KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille
Mihin yritän vastata ja mihin en? Kyllä Miksi seudullinen yhteistyö on tärkeää? Miksi seudullisen kehittämisen näkökulman tulisi asettua seudulta ulospäin? Mitä Oulun seudulla olisi uutta opittavaa muilta kehittyviltä kaupunkiseuduilta? En Onko Oulun seudulla uusien kuntaliitosten aika vai mennäänkö eteenpäin kuntayhteistyön nimissä? Perttu Vartiainen 21.2.2012 2
Seutuistumisen kolme ulottuvuutta 1. Kaupunkiseudut ovat kansallisen - ja yhä enemmän myös ylikansallisen - yhdyskuntajärjestelmämme keskeisiä solmukohtia 2. Väestönkasvun painopisteen siirtyminen kaupunkien lähialueille seudulliset kokonaisuudet toiminnallisina alueina (työssäkäynti- ja asiointialueet) 3. Seutuyhteistyö keinona hallita alueiden välistä ja sisäistä kilpailua Perttu Vartiainen 21.2.2012 3
Seutuistumisen uusia muotoja 2010-luvulle tultaessa 1. Globalisaatio on haastanut 1990/2000 -luvun klusteri- ja teknologiavetoisen kasvumallin kaikkien menestyneiden kaupunkiseutujen veturirooli ei ole itsestään selvä 2. Seudut ovat osa alueiden välisiä kasvuvyöhykkeitä ja voivat muodostaa monitasoisen rakenteen (metropolialueen) 3. Palvelut ja työpaikat ovat keskittyneet kaupunkiseutujen reunoille ja liikenteen solmupaikkoihin reunakaupunki 4. Asukkaat kiinnittyvät viikko- ja vuodenaikarytmin mukaisesti useampaan alueeseen Perttu Vartiainen 21.2.2012 4
(Seutu)kunnan monta merkitystä Palvelujen järjestäminen/tuottaminen -> hyvinvointipalvelut keskiössä Paikallisyhteisö -> identiteetti ja sosiaalinen vuorovaikutus keskiössä Yhdyskunta -> alueiden käyttö ja yhdyskuntasuunnittelu keskiössä Alueen elinvoiman takaaja -> elinkeino- ja innovaatiopolitiikka keskiössä Perttu Vartiainen 21.2.2012 5
Miksi (hyvinvointi)palveluvetoinen (seutu)kuntanäkökulma ei riitä Alueiden välisissä virtojen tilassa tarvitaan riittävän vahvoja paikallisen hallinnan kokonaistoimijoita seutujen merkitys alueen elinvoiman takaajana on entistäkin tärkeämpi Ongelmaksi nousee kuitenkin helposti vahvuuden ja yhteisöllisyyden (demokratiavajeen) välinen jännite seudullinen hallinta vaatii väistämättä monitasoisia ratkaisuja Pyrittäessä vähähiiliseen talouteen ekologinen kestävyys on korostanut (yhdyskunta)suunnittelun merkitystä Hyvä palvelutarjonta on välttämätön osa menestyvää kaupunkiseutua, mutta palveluiden tuottaminen ei ole sidottu kuntaorganisaatioon eikä päinvastoin ei myöskään hyvinvointiyhteiskuntamallissa Perttu Vartiainen 21.2.2012 6
Välitase Seutuistuminen etenee myös Oulun seudulla vääjäämättä, mutta samalla sen painopisteitä pitää tarkastella uudestaan Konsensuksen saavuttaminen yhä laajemmalla alueella on entistä haasteellisempaa ydinkaupunkiseudun ongelmat painottuvat vahvasti maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, kun reunaalueilla huoli on peruspalvelujen saatavuudessa Yhteinen etu on hakea uutta seudun menestysmallia, jossa kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen merkitys nousee kriittiseksi menestystekijäksi Yhteisöllisyyden ja sosiaalisen koheesion merkitystä ei tule missään vaiheessa unohtaa Perttu Vartiainen 21.2.2012 7
Välitase (jatkuu) Oulun kehitysedellytykset suomalaisten kaupunkiseutujen joukossa ovat edelleen erinomaiset Katse Pohjoiseen? Pohjoiset luonnonvarat, meriteiden avautuminen ja maailmantalouden painopisteen muutos meistä itään muuttavat Suomen geopoliittista ja -ekonomista asemaa Luonnonvaratalouden merkityksen kasvu Itä- ja Pohjois- Suomen kasvu voi perustua alueen omiin luontaisiin voimavaroihin ja niitä tukevaan osaamiseen Oulun seudulla tunnistan kuitenkin kaksi isoa riskitekijää 1. Oulun aiempaan menestysmalliin lukkiutuminen 2. sosiaalinen epätasapaino (nuorisotyöttömyys) Perttu Vartiainen 21.2.2012 8
Yksi kartta kertoo paljon (ALLI-kartasto, huhtikuu 2013) Perttu Vartiainen 21.2.2012 9
Klusteri- ja teknologiavetoisen kasvumallin ylittämisen haaste: Oulun malli 2.0 Suomalaisessa alue- ja innovaatiopolitiikassa on hallinnut yksi koko sopii kaikille ajattelu: korostaa yksipuolisesti huippututkimuksen tuotteistamista ja siitä syntyvää uusyritystoimintaa (Piilaakso, Cambridge jne. esikuvina) Korkeakouluyhteisö (tutkijat, opettajat, opiskelijat) saatava entistä laajemmin mukaan yhteiseen yrityslähtöiseen oivaltamiseen kaikki tieteenalat ja myös koulutustehtävä (ml. aikuiskoulutus) mukaan Tuoteinnovaatioiden lisäksi osaamisperustaisen kehittämisen tulisi edistää sosiaalisia innovaatioita, sosiaalista koheesiota, luonnonvarojen kestävää käyttöä, luovaa kulttuuria jne. Perttu Vartiainen 21.2.2012 10
Klusteri- ja teknologiavetoisen kasvumallin ylittämisen haaste: Oulun malli 2.0 (jatkuu) Startup-hypetyksessä perinteisten tuotannonalojen modernisaatio jää helposti vähemmälle huomiolle Alueen ulkopuolisten yhteyksien vahvistaminen paikallisen verkottumisen rinnalle osaamisen molemmin suuntainen siirto yli maakunta- tms. rajojen Oulun seudulla on aktiivisti haettu ja löydetty uuden kasvumallin aineksia esim. hyödyntämällä IT-osaamista poikkisektoraalisesti, panostamalla kaivososaamiseen ja vahvistamalla pohjoisia verkostoja Viimeinen Aluekatsaus (17.3.2014) kertoi seudun positiivisista odotuksista Perttu Vartiainen 21.2.2012 11