1 Metsätilarakenteen asiantuntijaohjelma 10.4.2015 31.3.2019 Antti Pajula
2 Sisällys Taustaa. 3 1 Ohjelman painopistealueet. 4 1.1 Metsänomistajan elinaikanaan tekemien sukupolvenvaihdosten lisääminen nykyisestä tilanteesta. 4 1.2 Kuolinpesämuotoisen metsänomistuksen vähentäminen. 6 1.3 Uusien yhteismetsien perustaminen, vanhojen yhteismetsien laajeneminen ja yhteismetsien toiminnan helpottaminen. 7 1.4. Aktiivisen ja yritysmäisen metsänomistuksen lisääminen ja metsätilarakenteen parantaminen. 8 2 Ohjelman toiminta ja kesto. 10 3 Resurssien käyttö ja asiantuntijoiden erikoistuminen. 11 4 Ulkopuolisen rahoituksen tavoiteet. 12 5 Odotettavat asiakashyödyt. 12 6 Yhteys Metsäkeskuksen strategiaan. 13 7 Tulosten jalkautus, sidosryhmäyhteistyö, näkyvyys ja viestintä. 13 8 Ohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa. 14 Vuoden 2015 metsätila rakenteen tulostavoitteet. 14
3 Taustaa Metsätilarakenneasiat ovat painokkaasti esillä Kansallisessa metsästrategiassa 2025, Suomen biotalousstrategiassa ja Valtioneuvoston metsäpoliittisessa selonteossa 2050. Metsänomistusrakenteen kehitys Suomessa on ollut seuraavanlainen: - Metsänomistajien keski-ikä on noussut selvästi, ja se on tällä hetkellä jo yli 60 vuotta. 30 vuoden aikana metsänomistajien keski-ikä on noussut 9 vuotta. Uusien, ensimmäistä kertaa metsänomistajiksi tulevien henkilöidenkin keski-ikä on yli 50 vuotta. Metsänomistajien keski-iän nousu johtuu toisaalta ihmisten keski-iän kasvusta ja toisaalta siitä, että aivan liian usein metsänomistuksesta luovutaan kuoleman kautta ja uudeksi metsänomistajaksi tulee kuolinpesä. - Metsätilojen keskikoko on alentunut. Aivan viime vuosina metsätilojen keskikoko on pysynyt ennallaan, mutta edelleenkin aivan pienten metsätilojen määrä kasvaa. Toisaalta myös suuret metsätilat ovat viime vuosina kasvattaneet metsänomistustaan. - Naisten osuus metsänomistajista on kasvanut ja kasvaa jatkossakin. - Eläkeläisten osuus metsänomistajista on kasvanut. - Maanviljelijöiden osuus metsänomistajista on alentunut. - Metsänomistajien riippuvuus metsätuloista on vähentynyt, koska yhä useammalla metsäomistajalla palkkatulo tai eläketulo antaa perustulon elämistä varten. Tämän ohjelman tavoitteena on lisätä yritysmäistä ja aktiivista metsänomistusta, kasvattaa metsätilojen keskikokoa, selkeyttää metsätilojen omistusta eli parantaa päätöksentekoa yhteisomistustiloilla, alentaa metsänomistajien keski-ikää ja parantaa metsätilusrakennetta. Kun nämä tavoitteet toteutuvat, lisääntyvät sekä hakkuut että metsänhoitotöiden määrä. Samalla metsänomistuksen kannattavuus paranee. Metsänomistajien lisäksi hyödyn saajina ovat metsänomistajille erilaisia palveluja tarjoavat organisaatiot, puuta käyttävä metsäteollisuus, sahat, energiapuun käyttäjät ja lisääntyvien verotulojen kautta koko yhteiskunta.
4 1 Ohjelman painopistealueet 1.1 Metsänomistajan elinaikanaan tekemien sukupolvenvaihdosten lisääminen nykyisestä tilanteesta - Lähivuosina sukupolvenvaihdosneuvonnan ja -koulutuksen painopisteenä ovat niin sanotut suuret ikäluokat, jotka omistavat runsaasti metsää - Käyvän arvon mukaiset kaupat, lahjanluonteiset kaupat ja puhtaat lahjoitukset monipuolisesti käyttöön perheen ja suvun sisällä tehtävissä metsätilan sukupolvenvaihdoksissa. Jokainen metsätilan sukupolvenvaihdos on yksilöllinen tapahtuma. - Kauppavaihtoehdon esiin tuominen nykyistä painokkaammin myös perheen tai suvun sisällä tehtävissä sukupolvenvaihdoksissa (metsävähennyksen merkityksen korostaminen, metsät harvempien ja metsällisesti aktiivisempien henkilöiden omistukseen, puu liikkeelle tilakauppahinnan maksamiseksi ja metsävähennyksen hyödyntämiseksi) - Kokonaan vieraalle taholle myytävien metsien määrän lisääminen (metsäpalstoilla on hyvä kysyntä ja korkea hinta, metsät aktiivisiin käsiin, puu liikkeelle) - Metsien liittäminen laajenemishaluisiin yhteismetsiin osuuksia vastaan - Elinikäisten hallintaoikeuksien pidättäminen sukupolvenvaihtostilanteissa vain hyvin harkitusti - Jo tehtyjen elinikäisten hallintaoikeuksien purkaminen riittävän ajoissa Tavoitteet tähän painopistealueeseen: - Vapailla markkinoilla myytävien puhtaiden metsätilojen (pinta-ala vähintään 2 ha) kappalemäärä nousee ohjelmakauden lopussa tasoon vähintään 4000 kpl/v (vuosien 2011 2014 keskiarvo 3192 kpl/vuosi), seurantatietona Maanmittauslaitoksen kauppahintatilasto. - Metsänomistajien keski-iän vuosikymmeniä jatkunut nousu pysähtyy ja kääntyy lievään laskuun ja on ohjelmakauden lopussa 60 vuotta (vuoden 2014 lopussa 61 vuotta), seurantatietona Luonnonvarakeskuksen metsänomistajatutkimus.
5 Metsänomistajien riippuvuus metsätuloista on vähentynyt
6 1.2 Kuolinpesämuotoisen metsänomistuksen vähentäminen - Osakkaiden määrän vähentäminen metsää omistavissa kuolinpesissä - Jos kuolinpesässä tehdään osakkaiden sisäisiä omistusjärjestelyjä, kannattaa ensin tehdä perinnönjako, jolloin kuolinpesä muuttuu yhtymäksi. Tämän jälkeen tehtävät yhtymäosuuden kaupat ovat verotuksellisesti edullisia varsinkin, jos osakkaat ovat keskenään lähisukulaisia - Kokonaan vieraalle taholle myytävien kuolinpesien määrän lisääminen - Kuolinpesän metsien liittäminen laajenemishaluisiin yhteismetsiin osuuksia vastaan - Yhtymämuotoisessa metsänomistuksessa on usein samoja ongelmia kuin kuolinpesämuotoisessakin omistuksessa varsinkin siinä vaiheessa, kun yhtymät muuttuvat lähisukulaisten yhtymistä kaukaisempien sukulaisten yhtymiksi. - Mikäli yhtymän tai kuolinpesän osakkaat haluavat jatkaa omistusta vanhaan tapaan, suositellaan niille ns. yhteishallintosopimuksen tekemistä, jossa käytännön metsäasioiden hoito valtuutetaan yhden osakkaan tehtäväksi esimerkiksi metsäsuunnitelmassa 10 vuodeksi esitettyjen hakkuiden ja hoitotöiden osalta. Tavoitteet tähän painopistealueeseen: - Kuolinpesien omistaman metsämaan ala (yli 1,0 hehtaarin metsätiloilla) alenee ohjelmakauden loppuun mennessä 950 000 hehtaariin (vuoden 2013 lopussa 1 040 000 ha), seurantatietona Luonnonvarakeskuksen julkaisema metsämaan omistustilasto, joka perustuu verohallinnon tilastoihin. - Verotusyhtymien omistaman metsämaan ala (yli 1,0 hehtaarin tiloilla) ei kasva ohjelmakauden loppuun mennessä (vuonna 2013 1 720 000 ha), seurantatietona Luonnonvarakeskuksen metsämaan omistustilasto, joka perustuu verohallinnon tilastoihin.
7 1.3 Uusien yhteismetsien perustaminen, vanhojen yhteismetsien laajeneminen ja yhteismetsien toiminnan helpottaminen - Uusien alueellisten, laajenemishaluisten yhteismetsien perustaminen. Pitkän aikavälin tavoitteena se, että kaikilla metsänomistajilla olisi mahdollisuus liittää metsänsä johonkin yhteismetsään osuuksia vastaan. - Vanhojen laajenemishaluisten yhteismetsien tukeminen laajenemisessa - Perheiden ja sukujen yhteismetsien perustaminen (isot satojen hehtaarien metsänomistajat ja kuolinpesät) - Yhteismetsien hallinnon malliasiakirjojen tekeminen, niiden liittäminen ulkoiselle nettisivustolle ja ko. asiakirjojen ajan tasalla pitäminen - Yhteismetsien vastuuhenkilöiden (hoitokunnan jäsenet ja asiamiehet) kouluttaminen yhteismetsien hallinto-, verotus- ja muiden metsäasioiden hoitamisessa - Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän yhteismetsärekisterin kehittäminen sähköiseen muotoon yhdessä metsätieto- ja tarkastuspalvelujen kanssa Tavoitteet tähän painopistealueeseen: - Yhteismetsiin liitetty maapinta-ala kasvaa ohjelmakauden lopussa 650 000 hehtaariin (vuoden 2014 lopussa yhteismetsien maapinta-ala oli 587 000 ha), lähteenä Maanmittauslaitoksen julkaisema yhteismetsätilasto. - Selvitetään viimeistään vuoden 2016 aikana yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa yhteismetsien osakaskuntien omistamat, yhteismetsiin liittämättömien maapinta-alojen määrä.
8 1.4 Aktiivisen ja yritysmäisen metsänomistuksen lisääminen ja metsätilarakenteen parantaminen - Jos/kun yritysmäisen metsänomistuksen lisääminen tulee hallitusohjelmaan keväällä 2015, on Suomen metsäkeskus valmis astumaan rivin eteen ottamaan vastuuta ja merkittävän roolin myös tilarakenneasioiden kehittämisessä. Suomen metsäkeskus on valmis neuvottelemaan ministeriöiden ja metsäalan toimijoiden kanssa, mitä eri osapuolet tekevät yhdessä ja erikseen. Tavoitteet tähän painopistealueeseen: - Yksityisten henkilöiden (yksin tai puolison kanssa omistetut, kuolinpesät, verotusyhtymät) omistamien metsätilojen (pinta-ala vähintään 2,0 hehtaaria) metsämaan keskipinta-ala nousee ohjelmakauden lopussa 32,0 hehtaariin (keskikoko vuonna 2013 30,1 ha), seurantatietona Luonnonvarakeskuksen julkaisema metsämaan omistustilasto, joka perustuu verohallinnon tilastoihin.
9 Kaikilla metsänomistajilla tulisi olla halutessaan mahdollisuus liittää metsänsä yhteismetsään osuuksia vastaan.
10 2 Ohjelman toiminta ja kesto Ohjelman kesto on 4 vuotta (10.4.2015 31.3.2019) Ohjelmaa toteutetaan seuraavilla toimenpiteillä: Metsänomistajien sekä metsäorganisaatioiden että muiden yhteistyöorganisaatioiden toimihenkilöiden jatkuva neuvonta (asiakastyö) metsätilarakenneasioissa (luopuvien metsänomistajien asiakasneuvojat ja metsätilarakenteen asiantuntijat) - Toteutetaan koko ohjelmakauden ajan. - Luopuvien metsänomistajien asiakasneuvojien koulutus metsätilarakenneasioissa kevään, kesän ja alkusyksyn 2015 aikana, kouluttajina metsätilarakenteen asiantuntijat - Myös muut metsänomistaja-asiakasneuvojat (kehittyvät metsänomistajat ja uudet metsänomistajat) koulutetaan samoissa tilaisuuksissa. Suomen metsäkeskus hakee sekä valtakunnallista että alueellista rahoitusta EU-hankkeiden muodossa metsätilarakenneasioiden kehittämiseen - Valtakunnallinen EU-rahoitteinen hanke on jätettiin tammikuussa 2015 valtakunnallisten hankkeiden ideahakuun (hankkeen eteenpäin viennistä vastuussa ovat Jukka Matilainen, Antti Pajula ja Markku Granander). Hanke ei menestynyt ensimmäisessä ideahakuvaiheessa, mutta hanketta tarjotaan rahoitettavaksi seuraavissa ideahauissa pienemmällä budjetilla. - Alueellisten tai alueiden välisten metsätilarakennehankkeiden suunnitelmat jätetään ELY-keskuksille elo-lokakuussa 2015 (alueellisten hankesuunnitelmien laatimisesta ja jättämisestä ovat vastuussa palvelualueiden aluejohtajat, elinkeinopäälliköt ja metsätilarakenteen asiantuntijat). Metsänomistajien sekä metsäorganisaatioiden että muiden yhteistyöorganisaatioiden toimihenkilöiden kouluttaminen metsätilarakenneasioissa (metsätilarakenteen asiantuntijat ja metsätilarakennehankkeissa työskentelevät toimihenkilöt) - Toteutetaan koko ohjelmakauden ajan. - Aloitetaan laajemmin syksyllä 2015 tai alkuvuonna 2016 EU-rahoitteisten metsätilarakennehankkeiden käynnistymisen myötä. Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen tiedottaminen metsätilarakenneasioissa (metsätilarakenteen asiantuntijat, metsätilarakennehankkeissa työskentelevät henkilöt) - Toteutetaan koko ohjelmakauden ajan. - Parantamisen varaa on erityisesti Suomen metsäkeskuksen valtakunnallisessa näkyvyydessä metsätilarakenneasioiden osalta. Metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen (tuotteistettava Polvelta Toiselle -messut) järjestäminen kaikissa suuremmissa kaupungeissa (15 20 kpl) ohjelmakauden eli neljän vuoden aikana - Aloitetaan talvikaudella 2015/2016, tavoitteena vähintään 4 sukupolvenvaihdos-messutapahtumaa/talvikausi. - Vastuussa metsätilarakenteen asiantuntijat, aluejohtajat, elinkeinopäälliköt, koulutussuunnittelijat ja metsätilarakennehankkeissa työskentelevät toimihenkilöt. Erilaisten metsätilarakenteen esitteiden, nettisivustojen, malliasiakirjojen laatiminen ja päivittäminen (metsätilarakenteen asiantuntijat) - Olemassa olevat ulkoiset ja sisäiset nettisivustot (www.metsakeskus.fi, www.yhteismetsat.fi ja Miilu) pidetään ajan tasalla koko ohjelmakauden ajan, päivitystarpeet yleensä vuodenvaihteessa. - Uusien esitteiden ja malliasiakirjojen laatiminen sekä nettisivustojen isompi remontti toteutetaan vuonna 2016. Metsätilarakenteen aihealueelle tuotteistetaan Suomen metsäkeskuksen koulutusmateriaalit ja ylläpidetään ko. materiaalit (metsätilarakenteen asiantuntijat) - Metsätilojen sukupolvenvaihdosasiat - Yhteisomistustilojen omistusjärjestelyt - Yhteismetsä omistusmuotona/yhteismetsän perustaminen/ yhteismetsään liittyminen - Metsäverotus (tuloverotus ja arvonlisäverotus) - Muut tarvittavat metsätilarakenteen aihealueen koulutuspaketit - Tarvittavat koulutusmateriaalit ovat valmiina syyskuun lopussa 2015. Alueellisten metsätilarakenteen toimijaluetteloiden laatiminen, ylläpitäminen ja niistä tiedottaminen luopuville metsänomistajille ja metsäalan toimijoille (metsätilarakenteen asiantuntijat ja metsätilarakennehankkeissa työskentelevät toimihenkilöt) - Metsäarvioiden tekijät - Metsäkiinteistöjen välittäjät - Kauppa-, lahja- ja perinnönjakokirjojen tekijät - Alueelliset metsätilarakenteen toimijaluettelot tehdään ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja päivitetään aina vuodenvaihteen jälkeen. Yhteismetsien neuvonta (asiakastyö) ja hoitokuntien ja asiamiesten kouluttaminen (metsätilarakenteen asiantuntijat) - Neuvontaa (asiakastyötä) toteutetaan koko ohjelmakauden ajan. - Hoitokuntien ja asiamiesten koulutus EU-rahoitteisten metsätilarakennehankkeiden kautta vuosina 2016 2018.
11 3 Resurssien käyttö ja asiantuntijoiden erikoistuminen Metsätilarakenteen johtava asiantuntija ja neljä alueellista asiantuntijaa. Asiantuntijoiden erikoistuminen tilarakenteen eri aihealueille (metsätilan sukupolvenvaihdosasiat, kuolinpesien ja yhtymien omistusjärjestelyt, yhteismetsäasiat, metsäverotusasiat, yritysmäisen ja aktiivisen metsätalouden edistäminen, tilusjärjestelyt/tilusvaihdot, muut aihealueet) sovitaan asiantuntijoiden kesken kevään 2015 aikana. Luopuviin metsäomistajiin keskittyvät metsänomistaja-asiakasneuvojat (10 15 henkilöä) - Vuonna 2015 luopuvien metsänomistajien neuvontaan käytetään 5 7 henkilötyövuotta - Kaikki asiakasneuvojat koulutetaan metsätilarakenneasioissa kevään, kesän ja syksyn 2015 aikana (vastuussa Veikko Iittainen ja Antti Pajula) Tulevan ohjelmakauden metsätilarakenteen EU-hankkeissa työskentelevät henkilöt Edellä mainitut henkilöt muodostavat jatkossa metsätilarakenteen asiantuntijaverkoston Suomen metsäkeskuksessa täydennettynä muutamalla muissa tehtävissä työskentelevällä toimihenkilöllä.
12 4 Ulkopuolisen rahoituksen tavoiteet Valtakunnallinen metsätilarakennehanke yhdessä Maanmittauslaitoksen kanssa (viety ideahakuun tammikuun lopussa 2015, ei menestynyt ensimmäisessä valtakunnallisessa ideahaussa, tarjotaan rahoitettavaksi tulevissa ideahauissa) Vähintään yhden Metsäkeskus-vetoisen alueellisen tai alueiden väliseen metsätilarakennehankkeen - Toteutus jokaisella viidellä Suomen metsäkeskuksen palvelualueella tulevalla ohjelmakaudella. - Alueellisten hankkeiden suunnittelutyö on käynnissä kaikilla viidellä palvelualueella. - Hankehakemukset jätetään ELY-keskuksille kevään 2015 aikana. Näiden hankkeiden (valtakunnallinen + alueelliset) yhteinen vuosibudjettitavoite (vuodet 2016 2018) 0,5 miljoonaa euroa (keskimäärin noin 100 000 /palvelualue). Tavoitetta tarkistetaan ylöspäin, jos metsätilarakenneasiat tulevat vahvasti mukaan kevään 2015 hallitusohjelmaan. 5 Odotettavat asiakashyödyt Ohjelman toteuttaminen tuottaa merkittäviä asiakashyötyjä metsänomistajille, metsäteollisuudelle, metsäalan toimijoille ja yrittäjille sekä koko yhteiskunnalle lisääntyvien metsätulojen, yrittäjätulojen, työllisyyden ja yhteiskunnan verotulojen kautta.
13 6 Yhteys Metsäkeskuksen strategiaan Ohjelma tukee vahvasti Suomen metsäkeskuksen strategiaa ja toteuttaa omalta osaltaan Suomen metsäkeskuksen metsänomistaja-asiakkuusohjelmaa ja yhteisöasiakkuusohjelmaa Metsäkeskus on olemassa asiakkaitaan varten. Tilarakenteen kehittämisen asiantuntijaohjelman perustarkoitus on toteuttaa tätä strategista perustarkoitusta. Metsäala kasvuun tarkoittaa konkreettisesti muun muassa parempaa tilarakennetta ja suurempaa tilakokoa. Metsäkeskus toimii tilarakenteen kehittämisen asiantuntijaohjelmaa toteuttaessaan suunnannäyttäjänä (sukupolvenvaihdosneuvonnassa, kuolinpesien vähentämisessä, yhteismetsäalan lisäämisessä jne.) ja kokoavana voimana saaden yhteistyössä asiakkaiden, kumppaneiden ja yhteiskunnan kanssa asiantuntijaohjelman tavoitteet täytettyä. Metsäkeskus on haluttu ja luotettava yhteistyötaho sekä vahva ja näkyvä metsäalan vaikuttaja, joka lisää metsävarojen kestävää käyttöä ja edistää yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvointia. 7 Tulosten jalkautus, sidosryhmäyhteistyö, näkyvyys ja viestintä Näitä osa-alueita pystytään hoitamaan tehokkaasti EU-rahoitteisten hankkeiden kautta. Viiden vakituisen metsätilarakenneasiantuntijan ja luopuvien metsänomistajien asiakasneuvojien työpanos parantaa näiden osa-alueiden hoitamista selvästi verrattuna vanhaan tilanteeseen.näkyvyyden ja viestinnän osalta parantamisen varaa on erityisesti valtakunnan tason viestinnässä ja näkyvyydessä. Alueellisen ja paikallisen tason näkyvyys ja viestintä ovat olleet jo aikaisemmin paremmalla tolalla. Toki niilläkin tasoilla on syytä parantaa entisestä. Viestinnässä tehostetaan jatkossa tehostamaan myös sähköisten ja sosiaalisten medioiden kanavien käyttöä perinteisten medioiden rinnalla.
14 8 Ohjelman koordinointi ja yhteistyö palvelualueiden kanssa Metsätilarakenneohjelman toteuttamiseen tarvitaan palvelualueilta seuraavien henkilöiden työpanosta: - Metsätilarakenteen asiantuntijat - Luopuvien metsänomistajien asiakasneuvojat - Aluejohtajat - Elinkeinopäälliköt - Asiakkuuspäälliköt ja asiakkuusasiantuntijat - Koulutussuunnittelijat - Viestinnän suunnittelijat - Yhteismetsäasioissa yhteistyötä myös metsätietoja tarkastusprosessin väen kanssa Vuoden 2015 metsätilarakenteen tulostavoitteet - Ulkopuolinen rahoitus 150 000 (30 000 /palvelualue) - Ulkopuolinen rahoitus 30 prosenttia ohjelman budjetista (30 prosenttia kaikilla palvelualueilla) - Koulutustapahtumat 20 kpl (4 kpl/palvelualue) - Koulutustapahtumat, osallistuneet metsänomistajat 600 kpl (120 kpl/ palvelualue) - Koulutustapahtumat, osallistuneet yritykset 50 kpl (10 kpl/palvelualue) - Asiantuntijaesiintymiset 40 kpl (8 kpl/palvelualue) - Yritys- ja sidosryhmätapaamiset 50 kpl (10 kpl/palvelualue) - Media-artikkelit 50 kpl (10 kpl/palvelualue) - Media- ja some-esiintymiset, kuten haastattelut ja kommentit 50 kpl (10 kpl/palvelualue) - Palaute tilaisuuksista vähintään 4 (asteikolla 1 5) - Lisäksi ohjelmakohtaiset tavoite-, tulos- ja vaikuttavuusmittarit
15 18.6.2015