Ilmatilamuutokset 19. marraskuuta 2010 Ohje lennonjohtajille ja lentäjille
Marraskuun 18. päivänä Suomessa tehdään ilmatilamuutoksia, joista IVAOn lennonjohtajien ja lentäjien tulisi olla tietoisia. Merkittävimmät uudistukset ovat aluelennonjohtojen yhdistyminen sekä Helsinki-Vantaan uudet lähtömenetelmät. Lisäksi IVAO Finlandin omana uudistuksena verkossa otetaan käyttöön jo jonkin aikaa oikeassa ilmailussa käytössä olleet tornitutkat. Tähän dokumenttiin on tehty yhteenveto uusista menetelmistä sekä opastetaan niiden käytöstä. Kaikki esitetyt muutokset otetaan IVAOssa käyttöön 19. marraskuuta, jonka jälkeen vanhoja menetelmiä ei enää tule soveltaa. Uudet menetelmät ilmailukarttoina on nähtävissä Suomen AIP:ssä (https://ais.fi/ais/eaip/fi/). Lennonjohtajien päivitetty sektoritiedosto julkaistaan piakkoin. Muutokset Helsinki-Vantaan menetelmissä Lähtevä ja saapuva IFR-liikenne Lähtevien IFR-lentojen lentosuunnitelmat tulee tehdä reittipisteiden ARTUR, RUNEN, ELMUT, PIVAK, MILSI, ASDUL, NINEV, DOBAN tai ROVIL kautta. Huomaa, etteivät uudet SID-menetelmät (katso kohta "Uudet SID-menetelmät") pääty kyseisille reittipisteille, eikä SID:jä tai niiden päätepisteitä tule merkata lentosuunnitelmaan. Reittiselvityksessä yleensä annetaan ilma-alukselle lupa jatkaa SID:n päätepisteeltä reitin ensimmäiselle reittipisteelle. Uudet SID-menetelmät Helsinki-Vantaan merkittävin ilmatilamuutos on uudet vakiolähtöreittimenetelmät (SID). Uudet lähtöreitit eivät enää perustu lähestymisalueen VOR-majakoiden radiaaleihin ja DME-etäisyyksiin, vaan ovat täysin RNAV-pohjaiset. Lisäksi erona vanhoihin lähtöreittihin on se, etteivät uudet SID:t enää pääty TMA:n rajalle tai pisteelle, jolta lentoväylä alkaa, vaan SID:n päätepisteeltä jatketaan yleensä suoraan reitille.
SID voidaan valita oheisen taulukon avulla: 04L 04R 15 22L 22R 33 ARTUR UNURU ERALI RIPVI - BAPOL ERSAV RUNEN UNURU ERALI RIPVI - BAPOL ERSAV ELMUT UNURU ERALI RIPVI - EDUTI ERSAV PIVAK UNURU XELAR RIPVI - ENUTO REDBO MILSI - ELPEN ASDUL - ELPEN NINEV - ELPEN DOBAN - ELPEN GIRLA XUPAV *1 VAVIS ASTIV UREDA *2 ULSEB ROVIL UNURU XELAR - - ENUTO REDBO *1 = PROP SID (esim. ATR) *2 = hiljaisemmille koneille, vrt. entinen DOBAN 3Y (esim. ATR, B737, A32S, Avro, E170, MD90 jne) Esimerkiksi IFR-lentosäännöillä lentävä ilma-alus on lähdössä Ouluun reitillä ROVIL UM854 OSTOS ja käytettävä kiitotie on 04R. Käytettävän kiitotien mukaan valitsemme ROVILille SID:n XELAR1C. IFR-reittiselvityksen rakenne on edelleen sama vanha, eli selvitys kuuluisi: "Bluefin 217, cleared to Oulu, runway 04R, XELAR 1C departure, ROVIL UM854, QNH1031, squawk 3642." Saapuva IFR-liikenne Lentosuunnitelmat EFHK:lle saapuvalle IFR-liikenteelle tulee päättää IAF:lle ELPIR, INTOR, LAKUT, OKLOR tai PEXEN. IAF ELPIR on käytettävissä ainoastaan reittipisteen LEDUN kautta saapuvalle liikenteelle. Aluelennonjohtojen yhdistyminen Suomessa aloitti toimintansa koko maan kattava aluelennonjohto kun entinen Rovaniemen aluelennonjohto ja Tampereen aluelennonjohto yhdistyivät. Yhdistymisen myötä ennen Rovaniemen aluelennonjohdolle kuuluneet
ilmatilasektorit (sektorit 6 ja 7) siirtyvät Tampereen aluelennonjohdon vastuulle. Verkossa Tampereen aluelennonjohto käyttää edelleen tunnusta "EFES_CTR" samalla kun entisen Rovaniemen aluelennonjohdon tunnus "EFPS_CTR" poistettiin käytöstä. Muuten ilmatilajako pysyy Suomessa ennallaan. Tornitutkan käyttöönotto IVAOssa Jo tovin on Suomessa muutamilla lentoasemilla voitu tutkalennonjohtaa lähestymisaluetta lähilennonjohdosta käsin. Tämä ns. tornitutka helpottaa lennonjohtajan työtä sekä mahdollistaa liikenteen sujuvamman kulun, kun porrastusta ei enää tarvitse perustaa täysin menetelmäporrastukseen. Tornitutkia on Suomessa jo Kuopion (EFKU), Oulun (EFOU), Pirkkalan (EFTP) ja Rovaniemen (EFRO) lentoasemilla. Tähän asti IVAOssa TWR-yksikköt ovat aina toimineet menetelmälennonjohtona ja vain APP-yksiköt ovat tarjonneet tutkapalvelua. Nyt kuitenkin tornitutkat on päätetty ottaa käyttöön myös IVAOssa. Tornitutkaan kirjautuakseen on lennonjohtajalla oltava sekä menetelmä- että lähestymistutkakelpuutus. Kirjautumistunnus on sama kuin menetelmätorneillakin (esim. EFOU_TWR), mutta ATIS-sanomaan lisätään aina huomautus tornitutkan käytöstä (ATIS:n remark-osioon "Tower radar in
use"). Näin lentäjä tunnistaa, milloin hän voi odottaa tutkapalvelua. Kuten oikeastikin, myös verkossa tornitutkalla on tiettyjä lisärajoituksia perinteiseen lähestymistutkaan nähden. Koska lennonjohtajan kapasiteetti on rajallinen ja hänen täytyy lähestymisalueen liikenteen lisäksi seurata myös lähi- ja liikennealueen tapahtumia, saa tornitutka antaa tutkapalvelua lähestymisalueella vain yhdelle ilma-alukselle kerrallaan. Muiden ilma-alusten porrastus tuleekin perustua keskenään menetelmäporrastukseen. Muilla tavoin tornitutkan toiminta ei poikkea lähestymistutkan toiminnasta. Tarkemmat ohjeet tornitutkan toiminnasta tullaan päivittämään IVAO Finlandin Lennonjohtajan käsikirjaan. Lisätietoja saa myös divisioonan koulutusosastolta.