Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2009

Samankaltaiset tiedostot
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2007

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2011

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2012

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2014

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2013

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2017

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2016

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2015

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Ympäristöliiketoiminta 2010

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Maailman valutuotanto

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Ammatillinen koulutus 2013

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti

Ammatillinen koulutus 2014

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Ympäristöverot 2011, toimialoittain

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Teollisuuden varastotilasto

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Raaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky Paikallinen sopiminen, Joensuu

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Ammatillinen koulutus 2016

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Suosituimmat kohdemaat

Teollisuuden varastotilasto

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Kaupan varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät Leena Mörttinen

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Yliopistokoulutus 2011

Kaupan varastotilasto

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Yliopistokoulutus 2011

Transkriptio:

Yritykset 2011 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2009 Suomalaiset yritykset maailmalla: lähes 5 000 tytäryhtiötä 120 maassa vuonna 2009 Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa tytäryhtiöissä 120 maassa vuonna 2009. määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä runsaat 566 000 henkilöä, joista runsas kolmannes työskenteli vanhoissa EU-maissa, viidennes Aasiassa ja Oseaniassa ja viidennes uusissa EU-maissa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstöä oli Ruotsissa, Venäjällä, Kiinassa ja Saksassa. Tiedot on tuottanut Tilastokeskus, ja ne perustuvat yrityksille osoitettuun kyselyyn. Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2009 Suomalaiset tytäryhtiöt työllistivät eniten henkilöstöä vanhoissa EU-maissa, yhteensä runsaat 199 000 henkilöä. n mukaan suurimmat toimialat vanhoissa EU-maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus (40 790 henkilöä) ja paperiteollisuus (30 750 henkilöä). Tytäryhtiöiden henkilöstön Aasiassa ja Oseaniassa oli runsaat 109 800 henkilöä eli hieman suurempi kuin uusissa EU-maissa, joissa henkilöstöä oli yhteensä lähes 106 300 henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus (56 530 henkilöä) ja kone- ja metallituoteteollisuus (27 890 henkilöä). Uusissa EU-maissa henkilöstöä oli eniten tukku- ja vähittäiskaupassa (17 530 henkilöä) ja elektroniikka- ja sähköteollisuudessa (15 720 henkilöä). Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Helsinki 9.6.2011 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Ruotsissa (75 580 henkilöä), Venäjällä (52 660 henkilöä), Kiinassa (50 050 henkilöä) ja Saksassa (43 360 henkilöä). Maailmanlaajuisesti henkilöstöä oli eniten elektroniikka- ja sähköteollisuuden (120 380 henkilöä) ja kone- ja metallituoteteollisuuden (116 120 henkilöä) toimialojen tytäryhtiöissä. Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä runsaat 3,7 miljardia euroa. Investoinneista 70 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 25 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus (444 miljoonaa euroa) ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa tukku- ja vähittäiskauppa (105 miljoonaa euroa). Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät informaatio- ja viestintätoimialalle (197 miljoonaa euroa) ja elektroniikka- ja sähköteollisuuteen (178 miljoonaa euroa). Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, yhteensä 451 miljoonalla eurolla. Maailmanlaajuisesti kone- ja metallituoteteollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 504 miljoonalla eurolla. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 163,6 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta lähes puolet syntyi vanhoissa EU-maissa ja runsas viidesosa Aasiassa ja Oseaniassa. Vanhoissa EU-maissa eniten liikevaihtoa syntyi tukku- ja vähittäiskaupassa (17,1 miljardia euroa) ja paperiteollisuudessa (13,5 miljardia euroa), Aasiassa ja Oseaniassa elektroniikka- ja sähköteollisuudessa (19,9 miljardia euroa). Maittain tarkastellen eniten liikevaihtoa syntyi Ruotsissa (27,3 miljardia euroa). Toimialoista elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto, yhteensä 35,9 miljardia euroa, ja tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto, yhteensä 34,9 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2009.4 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2009.4 Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2009.6 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2009.7 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 20098 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2009, suurimmat toimialat.9 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2009, suurimmat toimialat10 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste11 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin vuonna 2009 Vanhat EU-maat (EU-15) pl. Suomi Uudet EU-maat (EU-27 pl. EU-15) EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 199 080 106 250 82 220 109 830 36 650 27 750 4 560 566 350 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen Henkilöstömenot 11 383,1 1 497,2 2 138,7 1 742,1 2 599,0 602,0 124,8 20 087,0 Investoinnit euroa) 2) 1 587,5 414,6 602,3 888,9 195,4 47,8 22,5 3 759,0 Liikevaihto 71 975,5 20 713,8 17 527,4 35 299,7 12 775,5 4 454,4 894,0 163 640,3 Yritysten 1 744 1 207 839 595 273 176 55 4 889 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2009 Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska Vanhat EU-maat yhteensä Bulgaria Kypros Latvia Liettua Malta Puola Romania Slovakia 1) 10 600 4 620 17 330 5 140 3) 10 170 5 680 830 1 970 14 380 75 580 43 360 8 680 199 080 1 040 10 920 12 100 30 520 3 790 1 790 Henkilöstömenot 603,2 318,0 968,7 250,0 48,5 533,3 356,1 27,0 1,8 69,2 758,5 3 839,8 2 984,3 624,7 11 383,1 9,3 164,8 163,6 379,3 33,2 31,5 Investoinnit euroa) 2) 394,4 75,1 112,3 81,5 8,3 58,2 36,8 4,2 54,0 451,0 271,2 38,5 1 587,5 2,3 24,6 29,7 202,5 10,7 7,9 Liikevaihto Yritysten euroa) 4 133,1 1 571,5 5 930,3 2 517,5 400,6 3 035,7 1 751,0 183,0 11,5 422,9 4 895,0 27 303,4 16 384,5 3 435,4 71 975,5 59,8 1 567,4 1 469,7 4 054,6 1 166,2 309,6 145 70 171 72 19 80 44 10 6 19 125 608 268 107 1 744 24 7 193 185 1 155 33 25 4

Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Slovenia Tsekki Unkari Viro Uudet EU-maat yhteensä EU-maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 240 5 970 11 350 28 410 106 250 305 330 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 7,3 101,4 177,4 423,4 1 497,2 12 880,3 Investoinnit euroa) 2) 0,5 8,0 26,7 101,6 414,6 2 002,1 Liikevaihto Yritysten euroa) 67,3 3 528,8 4 685,7 3 729,2 20 713,8 92 689,3 13 65 58 448 1 207 2 951 5

Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2009 Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Azerbaidzan Kroatia Norja Serbia Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Venäjä EU:n ulkopuolinen Eurooppa yhteensä Arabiemiirikunnat Australia Filippiinit Hongkong Indonesia Intia Japani Kazakstan Kiina Korean tasavalta (Etelä-Korea) Malesia Pakistan Saudi-Arabia Singapore Taiwan Thaimaa Uusi-Seelanti Vietnam Aasia ja Oseania yhteensä Kanada Yhdysvallat (USA) Pohjois-Amerikka yhteensä Argentiina Brasilia Chile Meksiko Peru Uruguay Venezuela Keski- ja Etelä-Amerikka yhteensä Egypti 1) 880 350 17 210 160 2 360 3 310 3 340 1 120 52 660 82 220 1 180 4 130 480 1 090 2 940 30 670 1 480 1 660 50 050 1 640 2 480 960 280 3 330 610 2 540 640 560 109 830 5 520 31 130 36 650 330 18 430 1 400 5 990 280 390 120 27 750 420 Henkilöstömenot 3) 8,9 1 137,8 2,9 190,1 64,1 22,2 7,6 697,9 2 138,7 29,4 254,8 12,3 44,3 59,8 261,1 100,7 3,2 566,3 52,6 39,5 10,9 3,8 157,7 24,8 42,4 22,0 4,4 1 742,1 337,7 2 261,3 2 599,0 13,6 408,2 32,6 91,3 10,1 4,9 7,9 602,0 5,1 Investoinnit euroa) 2) 40,8 0,1 79,8 25,8 17,1 10,5 8,6 377,4 602,3 1,1 10,3 0,5 0,9 6,0 133,5 9,7 114,3 180,2 10,1 40,5 1,9 280,7 2,7 5,7 2,0 0,7 888,9 24,9 170,6 195,4 0,4 32,0 2,6 4,7 0,6 6,6 0,2 47,8 Liikevaihto 357,5 60,7 5 488,5 10,4 2 699,3 809,9 165,0 39,9 7 679,2 17 527,4 211,0 1 825,9 55,8 850,0 501,5 5 909,1 1 051,8 618,4 18 531,1 2 440,9 448,3 84,7 43,7 1 182,5 401,8 701,8 127,8 33,5 35 299,7 1 600,1 11 175,4 12 775,5 104,6 2 813,0 250,1 769,1 142,9 93,0 70,6 4 454,4 42,0 Yritysten 4 11 204 5 39 27 50 9 468 839 16 43 8 28 20 50 33 13 191 24 35 4 3 51 9 24 10 9 595 63 210 273 12 52 21 39 5 9 6 176 5 6

Korjattu 14.4.2014. Korjatut luvut on merkitty punaisella. Etelä-Afrikka Afrikka yhteensä EU:n ulkopuoliset maat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 3 360 4 560 261 010 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 91,4 124,8 7 206,6 Investoinnit euroa) 2) 19,3 22,5 1 756,9 Liikevaihto 686,7 894,0 70 951,0 Yritysten 25 55 1 938 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 2009 Maatalous, metsätalous ja kalatalous (A) Kaivostoiminta ja louhinta (B) Teollisuus (C) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, ja muut yhteiskunnalliset palvelut (P, Q, R ja S) Kaikki toimialat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 1 590 1 000 371 530 11 560 30 730 63 690 12 520 4 100 31 330 9 800 27 420 1 080 566 350 Henkilöstömenot 37,1 28,2 12 710,7 295,4 1 205,1 2 514,0 239,9 129,6 1 257,7 600,3 1 041,9 27,2 20 087,0 Investoinnit euroa) 2) 5,8 84,1 2 492,9 3,3 72,1 286,9 36,5 10,2 338,2 74,9 326,5 27,6 3 759,0 Liikevaihto 514,4 217,8 96 274,2 4 749,7 4 000,8 34 863,7 1 392,9 300,7 7 660,4 8 798,8 4 784,4 82,7 163 640,3 Yritysten 29 14 2 168 77 239 1 088 139 21 418 92 567 37 4 889 7

Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 2009 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus (13-15) Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden sekä huonekalujen valmistus (16,31) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (18) Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus (19) Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus (20-21) Kumi- ja muovituotteiden ja muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (22-23) Metallien jalostus (24) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Teollisuus (C) -toimiala yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 1) 2) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 3) Luottamuksellinen 25 990 2 600 3 870 45 320 3) 11 950 31 360 13 480 116 120 120 380 371 530 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 2) 533,2 87,9 77,2 2 078,6 448,2 941,6 420,5 4 359,0 3 744,2 12 710,7 95,1 23,4 22,1 481,3 124,5 234,6 167,9 504,3 318,4 2 492,9 Liikevaihto euroa) 3 907,2 444,7 566,4 17 067,4 3 828,2 5 052,3 4 388,4 24 887,3 35 889,5 96 274,2 Yritysten 105 23 43 238 14 3 161 189 107 916 369 2 168 8

Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2009, suurimmat toimialat 1) Vanhat EU-maat (EU-15) pl. Suomi Uudet EU-maat (EU-27 pl. EU-15) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Rakentaminen (F) Kumi- ja muovituotteiden ja muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (22-23) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Metallien jalostus (24) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) 40 790 30 750 22 000 21 610 12 560 12 220 11 780 11 260 7 310 7 270 12 730 5 160 15 720 17 530 9 040 8 320 9 070 11 840 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 2 172,3 1 758,2 1 799,8 1 099,3 677,2 514,2 858,0 647,7 306,9 338,8 151,1 80,1 241,2 264,4 138,7 142,3 108,4 114,2 209,1 377,1 55,6 102,3 15,1 80,9 39,5 119,2 106,6 46,6 60,4 67,0 37,3 44,8 10,1 14,8 40,2 28,8 Liikevaihto euroa) 10 615,2 13 489,0 6 055,9 17 063,1 1 921,2 2 567,0 2 817,9 1 686,6 2 661,6 2 156,4 3 146,5 1 245,6 5 616,0 4 530,9 634,8 1 737,9 405,3 1 191,3 Yritysten 326 126 108 344 47 80 186 212 34 44 136 32 57 379 90 92 155 37 9

Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2009, suurimmat toimialat 1) EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Rakentaminen (F) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Kuljetus ja varastointi (H) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Informaatio ja viestintä (J) Pohjois-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Keski- ja Etelä-Amerikka Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) Kone- ja metallituoteteollisuus (25,28-30,33) Elektroniikka- ja sähköteollisuus (26,27,32) 1) llä mitattuna 2) Vuoden keskiarvo 3) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen 2) 17 140 12 230 8 540 6 880 6 600 27 890 56 530 6 450 13 360 5 200 6 840 16 850 Henkilöstömenot Investoinnit euroa) 3) 480,7 392,7 366,1 80,3 78,3 485,2 747,0 45,1 960,0 430,7 155,1 343,1 104,8 73,7 18,1 19,7 9,4 109,0 177,7 197,3 30,5 32,2 17,9 9,6 Liikevaihto euroa) 6 721,9 2 138,8 1 341,5 556,6 334,1 3 938,8 19 913,4 1 983,1 3 693,8 1 252,9 969,7 2 199,1 Yritysten 208 110 77 23 45 185 100 49 65 27 69 30 10

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden stä, toiminnasta ja sijainnista. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten liiketoiminnan maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten henkilöstön ä, henkilöstömenoja, bruttoinvestointeja aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihtoa. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. Tilastokeskus toimittaa tilaston tietoja myös Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, joka laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat: Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta. Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta. Suomalainen tytäryhtiö ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, joka on Suomessa sijaitsevan konsernin emoyrityksen määräysvallassa suoraan tai välillisesti. Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa määräysvallassa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). 1.3 Lait ja asetukset Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa 2007. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla. Tilaston tiedot kerätään sähköisellä kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta. 11

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden llä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien 2009 2010 aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa. Tilastovuoden 2009 ja 2010 tiedot julkaistaan 15 17 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Tilastovuodesta 2011 alkaen julkistus on tarkoitus ajoittaa noin 9 kuukauden päähän tilastovuoden päättymisestä. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Julkistusten tarkemmat ajankohdat löytyvät julkistamiskalenterista osoitteesta http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa http://tilastokeskus.fi/til/stu/index.html. (ensimmäinen julkistus 17.9.2009). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon http://tilastokeskus.fi/tup/yritysaineistot/index.html. Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien. Vuosina 1996 2006 Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön stä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta 1996 1999 ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta 2000 2006. Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty. EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa 12

Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta http://tilastokeskus.fi/til/ulkoy/index.html. Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen EU:n tilastovirastolle Eurostatille, joka laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoja EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilasto on pitkälti yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. 13

Yritykset 2011 Lisätietoja Mari Rantanen (09) 1734 2451 Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds tytaryhtiot@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2009, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-4866 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi