17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen ylityksestä 1 Johdanto Pampalon kaivoksen ylitevesiä juoksutettiin Hattujärven suuntaan ajalla 13.5. 4.6.213. Juoksutettu vesimäärä oli yhteensä 43 781 m 3. Viimeisimmässä juoksutusvesinäytteessä (otettu 5.6.213) havaittiin kohonnut ph (9,7) ja kiintoaine (24 mg/l). Raja-arvojen ylitysten arveltiin johtuvan levän kasvusta, joten näytteestä tilattiin myös hehkutusjäännös (5,9 mg/l). Ympäristöluvassa juoksutettavalle vedelle asetetut raja-arvot ovat ph 6 9, kiintoaine alle 2 mg/l ja nikkeli alle 1, mg/l. 2 Juoksutusvesinäytteet Juoksutusvesinäytteet otettiin 13.5., 22.5. ja 5.6.213. Viimeinen näyte otettiin vasta pumppauksen lopettamisen jälkeen, mutta vettä valui edelleen jälkiselkeytysaltaan poistoputkista. Allas tyhjenee painovoimaisesti. Juoksutusveden ph on vaihdellut aiemmin 6,9 8,7 välillä. Vain viimeisimmän näytteen (otettu 5.6.213) ph kohosi ph-tasoon 9,7 ylittäen näin asetetun raja-arvon (kuva 1). 12 Juoksutusveden ph 1 8 6 4 ph ala raja-arvo ylä raja-arvo 2 Kuva 1. Juoksutusveden ph-tason vaihtelut juoksutusjaksoilla. Juoksutusveden kiintoaine on vaihdellut aiemmin 3 12 mg/l välillä. Vain viimeisimmän näytteen (otettu 5.6.213) kiintoainepitoisuus 24 mg/l ylitti asetetun raja-arvon (kuva 2). Kuitenkin kiintoaineen hehkutusjäännös oli 5,9 mg/l. Hehkutusjäännös kuvaa epäorgaanisen aineksen osuutta näytteessä.
17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 µg/l 17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 mg/l Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 3 Juoksutusveden kiintoaine 25 2 15 1 Kiintoaine Raja-arvo 5 Kuva 2. Juoksutusveden kiintoaineen vaihtelut juoksutusjaksoilla. Juoksutusveden nikkelipitoisuus on ollut kaikilla juoksutusjaksoilla hyvin pieni. Nikkelipitoisuus on vaihdellut 1,9 4,3 µg/l välillä, kun raja-arvo on 1 µg/l (kuva 3). 12 Juoksutusveden Ni-pitoisuus 1 8 6 4 2 Ni-pitoisuus Raja-arvo Kuva 3. Juoksutusveden nikkelipitoisuudet juoksutusjaksoilla. 3 Käyttötarkkailunäytteet Juoksutusveden kiintoainetta on tarkkailtu juoksutusjaksoilla muutaman kerran viikossa Pampalon kaivoksen omassa laboratoriossa. Kiintoainepitoisuus on pysynyt toukokuuhun 213 asti hyvin tasaisena ja sen vaihteluväli on ollut 1 11 mg/l (kuva 4).
3.1.212 11.1.212 22.1.212 29.1.212 5.11.212 13.11.212 2.11.212 29.11.212 12.12.212 28.12.212 11.1.213 11.2.213 17.5.213 4.6.213 Kiintoaine mg/l Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 31.5.213 vettä ei valunut ollenkaan poistoputkista suuren haihtuvuuden takia, vaikka pumppaus oli kokoajan käynnissä. Tämän jälkeen 4.6. ja 5.6. otetuissa näytteissä kiintoaineen pitoisuus nousi 2 24 mg/l:aan ja juoksutettava vesi oli vihertävää ja sameaa. Myös kiintoaineen määrityksessä käytettävälle lasisuodattimelle jäänyt aines oli vihreää aiemman ruskehtavan sijaan (kuva 5). Muutoksen arveltiin johtuvan levän runsastumisesta vedessä. 3 Juoksutusveden kiintoainepitoisuus 212-25 2 15 1 5 Kiintoaine mg/l Raja-arvo mg/l Kuva 4. Juoksutusveden kiintoaineen vaihtelut kaivoksen omissa käyttötarkkailunäytteissä. Kuva 5. Suodatettava vesi oli 5.6.213 vihertävää ja sameaa.
Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 4 Säätiedot Touko- ja kesäkuussa Ilomantsin Mekrijärvellä mitatut ilman lämpötilat (kuvat 6 ja 7) osoittavat, että toukokuun loppu ja kesäkuun alku olivat erittäin lämpimiä. Kuva 6. Lämpötilan muutokset Ilomantsin Mekrijärvellä toukokuussa 213. Ilman lämpötila on esitetty vihreällä viivalla. /1/ Kuva 7. Lämpötilan muutokset Ilomantsin Mekrijärvellä kesäkuussa 213. Ilman lämpötila on esitetty vihreällä viivalla. /2/ 5 Levän vaikutukset ph-tasoon ja sameuteen Veden ph eli happamuus riippuu mm. hiilidioksidin ja sulfaattien määristä vedessä sekä veden puskurointikyvystä. Kasvien ja levien yhteyttäminen kuluttaa hiilidioksidia, mikä voi aiheuttaa päällysveden ph:ssa suurtakin vuorokautista vaihtelua. Hiilidioksidin vähentyessä veden ph nousee. /3/ Leväkasvustot voivat vaikuttaa myös veden sameuteen ja väriin. Erityisesti sinilevä voi aiheuttaa veden samentumista ja värjätä veden vihreäksi. /4/
Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 6 Yhteenveto Pampalon kaivoksen ylitevesiä juoksutettiin Hattujärven suuntaan ajalla 13.5. 4.6.213. Viimeisimmässä juoksutusvesinäytteessä havaittiin kohonnut ph (9,7) ja kiintoainepitoisuus (24 mg/l). Mekrijärven säähavaintojen mukaan toukokuun loppu ja kesäkuun alku olivat todella lämpimiä. Lämmin sää lisää haihduntaa ja nopeuttaa levien kasvua. Koska juoksutusvedessä oli käyttötarkkailun yhteydessä todettu kiintoainepitoisuuden nopeaa kohoamista ja veden väri oli muuttunut vihertäväksi, päätettiin näytteestä tilata vielä kiintoaineen hehkutusjäännös (5,9 mg/l). Hehkutusjäännös kuvaa näytteen epäorgaanisen aineksen eli hiekan määrää. Näin ollen näytteessä oli runsaasti orgaanista ainesta esim. levää. Myös ph:n muuttuminen viittaa leväkasvustoon. Voimakas yhteyttäminen vähentää veden hiilidioksidipitoisuutta ja nostaa ph:ta. Lähteet 1 http://mekri.uef.fi/saa/213/5.htm. 16.7.213 2 http://mekri.uef.fi/saa/213/6.htm. 16.7.213 3 Särkkä, J. 1996. Järvet ja ympäristö. Limnologian perusteet. Tammer-paino Oy, Tampere. s. 59. 4 Sinilevän tunnistaminen. http://www.ymparisto.fi/?node=676&lan=fi. 5.7.213