HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA

KUOKKANEN WWW.KUOKKALA.ORG KUOKKALAN ASUKKAAT 20. VUOSIKERTA JOULUKUU 2006 RY:N TIEDOTUSLEHTI HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2007! Toivottavat Iisakki, Niilo, Matias ja Lassi KM. Kirppu ja korppu...s.4 Tervetulojuhla...s.8 Kuokkalan kirkko...s.9

2 PÄÄKIRJOITUS KUNTATURVAYHTEISTYÖ Kuokkalan Asukkaat ry edustaa asukasyhdistyksiä poliisin omaisuustyöryhmässä. Vuoden viimeinen kokous pidettiin vastikään. Ryhmään kuuluu poliisin, syyttäjäviraston, vakuutusyhtiön, kriminaalihuollon, turvapalvelujen, seurakunnan ja kunnan erityisnuorisotyön edustajat. Kuulimme poliisin tämän vuoden varkaustilastoista. Tilanne ei ole hälyttävä. Seuraavaan kokoukseen ensi keväänä pyydetään mukaan Kuokkalan kauppiaiden edustaja. Tämän ryhmän kautta on mahdollisuus kertoa ja välittää tietoa myös alueellisista pulmista. Kuntaturvayhteistyötä parhaimmillaan! Vuoden viimeinen lehti on käsissä. Kiitokset lehteä avustaneille kääntäjille Mikael Isomäki, Ali Moradi, Lidia Popova, tähän lehteen joulukortteja piirtäneille Päivi Räsäsen oppilaille, Kristillisen Opiston viestintälinjan oppilaille ja opettajalle ja kaikille teille, jotka olette kirjoittaneet tai suostuneet haastateltaviksi Kuokkanen-lehteen. Minnalle, Tiinalle, Ingalle, Sarille ja lapsille kiitos kuvista! Kiitos myös Kuokkalan yrittäjille yhteistyöstä. Kiitos Einille joulupuurosta. Ensi vuonna olemme saamassa uusia kuokkalalaisia mukaan avustamaan lehden toimittamisessa. Rauhallista Joulua ja Lupaavaa Uutta Vuotta! Yhteistyöterveisin Kirsti Leskinen puheenjohtaja KUOKKALAN ASUKKAAT RY Hallitus 2006 - hallitus@kuokkala.org Kirsti Leskinen, Puheenjohtaja, päätoimittaja: 040-717 4061 Kaija-Leena Kaijaluoto, Varapuheenjohtaja: 040-508 2656 Vesa Asp, Sihteeri: 045-677 2388 Päivi Räsänen, Taloudenhoitaja: 040-764 2211 Marko Kauppinen 050-518 3281 Erkki Metsä 050-585 7920 Eini Tuupainen 050-432 2185 Riitta Koski 045-651 1132 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kuokkala.org Jäsenmaksut 2006: tili: 800017-70105139 Liity jäseneksi maksamalla jäsenmaksu yhdistyksen tilille ja ilmoittamalla yhteystietosi (nimi, osoite, puhelin, email) tilisiirron viestikentässä. www.kuokkala.org KUOKKANEN-LEHTI Kuokkanen on Kuokkalan Asukkaat ry:n kustantama ja julkaisema voittoatavoittelematon tiedotuslehti, joka jaetaan kuukausittain kotitalouksiin ja yrityksiin asukasyhdistyksen toimialueelle Kuokkalaan, sekä Lutakkoon. Levikki 10.000 kpl. Painopaikka: Kisapaino oy, Kiuruvesi. Jakeluhäiriöt: puh. 050 585 7920. Kuokkasen toimitus: toimitus@kuokkala.org Kirsti Leskinen päätoimittaja kirsti.leskinen@kuokkala.org puh. 040 717 4061 Jyväskylän Kristillisen Opiston viestintälinjan opiskelijat toimittavat lehteä. Valmiit jutut ja materiaali toimitukselle viimeistään kuukauden 20 päivä. Jaakko Leskinen Marko Kauppinen taitto ja mainosvalmistus mainosmyynti ja laskutus info@design.leskinen.org marko.kauppinen@kuokkala.org puh. 040 7272 874 puh. 050 518 3281 Valmiit mainokset: 20 päivä Vedostettavat: 15 päivä Erkki Metsä Sähköpostilla: mainosmyynti ja jakelu materiaali@design.leskinen.org puh. 050 585 7920 Seuraava Kuokkanen ilmestyy helmikuun ensinmäisellä viikolla. Juttuilmoitukset toimitukselle 20.1. mennessä. Mainokset 15.1. (vedostettavat) tai 20.1. (valmiit) sähköpostilla. KUOKKANEN - JOULUKUU 2006 KUOKKALAN ASUKKAAT RY Jouluista piirileikkiä säestää Riitta Koski-Helfenstein. Kuva Päivi Räsänen VIERASKIRJA ROHKEASTI KOHTI MUUTOKSIA Jyväskylä, niin kuin monet muutkin kunnat, on tällä hetkellä muutosten pyörteissä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on hokemaksi muodostunut sanapari. Sen taustalla on kuitenkin todellinen tarve tehdä rakenteellisia ratkaisuja, jotta kuntalaisia palveleva järjestelmä on toimiva ja tehokas. Monilla mittareilla arvioituna Jyväskylä seutuineen on vetovoimainen, muuttajia houkutteleva asuin-, työssäkäynti- ja elinympäristö. Kotikaupunkimme piskuinen pinta-ala kasvaa moninkertaiseksi, kun Korpilahti vuoden 2009 alussa liittyy Jyväskylään. Ymmärrän, että viime kuukausina asukkaita ovat mietityttäneet muun muassa kaupungin vastuulla olevien palvelujen uudelleenjärjestelyt ja kiinteistöjen myynti. Kaiken taustalla on tavoitteemme entistä tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin varmistaa palvelujen toimivuus ja saatavuus. Toisinaan on paras ratkaisu hoitaa asiat itse, toisinaan joku toinen toimija voi tehdä ne tehokkaammin. Tuoreidenkin vertailujen mukaan palvelutasomme on varsin hyvä ja kaupungin taloustilanne on tasapainottumassa. Olemme puolentoista vuoden KOPPARI LIIKKUMAAN MIELI TEKEE Lapsena sairastelin paljon ja liikkuminen jäi. Sen ajan lääkärit tahtoivat sanoa että petiin siitä. Väärä ohje, liikettä olis pitänyt saada ja enemmän kuin muiden. Siksi tuli kömpelyys, joka kostautui kouluvuosina. Kun jaettiin joukkueita olin aina se viimeinen, samoin juoksu- ja hiihtokilpailuissa. Voimistelunopettajat, se oli siihen aikaan, kun olivat näitä kireäpipoisia suursuomi miehiä, järjestivät urheilutunneista yhtä piinaa. Muistan, kun eräs innokas vetäisi minulta jalat alta ja laittoi käsillä seisomaan ja eikös luokan urheiluhulluille naurua riittänyt. Oli yksi laji, jossa pärjäsin, se oli pesäpallo ja siinä etenin myöhemmin sarjapelaajaksi. Nääs kun se lyönti osui kohdalleen, eikä räpyläkään vuotanut. Sisäpelissä taktiikka oli aina sama, viimeisellä korkealle ja kovaa ja jos koppari oli ajan tasalla tuli haavat, jos ei, riitti vauhti kakkoselle asti ja kopin teki seuraava aikana pyrkineet aktiivisemmin keskustelemaan asukkaiden kanssa muun muassa Jyväskylä-foorumeissa. Kaikki osallistumista ja vaikuttamista tukeva toiminta on tärkeää. Koulu- ja kirjastopalvelut, liikenneväylät, pysäköinti, neuvolat ja monet muut arjen elämässä tärkeät palvelut kiinnostavat. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on jatkossa yhä olennaisempi osa kuntienkin toimintaa. Valmisteilla ollut linjaus kaupungin sekä järjestöjen ja yhdistysten yhteistyöstä on arvioitavana internetsivuillamme ja siitä järjestetään foorumitilaisuus 7.12. pääkirjastolla. Kuokkalan ja Lutakon alueet ovat upeita esimerkkejä kaupunkirakentamisesta luonnon keskellä. Järvien ympäröiminä ja palvelujen lähellä ne edustavat hienolla tavalla sitä elinympäristöä, jota haluamme asukkaille järjestää. Etäisyydet ovat kaventuneet ja liikkumisen lisääntyminen kevyen liikenteen väylillä on lyhentänyt välimatkoja entisestään. Sekä Kuokkalassa että Lutakossa on aktiivista järjestö- ja harrastustoimintaa, kulttuuri- ja muita vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Esimerkeiksi kelpaavat Tanssisali lyöjä. Ajan kanssa eksyin urheiluun syvemmälle ja kun omat lapset urheili olin jo mukana valmentamassa ja joukkuetta johtamassa. Joka ilta oli ihmetyksen aihe sama. liikunta liikuttaa Jyväskylässä iltasella ainakin kymmenen tuhatta ihmistä. Paikat ovat täynnä, koulut, kentät urheilevia henkilöitä. Sitä vaan monesti ihmettelee, miksi hommaa ei rationalisoida, miksei Kuokalassa pelais kuokkalalaiset ja Huhtasuolla huhtasuolaiset. Mutta kun ei, autolla pitää jyystää kaupungin laidasta kaupungin laitaan ja sitten takaisin. Kuokkalaankin on piirretty jalkapallokenttä siihen koulun ja päiväkodin ympäristöön, piirretty on mutta vain paperille. Kukaan ei muistanut toteuttaa sitä. Graniitista voi olla ylpeä ja katsokaapa harvana iltana sen parkkipaikalle autoa mahtuu, niin käytetty paikka se on. Pohjanlammen ala-asteen sali Kuokkalan Asukkaat ry:n syyskokous pidettiin Ainolan kahvilassa 30.11.06. Vuoden 2007 hallitukseen tulivat valituiksi Vesa Asp, Kauko Järvinen, Kaija-Leena Kaijaluoto, Marko Kauppinen, Laila Koivunen, Kirsti Leskinen, Erkki Metsä, Aarre Mäkelä, Lidia Popova, Päivi Räsänen ja Eini Tuupainen. Uusi hallitus pitää järjestäytymiskokoksensa tammikuussa. Vuoden 2007 toiminnassa tuetaan aktiivisesti Kuokkalan monikulttuurista ilmettä, lisäksi toimintasuunnitelmaan on kirjattu mm. kulttuuriretket asukkaitten kanssa. Lehteä julkaistaan 10 kertaa vuoden aikana. Tehdään Kuokkalaa koskevia aloitteita, seurataan kaavoitusta ja yhdyskuntarakentamiseen liittyviä toimenpiteitä. Lutakko, Kuokkalan kartano, Survo-Korpela, Graniitti, nuoriso- ja muut yhteistoimintatilat. Kuokkalaan on rakenteilla myös kirkko. Lutakossa puolestaan Paviljongin ja sataman aluetta kehitetään aktiivisesti. Kiitelty Rantaraitti ja maailmallakin tunnettu Kuokkalan valaistu silta yhdistävät nämä kaksi modernia ja omaleimaista asuinaluetta, joilla molemmilla on myös vahva historia. Olen iloinen siitä, että kaupunkimme on yhä kansainvälisempi. Eri elämäntilanteista ja kulttuureista tulleiden ihmisten on uskoakseni melko helppo asettua Jyväskylään, jonka ilmapiiri on suvaitsevainen. Monimuotoisuudesta syntyy aito ja elävä arki. Meidän jokaisen aktiivisuus työpaikoilla, harrastuspiireissä, kodeissa ja kouluissa on ratkaisevaa, jotta todellinen kulttuurien välinen ymmärrys ja kanssakäyminen toimivat. Jyväskylän seudun uusi monikulttuurisuusohjelma on juuri valmistunut. Siinä on laajasti kuvattu palveluja ja eri tahojen yhteistyötä. Tälläkin hetkellä jokaisessa jyväskyläläisessä päiväkoti- tai kouluryhmässä on ainakin yksi jonkun muun kuin perisuomalaisen kulttuuritaustan omaava lapsi. Joulu Joulu rikkain juhlistamme, hyvän mielen antaja. Ilolla vastaan otamme, kauniin joulunsanoman. Kaikille toivoa tahdomme, mielenrauhaa, rakkautta, anteeksiantamusta. - Eini Tuupainen Aikainen tutustuminen eri kieliin ja kulttuureihin saattaa tuottaa pikkuhiljaa uudenlaisen jyväskyläläis-suomalaisen sukupolven. Toivotan kaikille Kuokkanenlehden lukijoille rauhaisaa ja mukavaa jouluaikaa sekä menestystä uudelle vuodelle. Markku Andersson kaupunginjohtaja on pieni ja tunkkainen. Ihme niin uusi koulu ja ilmastointi on niin onneton Yläasteelle ei sitten salia rakennettukaan, vaan he käyttävät liikuntaan graniittia. Kesällä on Yrttisuon perhepuisto, jonka pesäpalloilijat valtasivat. Kyselin joskus sinne jalkapallomaaleja, ne nimittäin virallisesti sinne kuuluisivat, se on kuulemma monitoimikenttä. Talvella siinä luistellaan ja pelataan. Kentän hoito oli joskus vähän nihkeetä ja lämmintä koppiakaan ei tahtonut löytyä. Miksiköhän, kun tuo työttömyyskin on Jyväskylässä lähes kaksikymmentä prosenttia. Ja onhan meillä ladut loistokunnossa. Asuuhan seudulla hiihtopuolueen johtajat Olin ja Pekkarinen. Mainittava on myös avantouintimahdollisuus. Seudun oma poika Kauko Tuupainen on kuulemma perustamassa avantouintipuoluetta, kun rupesi riiteleen omansa kanssa. Aalto Alvari on loistava uintipaikka siis minulle ja muille hyväjalkaisille. Mutta se ei käy vanhukselle, eikä heikkonäköisille tai huonoliikkeiselle, koska se on Alvarin suunnittelema. Eikä köyhällekään, laskin viimeksi käydessäni, että jos nyt joutuisin koko pesueeni sinne viemään se oli 33 ekua siis lähes 200 vanhaa markkaa kerta. Ei pussi kestäisi kuin jouluna ja juhannuksena ja juhannuksena pääsee Tuomiojärveen. Jyväskylä tarvitsee uimahallin, jossa voi uida köyhä ja kipeä. Ja mikä sille olisi parempi paikka kuin Kuokkala. Olen jo paikan sille katsonut niin, että kaupungin arkkitehdit ottakaapa yhteyttä niin näytän sen, saadan rakennustyöt käyntiin jo kesäksi. Koppari

KUOKKANEN KUOKKALAN ASUKKAAT RY:N TIEDOTUSLEHTI WWW.KUOKKALA.ORG 20. VUOSIKERTA JOULUKUU 2006 PÄIVÄNSÄDE VALMISTAUTUU JOULUUN Kirsti Leskinen le. Lisäksi palvelukoti tarjoaa tilapäisasumispalveluita lähiseudun kehitysvammaisille ihmisille. Palvelukoti järjestää pienryhmätoimintoja sisältävää ja mahdollisimman yksilöllistä päivätoimintaa myös talon ulkopuolella asuville henkilöille. Palvelukodin oma keittiö tarjoaa myös avustavia töitä kahdelle avotyöntekijälle. Palveluasuminen Palvelukodin järjestämä palveluasuminen sisältää asunnon sekä jokapäiväisessä elämässä tarvittavan avun, tuen ja ohjauksen. Tärkeitä tavoitteita ovat asukkaiden itsenäistyminen ja omatoimisuuden lisääntyminen yksityisyyttä ja yksilöllisyyttä kunnioittaen. tukea tarvitseville nuorille ja aikuisille. Asumisjakson pituus voi vaihdella parista päivästä muutamaan kuukauteen. Tilapäisasumisen tavoitteena on tukea asiakkaan itsenäistymistä sekä auttaa perheitä jaksamaan järjestämällä mahdollisuus vanhempien tai omaishoitajien lomaan. Työntekijät Palvelukodissa työskentelee 17 vakituista työntekijää, joista kaksi työskentelee keittiössä. Lisäksi palvelukodissa työskentelee yksi osa-aikainen siistijä ja oppisopimus opiskelija. Palvelukodissa työskentelee sosionomeja, kehitysvammaisten ohjaajia, lähihoitajia, sosiaalikasvattaja ja toimintaterapeutti. KUOKKALAN APTEEKKI Kuokkalan apteekki on avattu uusissa tiloissa, osoite Polttolinja 7. Kuvassa apteekin työntekijät vas. Janne, Satu, Liisa ja Tiina. Kirsti Leskinen Jouluruokaa tarjoavat Maarit Paananen ja Pekka Lahtinen KIRSTI LESKINEN Joulumyyjäisten tarjontaa Olen saanut jo toisen kerran kutsun Päivänsäteen palvelukodin perinteiselle jouluaterialle. Poikani Jani käy työssä Päivänsäteen keittiössä. Jouluateria tarjotaan asukkaille, päivätoimintoihin osallistuville, sukulaisille ja läheisille. Päivänsäteen keittiön henkilökunta valmistaa täydellisen jouluaterian, kaikkine asiaankuuluvine herkkuineen. Tarjolle pano on silmiä hivelevä ja makuhermoja kutkuttava. Ei malttaisi odottaa vuoroaan. Kiitos Maaritille ja Pekalle. Väkeä saapuu paikalle tuvan täydeltä, lähes 50. Jouluaterian lisäksi illan ohjelmaan kuuluu palvelukodin asukkaiden ja henkilökunnan yhdessä kuvaaman lyhytelokuvan ensi-ilta. Elokuvan nimi on Pikajuna Meksikoon. Se on kertomus tuttujen ja tuntemattomien matkasta määränpäähän. Elokuvaprojekti sai alkunsa vuosi sitten. Asukkaat ovat osallistuneet aktiivisesti elokuvan tekemisen kaikkiin vaiheisiin. Kari Toiviainen vastaa ohjauksesta ja käsikirjoituksesta asukkaiden ideoinnin pohjalta, Pohjanlammen koulun nuoriso-orkesteri musiikista. Orkesteri myös esiintyy jouluillassa. Palvelukodissa on oma asukasyhdistys Palstatie 8, joka järjestää joulumyyjäiset. Myyjäisissä on tarjolla omia ja läheisten töitä: tauluja, kudonnaisia, tyynyjä, tonttuja, enkeleitä. Vieläkin harmittaa, kun en viime jouluna ajoissa tehnyt ostopäätöstä, niin jäi herttaiset lampaat saamatta! Ne olisivat olleet oiva lisä kotoiseen jouluseimeen senkin päällä. Nukketaiteilija Sirkka Ahlströmin nuket ovat myös jääneet mieleen. Ennen joulujuhlaa järjestetään vielä yhteinen jouluaskarteluilta. Silloin tehdään joulukoristeita ja koristellaan palvelukodin tiloja. Päivänsäteen palvelukodin johtaja Marko Ahlström kertoo päivänsäteen toiminnasta. Päivänsäteen palvelukoti Päivänsäteen palvelukoti on vuonna 1993 perustettu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön rakennuttama ja ylläpitämä palvelukoti, joka on tarkoitettu kehitysvammaisille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Päivänsäde sijaitsee Jyväskylässä Kuokkalan liikekeskuksen tuntumassa kävelymatkan päässä kaupungin keskustasta ja edustaa siten kaupunkimaista kerrostaloasumista. Palvelukoti tarjoaa vammaispalvelulain mukaista palveluasumista ja päivätoimintaa 22 asukkaal- Pirjo Länsiö, Arja Saarinen, Kauko Syvänen ja Anja Grek Päivätoiminta Palvelukodin päivätoiminta on ohjattua, suunnitelmallista ja mielekästä toimintaa, joka antaa elämänsisältöä, rytmittää vuorokauden, ylläpitää ja lisää asukkaiden erilaisia tietoja ja taitoja sekä lisää vuorovaikutustaitoja ja opettaa ryhmässä toimimista. Erilaisten retkien ja matkojen järjestämistä helpottaa oma vammaisvarusteinen auto. Tilapäisasuminen Päivänsäteen palvelukodissa on mahdollisuus myös erimittaisiin tilapäisasumisjaksoihin, joita varten on varattu kaksi valmiiksi kalustettua asuntoa. Palvelukoti tarjoaa asuntoja kotona asuville kehitysvammaisille tai muutoin erityistä Remontti Vuonna 2006 palvelukodissa tehtiin peruskorjaus ja muutostöitä, joiden tarkoituksena oli parantaa asuinoloja ja luoda entistä yksilöllisempiä asumismuotoja. Vanhat solukaksiot muutettiin erillisiksi yksiöiksi ja yleisten tilojen toimivuutta parannettiin uusilla tilajaoilla. Remontti sujui sovitussa aikataulussa ilman ongelmia ja lopputulokseen olemme erittäin tyytyväisiä. CAFÉ LA ROSE Café la Rose avataan joulukuussa, Polttolinja 7 D MEDICA Fysikaalinen Hoitolaitos Medica Oy on ostanut Kuokkalassa toimivan Fysikaalinen Hoitolaitos Medikantti Oy:n koko osakekannan. Yhtiönä Medikantti Oy loppuu, toiminta jatkuu Fysikaalinen Hoitolaitos Medica Oy:nä. Kaikki työntekijät jatkavat vanhoina työntekijöinä. Fysikaalinen Hoitolaitos Medica Oy on perustettu vuonna 1983 ja on toiminut 23 vuotta. Medica toimii Jyväskylässä kolmessa toimipisteessä Ahjokeskusksessa, Huhtakeskuksessa ja Kuokkalassa. Medicassa työskentelee kaksitoista fysioterapeuttia. Medican ammattitaitoinen henkilökunta on erikoistunut neurologisten asiakkaiden hoitoon, palveluumme kuuluvat myös kaikki muut fysikaaliset hoidot. Lisätietoja: Timo Pänkäläinen p 0400-908 296, Juha Suhanto p. 040-7168874. Internet: www.medica.fi/ GLÖGITARJOILU Glögitarjoilu pe 8.12. klo 13 18 Kuokkalan liikekeskuksessa. Järj. K- ja S-marketit yhdessä asukasyhdistyksen kanssa. KUOKKALALAI- SET TUURISSA Jouluiselle ostosmatkalle Tuuriin osallistui 41 kuokkalalaista. Matkalla Marja-Liisa Mutanen laulatti joululauluja. Keväällä mennään taas, Huhtasuon asukasyhdistyksen kanssa yhdessä. KOULUFOORUMI Kuokkalan koululla järjestettyyn koulufoorumiin osallistui viitisenkymmentä henkeä, joista virka- ja luottamushenkilöitä 15. Lehti- ja netti-ilmoittelun lisäksi kutsuja lähetettiin 8000, kertoi opetuslautakunnan puheenjohtaja. Kouluverkkoratkaisujen osalta lienee siis rauha maassa. Koulujen sisäilmaongelmat sen sijaan jatkuvat ja aiheuttavat huolta niin oppilaille kuin heidän vanhemmilleen ja henkilökunnalle. Korjaustöiden aikaisten väistötilojen puute huolettaa vanhempia myös. Hallinnon, koulujen ja vanhempien välinen yhteistyö kaipaa edelleen kohentamista. LIIKENNEON- NETTOMUUS Kuokkalan keskustassa sattui lokakuussa kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Siltakadun ja Polttolinjan risteyksessä. Paikalla poltetaan kynttilöitä. Marko Kauppinen

4 KIRPPU JA KORPPU KIRSTI LESKINEN Nenäinniemen koulun ja päiväkodin vanhempaintoimikunta järjesti jo perinteeksi tulleen syystapahtumapäivän Nenäiniemitalolla lauantaina 11.11. Tapahtumapäivän teemana oli kestävä kehitys ja kierrätys. Koululaiset askartelivat ja tekivät myyntiin tavaroita teeman mukaisesti. Paikalla olleet esiintyjät, myyjäiset ja kirpputori vahvistivat aihetta. Ensi vuonna, 2007, tapahtuma järjestetään jälleen. Kirpun ja Korpun päävastuun ja organisoinnin hoiti vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Pirjo Jämsén-Ahonen. Pirjo jakoi tehtävät vastuualueisiin, joissa toimivat muut vanhempaintoimikunnan jäsenet. Lisäksi apuun haalittiin joukko aktiivisia vanhempia. Tarvitaanhan näinkin mittavassa tapahtumassa useita tekeviä käsipareja. Vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Pirjo Jämsen- Ahonen kertoo tapahtumasta ja sen järjestelyistä seuraavassa haastattelussa. KUOKKANEN - JOULUKUU 2006 Kuvat: Kirsti Leskinen Ilona Lehtoranta valmistui lastentarhanopettajaksi, mutta veri veti teatterin pariin. Hän on kiertänyt teatteri Capellen kanssa 4 vuotta esiintyen kouluissa, päiväkodeissa, erilaisissa lastentapahtumissa. Nenäinniemessä nähtiin ja kuultiin Raakkuperän kaatopaikan nukketeatteritaiteilija Verner Vaakun esittävän Inha-Rampe ja rinsessa rakkaustarinan. Verner Vaakun seurassa Tessa ja Ella Mistä Kirppu ja Korppu-tapahtuma sai nimensä? Eräänä vuonna Nenäinniemen syystapahtumaan ideoitiin uutta nimeä. Joku vanhempaintoimikunnan jäsen heitti: Kirppu ja Korppu! Onhan tapahtumassa aina mukana kirpputori sekä mahtava leivonnaispiste. Kuinka paljon väkeä tapahtumassa kävi? Väkeä oli liikkeellä noin 500 600 henkeä. Minkälainen oli päivän tunnelma? Tunnelma oli mukava, touhukas, leppoisa. Ihmisten kohtaamispaikka jossa pääsee tavarastaan eroon ja jossa voi ostaa uutta. keskittyivät kierrätysteemaan. Käsityöaskartelut kierrätysmateriaalista, teemalla TUHAT- JALKAINEN JA TUIKKU, kiehtoivat lapsia toimimaan. Lapsista oli mukava viedä äidille tai isälle tuliaiseksi tuikku. Tuhatjalkaista tehtiin koululla yhteistössä. Koulupäivä jatkui Kirpun ja Korpun merkeissä. Lapset olivat innoissaan tästä erilaisesta koulupäivästä. Päiväkodin ja eskarin lapset tuovat myös innoissaan vanhempia omaan taloonsa. Pienoista ylpeyttäkin näkyi monen pienen lapsen kasvoilta, kun he luotsasivat vanhempiaan rakennuksen käytävillä. Tilaisuuden ruuhkahuippu kesti noin kaksi tuntia. Arpajaispalkintoja voittaneille vielä iltasella kuljetettaessa huomasimme, että tieto tilaisuudesta oli kiirinyt reilusti Nenäinniemen rajojen yli. Mikä merkitys Kirppu ja Korppu tapahtumalla on nenäinniemeläisille? Sillä on merkitystä nenäinniemeläisten kohtaamispaikkana. Tapahtuma on uuden vuoden ilotulituksen lisäksi niitä ainoita oman kylän tapahtumia. Toiminnallinen yhteistyömuoto Nenäinniemitalon ja kodin välillä. Mukava, nykyään harvinainen tapa alueen ihmisille kohdata toisensa iloisissa markkinatunnelmissa. Minkälaista toimintaa oli ja mikä osoittautui suosikiksi? Kirpussa ja Korpussa oli tarjolla Nukketeatteri, poniratsastusta, lämärikisa, askartelua, kasvomaalausta, leivonnaisten myyntiä, kirpputori, tuote-esittelyjä, arpajaisia sekä infopisteitä. Arpojenmyyntipiste oli arvatenkin lasten mieleen; saihan jokaisella arvalla voiton, eikä pahaa mieltä päässyt syntymään. Tämän joka arpa voittaa mahdollisuuden soivat meille ne mahtavat yhteistyötahot, jotka lahjoittivat meille palkinnot. Aikuisempaan makuun tarjottiin ns. lista-arpoja, joissa pääpalkintona oli Sokos hotellin yö kahdelle. Sen voitti Markku Reponen. Myös nämä Puuhanaiset vasemmalta Johanna Akhtar, Pirjo Jämsen- Ahonen, Milja Manninen, tytär Seela Manninen, Lippi Kuivalainen, takana Maria Mutanen voitot saatiin lahjoituksina. Ulkotouhuina oli poniratsastusta (poni kylläkin oli ehtinyt kasvaa hevosen mittoihin) sekä lämärikisa. Lämärikisan voittomailan lahjoitti JYP ja sen voitti Emel Lukkarila. Askartelussa taiteiltiin kierrätysteemaan liittyen jääkaappimagneetteja tietokoneen näppäimistöistä, pyykkipoikia koristeltiin maalaamalla ja tehtiin joulukortteja. Kasvomaalauspisteessä loihdittiin poskille värikkäitä perhosia sekä kukkien loistetta. Kolme luokkaa oli valjastettu kirpputoritohinaan. Yksi pöytä oli talon oma ja kaikki muut 17 olivat nenäinniemeläisten omia myyntipisteitä. Niin tavara vaihtoi omistajaa. Moni käyttämättömäksi jäänyt tuote löysi uuden kodin. Kirppu ja Korppu toteutettiin Isänpäivän aattona. Se taisikin näkyä leivonnaisten myynnissä. Moni isä ja äiti oli kantanut kortensa kekoon leipomalla herkkuja tai suolaista palasta Kirpun ja Korpun myyntipöydälle. Vilske kävi kun leivonnaispöydästä herkut harvenivat. Nukketeatteri Capelle kävi esittämässä tarinan Inha Rampesta ja Rinsessasta. Raakkuperän kaatopaikan nukketeatteritaiteilija Verner Vaakku esittää inhoa, jännitystä, huumoria ja romantiikkaa väreilevän tarinan iljettävästä jättiläisestä ja kuninkaallisesta perhosesta. Kaikki ei ole sitä miltä se ensin näyttää: uhkaava voi olla pelokas ja hento ja pieni olla vahvintakin rohkeampi. Viitteelliset nuket syntyvät esityksen aikana kaatopaikan tavaroista. Tällä kertaa päätettiin arpoa kaikkien kävijöiden kesken herkullinen kermakakku. Kakun onnelliseksi voittajaksi selviytyi neljäsluokkalainen Tommi Solasalmi. Lasten retkirahaston ja toiminnallisuuden tukeminen tilaisuudesta kertyneillä varoilla saadaan kustannettua lapsille (Nenäinniemen päiväkoti, esikoulu sekä koulu, jossa on kaksi ensimmäistä luokkaa) ainakin mukava kevätretki. Lisäksi varoja on käytetty kerhotoimintaan sekä pieniin kulttuurianteihin. Joku vuosi on annettu stipendejä ja avustettu ulkoleluhankinnoissa. Lahjoittajayrityksiä oli noin 50 ja lisäksi leivonnaiset sekä tilillepanot. Vanhemmat toivat kortensa kekoon lahjoittamalla tavaraa koulun kirpparipöydälle, hankkimalla arpajaispalkintoja tai leipomalla. Ilman vanhempien osallistumista tapahtuman järjestäminen ei onnistuisi. Siinä on yllättävän paljon puuhaa etukäteisjärjestelyissä ja loppusiivouksissa. Ilahduttavaa tänä vuonna oli, että vanhempia Jarmo Koski seuraa tyttärensä Marin, 5, askartelua. saatiin edellisvuotta paremmin osallistumaan talkoisiin. Kasvomaalarina saksalainen au pair-neitokainen Carolin. Jennan poskeen ilmestyi kaunis keijukainen. Lapsilla oli koulupäivä, jonka teemana oli kestävä kehitys ja kierrätys. Kuinka se sujui? Lapset lajittelivat innokkaasti asiantuntijoiden tarinan ja ohjauksen avulla jätemateriaalia. Työskentelytapa oli oppimisen kannalta lapsia lähellä ja motivoiva. Eppu- ja toppuluokkalaisilla oli koulupäivä, jossa he Arvonnassa isänpäiväkakun voitti Tommi Solasalmi. Onneksi olkoon! Perheenisä Esa Mutasen 9 lapsesta kuvassa ovat Reetta, 6, Klaus, 3 ja Iiro, 1

KUOKKALAN TÄHTI MARKO KAUPPINEN Kuokkalan Tähti ry on maahanmuuttajien vuonna 1993 perustama urheiluseura. Urheiluseura on hyvin kansainvälinen; seurasta löytyy afganistanilaisia, venäläisiä, kazakstanilaisia, iranilaisia, tshetshenialaisia sekä suomalaisia. Urheiluseurassa on 112 jäsentä ja urheilijoita on 75. Seuran päälajeina ovat kaksi toisistaan poikkeavaa lajia: paini ja lentopallo. Seuran puheenjohtajana toimii Ahmad Ashtiani, sihteerinä ja painin valmentajana Farhad Ashtiani, rahastonhoitajana Justyna Marciniaki. Paini on ollut vahvin laji seuran käynnistämisestä saakka. Graniitissa käy säännöllisesti 10-15 henkilöä harjoittelemassa painia. Heistä suurin osa on poikia. Seuran erikoisuutena on, että kaksi parhaiten pärjännyttä painijaa ovat naisia: Anu Holm ja Hajar Ashtiani. Anu Holm voitti vuonna 1999 sekä SMhopeaa että TUL:n vapaapainin mestaruuskilpailuissa kultaa. WWW.KUOKKALA.ORG 5 Hajar Ashtiani on voittanut viisi SM-kultaa ja juniorisarjassa EM-pronssia, joka on Suomen ensimmäinen tyttöjen EM-tasolla saatu mitali. Lisäksi Hajar on ollut vuonna 2005 EM-kilpailuissa naisten sarjassa viides sekä vuonna 2006 Kiinassa pidetyissä MM-kilpailuissa kahdeksas. Hänet on myös valittu sekä vuosina 2005 että 2006 Painiliiton parhaimmaksi painijaksi. Lentopallo tuli lajiksi vuonna 2001 yhteistyössä liikuntakeskuksen kanssa. Samalla saatiin Suomen ensimmäinen Marko Kauppinen Marko Kauppinen Valokuvassa takarivissä vas. ovat: Sahel, Morsal, Kerishmeh, Mohseneh, Mahnaz, Bahar, Shila, Arezoo Ja eturivissä vas. ovat: Zahra, Yalda ja Sara Hassan Rahimi, Mahdi Rahimi, Farhad Soltanpanah, Qais Formoli ja Evgeny Shabrov. maahanmuuttajatyttöjen lentopallojoukkue. Nykyisin urheiluseurassa pelataan lentopalloa 42 henkilön voimin. Näistä 20-25 henkilöä harjoittelee Graniitissa säännöllisesti. Kuokkalan Tähden lentopallojoukkue on pelannut monia ystävyysotteluita muiden jyväskyläläisten urheiluseurojen kanssa. Lentopallopelaajat ovat kehittyneet sen verran hyvin, että seuraava tavoite on liittyä lentopalloliittoon. Joskin seuran voimavarat huomioonottaen se on suuri tavoite. AJATUKSIA MUSIIKISTA JA MUSIIKKITERAPIASTA MUSIIKKITERAPEUTTI RIITTA KOSKI-HELFENSTEIN MUSIIKKI ON ELÄMÄÄ Musiikki on ollut osa ihmisten elämää läpi historian ja se kertoo ennen kaikkea ihmisestä, ajasta ja sen ilmiöistä. Musiikin dosentti Kimmo Lehtonen kuvaileekin musiikkia aikakoneeksi. Musiikki voi herättää muistoja varhaislapsuudesta saakka ja se nostaa pintaan tunteita ilosta suruun. Lehtosen mukaan kuva sisältää tuhat sanaa, musiikki sitä vastoin tuhat kuvaa. Musiikkiterapiassa käytetäänkin termiä: musiikki, sanaton kieli. Suomalainen aivotutkija kuvailee musiikkia mahdollisuuspilveksi, jossa eivät toimi jäykät luonnonlait, vaan vapaa mielikuvitus, leikki, satu ja uni. Ajatus on kiehtova ja myös totta. Tämän takia pieni lapsi varmastikin reagoi luonnostaan musiikkiin. Musiikkihan ei tunne ikärajoja tai kielimuureja ja se toimii itseilmaisun välineenä kenelle tahansa, joka siihen uskaltautuu. Musiikki on tietysti kuulijan korvissa ja se vaikutta meihin jokaiseen eri tavalla. Se saattaa tehdä toisaalta levolliseksi ja rentoutuneeksi tai iloiseksi ja virkistyneeksi mutta myös hermostuneeksi ja ärsyyntyneeksi. Musiikki vaikuttaa ihmiseen hyvin kokonaisvaltaisesti. Se saa liikkeelle niin kehon kuin mielen ja se vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen sosiaalisissa tilanteissa. VOIKO MUSIIK- KI PARANTAA? Musiikki voi lohduttaa, rohkaista tai rauhoittaa ja musiikki on varmasti merkittävä osa monen ihmisen elämää. Musiikkiterapia perustuu vastavuoroisuuteen ja kommunikaatioon, jossa musiikki toimii enemmänkin välineenä. Musiikkia merkittävämmäksi nousee terapeutin ja asiakkaan välinen vuorovaikutussuhde. Musiikkiterapia on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä ja työtapoja käytetään vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä. MUSIIKKITERA- PIA KUNTOU- TUSMUOTONA Riitta (vas.) ja Helena (oik.) keskustelevat haitarin ja rumpujen välityksellä. Musiikkiterapiaa ei ole tarkoitettu millekään erityiselle ongelmatyypille, vaan sitä voidaan räätälöidä moniin erilaisiin tarpeisiin. Musiikkiterapian avulla voidaan käsitellä ja hoitaa niin psyykkisiä, fyysisiä kuin sosiaalisia ongelmia. Tavoitteet määritellään aina asiakkaan mukaan. Musiikkiterapia ei vaadi musiikillisia taitoja tai musikaalisuutta. Jokainen ihminen on musikaalinen luonteeltaan, omalla ainutlaatuisella tavalla. Musiikkiterapialla on pitkä historia Pohjois-Euroopassa ja Suomessa ja se on edelleen vahvassa kasvussa. Musiikkiterapia toteutetaan yksilö- tai ryhmäterapiana. KELA korvaa musiikkiterapiaa vaikeavammaisten lääkinnällisenä kuntoutuksena ja harkinnanvaraisena psykiatrisena kuntoutuksena. Myös erilaiset tahot kuten perheneuvola, terveyskeskus, sairaanhoitopiiri, sosiaalitoimi tai vakuutusyhtiö voi korvata musiikkiterapiaa. Musiikkiterapiaan voi hakeutua myös itse ja musiikkiterapiaryhmiä voidaan järjestää asiakkaiden toiveista erilaisiin tarpeisiin. Helena Vantanen asuu Päivänsäteen palvelukodissa Kuokkalassa ja käy musiikkiterapiassa Ristonmaalla. Kuinka kauan olet käynyt musiikkiterapiassa? En muista, aika kauan. Mitä teet musiikkiterapiassa? Soitan rumpuja ja laulan ja kuuntelen pianon soittoa ja siellä lauletaan Emmaa ja Satumaata. Miten kuljet musiikkiterapiaan? Taksi tuo ja taksi hakee. Pidätkö musiikkiterapiasta? No mikä ettei. Joka tiistaipäivä käyn täällä. Soitan rumpuja ja laulan Pettäjän tietä ja Akselin ja Elinan häävalssia. Tehdäänkö musiikkiterapiassa muuta kuin soitetaan ja lauletaan? Voitais vaikka tanssiakin ja nauttia musiikkiterapiasta, pitää sivistyä ja olla kohtelias. Minkälaista musiikkia soitat? No, mä soitan iloista musiikkia, enkä ole vakavamielinen vaan pää pystyssä soitan rumpuja. Jos on ikävä perhettä tulee vedet silmiin. Kiitos. Kiitos sulle.

6 KUOKKANEN - JOULUKUU 2006 LÄHEISIN ON AINA VIIMEISIN KIRJA KIRSTI LESKINEN Pirjo Hassinen on kuokkalalainen kirjailija jonka uuden Isänpäivä-romaanin taidehistorioitsija, tietokirjailija Anna Kortelainen valitsi itselleen joululahjakirjaksi: Dekkarivaiheen läpikäyneenä ja monien nykydekkarien ylikorostuneisiin ja tunnottomiin väkivaltarituaaleihin työlääntyneenä haluan lukea ja kokea, miten Pirjo rakentaa kriittisen näkökulman kuoleman viihteellistämiseen. (SSKK 16/06) Kirjailijalle kysymyksiä tekivät Kaija-Leena Kaijaluoto ja Kirsti Leskinen. Esiintyykö kirjoissasi Kuokkalan kuvausta? Ovatko kuvaukset aivan suoria, vai muuntuneita? Entä onko niissä täkäläisiä ihmisiä ja tapahtumia? En ole kuvannut Kuokkalaa - en voisi kuvitella sijoittavani kirjan tapahtumia liian lähelle omaa reviiriäni. Maisemat ja kaupunginosat pääsevät mielikuviini vasta kun olen jo jättänyt ne taakseni. Mitä arvostat asuinympäristössäsi? Arvostan luonnonrauhaa ja turvallisuutta, mutta myös palvelujen läheisyyttä. Kuokkala on ihanteellisen matkan päässä ydinkeskustasta, ja maisemallisesti ihana. Kun pääkaupunkiseudulla asuva kollegani Kjell Westö kiersi syksyllä Jyväsjärven (lenkkeillessään Aleksandrasta käsin), hän oli aivan hämmästynyt reitin ja erityisesti Ainolan kauneudesta. Rakastan sitä että voin astua suoraan kotiovelta keskelle luontoa, jossa on kumminkin kaupungin läheisyys aistittavissa. Mitä haluaisit sanoa täällä asuville? Meidän on pidettävä koko ajan yllä vaatimusta omasta kirjastosta. Kirjaston puuttuminen Kuokkalan kokoisesta kaupunginosasta on häpeä! Nuorisotiloistakin on puute - yksi Messi ei todellakaan riitä. Suututtaa katsoa kuinka nuoret joutuvat viettämään aikaansa Kuokkalan keskustassa ajoittain aika epämääräisen väen joukossa. Parempaa vetelehtimispaikkaa kuin kirjasto ei ole olemassa - itse kulutin 1970-luvulla vapaaaikaani kirjastossa. Mitä toivoisit kohennettavan täällä? Kuokkalan keskusta on masentava paikka. Kauppakeskus on halvalla rakennetun näköinen ja sen ympäristö ankea. Minua myös pelottaa liikkua siellä illalla. Muutin Kuokkalaan vuonna 1985, ja joskus ihmettelen, ettei oikein mitään ole tapahtunut Kuokkalan keskustassa näinä vuosina. Sen on vain annettu rapistua. Sama rikkaruohopeltokin lainehtii siellä yhä vain. Minkälainen on kirjailijan arki? Riippuu siitä onko kirja tulossa vai menossa... Arki on kirjoitusaikoina hyvinkin tiukasti raamitettu. Varjelen kirjoitusrauhaani tarkasti. Tietysti tässä ammatissa on paljon asioita, jotka muista näyttävät glamourilta. Ja kyllä ne joskus itsestäkin tuntuvat siltä... Onnellisin olen kirjoittaessani. Kirjoitatko virka-aikaan, odotatko inspiraatiota? Minun ei tarvitse odottaa inspiraatiota - se tulee kun aloitan työt. Eikä romaanikirjailija voisikaan jäädä odottelemaan sopivaa fiilistä! Uuden kirjan aihetta kyllä punnitsen tosi kauan. Kirjoitan romaanejani iltapäivällä, mutta kolumnit jms. pakerran aina iltaisin viimeisessä pakkoraossa. Entä perheenäidin tehtävät? Ne ovat minulle mieluisia. Pidän ruuanlaitosta, jopa niin että mieheni ja yläasteikäinen tyttäreni ovat kehittyneet ruuan suhteen nirsoiksi; kumpikaan heistä ei juuri hingu ravintolaan syömään. Kotona on kuulemma niin paljon parempaa. En siivoa muualla kuin keittiössä, mieheni hoitaa imuroinnit. Minussa on aika paljon piällysmiestä, siitä piirteestä saan kiittää savolaisia juuriani. Entäpä juhlapyhät? En pidä muista pyhistä paitsi joulusta. Erityisesti vappu, uusi vuosi ja juhannus ahdistavat minua. Olen viettänyt monta vappua kirjoittamalla. En oikein tiedä mistä se johtuu, mutta en saa otetta muihin juhlapyhiin, ne eivät jotenkin tule sisälle minuun. Miten valmistaudut jouluun? Ilolla. Tyttäremme syntymä toi lapsuuden joulut takaisin. En ole uskonnollinen, uskon jouluun kulttuurisessa ja syvästi emotionaalisessa mielessä. Shoppailunhaluni myös pahenee joulun alla. Haluan traditionaalisen joulun - haluan että kaikki on samanlaista kuin edellisenä jouluna ja sitä ennen. Minkälaista on kirjoittaa dekkaria? En ole kirjoittanut koskaan dekkaria..! Isänpäivä kertoo dekkarikirjailijasta, ja siinä on rikos, mutta dekkari se ei todella ole. Onko joku kirjoistasi sinulle erityisen läheinen? Läheisin on aina viimeisin kirja. Isänpäivä elää kyljessäni vielä pitkään kuin sylilapsi. Oletko naisasialla? Ihan varmasti, ja myös uusimmassa kirjassani, jossa on... hiukan erilainen näkökulma! Tunnetaanko sinut Kuokkalan kaupoilla asioidessasi? Monet tunnistavat, mutta en ajattele asiaa. Esikoisromaanini ilmestyi 15 vuotta sitten, ja olen jo tottunut siihen että aina joku katsoo. Enkä kiusaannu siitäkään, jos joku tuntematon tervehtii, vaan tervehdin vastaan. Itselläni on joskus ongelma kun tapaan todella tunnettuja ihmisiä - en aina muista onko meidät jo esitelty jossain yhteydessä, ja se on oikeasti kiusallista! (Minä kyllä tunnistan, kaupoilla, bussissa. Teet tutun vaikutelman, tekee mieli sanoa päivää, mutta suomalaisuusko sen estää etten sano, toim.) Saa sanoa päivää! Toisaalta se aiheuttaa minulle minuuttien ajaksi pähkäilyä: kuka tuo nyt olikaan... Vähän samanlainen tunne tulee joskus elokuvaa katsoessa, kun on ihan pakko muistaa missä roolissa jonkin näyttelijän nyt näkikään edellisen kerran. v Teokset Romaanit: Isänpäivä (2006), Kuninkaanpuisto (2004), Jouluvaimo (2002), Mansikoita marraskuussa (2000), Viimeinen syli (1998), Voimanaiset (1996), Ennustaja (1994), Joel (1991), Yön kentät (1992). Käännökset Jouluvaimo norjaksi (Pax Forlag, 2005) ja saksaksi (btb, 2005), Mansikoita marraskuussa norjaksi (Pax Forlag, 2004), Voimanaiset tsekiksi (1998). Tulossa: Kuninkaanpuisto saksaksi ja norjaksi. Palkinnot mm. Suomi-palkinto (2004), Kirjallisuuden valtionpalkinto (2001), Kiitos kirjasta -mitali (2000), Savonia-palkinto (1995), Jyväskylän kaupungin kulttuuripalkinto (1995). TERÄKSINEN BOHEEMI Kirsti Leskinen Ehkä olen vähän perinyt isän kädentaitoja, sanoo Sahi. Aktiivinen tekeminen alkoi oikeastaan vuonna 1953, kun esikoispoika lähti kouluun. Silloin hän aloitti työväenopistolla pukuompelun. Tytär aloitti koulun 1961, ja silloin Sinikka Sahi alkoi harrastaa posliininmaalausta, myös työväenopistolla. Pojantytär sai viime keväänä ylioppilaslahjaksi isoäidin maalaaman kahvikaluston! Lasten perheille on lähdössä joululahjaksi kauniita koivunlehtikuvioisia mukeja. Voisi luulla että sukkahousuista askartelu kuuluu Niksi-Pirkan ihmeisiin, mutta ei. Minua erityisesti viehättävät Sinikka Sahin tekemät satumaisen herkät kukat. Taannoin tehty vierailu Tornion sukkahousutehtaalle tuotti materiaalia vuosikymmeniksi. Uusien töiden joukossa on rakukeramiikka-astioita. Kukkien lisäksi keramiikkamaljakot ovat upeita. Niissä on herkkyyden lisäksi runsaasti rosoista vahvuutta. Nyt on kehitetty posliinivärejä, joita voi polttaa Sinikka Sahi KIRSTI LESKINEN Sinikka Sahi,76, monipuolisesti lahjakas taiteen harrastaja asuu Kuokkalan keskustassa. Sahi on syntyperäinen jyväskyläläinen. Lapsuus- ja nuoruusvuodet kuluivat Taulumäellä, Kankaan paperitehtaan maisemissa. Kuokkalan kodin seiniä peittävät keramiikka- ja emalitaulut, pöydillä ja hyllyillä on maljakoita, koriste-esineitä, kukkia, maalattuja posliiniastioita. Kaikki itse tehtyjä. Töille on silmin nähden ominaista herkkyys, luonnon aiheet. Sinikka Sahi sanoo olevansa pelkistetyn ystävä. Sahi, omaa sukua Paju, kuuluu taiteilija-sukuun. Hänellä on 7 sisarta, kaksi veljeä on kuollut. Sisarten taiteellisuus ilmenee musiikissa ja arkkitehtuurissa. Nuoruuteen kuuluu myös lausuntaharrastus Terttu Pajunen- Kivikkään johdolla. kotona sähköuunissa, kertoo Sahi. Hän on korjaillut muutamia vanhoja töitään tällä tavoin. Valokuvaus on myös ruvennut kiinnostamaan Sahia. Kotoa löytyykin muutamia eläinaiheisia suurennoksia seinältä. Kuusi vuotta sitten sattunut kaatumistapaturma linjaautossa on tehnyt liikkumisen vaikeaksi, mutta et ole minua happamana nähnyt. Miniä sanoo Sahia teräsanopiksi. Sinikka Sahista huokuu elämänmyönteisyys, joka yhdistyy, omien sanojensa mukaan, boheemiin elämänasenteeseen.

UUNITONTTU KIRSTI LESKINEN käännös venäjäksi lidia Popova Ennen vanhaan taloissa ja pihapiireissä asusteli haltijoita, joita kutsuttiin tontuiksi. Talojen pihapiirissä saattoi olla talli, navetta, latoja, riihi, puimala, mylly, sauna. Ihan varmasti tallin ylisillä, navetan vintillä ja saunassa asui tonttu. Tontun tehtävänä oli pitää huolta, varmistaa että eläimet ja paikat olivat kunnossa. Talonväen puolestaan piti pitää huolta tontuistaan. Huolenpitoon kuului joulupuuro. WWW.KUOKKALA.ORG 7 Suomalaisen joulun perinteeseen onkin kuulunut, että jouluaattona on ruokaa pöydässä koko seuraavan yön. Myös tonttuja varten. Tulisi joulu, että saisi yölläkin syödä, sanotaan. Asuin lapsuudessani pienessä kerrostalossa, jonka pihassa ei ollut talousrakennuksia. Äitini sen sijaan kertoi meille lapsille uunitontusta. Ruoka valmistettiin hellalla. Pulla ja leipä paistettiin hellan uunissa. Jälkilämmössä kuivateltiin vaatteita ja kenkiä. Meidän lasten piti iltaisin laittaa villasukat uunin tangolle kuivumaan. Ja jos hyvin kävi, uunitonttu toi sukkiin karamellit, jotka aamulla sitten löysimme. Veljeni Eero päätti eräänä iltana jäädä katsomaan, minkälainen se uunitonttu oikein on. Jos on. Eero päätteli että uunitontun kulkureitti kulkee piipun kautta, joten sen tossuihin tarttuu nokea. Hän laittoi avatulle uuninluukulle sanomalehden, nähdäkseen aamulla vähintään nokiset tossunjäljet todisteena tontun vierailusta. Syksyn pimeinä iltoina ikkunoiden takana kävi tonttuja tirkistelemässä ovatko lapset kilttejä. Joulun lähestyessä meno vilkastui. Keittiön ikkunan takana oli lintulauta talvilintujen ruokkimista varten. Sinne myös jätettiin kirjeet joulupukille. Kirjeissä toivottiin joululahjoja. Tontut hakivat kirjeet ja kuljettivat ne joulupukille Korvatunturille. Päättäväinen Eero-veli halusi myös varmistua näiden tonttujen läsnäolosta. Hän istui ikkunan ääressä ja odotteli, että näkisi tontun kun se hakee kirjeen. Ehkä se oli se joulu, kun Eero toivoi puukkolinkkaria ja korvaläppiä. Kun häneltä nyt melkein viisikymmentä vuotta myöhemmin kysyin, niin hän ei ihan varmasti voi sanoa nähneensä tonttuja. Ei ollut nokisia jälkiä sanomalehdessä. Äitini halusi lapsenlapsilleen kuitenkin todistaa, että tonttuja kulkee ikkunoiden takana lapsia tarkkailemassa. Veljeni Martin Leena-vaimo muistaa, kuinka Liisa-mummu eräänä pimeänä talvi-iltana vei lapsenlapsiaan ulos. Kaikilla oli kynttilälyhdyt käsissään. Ja kuinka ollakaan - pihamaalta, metsän reunan puhtaalta lumihangelta löytyi tontun töppösen jälkiä! Uunitontusta ja joulutontuista me sisarukset olemme lapsillemme kertoneet, ehkä he vielä jatkavat tätä satuperinnettä. Oma poikani jätti joulupukinkirjeet parvekkeen pöydälle. Eräänä iltana sieltä löytyi viesti: Äiti, anna olla viimeinen kerta, kun varastat tämän joulupukinkirjeen! Lapsi haluaa säilyttää lapsenuskonsa mahdollisimman pitkää. Vieläköhän Eero uskoo näkevänsä tontun, jos vain pysyy hereillä koko yön? LAPSET TOIVOTTAVAT HYVÄÄ JOULUA Inga Hakkarainen Joulupukki Joulupukki oveen kolkuttaa, lapset lahjoja odottaa. Pukki saapuu ajallaan, aivan omalla tavallaan. Iso säkki on olalla, kysyy äänellä kovalla. Onkos täällä kilttejä lapsia, vai, vanhoja harmaita hapsia. Kohta jo lapset juoksee luo, joulukin kiltin tuon. Pienin polvelle istahtaa, hiljaa pukille kuiskuttaa. Jokainen lahjan pukilta saa, lapset pukille laulaa vaan. Joulupukki kiitokseksi lapsille lupaa, ensi vuonna tulen taas teidän tupaan. Kuvan enkelit ovat vasemmalta Sara, Mila ja Nita. Tontut vasemmalta ovat Luka, Elias ja Jaakko. Olkaa kilttejä sillä aikaa, mitä kiltteys saa aikaan. Paljon lahjoja hyviä, sekä muistoja syviä. - Eini Tuupainen

8 TERVETULOJUHLA KUOKKANEN - JOULUKUU 2006 Kuvat: Kirsti Leskinen ensimmäiset pakolaiset otettiin Jyväskylään, eli jo yli 15 vuoden ajan. Ja se miksi juuri Kuokkalan osasto, johtuu siitä, että ensimmäiset pakolaiset asutettiin Kuokkalaan. Meidän osastomme keräsi huonekaluja, astioita, liinavaatteita jne. ja auttoi asuntojen kalustamisessa ja kaikessa mahdollisessa. Tänä vuonna tuli Jyväskylään 43 pakolaista: iranilaisia, burmalaisia, tsetseenejä, Turkin kurdeja, ja sudanilaisia, kertoi Riitta Lätti Kuokkalan SPR:stä Juhlissa lauloi Heikki Korhosen johtama kuoro, kolmimiehinen Aniara orkesteri Aniara bändissä soittavat vas. Masi ja oik. Ferdous, keskellä solisti Muhammad Ehsan. Vaparilaisen Satu Riekkisen surassa viime keväänä Suomeen tulleet burmalaiset (Myanmar) Ko Naing, Nya Sa Tan, Dan Mon. Heidän tulkkinaan juhlassa toimi Mon Talaporn. Nuoret miehet asuvat Kuokkalassa. KIRSTI LESKINEN Suomen Punaisen Ristin Kuokkalan osasto järjesti 21.11. Kuokkalan koululla perinteisen tervetulojuhlan Jyväskylään tänä vuonna muuttaneille pakolaisille. Kuokkalan osasto on järjestänyt Tervetulojuhlan Jyväskylään tulleille uusille kiintiöpakolaisille siitä asti, kun Riitta Lätti jakaa joulupukin tuomia perinteisiä joulupusseja. vastasi muusta musiikista, miiminen klovni Dodo hauskutti esityksellään sekä lapsia että aikuisia ja Joulupukki lahjapusseineen toimi perinteisenä yllätysnumerona. Tyttöjä vähän nauratti joulupukin parta: Ei se ole oikea pukki, kun sen parta on irti! Päätteeksi tarjottiin täytekakkukahvit. Tervetuloa Jyväskylään ja Kuokkalaan! HENNA VORNANEN OPISKELEE VIESTINTÄ- JA MEDIA- ALAN LINJALLA Jutun kirjoittaja on Jyväskylän Kristillisen Opiston viestintälinjan opiskelija. Henna Vornanen haastattelemassa Kädentaidot- ja kuvataidelinjan opiskelijaa radiotyön tunnilla. - Hain viime keväänä Tampereen Ammattikorkeakouluun opiskelemaan visuaalista suunnittelua, mutta en päässyt, joten tulin tänne Jyväskylän kristilliseen opistoon, Henna Vornanen kertoo. Hän muutti perheineen asumaan Toivakkaan, josta he vuokrasivat rivitaloasunnon. Avomies sai töitä Toivakasta ja pariskunnan kaksi- ja nelivuotiaat lapset menivät päiväkotiin. PELONSEKAISTA TOIMINTAA YLÄILMOISSA Flightplan Ohjaaja: Robert Schwentke Rooleissa: Jodie Foster, Marlene Lawston, Peter Sarsgaard, Sean Bean Valmistusvuosi: 2005 Genre: Trilleri 4 tähteä Berliinissä asuva - on juuri kokenut miehensä traagisen kuoleman. Hän päättää lentää Jaakko Karhu tyttärensä Julian kanssa New Yorkiin vanhempiensa luo. Matka alkaa hyvin ja Kyle nukahtaa lentokoneen penkille. Kylen herätessä kolme tuntia myöhemmin 12 000 metrin korkeudessa hän huomaa, että Juliaa ei löydy mistään. Paniikin valtaama Kyle yrittää epätoivoisesti etsiä kadonnutta tytärtään. Kukaan ei tunnusta nähneensä koko tyttöä lennolla. Koneen miehistö suostuu järjestämään etsinnät, mutta Juliaa ei löydy. Miehistö alkaa epäillä Kylen mielenterveyttä ja hänet vangitaan. Vihdoin Kyle saa kapteenin tekemään pakkolaskun ja kone luvataan tutkia lentokentällä. Hänelle alkaa pikkuhiljaa selvitä, ketkä ovat kidnappauksen takana ja mitä he suunnittelevat. Elokuvassa on kuitenkin onnellinen loppu, paitsi roistoille. Viestintä- ja media-alan linjalla opiskellaan käytännönläheisesti lehtityötä, radio- ja tv-työtä sekä muuta viestinnän alaan liittyvää sisältöä. Parhaillaan opiskelijat uurastavat valmistaakseen jouluksi Jyväskylän kristillisen opiston tiedotus- ja asiakaslehden. Työn alla linjan opinnoissa ovat myös radiotyön kurssin haastattelut ja avustaminen Teatteri- ja elokuvailmaisun linjan opiskelijoiden näytelmäproduktiossa. Englannin kielen opinnot odottavat kevätlukukaudella, samoin internetjulkaisu, tv- ja videotyö sekä omien kuunnelmien työstäminen. Koko lukuvuoden ajan opiskelijat ahkeroivat avoimen yliopiston journalistiikan opintojen kimpussa. Journalistiikan opinnot ajoittuvat usein viikonloppuihin ja ilta-aikoihin, mutta muuten linjalla opiskellaan normaaleina päiväopintoina. Lukuvuoden päättää kuukauden mittainen työssäoppimisjakso. - Opistolla on hyvä henki ja rento tunnelma. Ryhmät ovat tiiviitä ja muiden linjojen opiskelijoita ei oikein tunne. Oman ryhmäni opiskelukaverit ovat rakastettavia. Sain ajokortinkin vastikään, joten kouluun kulkeminen helpottuu, Henna iloitsee. Mielenkiintoisinta Hennan mielestä on lehden taittaminen. Lehtikirjoittaminen ja radiotyö eivät puolestaan ole häntä niin kiinnostaneet. Tulevaan työharjoitteluun Henna aikoo hakeutua verkkomediafirmaan, jotta saa oikean kuvan työstä ja varmuuden siitä, että on tekemässä oikean uravalinnan. Opettajat ovat Hennan mielestä mukavia, erityisesti linjan ryhmänohjaaja Tiina Mäkinen, joka on aina niin kannustava. - Viestinnän linjan opiskelijat ovat puheliaita, ulospäinsuuntautuneita, rentoja ja vahvoja persoonallisuuksia, Henna kuvailee luokkakavereitaan. Linja on vastannut Hennan odotuksia siinä mielessä, että kaikkea viestintään ja mediaan liittyvää opiskellaan laaja-alaisesti, ja linja tarjoaa hyvän kokonaiskuvan alan töistä. Toisaalta Henna kritisoi joitakin opistolla käytössä olevia vanhempia tietokoneohjelmia ja sitä, että opiskelun osa-alueista ehditään käydä läpi vain pintaraapaisu. Avoimen yliopiston tehtäviä Henna kuvailee rankoiksi ja aika stressaaviksi. Hennalla on myös perhe huolehdittava- Jännittävä ja mukaansatempaava trilleri, jota katsoessa ei pitkästy helposti. Jodie Fosterin näyttelijäsuoritus hipoo kattoa ja tunteenpurkaukset näyttävät todella aidoilta. Elokuvan juoni kulkee sujuvasti eteenpäin eikä mikään kohtaus ole erityisen huono. Erikoistehosteita hieman säästeltiin, mutta niitä ei paljon tarvittukaan mielenkiinnon ylläpitämiseksi. Flightplan muistuttaa etäisesti Panic Room-trilleriä. Tunne lentokoneen konehuoneessa on hyvin samankaltainen kuin paniikkihuoneen piina. Katsojan pitää välillä miettiä, onko Kyle tulossa hulluksi vai onko tyttö todella ollut koneessa. Nopeatempoista toimintaa ja vakuuttavia näyttelijöitä, siinä hyvän setin ainekset. Suosittelen kaikille jännityksen ja lentokoneiden ystäville. naan ja hän onkin melkoinen supernainen, kun jaksaa yhdistää kiireisen opiskeluaikataulun ja perheen toisiinsa. Ensimmäinen tenttikin meni aika hyvin ja arvosanaksi siitä tipahti kolme, mikä oli Hennalle positiivinen yllätys. Vornanen myös suunnittelee uintiharrastuksen aloittamista. - Kannattaa hakeutua tänne opiskelemaan, jos tietää haluavansa työskennellä viestinnän ja median parissa. Täältä saa valmiudet monenlaiseen työhön, yleiskuvan ja selvyyttä omassa suuntautumisessaan viestinnän tehtäviin. Kaikkiaan Jyväskylän kristillisellä opistolla opiskelee ammatillisissa ja vapaatavoitteisissa koulutuksissa vuosittain noin 450 opiskelijaa. Hieman toistakymmentä heistä puurtaa Viestintä- ja media-alan linjalla. Linja on yksi median ja ilmaisun alueen koulutuslinjoista, joista muut ovat Kädentaidot- ja kuvataide-, Sisustussuunnittelun sekä Teatteri- ja elokuvailmaisun linjat. Kansanopistolinjoilta ei saa tutkintoa, mutta ne antavat valmiuksia ja orientaatiota alalle opiskelemaan suuntaavalle, sillä ehkä jo työskentelevällekin. Viestinnän linjalta on ponnistettu monenlaisille urille, aivan valtakunnan julkisuuteenkin asti. Opintoväyliksi on voinut aueta niin ammatillinen koulutus, ammattikorkeakoulu kuin yliopistokin. Työelämään on saatu kontakteja tutustumiskäyntien ja työssäoppimisjaksojen kautta. Henna aikoo hakea tämän vuoden jälkeen uudelleen Tampereen ammattikorkeakouluun, sekä Jyväskylään. Perhe seuraa perässä jos opiskelupaikka Tampereelta aukeaa. Hanna-Leena Pitkänen, Viestintä- ja media-alan linjan opiskelija Tiina Mäkinen, linjan vastuuopettaja

JÄRKI JA TUNTEET KIRKOSSA Kuokkala on saamassa kauniin kirkon hengelliseksi keskuksekseen. Joulun kynnyksellä 21.12. Jyväskylän kaupunkiseurakunnan kirkkovaltuusto päättänee Kuokkalan kirkon rakentamisesta. Kirkot on kautta vuosisatojen rakennettu joko keskelle kylää tai korkeimpaan maastonkohtaan, kirkonmäelle. Korkealle kurottava risti kirkon tornissa on ollut paitsi maamerkki, myös suunnan antaja koko kulttuurille. Minulle huomautettiin aikanaan, että kiivailu kirkon rakentamisen puolesta on ymmärrettävää koska, kirkon rakentaminen on paitsi järjen niin myös - tunteen asia! Kirkosta ja laajemmin kristinuskosta puhumiseen liittyy aina tunteita - kielteisiä tai myönteisiä. Uskonto on aina mitä syvimmin myös tunneasia. Mutta kirkon rakentamispäätöstä ei tehdä tunteen pohjalta vaan tosiasioiden ja kirkon uskon pohjalta. Järjen ja tunteen asettaminen Kuokkalan kirkosta yhteydessä vastakkain oli yllättävää. Järjen vastapariksi kuuluu, ei tunne, vaan usko. Usko on aina järjenvastaista, mikä tekee nykyihmiselle sen vastaan ottamisen vaikeaksi. Tarmoa, ei armoa kuuluu nykyihmisen, tuon ahkeran ateistin uskottoman järjen tunnustus. Järjetöntä uskoa voinee löytää esim. Nokia-herätyksen parantamisilloista. Hädänalaisille ihmisille ei pidä luvata sellaista WWW.KUOKKALA.ORG 9 mitä ei voi lunastaa. Ihmisiä ei myöskään saa saattaa edesvastuuttomaan tilaan suuren väenjoukon edessä. Se on vastuutonta ihmiskohtaloilla leikkimistä. Kristillinen usko ei saa olla järjetöntä irrationalismia tai lapsellista tunnetta vaan kristityn kirjailija F. Dostojevskin sanoin sydämen tietoisuutta. Uskonto on myös järjen ja älyn asia, mutta millaisen järjen - uskolle ja rakkaudelle avautuneen järjen. Rukous ihmisten ja maailman puolesta kuuluu kristilliseen elämään. Siksi Kuokkalan Messussa rukoillaan jatkuvasti sairaitten ja vaikeuksiin joutuneitten puolesta ja diakoniatyössä pyritään tekemään järjellisesti se mitä on tehtävissä heidän auttamisekseen. MIKSI KUOKKALA TARVITSEE KIRKKONSA? Ensinnäkin täytyy muistaa, että meitä (kuokkalalaisia) on jo 16.500, joista seurakunnan jäseniä lähes 80 % eli 13.200. Jos Kuokkala olisi oma itsenäinen seurakunta, löytyisi Keski-Suomesta yli 20 pienempää seurakuntaa, joissa on oma kirkko. Toiseksi korostan, että srk:n vuosittaisista verotuloista me asukkaat. Lisäksi rahasta puheen ollen srk:n talous on todella hyvässä kunnossa, etten sanoisi liiankin hyvässä, johtuen korkeahkosta veroprosentista (1,35). Jksrk:n likividit varat ovat huikeat, josta johtuen maksuvalmius oli viime vuodenvaihteessa 1 vuosi 8 kk, kun se Jyväskylän kaupungilla oli vajaa vuorokausi. En ole enää moneen vuoteen vaatinut veroprosentin alentamista, uskoen siihen, että kertyneillä ylimääräisillä euroilla rakennetaan kirkko Kuokkalan keskustaan. Nyt on rakentamisen aika! Unohtaa ei pidä myöskään seuraavia argumentteja: Kuokkala on lasten ja nuorten kaupunginosa. Meillä asuu lähes 25 % Jyväskylän kouluikäisistä. Kuokkalaan syntyy vuosittain 220-240 lasta, joten kastetilaisuuksia riittää. Voin vain kuvitella, kuinka suosittu omasta kotikirkosta tulisi myös nuorten parien vihkikirkkona tai rippikoululaisten konfirmaatiopaikkana. Pelkästään rippikoululaisten tarve on vuosittain 6-8 konfirmaatiotilaisuutta, jotka nyt joudutaan pitämään seurakunnan muissa kirkoissa eri puolilla kaupunkia. Nykyinen vuonna 1985 valmistunut - tilapäiseksi tarkoitettu - seurakuntakoti on osoittautunut ahtaaksi myös koululaisryhmille. Esim. Pohjanlammen alaluokkien oppilaat mahtuvat nykytiloihin neljänä eri ryhmänä kokoontuessaan vuosittaisiin syys-, joulu- ja pääsiäiskirkkoihin. Mielestäni koko koulun tulisi mahtua samanaikaisesti saman katon alle. Lopuksi totean, että Jyväskylän jakamattomassa seurakunnassa toimitaan aluetyömallin mukaisesti, jossa seurakunnallinen toiminta on jaettu viiden alueen kesken. Kunkin alueen toimintaa johtavat alueneuvosto ja aluekappalainen (meillä Pekka Mustonen) käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Tämänkin tosiasian tiedostaen on häpeällistä, että meiltä Kaikkia uskonnollisia ilmiöitä kuuluu arvioida kriittisesti järjellä kirkon omat toimintatavat mukaan lukien. Apostoli Paavali puhuukin henkien erottelemisen armolahjasta eli kritiikin armolahjasta yhtenä tärkeänä lahjana seurakunnan keskellä. Uusi kirkko keskellä modernia Kuokkalaa on uusi mahdollisuus etsiä uutta kaupunkilaista kulttuuria ystävällisyyden, tuttuuden ja myötätunnon eli armon varaan. Me suomalaiset emme vielä osaa elää tiheään asutussa kaupunkikeskuksessa. Olemme aivan liian erillämme toisistamme. Lähellä toisiaan asuvien ihmisten välillä ei ole todellista rakentavaa vuorovaikutusta. Kasvava yksinäisyys on merkki koko yhteiskuntamme sairaudesta. Uusi kaunis kirkko voi olla myös yhteiskunnan uudistumisen lähtökohta, vielä hajallaan olevan yhteisön sydän. Muutokseen ei tarvita poliittista valtaa, vaan ihmisten sisäinen ja keskinäinen mielenmuutos. Kristillinen seurakunta onkin nähtävä tulevaisuudessa uutena tapana elää, uusina ihmissuhteina. Olemme uudenlaisen seurakuntakulttuurin edessä. Tervehdin kuokkalalaisia jouluna 2006 ja kehotan jättämään auki uutta vuotta varten joulukalenterin luukun, jossa meitä lähestyy suuri vieras, suuri ja ihmeellinen kaikille kuuluva armo. Pekka Mustonen Kuokkalan aluekappalainen puuttuu oma kirkko keskeltä kylää. Tontti on nimittäin ollut varattuna jo vuodesta 1985 lukien Kuokkalan keskustasta ja olisi kaupunkikuvallisestikin erinomainen asia, jos ydinkeskusta rakentuisi myös tältä osin. Uusi Kuokkalan kirkko pitää sisällään kirkko- ja toimistotilojen lisäksi myös tilat pienimuotoisten perhejuhlien (kastajaiset, konfirmaatiot, vihkiäiset jne) järjestämiseen. Nykyiset srk:n tilat ja toiminnot Polttolinjalla (päiväkerho, partio, diakonia, iltapäiväkerho jne) säilyisivät edelleenkin, mutta toiminnallisesti tilat tulisivat lähemmäksi sitä kaikkein pyhintä. Arkkitehtuurikilpailun voittanut KIDE-ehdotus on eräänlainen uniikki taideteos, joka sisältää erikoisia rakenneratkaisuja. Nämä ratkaisut nostavat ymmärrettävästi jonkin verran hintaa vuoden takaisista arvioista. Mielestäni ei kuitenkaan pitäisi takertua lillukanvarsiin, sillä kyseessähän on investointi, joka on myös nähtävyys tulevien vuosisatojen ajan ja samalla lahjamme tuleville sukupolville. Kauko Tuupainen kirkko- ja hiippakuntavaltuutettu Jyväskylän Kaupunkiseurakunta TOIMINTAA JOULUKUUSSA 2006 Tervetuloa Tikan seurakuntakotiin, Toritie 24: 1. adventin messu su 3.12. klo 10, Pekka Mustonen, Eija Väisänen, Juha Halonen Lasten joululaulukirkot ma 4.12. ja to 7.12. klo 18 Partiolaisten lupauksenanto 6.12. klo 12, Kati Räsänen, Eija Väisänen, Henna Luomala Messu su 10.12. klo 10, Riku Bucht, Sirpa Lampinen, Päivi Heikkilä, orkesterilaisia, kirkkokahvit Päivähoidon joulukirkot ti 12.12. ja ke 13.12. klo 9 ja 10 Kauneimmat joululaulut ti 12.12. klo 18, säestää orkesteri ja kanteleyhtye, laulusoolo Helmi Pennanen. Lähetysmyyjäiset alkaen klo 17.30. Nuorten kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 18 Messu su 17.12. klo 10, Pekka Mustonen, Eija Väisänen, Tiina Korhonen Työttömien jouluretki Vesalaan ma 18.12. Joulukirkko ja jouluruokailu. Lähtö klo 10 Polttolinja 37, paluu n. klo 13. Hinta 3 e. Ilm. 12.12. mennessä p. 636 458 ma-ke 9-11. Jouluaaton rukoushetki 24.12. klo 15 ja klo 16, Arto Kauppinen, Sirpa Lampinen Jouluaamun messu 25.12. klo 9, Riku Bucht, Eija Väisänen, Ulla-Maija Grönholm Joululaulurukoushetki 26.12. klo 18, Arto Kauppinen, Sirpa Lampinen Messu su 31.12. klo 10, Kati Räsänen, Sirpa Lampinen LAPSILLE JA PERHEILLE: Pyhäkoulu su klo 10 (17.12. asti) Tikan srk-koti. Kaakaopyhäkoulu ti klo 17.30-19 (12.12. asti) Polttolinja 37. Kerhotoiminta joulutauolla 13.12.-12.1. Lapsi- ja perhetyön tiedustelut: Tiina Korhonen p. 050-340 9887. Muskarit tied. Sirpa Poikolainen 050-340 9898. VARHAISNUORET: Kerhotoiminta jää joulutauolle viikoilla 49-50. NUORET: Nuorten joulujuhla ke 13.12. klo 16 Polttiksella, Nuorten kauneimmat joululaulut ke 13.12. klo 18 Tikan srk-kodilla. RYHMÄTOIMINTAA: Kuokkamiehet ti klo 18 (parill. viikot) Polttolinja 37. Diakonia-lähetyspiiri ke klo 13 (parill. viikot) Tikan srkkoti. Elämässä eteenpäin -ryhmä ke klo 13 (paritt. viikot) Polttolinja 37. Avoin raamattupiiri to klo 18.30 (parill. viikot 14.12. asti) Tikan srk-koti. MUSIIKKIRYHMÄT: Kanteleryhmä: 11.12. klo 18.30. Kehittyvät laulajat: laulamme joululauluja 18.12. klo 18 kävelykadulla. Liturgisen tanssin viikonloppukurssi Vesalassa 20.- 21.1.07, ilm. ja tied. Sirpa Lampinen p. 050-436 5435. Orkesteri: tied. Niina Sapattinen 050-3712251 tai Sirpa Lampinen. VARTTUNEELLE VÄELLE: Eläkeläisten kerho to klo 13 (paritt. viikot) Polttolinja 37. MAAHANMUUTTAJATYÖ: tied. Mirja Hytönen 636 708 ti-ke klo 9-11. DIAKONIATYÖNTEKIJÖIDEN vastaanotto: ma-ke klo 9-11 Polttolinja 37, p. 636 458. Tikan seurakuntakoti p. (014) 636 455. www. kirkkojyvaskyla.net Tikan seurakuntakoti p. (014) 636 455 Toritie 24 Diakonia- ja nuorisotyön toimisto Polttolinja 37 www.kirkkojyvaskyla.net