kiinni mittauksen aikana kiinnityksestä ei aiheudu virheitä kiinnitys mahdollistaa halutut mittaukset. arvioi mittausvoiman vaikutuksen valitsee oikean mittausvoiman. osaa arvioida ja tarvittaessa mitata ympäristöolosuhteita. hallitsee mittauslaitteen käytön. Koneen tai laitteen käsittely hallitsee ja osaa koneen käyttö- ja säätölaitteet ymmärtää alan terminologiaa ja käyttöohjeita saa oikeita mittaustuloksia. Mittausohjelmiston käyttö hallitsee ohjelmiston käskykannan osaa valita oikeat parametrit ja suodattimet. n on osattava käsitellä ja mitata valitulla mittauslaitteella. Mittaaminen mainituilla mittauslaitteilla: pituudenmittauskone korkeusmittalaite pinnankarheuden mittauslaite ympyrämäisyyden mittauskone osaa käsitellä laitetta ja mitata sillä käyttöhuoltaa ja säilyttää laitetta oikein (muun muassa osaa mahdollisen ilmansuodattimien tarkastuksen) puhdistaa johdepinnat huolellisesti ja oikeilla menetelmillä määräaikaiskalibroinnin sisällön
ääriviivaheijastin tai profiili projektori työkalumikroskooppi esiasetuslaite pyöröpöytä, kulma-asteikko momentin mittauslaite kovuuden mittauslaite hammaspyörän mittalaite ultraäänipaksuusmittari lasermikrometri tai verholaser tasapainotuskone Pituudenmittauskoneella mittaaminen Korkeusmittalaitteella mittaaminen osaa tilata huollon ja toimia yhteistyössä kalibroijan kanssa yrityksen edustajana tehdä mittaussuunnitelman arvioida mittaustuloksen oikeellisuuden arvioida mittausepävarmuutta. tarkastaa mittauspäät ja apulaitteet (tasomaisuus, halkaisija, asento, kunto) tarkastaa laitteen vaaituksen ja nollauksen kiinnittää kappaleen hallitusti (liikkumattomuus, taipumattomuus, ei estä mittausta) hallitsee kappaleen lämpötilan sitä käsitellessä (käsineet, odotus) sekä huomioi oman lämmitysvaikutuksen (suojukset) valitsee oikean mittausvoiman hakee oikean mittauskohdan ja -korkeuden hallitsee tavallisimmat mittaukset (ulko- ja sisähalkaisijan mittauksen, referenssimitan käytön, käännepisteen haun sivu- ja pystysuunnassa jne.) osaa laskea mittaustuloksen mahdollisen referenssin virheet huomioiden. valitsee oikean mittauskohdan aputasolta ja puhdistaa tason asettaa ja mahdollisesti kiinnittää kappaleen oikein tarkastaa laitteen siirtymätilan (usein ilmatyynyllä ympäri kappaleen) tarkastaa kärjen halkaisijan hallitsee tarvittaessa apulaitteet ja lisäkärjet valitsee ja käyttää oikeaa mittausohjelmaa löytää kappaleen käännepisteet hallitsee tavallisimmat mittaukset (ulko- ja sisähalkaisijat, reikäjaon, suoruuden ja kohtisuoruuden jne.) hallitsee laitteen suoruuden ja kohtisuoruuden (pääsuunta ja sivusuunnat) hallitsee mittausvoiman ja lukituksen hallitsee lämpötilan kappaletta käsitellessä osaa laskea mittaustulokset referenssin virheet huomioiden. 25
Pinnankarheuden mittauslaitteella mittaaminen Ympyrämäisyyskoneella mittaaminen Ääriviivaheijastimella tai profiiliprojektorilla mittaaminen Työkalumikroskoopilla mittaaminen puhdistaa kappaleen (ilma tms.) tarkastelee mittauskohdetta ja hakee oikean mittauskohdan (silmämääräinen tarkastelu) suunnittelee mittaustapahtuman (mittauskerrat, kohdat, hyväksymiskriteerit) asemoi pinnankarheusmittarin kappaleeseen ja pintaan nähden oikein (suuntaus, mahdollinen kiinnitys) tarkastaa pinnankarheuskoneen kärjen ja tukipinnan kunnon osaa tehdä vertailumittauksen pinnankarheusnormaaliin valitsee ja asettaa pinnankarheusparametrit ja mittausjakson tekee mittauksen (viisteiden, naarmujen ja pyöristysten välttäminen). hallitsee kappaleen kiinnityksen (liikkumattomuus, taipumattomuus) osaa valita oikean mittausvoiman osaa valita oikean mittauskohdan ja -korkeuden osaa puhdistaa kappaleen (ilma tms.) osaa keskittää ja suunnata kappaleen osaa tarkastaa ympyrämäisyyden parametrit ja asetukset (MZ, LS, UPR jne.) osaa mitata (viisteiden, naarmujen ja pyöristysten välttäminen). osaa tarkastaa profiiliprojektorin kunnon ja toiminnan sekä apulaitteet ja mittauslasinosia osaa tarkastaa ja valita sopivan suurennoksen arvon (esim. 5x, 10x ja 20x) osaa nollata kulma-asteikon osaa tarkastaa profiilikuvan terävyyden mittauskohdissa osaa mitata samalla fokusointiasennolla koko mitanoton ajan osaa käyttää mittausveitsiä osaa piirtää tarvittaessa profiilin muodon paperille osaa käyttää mallineita (kierre ym.). osaa tarkastaa työkalumikroskoopin kunnon ja toiminnan sekä apulaitteet ja mittauslasin (myös mekaanisen kärjen) osaa tarkastaa ja valita sopivan suurennoksen arvon (esim. 5x, 10x ja 20x) osaa nollata kulma-asteikon
Esiasetuslaitteella mittaaminen Ultraäänipaksuusmittarilla mittaaminen osaa kiinnittää ja suunnata kappaleen osaa tarkastaa profiilikuvan terävyyden mittauskohdissa osaa mitata samalla fokusointiasennolla koko mitanoton ajan osaa käyttää mittausveitsiä osaa käyttää oikeata valaistusta ja huomioida sen vaikutuksen osaa kirjata ja laskea mittaustulokset käsin tai ohjelmalla (osaa käyttää mittausohjelmaa) osaa piirtää tarvittaessa profiilin muodon paperille. osaa nollata ja tarkastaa esiasetuslaitteen kunnon ja toiminnan sekä apulaitteet osaa tarkastaa ja valita sopivan suurennuksen osaa kiinnittää ja suunnata kääntämällä työkalun osaa mitata työkalun osaa valita oikean nollapisteen kohteena olevan työstökoneen mukaan hallitsee mahdollisen mitan siirron työstökoneelle osaa kirjata ja laskea mittaustulokset käsin tai ohjelmalla (osaa käyttää mittausohjelmaa). ymmärtää, että ultraääni on mekaanista aaltoliikettä ymmärtää mittaustekniikat (pulssikaikutekniikka, äänenkulkuajan mittaaminen, kaiun vaimeneminen, monikertakaiut) ja mittaustavat (takaseinäkaiku ja kaiusta kaikuun) ymmärtää mittaustulokseen vaikuttavien tekijöiden, kuten mitattavan materiaalin, mittausolosuhteiden ja paikan, pinnan laadun ja puhtauden, lämpötilan ja kohteen muodon merkityksen hallitsee mittausepävarmuuden osaa valita oikean laitteiston mitattavan kohteen tai tarpeen mukaan osaa suorittaa laitteen perusasetukset osaa suorittaa nollakompensoinnin, luotaimen ja mittalaitteen yhteensovituksen sekä viivematkan kompensoinnin osaa säätää laitteen mitattavan materiaalin mukaan ymmärtää ultraäänipaksuusmittauslaitteen rajalliset säätö- ja käyttömahdollisuudet verrattuna ultraäänilaitteeseen (nopeus-, nollakalibrointi ja vahvistus) tuntee standardin SFS-EN 14127; rikkomaton aineenkoetus, paksuusmittaus ultraäänellä.
Pyöröpöydällä ja kulma-asteikolla mittaaminen Momentin mittaaminen momentinmittaustyökaluilla Kovuuden mittauslaitteella mittaaminen osaa nollata ja tarkastaa pyöröpöydän kunnon ja toiminnan sekä apulaitteet osaa kiinnittää ja asemoida kappaleen heitottomaksi osaa vesivaa an mittauksessa asemoida horisontaalisesti asettaa mittauskohteen (vaa an) aina kohtisuoraan pyörintäakselia vasten osaa kulma-asteikon mittauksessa keskittää ja asettaa kohteen oikeaan asentoon osaa huomioida välyksen (esim. mekaanisen klinometrin kalibroinnista) ymmärtää ja osaa muuttaa asteet, minuutit, sekunnit ja sekunnin osat osaa kulmalukemien muutoksen pituusmitoiksi. ymmärtää eron mittauslaitteelle ja työkalulle tuntee ja ymmärtää vääntömomentin suureena tuntee vääntömomenttityökalujen luokitukset, ISO 6789:2004 tuntee ruuvien vääntömomentin tarpeen (taulukot) ymmärtää tavoitteen aksiaalijännityksestä ja miten vääntömomentilla kuvataan sitä ymmärtää vääntömomentin mittauksen heikkoudet aksiaalijännityksen määrityksessä ymmärtää kitkan merkityksen ruuvin kiristyksessä (ruuvin kanta, aluslevy, kierre) ymmärtää eri asteikot (Nm, knm, mnm, kgm, kpm, lb ft, oz in, oz ft) osaa asettaa työkalun mittaamista varten ja tuntee laukaisumekanismin ymmärtää eron mekaanisen laukaisun ja sähköisen mittauksen suhteen (myös osoittavalla mittarilla). ymmärtää eri kovuusmittausmenetelmien erot ja soveltuvuuden ymmärtää mittauskärkien kunnon merkityksen ymmärtää mittauskohdan pinnankarheuden ja muodon merkityksen ymmärtää kiinnityksen tukevuuden merkityksen saa mittalaitteella oikeita tuloksia osaa arvioida mittausepävarmuuden.
Hammaspyörän mittalaitteella mittaaminen Lasermikrometrillä tai verholaserilla mittaaminen Tasapainotuskoneella mittaaminen osaa rakentaa ja kalibroida mittauksessa käytettävän kärkiyhdistelmän osaa puhdistaa kappaleen (liuotinaine tms.) hallitsee kappaleen asettamisen (liikkumattomuus, turvallisuus tms.) osaa tunnistaa referenssipinnat kappaleesta osaa tehdä kappaleelle vaaditun standardinmukaisen mittausohjelman osaa valita mittauskohdat ja -pituudet osaa havaita mittauksen aikaiset poikkeamat (tärinät, lämpötilan muutokset) osaa tulkita mittaustulokset osaa erottaa mittauksesta johtuvat ja kappaleessa olevat poikkeamat osaa suorittaa koneen tarkkuuden tarkastamisen master-kappaleilla. ymmärtää lasermikrometrin mittausperiaatteen, jossa mitattavaa kappaletta ei kosketeta hallitsee laserturvallisuuden perusteet ymmärtää mitattavan kappaleen puhtauden merkityksen (leikkuunesteet, lika) hallitsee kappaleen asemoinnin ymmärtää virheasennon merkityksen mittaustuloksiin osaa hyödyntää lasermikrometrin eri segmenttejä mittauksissa osaa asettaa referenssiarvon vertailumittauksia varten ymmärtää referenssiarvon suhteen toleranssirajoihin osaa muuttaa lasermikrometrin parametriasetuksia osaa asettaa jatkuvan mittauksen määritykset ymmärtää lasermikrometrin liityntärajapintojen merkityksen (I/O, RS232, Footswitch). osaa tarkastaa apulaitteiden ja koneen kunnon osaa arvioida kappaleen mittauskelpoisuuden ja tarvittaessa tekee vaadittavat toimenpiteet sen mittauskuntoon saattamiseksi osaa kiinnittää kappaleen ymmärtää tasapainotuskoneen toimintaperiaatteen ja kappaleen pituuden vaikutuksen tasapainotukseen osaa huomioida lämpötilaan liittyvät asiat riittävällä tavalla osaa tarvittaessa tehdä riittävät toimenpiteet tasapainotusvaatimuksiin pääsemiseksi (aineen poisto tai lisäpainojen laittaminen). 29
osaa määrittää mittausepävarmuuden mittauslaitteilla tehtävissä mittauksissa. Arviointikriteerit Mittausepävarmuuden arviointi osaa arvioida mittausepävarmuuden käyttäen apuna kokemusta, kirjallisuutta, taulukoita, vertailu- tai testimittauksia ja kalibrointituloksia osaa arvioida eri mittausepävarmuustekijöiden vaikutuksen mittaustuloksiin ymmärtää standardiepävarmuuden ja laajennetun epävarmuuden (k-arvon ja keskihajonnan) merkityksen. Oikean mittausepävarmuuden valinta osaa määrittää tarvittavan mittausepävarmuuden suhteessa tuotannon mittausvaatimuksiin. osaa raportoida ja analysoida mittaustuloksia. Arviointikriteerit Mittauspöytäkirjan tekeminen osaa laatia ymmärrettävän mittauspöytäkirjan mittaustuloksista. Mittaustuloksen epävarmuuden arviointi Mittaustuloksen arviointi ilmoittaa realistisen mittausepävarmuuden ymmärtää realistiset mittausepävarmuuskomponentit tunnistaa muotovirheiden, pinnankarheuden ja muiden kappaleen ominaisuuksien vaikutuksen mittaustulokseen tunnistaa mittalaitteesta, mittaajasta ja ympäristöstä aiheutuvat virheet huomioi satunnaisvirheet mittaustapahtumassa ymmärtää puhtauden ja lämpötilan merkityksen mittaustapahtumassa. arvioi, onko mitattu kohde hyväksytty, hylätty tai korjattavissa. Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaito osoitetaan mittaamalla kolmella tässä tutkinnon osassa määritellyllä mittauslaitteella. Tutkintotoimikunnan kanssa voidaan sopia muustakin mittauslaitteesta kuin tässä määräyksessä on. laatii mittauskohteesta mittaussuunnitelman, suorittaa mittaukset ja arvioi mittausepävarmuudet sekä tekee mittausten perusteella mittauspöytäkirjat. Mitattavien kohteiden tulee olla mittauslaitteille soveltuvia. Mittauksia tehdään siinä laajuudessa, että osoitetun ammattitaidon voidaan katsoa vastaavan ammattitaitovaatimuksia. 30
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa kappaleita mittaamalla, ammattitaidon osoittamista täydennetään haastattelujen, tehtävien ja muuten luotettavien menetelmien avulla. 3.4 Mittaaminen 3D-koordinaattimittauskoneella Ammattitaitovaatimukset osaa tehdä mittaukset koskettavalla tai optisella koordinaattimittaus-koneella, joka voi olla NC-tyyppinen tai manuaalinen. osaa laatia mittaussuunnitelman mitattavasta kohteesta ja suorittaa mittaukset sekä tehdä mittausten perusteella mittauspöytäkirjat. Arviointi (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaitovaatimukset osaa tehdä mittaussuunnitelman koordinaattimittauskoneelle. Työkappaleen valmistelu ja piirustukseen tutustuminen Kappaleen kiinnitys ja asemointi Kappaleen ohjelmallinen suuntaus Elementtien mittaaminen osaa suunnitella kappaleen oikean puhdistustavan, huomioida magneettisuuden poiston ja varmistaa kiinnityspintojen purseettomuuden lukea piirustusta ottaa huomioon kappalemäärän vaikutuksen ohjelmaan, kappaleaseman määrittämiseen ja kappaleen kiinnitykseen. tekee suunnitelman niin, että kappale pysyy kiinni mittauksen aikana eikä keiku kiinnityksestä ei aiheudu virheitä kiinnitys mahdollistaa halutut mittaukset kiinnityksestä aiheutuu mahdollisimman vähän kustannuksia. valitsee peruselementit tarkoituksenmukaisesti ottaa huomioon geometriset toleranssit suuntausta valitessaan osaa arvioida suuntauksen luotettavuutta muun muassa peruselementtien muotovirheet huomioon ottaen. suunnittelee elementtien mittauspisteiden paikat sopivalla tavalla ottaa riittävästi pisteitä ja kyseiselle elementille soveltuvasti tietää, mitkä ovat mitattavia elementtejä ja mitkä niiden avulla muodostettavia liitäntä- tai leikkauselementtejä 31
Geometristen toleranssien peruselementtien valinta Mitattavan kappaleen vaikutuksen arviointi valitsee alustavasti sopivat mittauskärjet tai kärkiyhdistelmät ja mittauspään asennot, joilla kappale voidaan mitata törmäämättä kappaleeseen tai kiinnittimeen valitsee piirustuksen mukaisesti mitattavat elementit. valitsee oikeat peruselementit kullekin geometriselle toleranssille tekee valinnan piirustuksen perusteella. osaa ottaa huomioon materiaalin ominaisuudet, muun muassa lämpöpitenemiskertoimen ja lämpötilan mittaamisen kappaleen mahdollisen taipuman mahdolliset muotovirheet pinnankarheuden optisilla koneilla lisäksi pinnan laadun, materiaalin, värin, materiaalin jäykkyyden (muovit) ja kosteuden. hallitsee mittauskoneen ja ohjelmiston käyttöpainikkeet. Ohjelman testaaminen osaa tehdä testiajon hallitusti rajoittaa nopeuksia tarvittaessa. Elementtien mittaaminen osaa käyttää sopivia turvaetäisyyksiä toteuttaa mittauskärjen käännöt ja siirrot järkevästi käyttää optisella koneella sopivan kokoisia etsintäikkunoita käyttää optisella koneella oikeaa suurennossuhdetta ja valaistustapaa ja -määrää ymmärtää valaistusvoimakkuuden vaikutuksen sekä valaistussuunnan ja -tyypin (alavalo/ylävalo) vaikutuksen mitattaessa reunojen paikkaa. Mittauspään käännöt osaa ottaa huomioon mahdolliset törmäykset käyttää riittäviä turvaetäisyyksiä. Koneen käsittely hallitsee koneen kytkimet ja etäkäyttöyksikön hallitsee koneen ohjelmiston. 32
osaa tehdä ohjelman kappaleen mittaamiseksi NC-koneella ja ajaa sen tai osaa mitata manuaalimittakoneella. Kappaleen kiinnitys osaa toteuttaa kiinnityksen niin, että kappale pysyy kiinni mittauksen aikana kiinnityksestä ei aiheudu virheitä kiinnitys mahdollistaa halutut mittaukset. Elementtien mittaaminen osaa mitata eri geometriset elementit osaa määrittää geometrisia toleransseja saa oikeita tuloksia. Kappaleen suuntaaminen eri menetelmin (koordinaatiston muodostaminen) Ohjelmointi tai mittausohjelmiston käyttö Mittauspöytäkirjan teko Ohjelman ajo NC-koneella osaa valita sopivat suuntausvaihtoehdot ja -menetelmät osaa tehdä suuntauksen niitä käyttämällä ymmärtää koneen koordinaatiston ja kappalekoordinaatiston eron. hallitsee ohjelmoinnin käskykannan (CNC-kone) hallitsee ohjelmiston käskykannan (manuaalikone). osaa ohjelmoida ja saa halutut tulokset mittauspöytäkirjaan osaa tehdä mittauspöytäkirjan mittauksesta manuaalikoneella. osaa ajaa ohjelman läpi turvallisesti ja tehdä korjauksia ja muutoksia ohjelmaan. osaa määrittää mittausepävarmuuden 3D-koordinaattimittauskoneen mittauksissa. Arviointikriteerit Mittausepävarmuuden arviointi osaa arvioida mittausepävarmuuden käyttäen apuna kokemusta, kirjallisuutta, taulukoita, vertailu- tai testimittauksia ja kalibrointituloksia arvioida eri mittausepävarmuustekijöiden vaikutuksen mittaustuloksiin ymmärtää standardiepävarmuuden ja laajennetun epävarmuuden (k-arvon ja keskihajonnan) merkityksen. Oikean mittausepävarmuuden valinta osaa määrittää tarvittavan mittausepävarmuuden suhteessa tuotannon mittausvaatimuksiin. 33