Jaakko Nurmi ja Henri Kajova WWW sisällönhallintajärjestelmät Linux järjestelmät Tietoverkkotekniikka Maaliskuu 2015
SISÄLLYS 1. Johdanto 2. WWW sisällönhallintajärjestelmä 3. HTTP palvelinohjelmisto 4. Työn alustavat toimenpiteet 5. SQL palvelimen käyttöönotto ja tietokantojen luonti 6. Joomla! 7. Joomlan asennus 8. Moodle 9. Moodlen asennus 10.Drupal 11.Drupal asennus 12.Wordpress 13.Wordpress asennus 14.Ongelmat
1. Johdanto Seminaarityön tarkoituksena oli tutustua GNU/Linux järjestelmille saatavilla oleviin sisällönhallintajärjestelmä (Content Management System, CMS). Tarkastelussa olivat neljä suosittua sisällönhallintajärjestelmää: Joomla, Wordpress, Drupal ja Moodle. Kaikki neljä perustuvat avoimeen lähdekoodiin ja ovat ladattavissa sekä käytettävissä ilmaiseksi. Ne ovat GNU General Public License lisenssin alaisia.
2. WWW sisällönhallintajärjestelmä WWW sisällönhallintajärjestelmät ovat ohjelmistoja joilla pyritään luomaan ympäristö, jossa kaikkea sisältöä voidaan hallita helposti yhdellä rajapinnalla. Yleensä niitä käytettäessä tarvitaan korkeintaan hyvin perus HTML muotoilua, jos juuri ollenkaan. Usein saatavilla on erilaisia käyttäjäyhteisön luomia teemoja, joten käyttäjä voi helposti löytää tyylisensä ulkoasun. Tarkoituksena on siis luoda käyttäjäystävällinen tapa luoda sisältöä verkkoon. Kuva: Wordpress hallintasivun perusnäkymä
3. HTTP palvelinohjelmisto Web palvelimet prosessoivat tietoa HTTP protokollan (Hypertext Transfer Protocol) avulla. Isäntä pyytää HTTP protokollan avulla sisältöä web palvelimelta, joka vastaa isännälle lähettämällä pyydetyn sisällön. HTTP protokolla käyttää oletuksena porttia 80 viestimiseen. Web palvelimet pystyvät kartoittamaan tiedostoja palvelimen juuresta löytyvästä, palvelimelle määritetystä, hakemistosta. Esimerkiksi isäntä pyytää tiedostoa www.sivusto.com/sivu.html Apache palvelimelta; palvelin osaa lukea tiedoston hakemistosta /home/www/sivusto/sivu.html. Suosituimpia web pavelimia ovat Apache, Microsoft IIS sekä Nginx.
4. Työn alustavat toimenpiteet WWW sisällönhallintajärjestelmät vaativat toimiakseen jonkin HTTP palvelin ohjelmiston, esimerkiksi Apache (httpd) tai nginx. Apachessa nämä kyseiset järjestelmät asentuvat ja toimivat käytännössä suoraan, kunhan vain kaikki riippuvuudet on asennettu. Nginx HTTP palvelinohjelmisto on oletuksena paljon tietoturvallisempi vaihtoehto, estäen automaattiset indexoinnit ja tietynlaisia scriptejä. Apachen juurihakemisto löytyy hakemistosta: / var/www/html ja nginx:n hakemistosta: /usr/share/nginx/html. Fedora 21 Server käyttöjärjestelmän asennuksen jälkeen asennettiin HTTP palvelinohjelmisto nimeltä Nginx. Tämän asentaminen onnistui samalla tavalla, kuin muidenkin Fedora ohjelmistojen asennus, eli komennolla yum install [paketin nimi]. Koska WWW sisällönhallinta järjestelmät toimivat php:n avulla ja käyttävät SQL tietokantaa. SQL palvelimena käytetiin MariaDB ohjelmistoa, joka haarautettu MySQL projektista ja on käytännössä sama. Kuva: Nginx palvelin asentuu.
Jotta pystyttiin käyttämään php:ta nginx:ssä, asennettiin php fpm ja fastcgi paketit järjestelmään. Tämän jälkeen lisättiin nginx.conf tiedostoon, joka sijaitsi hakemistossa /etc/nginx, seuraavanlainen asetus, jolla nginx osaa suorittaa php tiedostoja oikein. Kuva: nginx.conf auki GNU/Nano tekstieditorissa ja lisätty asetus korostettuna Asennettiin myös FTP palvelin, koska monet näistä WWW sisällönhallintajärjestelmistä tarvitsevat sitä toimintaansa. Käytimme vstftp nimistä FTP palvelinohjelmistoa. Jonka saimme asennettua komennolla: yum install vsftpd. WWW sisällönhallintajärjestelmät vaativat myös paljon muita paketteja toimiakseen. Niistä kerrotaan erikseen seuraavissa kappaleissa.
5. SQL palvelimen käyttöönotto ja tietokantojen luonti WWW sisällönhallintajärjestelmät ovat vahvasti riippuvaisia jostakin tietokantaohjelmistosta. Käytettiin MariaDB (MySQL) tietokantaa. Suoritimme mysql_secure_installation komentoa saadaksemme ns. turvalliset asetustiedostot. Tämän asennuksen aikana asentajalta kysytään pääkäyttäjänsalasanoja ja muita vastaavia tietoja. Tämän nopeahkon toimenpiteen jälkeen SQL tietokanta oli toiminta kunnossa. SQL tietokantaan päästiin käsiksi komennolla mysql u root p. Tämän jälkeen SQL palvelin kysyi salasanaa, jonka määritimme asennus vaiheessa. Kuva: MariaDB komentorivikäyttöliittymä, jossa on tietokannat listattuna. Olemassa olevat tietokannat pystyi näkemään komennolla: show databases;. Tietokantojen luonti onnistui komennolla create database [tietokannanimi];. On erityisen tärkeää muistaa laittaa tuo ; merkki komennon jälkeen, koska muuten käsky ei mene perille. Tietokantojen poisto taas onnistui komennolla drop database [tietokannan nimi];.
Loimme kaikille neljälle WWW sisällönhallintajärjestelmille omat tietokantansa: joomla, drupal, moodle, wordpress. Kuva: Tietokannat lisätty Tämän jälkeen katsottiin vielä show databases; käskyllä, että tietokannat olivat varmasti ilmestyneet.
6. Joomla! WWW sisällönhallintajärjestelmistä tunnetuin lienee Joomla!, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin. Joomlan avulla on helppo tehdä monipuolisia ja ammattimaisia verkkosivuja ilman suurempaa tietämystä HTML tai muistakaan kielistä. Joomla on hyvin monipuolinen työkalu tehdä verkkosivuja ja siihen saa lukemattomia määriä erilaisia lisäosia, joilla voidaan laajentaa toiminnallisuuksia ja tuoda uusia ominaisuuksia. Myös on lukuisia määriä erilaisia tyylipohjia saatavilla, maksullisia sekä ilmaisia. Monesti kumminkin sivustot käyttävät itse muokaamaansa tyylipohjaa, jostain oletuksena mukana tulleesta tyylipohjasta. Näiden muokkaaminen tai luonti kumminkin vaatii jo osaamista CSS kuvauskielestä ja HTML:stä. Joomla! WWW sisällönhallintajärjestelmää käyttävät monet erilaiset yritykset kuten Medi IT, Granula ja ICT LABIN omat verkkosivut. Sitä voi joka tapauksessa käyttää myös muut käyttäjät, ja se onkin hyvin yleinen etenkin yksityisten käytössä.
7. Joomlan asennus Joomlan uusimman version voi ladata pakattuna sen kotisivuilta. Apache palvelinohjelmistoa käytettäessä /var/www/html/ hakemistoon luotiin mkdir komennolla hakemisto joomla, jonka alle tiedostot purettiin. Hakemistoille annettiin oikeudet komennolla chmod R 755 /var/www/html/joomla.tämän jälkeen Joomlan asennustyökalu löytyi selaimen palvelimen osoitteesta esimerkiksi http://127.0.0.1/joomla. Kuva: Joomlan asennusnäkymän ensimmäinen sivu täydennettynä. Asennus alkoi täydentämällä sivuston perustiedot, kuten sivuston nimi ja kuvaus. Sen lisäksi ylläpitäjälle luotiin tunnukset.
Kuva: Asennuksen Database näkymä. Seuraavalla sivulla täydennettiin tietokanta asetukset. Valittiin Database Type > MySQLi. Määritettiin MySQL tietokannan käyttäjätunnukset sekä Joomlalle luotu tietokanta. Kuva: FTP asetusten määritysnäkymä.
Seuraavaksi määriteltiin aikaisemmin luotu FTP palvelin. Täydennettiin FTP palvelimen käyttäjätunnukset sekä sen IP osoite ja portti. Vaihtoehtoisesti FTP:n osoite voidaan yrittää määrittää automaattisesti Autofind FTP Path napin avulla. Määritysten jälkeen päästiin yhteenvetosivulle, josta voidaan tarkistaa määritetyt asetukset ja mahdolliset puutteet. Kuva: Yhteenvetosivun tarkistusnäkymä. Joomlan configuration.php tiedosto ei välttämättä ole kirjoitettavissa oikeuksien puutteen takia, mutta sen voi luoda itse asennuksen jälkeen /var/www/html/joomla hakemistoon. Asennustyökalu antaa tiedoston sisällön automaattisesti kopioitavaksi, mikäli ei pysty kirjoittamaan sitä itse.
Kuva: Varoitus ettei configuration.php tiedosto ole kirjoitettavissa ja siihen kuuluva sisältö kopioitavissa. Koska asennus tapahtui eri tietokoneelta käsin, kopioitiin configuration.php aikaisemmin luodulle FTP palvelimelle. Yhteys palvelimeen otettiin Nautiluksella kirjoittamalla FTP palvelimen osoite osoitepalkkiin. Kuva: Yhteys FTP palvelimelle. Palvelimella configuration.php tiedoston kopiointi tapahtui cp komennolla. Tämän jälkeen annetaan tiedostolle oikeudet chmod 755 configuration.php komennolla. Kuva: Kopioidaan configuration.php ftp palvelimelta.
Kuva: Oikeuksia annetaan. Kuva: Ilmoitus siitä että Joomla! on asentunut oikein. Asennuksen jälkeen asennustiedostot piti, koska asennustyökalu ei pysty poistamaan niitä oikeuksien puutten takia. Asennustiedostot sijaitsivat /var/www/html/joomla/installation hakemistossa. Ne voitiin poistaa komentoriviltä komennolla rm rf /var/www/html/joomla/installation. Kuva: Asennustiedostot poistetaan.
Kuva: Joomla!n ohjauspaneeli Joomlan sisältöä luodaan käyttäen Joomlassa olevaan ohjauspaneeli näkymää. System valikosta löytyy kaikkia yleisiä järjestelmään liittyviä asetuksia ja tietoja järjestelmästä. Users valikosta voidaan luoda uusia käyttäjiä ja käyttäjäryhmiä sekä määritellä niille erilaisia oikeuksia mitä ne saa tehdä. Menus valikosta voimme luoda erilaisia valikoita tai alivalikoita, joita sivulla näkyy. Myös valikoiden sijainteja voi vaihdella riippuen aina tyylipohjan määreistä. Joissain tyylipohjissa on enemmin ns. positioita kuin toisissa. Extension valikosta voidaan lisätä uusia lisäosia Joomlaan, mitä on reilusti saatavissa eripuolilta internettiä ja Joomlan omasta lisäosa kaupasta. Samasta valikosta voidaan myös valita tyylipohja ja ladata uusia tyylipohjia järjestelmään. Monesti on kumminkin järkevään käyttää mukana tulleita tyylipohjia ja muokata niitä haluamakseen, koska joomlan päivittyessä, saattaa jotkin kolmannen osapuolen lisäosat lakata toimimasta. Samaisesta valikosta löytyy vielä ns. plugin manager. Pluginit ovat pieniä palikoita, joita voi siirrellä eri puolille sivustoa riippuen aina siitä, mihin tyylipohja antaa myötä.
Kuva: Joomlan artikkelin luontityökalu Content valikosta pystytään luomaan erilaisia sisältöjä kuten artikkeleita tai muuta mediaa. Artikkelin luontityökalu muistuttaa paljon jotain normaalia tekstinkäsittely ohjelmaa, mutta on ominaisuuksiltaan paljon suppeampi. Publishing valikosta voi määritellä, että milloin artikkeli julkaistaan ja muita julkaisuun liittyviä parametrejä. Images and Links valikosta voidaan lisäillä linkkejä ja kuvia. Options valikosta voidaan määritellä, että mitä kaikkea siinä artikkelissa näkyy mm. julkaisuajankohdan ja edit painikkeen näkyvyyttä artikkelin vieressä. Permissions kohdassa voi määritellä erilaisia lupia tai oikeuksia eri käyttäjille tai ryhmille. Esimerkiksi artikkelin poisto oikeus.
Kuva: Uusi Joomla! asennus, jossa ei ole vielä mitään sisältöä. Kuva: Joomla sivu, johon on tehty sisältöä
8. Moodle Moodle eli Modular Object Oriented Dynamic Learning Environment" on ilmainen verkkopohjainen oppimisympäristö, joka perustuu avoimeen lähdekoodiin. Moodle on itsessään jo hyvin laaja kokonaisuus, mutta siihen voidaan ladata monenlaisia moduuleita ja täten laajentaa toimintaa. Lisäksi erilaisia ulkoasuja on saatavissa netistä runsain määrin, joiden avulla Moodle sivustosta saa mieleisen. Moodlessa voi helposti rakennella erilaisia kursseja tai kurssi kokonaisuuksia. Niihen voi liittyä vapaasti tai erikseen luodulla ns. kurssiavaimella. Moodlea käyttää esimerkiksi monet oppilaitokset kuten KyAMK ja monet virtuaaliset oppilaitokset. Moodlen avulla on helppo jakaa tiedotteita, tehtäviä ja tehtävän palautuksia opettajien ja oppilaiden välillä. Tilastojen mukaan toukokuussa 2011 Moodlea käytti yli 54000 sivustoa, joissa on yli 42 miljoonaa käyttäjää ja yli 4 miljoonaa kurssia.
9. Moodlen asennus Uusimman Moodlen version voi ladata pakattuna sen verkkosivuilta. Nginx palvelinohjelmistoa käytettäessä asennustiedostot purettiin Moodlelle mkdir komennolla luotuun hakemistoon /usr/share/nginx/html/moodle. Hakemistolle annettiin rekursiivisesti oikeudet chmod R 755 /usr/share/nginx/html/moodle komennolla. Tämän jälkeen Moodlen asennustyökalu löytyi selaimella palvelimen osoitteesta esimerkiksi http://127.0.0.1/moodle. Kuva: Moodlen asennustyökalun ensimmäinen näkymä. Asennuskieleksi voi valita suomenkielen, mutta suositeltavaa on tehdä asennus englanninkielellä, koska asennusohjelman suomennos on hyvin epämääräinen. Seuraavaksi määriteltiin Moodlen hakemistot. Moodlelle jouduttiin luomaan datahakemisto: esimerkiksi /usr/share/nginx/moodledata. On suositeltavaa laittaa datahakemisto paikkaan johon ei pääse selaimella käsiksi. Hakemistolle on myös hyvä laittaa oikeudet chmod komennolla.
Kuva: Määritellään Moodlen hakemistot. Tämän jälkeen valittiin mitä tietokantajärjestelmää käytetään. Tässä tapauksessa käytössä on MariaDB. Kuva: Tietokantajärjestelmän valinta. Sitten määriteltiin aikaisemmin luodun tietokannan asetukset. Syötettiin tietokannan nimi ja käyttäjätunnukset. Muita asetuksia ei tarvittu.
Kuva: Syötetään tietokannan asetukset. Sen jälkeen asennusohjelma testasi asetukset. Ohjelma ilmoittaa mikäli config.php tiedosto pitää luoda itse, koska asennusohjelmalla ei ole tarvittavia oikeuksia tämän luomiseen. Tiedosto luotiin manuaalisesti /usr/share/nginx/moodle/ hakemistoon. Kuva: config.php tiedoston sisältö kopioitavissa. Sitten asennusohjelma tarkisti onko tarvittavat määritykset tehty. Mikäli puutteita on ne tulee korjata ja jos asennusohjelma niin suosittelee.
Kuva: Määritysten tarkistuslista. Asennus viimeisteltiin antamalla pääkäyttäjän eli ylläpitäjän tiedot sekä Moodle palvelun tärkeimmät tiedot. Täydennettävät tiedot olivat hyvin yksiselitteisiä. On mahdollista, että tyylitiedostot eivät lataudu kunnolla tässä vaiheessa, jonkin ongelman vuoksi. Kuva: Pääkäyttäjän tietojen täydennys.
Kuva: Täydennetään palvelun tiedot Tietojen täydennyksen jälkeen asennus oli valmis ja edettiin juuri asennetun Moodle palvelun etusivulle. Kuva: Moodlen etusivu, jossa ei vielä ole kursseja.
10. Drupal Drupal on myös WWW sisällönhallintajärjestelmä, jota käytetään verkkosivujen tekemiseen, mutta myös blogeihin. Drupal perustuu myös avoimeen lähdekoodiin, eli se on kaikkien ladattavissa ja hyödynnettävissä. Drupal on erittäin monipuolinen työkalu normaalien sivustojen ja blogien luontiin ja se on helposti laajennettavissa lisäosilla, joita on yli 25 000 kappaletta. Näillä laajennuksillla voidaan mm. luoda erilaisia verkkokauppoja, kuvagallerioita työnhallintaa ja projektin hallintaan. Drupal eroaa muista WWW sisällönhallinta järjestelmistä siten, että sitä ei ole rakennettu sen yleisen toimintaperiaatteen ympärille. Drupal käsittelee kaikkea tietoja ns. solmuina, joilla on tiettyjä parametreja esim. sisältö ja otsikko. Ylläpitäjä voi määrittää sisältötyyppejä esim tuotesivuiksi tai verkkokaupoiksi, joissa voi olla esimerkiksi parametrinä hinta. Drupalin ehdottomasti parhaisiin etuihin verrattuna muihin WWW sisällöhallintajärjestelmiin on skaalautuvuus ja modulaarisuus, nopeasti kehittyvät ominaisuudet ja tietoturvallisuus. Drupalia käyttää mm. Yleisradio joillain sivuilla ja Valkoisen Talon kotisivut on tehty Drupalilla.
Kuva: Drupalin ylläpitonäkymä. Drupalia hallitaan kirjautumalla sisään ja saadaan yläpalkkiin näkymä, josta voidaan valita haluttuja asioita. Dashboardissa voidaan määrittää työkaluja, joilla seurata mitä sivustolla tapahtuu, esimerkiksi uusimmat sivut ja uusimmat kommentit. Kuva: Dashboard näkymä. Content valikosta voidaan hallita sivuston sisältöä. On mahdollista luoda artikkeleita, jotka on tarkoitettu ajankohtaiselle sisällölle, kuten blogikirjoitukset ja uutiset. On myös mahdollista luoda sivuja staattiselle sisällölle.
Sivueditorissa voidaan määrittää kuinka laajaa HTML muotoilua tahdotaan käyttää. Editorissa lukee filtered modessa muutamia perus HTML tageja, joita voidaan käyttää muotoiluun, joten kummempaa tietoutta HTML kielestä ei tarvita. Kuva: Sivun muokkausta näkymä. Structure valikosta voidaan määrittää sivulle lisää palikoita joihin laittaa sisältöä. Määritellään valikosta valiten vain mihin kohtaa uusi palikka tahdotaan, ja lisätään haluttu sisältö. Sieltä voi myös määrittää uusia valikoita joilla navigoida sivulla. Appearance valikosta voidaan määrittää sivustolle haluttu teema ja asentaa uusia internetistä ladattuja teemoja. People valikosta voidaan määrittää käyttäjiä ja heidän oikeuksiaan sivustolla.
Kuva: People valikon perusnäkymä. Modules valikosta voidaan valita ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä moduuleja. Esimerkki moduuleja ovat sivustoa tilastoiva moduuli tai keskustelupalsta moduuli. Lisää moduuleja voi ladata internetistä. Kuva: Moduulien valintanäkymä. Configuration valikosta voidaan hallita lähes kaikkia tarpeellisia Drupal järjestelmän asetuksia. Reports valikosta löytyvät raportteja sivuston ja Drupal järjestelmän toiminnasta.
11. Drupal asennus Drupalin uusimman version voi ladata sen verkkosivuilta pakattuna. Drupal WWW sisällönhallinnan asennustiedot purettiin Drupalille luotuun hakemistoon /usr/share/nginx/html/drupal. Hakemistolle annettiin oikeudet chmod 755 R /usr/share/nginx/html/drupal komennolla. Tämän jälkeen Drupalin asennusohjelma löytyi selaimella esimerkiksi osoitteesta http://127.0.0.1/drupal. Asennuskielenä käytettiin englantia. Kuva: Drupalin asennusohjelman aloitus. Valittiin standard asennus minimal asennuksen sijaan. Minimaalinen asennus on kokeneita käyttäjiä varten. Asennusohjelma huomautti sites/default/files hakemiston olevan kirjoituskelvoton. Kyseiselle hakemistolle annettiin oikeuksia chmod komennolla. Hakemistoon./sites/default/ piti luoda tiedostot settings.php ja services.yml. Tiedostot luotiin touch komennolla. Laitettiin tiedostoille oikeuksia chmod komennolla. Seuraavaksi määritettiin tietokanta asetukset aikaisemmin luodulle tietokannalle. Valittiin tietokantatyypiksi MySQL, MariaDB,..., koska käytössä oli MariaDB. Tämän jälkeen asennus alkoi.
Kuva: Tietokanta asetusten määritys. Kuva: Drupal asentuu. Asennuksen jälkeen määriteltiin sivuston perustiedot, kuten sivuston nimi ja ylläpitäjän käyttäjätunnus. Poistettiin kirjoitusoikeudet. /sites/default hakemistolta ja settings.php tiedostolta chmod komennolla. Tämän jälkeen asennus oli valmis.
Kuva: Sivuston perustietojen täydennys. Kuva: Näkymä asennuksen jälkeen.
12. Wordpress Wordpress on WWW sisällönhallintajärjestelmä. Wordpress, joka tunnetaan myös lyhenteellä WP, on ensisijaisesti ja alunperin tarkoitettu ainoastaan blogien luontiin tarkoitettu työkalu. WP on myös avoimeen lähdekoodiin perustuva, joka on kirjoitettu käyttäen PHP ohjelmointikieltä ja käyttää MySQL tietokantaa runkonaan. Wordpressiä käytetään nykyisin paljon myös normaaleilla verkkosivuilla, eikä pelkästään blogeissa. Wordpress on hyvin yksinkertainen ja selkeä käyttää. Sitä käyttää 23 prosenttia maailman 10:stä miljoonasta verkkosivusta, joten se on näin ollen maailman suosituin WWW sisällönhallintajärjestelmä. Wordpressiä alettiin kehittämään vuonna 2003 Matt Mullenweg:n toimesta. Ajan mittaan vuonna 2005 versioiden 1.5 ja 2.0 myötä kehityssuunta vaihtui enemmän sisällönhallintajärjestelmän suuntaan, kuin pelkästää blogien tekoon. Wordpressin ominaisuuksiin lukeutuu, staattiset sivut, käyttäjäryhmät, kävijöiden eso IP osoitteiden mukaan. Siinä on myös tuki erilaisille avainsanoille ja se on erittäin hakukoneystävällinen. Wordpress ei kestänyt IP osoitteiden jatkuvaa vaihtelua, kuten nämä muut sisällönhallintajärjestelmät. Joten se ei ollut mitenkään erityisen helposti siirrettävissä oleva järjestelmä, tästä ongelmasta tarkemmin kappaleessa ongelmat.
Wordpressin hallinta tapahtuu sen dashboard sivulta, johon päästään kirjautumalla http://palvelun url/wp login.php sivulta ylläpitäjänä tai muuna käyttäjänä. Palveluun voidaan luoda useampia käyttäjiä, joille voidaan määrittää eri laajuisia oikeuksia. Dashboardin updates välilehdestä voidaan helposti päivittää Wordpress palvelu, teemoja tai lisäosia sekä voidaan asentaa Wordpress palvelu kokonaan uudestaan. Kuva: Wordpressin dashboard. Kuva: Updates välilehti. Posts välilehdestä voidaan hallita lähetettyjä postituksia ja lisätä uusia. Postitukset voidaan jakaa eri kategorioihin, ja niihin voidaan lisätä hakua helpottavia tägejä. Ne tulevat näkyviin etusivulle, uusin on ensimmäisenä.
Postituksia voidaan kirjoittaa helpon editorin avulla tai voidaan käyttää HTML tägejä muotoiluun. Media välilehdestä voidaan hallita kuvia, videoita ja ääntä. Niitä voidaan poistaa ja lisätä sekä niiden tietoja, kuten kuvausta ja urlia, voidaan muokata. Pages välilehdestä voidaan lisätä sivuja, jotka näkyvät erillään etusivun Menu kohdassa. Tälläiset sivut ovat tarkoitettu pysyvälle ajasta riippumattomalle sisällölle. Comments välilehdestä voidaan tarkastella uusimpia kommentteja ja hallita niitä. Appearance välilehdestä löytyy kaikki ulkoasuun liittyvät asetukset. Sieltä voidaan lisätä uusia teemoja ja personalisoida ulkoasua oman maun mukaan. Esimerkiksi voidaan lisätä taustakuvia ja vaihtaa värejä. Mahdollista on myös käyttää CSS editoria, mikäli CSS kieli on tuttu. Plugins välilehdestä voidaan asentaa ja hallita lisäosia. Esimerkiksi voidaan asentaa lisäosa, joka tarkistaa kommentteja tyypillisten roskapostien varalta. Settings välilehdestä voidaan määrittää uudelleen palvelun perusasetuksia. 13. Wordpress asennus Wordpressin asennus aloitettiin lataamalla Wordpressin uusin versio pakattuna sen kotisivuilta. Purettiin tiedostot Wordpressille mkdir komennolla luotuun hakemistoon /usr/share/nginx/html/wordpress. Annettiin hakemistolle oikeudet komennolla chmod 755 R /usr/share/nginx/html/wordpress. Tämän jälkeen Wordpressin asennusohjelma löytyi selaimella esimerkiksi osoitteesta http://127.0.0.1/wordpress.
Kuva: Wordpressin asennusohjelman aloitussivu. Seuraavana täydennettiin aiemmin Wordpressille luodun tietokannan asetukset. Kuva: Tietokannan asetukset. Wordpressin asennusohjelma ei voinut kirjoittaa wp config.php tiedostoa itse, joten se luotiin komennolla nano
/usr/share/nginx/html/wordpress/wp config.php, ja sinne liitettiin asennusohjelman antama sisältö. Kuva: Vaadittavan wp config.php tiedoston sisältö. Tämän jälkeen Wordpress asentuu ja asennuksen jälkeen täydennetään sivuston perustiedot ja luodaan ylläpitäjälle käyttäjätunnukset.
Kuva: Perustietojen täydennys. Määritysten jälkeen voidaan kirjautua juuri luotuun Wordpress palveluun. Kuva: Kirjaudutaan Wordpress palveluun.
14. Ongelmat Työtä tehdessämme kohtasimme monenlaisia ongelmia, joista pienimmät korjaantui itsestään. Mitään erityisen suuria ongelmia ei ollut, mutta alla kirjoitettu niistä suurimmista ongelmista. Käytimme aluksi nginx:ä, jolla kaikki vaikutti toimivan hyvin, mutta huomasimme myöhemmin suuria ongelmia johtuen nginx:n oletuksena olevista tietoturva asetuksista. Yksi ongelmista oli esimerkiksi, se että Joomlassa ei toiminut linkit ollenkaan. Sen enempää nginx:än konfiguroitiin perehtymättä, vaihdoimme Apacheen, jolla kaikki toimi suoraan oikein. Tämän vuoksi loimme ns. Soft linkit nginx:n juurihakemistoon apachen juurihakemistosta, ettemme joutuneet asentamaat kaikkia 4:ää WWW sisällönhallinta järjestelmään uusiksi. Moodlen kanssa oli jostain syystä semmoinen ongelma, että ei CSS tyylitiedostot latautuneet, jolloin moodle näytti kohtalaisen epämiellyttävältä käyttää. Tämä saatiin korjattua Moodlen asetuksista valikosta: Home > Site Administration > Server > HTTP ja ottamalla pois käytöstä Use slash arguments. Kuva: Moodlen Use slash arguments asetus.
Palvelimen IP osoitteen vaihtuessa Moodle ja Wordpress järjestelmät eivät toimineet ilman erityistoimenpiteitä. Tämä johtui siitä, että näiden järjestelmien konfiguraatiot oli määritelty toimimaan aina vain tietyltä palvelimelta. Moodlessa tämän onnistui helposti Moodlen config.php tiedostosta muuttamalla wwwroot kohdan tiedot oikeaksi. $CFG >wwwroot = ' http://192.168.0.18/moodle '; Wordpressissä ongelman sai korjattua lisäämällä seuraavat tiedot wp login.php tiedoston alkuun. //update_option('siteurl', 'http://192.168.0.18/wordpress' ); //update_option('home', 'http://192.168.0.18/wordpress' ); Wordpressin kanssa havaittiin myös ongelma palvelimen IP osoitteen vaihtuessa, että kaikki linkkien URL:ssä olevat vanhat IP osoitteen jäivät päivittymättä. Tämä johti siihen, että yksikään palvelimelle ladattu kuva ei enää näkynyt luoduissa viesteissä, mutta näkyivät kumminkin uusissa postauksissa. Tähän emme löytäneet mitään toimivaa automaattista korjausta, vaan kaikki jokaisen kuvan kohdalla piti muuttaa URL:n rakennetta käsin, jossa alun perin luki: http://[serverinip]/wordpress/?attachment_id=43#main muuttaa muotoon: /wordpress/?attachment_id=43#main
Wordpressin kanssa oli myös ongelmana, että siihen ei voinut lisätä mitään lisäosia siihen käyttöliittymän kautta, koska se vaati FTP yhteyttä, ja se oli oletuksena estettynä palvelimessamme, eikä sille sille koettu mitään tarpeellista käyttöä. Teema saatiin kuitenkin asennettua palvelimelta käsin purkamalla [teema].zip.