Graafinen suunnitteutoimisto Rhinoceros Oy Porthaninkatu 9 C 70, 00530 Hesinki Pekka Niemi graafinen suunnitteija 040 7011 812 pekka@aatosfi Sähköposti Internet info@aatosfi wwwaatosfi Taitto ja ukoasu portfoio
Photo by Harad Raebiger This is Hesinki WELCOME This is Hesinki WELCOME Contact us! City of Hesinki Information Office PO Box 1 00099 City of Hesinki Finand Te +358-9-1691 Fax: +358-9-655 354
This is Hesinki Photo by Harad Raebiger H esinki, the capita of Finand, is a Nordic, western-european city with a highy deveoped infrastructure and some of the word s eading hightech capabiities The popuation is we-educated, and they enjoy an exceent quaity of iving Hesinki is surrounded by sea on three sides, and the maritime environment gives the city ife a specia character There are four distinct seasons, with exquisite summers, and with northern winters which are mid compared to other northern regions of the word The popuation of the Hesinki region is 11 miion Besides Hesinki, this region incudes the cities of Espoo, Vantaa and Kauniainen The Hesinki region is today the EU s second-fastest growing urban area, right after Dubin Finnish is the dominant anguage, whie 7 % speak Swedish, the second officia anguage of Finand, as their first anguage Most peope speak good Engish, whie other European anguages incuding German and French are aso spoken A arge majority of the popuation are Lutheran Approximatey one percent are Orthodox There are two Cathoic congregations as we as a Jewish and an Isamic congregation The Hesinki popuation is young: peope in their 30s constitute the argest group Hesinki is Finand s most important university city Every fifth Hesinki resident has a university-eve education Good transport connections H esinki is easy to reach by a means of transport The internationa airport, which is ranked first in the word for comfort and service, is ocated 20 km from the centre of Hesinki The nationa rai network radiates from the heart of the city There are dozens of daiy departures by ship at a times of the year Traffic in the Hesinki region is smooth and traffic jams are rare The trip from the fringes of Hesinki to the city centre takes ess than a haf-hour; by pubic transport one can make it even more quicky Pubic transport functions we and dominates traffic in Hesinki and its region The bus, tram, train and metro timetabes are we-synchronized, the network is dense and the equipment is good The taxis are ikewise exceent in terms of both equipment and service There are rarey any breakdowns even under severe weather conditions incuding snowfa Expertise and economic ife T he economic structure of Hesinki is diversified but the service sector is dominant in the manner of a typica European metropois More than 85 % of a jobs are either in private or pubic services The industria sector accounts for 10 % of a jobs However, Hesinki is Finand s biggest industria city, with strong eectronics and shipbuiding industries In recent years Hesinki s growth has been based on the expansion of the information sector, especiay teecommunications, information technoogy and new media Of Finand s entire information sector, a third is ocated in Hesinki, and more than haf in the Hesinki region The region is the home of Nokia, the word s argest and most rapidy expanding mobie phone manufacturer Hesinki offers the best information-technoogy services in the word, and the city is probaby the word s most digitaized capita Mobie phone usage is the highest in the word, and the city eads in Internet banking; monetary transactions can even be handed by mobie phone Peope fare we H esinki s good quaity of ife is based on the coseness to nature, the cean environment, the exceent technica infrastructure and the respect given to traditiona cutura vaues Commercia services are of the same high quaity that one finds in the other Nordic countries, but price eves are somewhat ower 4 4 Jugend architecture on Mannerheimintie 5
What s Best in Hesinki Photo by Fred Björksten The environment Magnificent, cean nature Of a Europe s capitas, Hesinki is probaby the cosest to nature The city boasts we-preserved isands, beautifu bays and broad green areas that reach right into the city centre The enjoyment of nature is generay free The right of pubic access aows everyone to enter a natura areas outside of popuation centres Hesinki has more than 300 isands, and boating is popuar There are pubic boating anes to many isands used for recreation Hesinki s and area of 686 km 2 incudes 38 km 2 of forests and 18 km 2 of parks The parks range from forma cassica parks to the eongated, 10 km 2 Centra Park, which winds north from the heart of the city Hesinki s territory embraces 38 nature reserves Nuuksio Nationa Park and extensive hiking areas ie a hafhour s drive from the city centre One occasionay even sees bears here, but Hesinki is safe in terms of animas: there are no dangerous wid animas, and Hesinki does not even have annoying mosquitoes in summer Considering the northern conditions, Hesinki has astoundingy diverse fora and fauna Fishing is a popuar pastime, and the Hesinki area s fisheries are bountifu The city s sea areas produce many oca species Fish from the inner bays is of a good hygienic quaity Aso the fruit, vegetabes and berries that grow in the area contain no eevated eves of toxic substances and are thus safe to eat Four distinct seasons Hesinki ies within the Northern Hemisphere s temperate cimatic zone Thanks to the warm Guf Stream, the cimate is warmer than at comparabe atitudes in North America, for exampe In summer Hesinki s average temperature is 16 17 o C, but on hot days the mercury can reach 30 o C and even higher The average temperature in the winter months is between - 3 and - 5 o C, and the weather varies from a few degrees above zero to biting frost 24 4 In the heart of the city! 25 The geoogic and cimatic conditions are stabe The ground does not shake, since Hesinki stands soidy atop ancient bedrock in the midde of a continenta pate Major foods, circuar storms and other natura catastrophes do not occur Snow accumuations don t cause probems in Hesinki, either The accumuation is greatest at the end of March, when it averages 32 cm The strong seasona changes give their own spice to the cimate The face of the andscape changes from season to season In summer there s penty of ight: in the midde of the night the sky gets ony sighty dark The ongest days ast amost 19 hours In autumn the cimate continues to be peasant, and the autumn spendour of the foiage enhances the city s beauty In the heart of winter, there are about six hours of dayight from sunrise to sunset Get more information on the Internet On Finand s cimate: http://virtuafinandfi/ info/engish/imaenghtm Weather information for Hesinki at 10-minute intervas: wwwhefi/port/passenger/marineweather Finnish weather forecasts in brief: wwwweatherfi Over 450 years of coourfu history H esinki came into being by roya decree in 1550, as a trading town Finand was then part of the Kingdom of Sweden, and King Gustav I Vasa wanted a competitor for Tainn, the weathy Hanseatic city across the Guf of Finand from Hesinki Great-power poitics and wars have shaped the destiny of Finand and Hesinki down through the centuries In the eary 1700s Russia succeeded in expanding to the west, acquiring some of Sweden s eastern territories The eastern frontier of Sweden of Finand, in effect moved to within a mere hundred kiometres of Hesinki
Yöisiä heijastuksia Tööönahdea vasemmata Rautatieasema, Sanomatao, hotei Torni, Kiasma ja Finandia-tao Hesinki 450-vuotias Kaupunki meren syissä
Kaupunki meren syissä sopii hyvin 450-vuotiaan Hesingin vuoden 2000 juhaehden nimeksi Meri on Hesingie niin itsestäänsevä asia, ettei siitä tehdä suurta numeroa Syeieväthän Suomenahden aaot ja jäät pääkaupungin rantoja vuoden jokaisena päivänä Ne ovat muovanneet maisemaa jääkaudesta asti Meri kuuuu Hesinkiin kuin hengitys eämään Suomenahden yi kukevat veneet ja aivat ovat tärkeitä Hesingie On heppo ennustaa, että näin on jatkossakin Junat, bussit ja entokoneet kuuuvat yhtä erottamattomasti kaupunkikuvaan Ne kujettavat matkaiijoita ja tuovat asiakkaita nähtävyyspaikkojen isäksi kauppoihin, ravintooihin ja hoteeihin Se merkitsee uusia työpaikkoja ja vanhojen säiymistä Turistit ovat samaa tunnustus; ovathan he todistus kiinnostuksesta maan pääkaupunkiin Hesinki on saanut osakseen vieä isää huomiota vuodeksi 2000 Se on nimetty kuttuurikaupungiksi, yhdeksi Euroopan yhdeksästä Rakennukset ovat kaupunkikuvan oennainen osa, jukiset rakennukset erityisesti Puistotkin kiinnostavat Kauppatori ja Espanadi ovat monee portti Hesinkiin Ei ihme, että ne ovat nähtävyyksistä tärkeimpiä Muita kaupungin näyteikkunoita ovat Eduskuntatao, Tuomiokirkko, Temppeiaukion kirkko, Suomeninna, Korkeasaari, Oympiastadion ja Linnanmäki Asukkaat ovat tärkeä osa pääkaupunkia Uuden vuosituhannen akaessa hesinkiäisiä oi 551 000, syntyperäisiä heistä komannes Hesinkiäisiä ovat myös tänne vastikään muuttaneet, jotka uudistavat sevimmin kaupunkikuvaa kansainväiseksi Hesinki täytti 12 kesäkuuta 450 vuotta Siitä muistuttaa myös tämä kaupungin jukaisema juhaehti Oi hyvä syy pyytää muutamata tunnetuta kirjoitta- Leevi Korkkua Täainen oet Vantaanjoki purkautuu mereen Hesingin syntysijoia Pornaistenniemen kevyen iikenteen sita Matinkaari yhdistää idän ja ännen Kaupunki meren syissä 5 Hesinki 450-vuotias
Martti Huhtamäki: Oympian henki Uusi Suometar, edesmennyt porvariinen sanomaehtemme, oi ensimmäinen pääkaupungin urheiueämän ansiokas seuraaja ja innostaja heti Kotikieen Seuran keksittyä sanan urheiu vuonna 1886 Urheiu sivuutti tuooin sanat ujas, reippaus, kisa, kiisto ja taisto Kaupunginkansian tiedotustoimisto / kuvankäsittey Rhinoceros Urheiu-sana jouduttiin keksimään kaksi kertaa 49 Hesinki 450-vuotias
Imbi Paju: Hesinki oi mieikuvissani jo apsena Viikonoppuisin pienessä viroaisessa kotikyässäni vieraieet vanhemmat kaupunkisukuaiset kertoivat muistoja sotaa edetävän ajan Hesingistä puhuen Sibeiuksesta, Watarista ja Mannerheimista Myöhemmin kotimme kirjahyyssä oi Märta Tikkasen, Eeva Joenpeon ja Christer Kihmanin kirjoja Oin nähnyt Ingmar Bergmanin Fannyn ja Aexanderin ja tiesin, että sen tuottaja oi suomaainen kirjaiija Jörn Donner Hänet oi pakittu työstään Oscaria Maaseudua ei Suomen teevisio näkynyt, ja vanhat historiankirjat oi neuvostomiehitys hävittänyt Uudemmista opuksista muistan ainoastaan otsikon: Lenin ja Suomi Sukuaiset kertoivat, että Estonia-teatterin oivat suunniteeet suomaaiset arkkitehdit Wivi Lönn ja Armas Lindgren Estonian rakentamista oi siis johdettu Hesingistä Sietä kuuui myös radion väitykseä jouuauuja, jotka oivat Neuvosto-Virossa kieettyjä Suomen kieestä tui apsuuteni jouukiei Äidiäni oi kuva suomaaisesta tytöstä, johon hän oi tutustunut nuorena 1950-uvun aussa venääiseä pakkotyöeiriä Leireiä ihmisistä yritettiin hävittää ajatteemisen taito ja uovuus Onneksi se ei aina onnistunut vanhempani kykenivät väittämään nämä ominaisuudet minue He uskoivat, että Viro itsenäistyy ja sen myötä pääsen tutustumaan muihin kuttuureihin Heidän haaveensa täyttyi Niinpä täynnä uteiaisuutta ja oppimisen näkää pakkasin 1990-uvun aussa aukkuni ja saavuin vaihto-opiskeijaksi Hesingin yiopistoon Oin neuvostoaikana opiskeut auua ja työskenneyt teatterissa Tainnan humanitaarisessa-instituutissa oin aoittanut humanististen ja vatiotieteeisten aineiden opinnot Hesingin yiopistossa toivoin saavani tietoa Suomen kuttuurista ja kirjaisuudesta Luin Hesingin arkkitehtuurioppaasta, että kuningas Kustaa Vaasa päätti vuonna 1550 perustaa kaupungin Suomenahden pohjoisee rannae kipaiemaan vastapäätä sijaitsevan Tainnan kanssa Venäjän kaupasta Georg Ots -aiva oi täynnä ioisia humaaisia suomaaisia Itapäiväehdet oivat onnistuneet eimaamaan viroaisnaiset kevytmieisiksi Kun saavuin Hesinkiin, passintarkastaja kysyi, kuinka rakkauseämäni sujui Edith Södergranin ja Rodrigo Sánchezin (E Mundo) mukaan Rhinoceros Lyckokatt Kuvitemieni kaupunkia etsimässä 69 Hesinki 450-vuotias
Wiiam R Copeand: Kaupunginkansian tiedotustoimisto The spiritua heritage of a mature city such as Hesinki is preserved by the combined images menta and tangibe of everyone who has been there Many of these images are in the city s museums, art gaeries, and ibraries Sti more are stored in the heads of the peope sti iving Capturing the fu richness of Hesinki s spiritua ife woud require recording miions of impressions produced by the experiences of its hundreds of thousands of residents and visitors Laughing Pis Persona snapmemories of the Pear-of-the Batic In response to a specific request, I am recording here impressions of five experiences I had in Hesinki Athough these impressions have a ong ifetime one of them is more than 55 years od most were generated by experiences that occurred in ony a few minutes Late January, 1944 I am seven years od The air-raid sirens are waiing The Russians are bombing us again Grab your coat; we pu on our coats as we go, my mother says We run from our apartment into the cod January air The Russians seem to bomb us amost every day We haf-wak and haf-run the one hundred meters from our apartment on Tarkk ampujankatu to the nearest bomb sheter, which is under Johanneksen kirkko At the entrance to the sheter peope are bumping into each other and pushing as they try to fit themseves two and three at a time through the door Suddeny, I can t find my mother Reaizing that I am aone, I decide not to go into the sheter, but to stay outside to watch the excitement around me and see what has been happening a those times I have been inside the sheter I don t understand how dangerous this is or how much it wi upset my mother From behind me, a strong hand grabs my arm and jerks me into the doorway My mother has found me Shorty after this incident, my mother sends me to ive with her parents in Kannus where I am safer From there, I am sent to Sweden where I ive on a farm in northern Gotand unti Juy, 1946, when I return to Finand I speak ony Swedish and can not communicate with my parents To this day, in the year 2000, when I hear a certain kind of siren or sme a particuar kind of concrete, images of the crowded bomb sheter under Johanneksen kirkko rush into my consciousness FACTOID: Severa hundred Russian bombers rained destruction down on Hesinki in ate January 1944 Severa hundreds of civiians perished in these raids Sweden cared for more than 70,000 Finnish chidren during 1940 1946 81 Hesinki 450-vuotias
J O U K K O K I R J E Hesingin ammattikorkeakouu Stadia Asiakasehti syksy 2006 Oisiko nyt se hetki, että hauaisit jatkaa siitä, mihin sioin jäit? Vai oisiko peräti niin, että hauaisit aoittaa jotain kokonaan uutta? Stadian aikuiskouutusohjemassa voit suorittaa ammattikorkeakouututkinnon, erikoistua, hankkia yemmän ammattikorkeakouututkinnon tai täydentää tutkintosi AMK-tutkinnoksi Kouutusaat: kuttuuriaa, ravitsemisaa, sosiaai- ja terveysaa sekä tekniikka ja iikenne Lisätietoa ja hakuohjeet wwwstadiafi/aikuiskouutus Hakuaika 189 13102006 Stadia 10 vuotta Ammattikorkeakouu työeämän, tutkimuksen ja omin simin
c Sonja Saarikivi on vamistunut medianomiksi Stadian viestinnän kouutusohjemasta Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Ex tempore -ratkaisu vei av-assistentin töihin Strada 4 T apaan av-assistentti Sonja Saarikiven hänen työpaikaaan Stadian viestinnän kouutusohjeman toimitioissa Arabianrannassa Päivä on out niin kiireinen, että Saarikivi vastaiee tonnikaasaaattinsa omasta uteuihini av-assistentin työstä Kukaan ei oe seppä syntyessään sanotaan, ja niinpä otan ensimmäiseksi sevää Saarikiven kouutuksesta Miten hänestä tui audiovisuaaisen viestinnän ammattiainen? Oin hakenut Taikkiin (Taideteoinen korkeakouu) jo monta vuotta tarkoituksena vamistua kuvismaikaksi Ystäväni opiskei Stadiassa ja kehui opiskeua sieä En tiennyt mitään aasta, ja tein ex tempore -ratkaisun hakemaa opiskeemaan verkkoviestintää, Saarikivi vastaa nauraen Pääsykokeet äpäistyään hän aoitti opinnot syksyä 2002 Stadian verkkoviestinnän suuntautumisvaihtoehdossa Opiskeuaikana Saarikivi toimi aoitusryhmänsä yhdyshenkiönä ja hänen tehtävänään oi muun muassa pitää huota tiedonkuusta opiskeijoiden ja opettajien väiä Yhdyshenkiönä toimiminen toi myös toisenaisia tehtäviä, esimerkiksi projektisihteerin töitä ja mentorointia Opintojensa ohea Saarikivi teki myös muita töitä, mitä hän ei kokenut hankaaksi Vaikka opinnot sujuivat ja vamistumiseen meni vähemmän aikaa kuin yeensä, se ei tarkoita, ettei opiskeeminen oisi out haastavaa ja opetus aadukasta Kuitenkin häntä mietitytti, riittäisikö tämä kaikki siihen, että hän pääsisi heti vamistuttuaan kiinni työeämään Opinahjosta tui myös työpaikka Miaista opiskeu Stadiassa sitten oi? Saarikiven mieestä opiskeu oi mieenkiintoista ja monipuoista, mutta ennen kaikkea käytännönäheistä Opiskeijoie tarjottiin monia erityyppisiä projekteja, jotka opettivat pajon aasta Oi sinänsä hyvä, että verkkoviestintää oi out tarjoa Stadiassa jo jonkin aikaa Näin oi jo ehditty kokeia, mikä homma toimii ja mikä ei Saarikivi uonnehtii syitä myös sie, miksi hän vamistui Stadiasta medianomiksi (AMK) komessa vuodessa Harva tuee ajateeeksi, että opinahjostaan voisi tuevaisuudessa tua myös työpaikka Ajatus muuttui todeksi Saarikiven kohdaa, siä hänen vamistumisensa aikoihin haettiin Hesingin kaupungin sisäisessä haussa av-assistenttia Stadiaan Hän päätti kokeia onneaan, vaikka epäiikin, miten työnantaja suhtautuisi niin sanotusti ketanokkaan Työpaikka tui, vieäpä vakituinen Äitihän oi tietysti ypeä, mutta voin kuvitea, että ratkaisu on hymyiyttänyt vanhoja uokkakavereitani He ovat varmaan yhdessä nauraneet minue, että Strada 5 joo joo tuo, joka haaveii käyttöiittymäsuunnitteijan työstä, menee tuoaiseen työhön räpetämään jotain videotykkejä, Saarikivi kertoo huvittuneena Työssä pysyttävä ajan hermoa Miaista on sitten av-assistentin työ? Ei ainakaan sitä, mitä Saarikivi akuun kuvittei Ajattein, että tässä työssä minut istutetaan jonnekin varastoon ja ihmiset tuevat sitten uokseni ainaamaan videotykkiä ja muuta av-aitteistoa Ensimmäinen tehtävä ei vastannut odotuksia Varastossa istumisen sijaan hän saikin kiertää kaikki Stadian toimipisteet äpi ja etsiä niistä kaikki mahdoiset audiovisuaaiset aitteet Niistä hän teki inventaarion, joka toimi pohjana, kun tui aika miettiä, mitä aitteita tarvitaan mihinkin Lisäksi eriaisten tarjouspyyntöjen ja raporttien tekeminen ja niiden arkistointi on tuut tutuksi Av-assistentin työ ei oe kuitenkaan pekkää tietokoneea naputteua ja paperitöitä Vastapainoksi Saarikiven työhön kuuuu huoehtia siitä, että av-aitteiden piuhat on asennettu oikein ja että aitteet toimivat sioin, kun niitä tarvitaan Ammattiasentajat tekevät Stadiassa aiteasennukset Minä oen sitten se, jonka täytyy väiä konttaia pitkin attioita varmistamassa, ettei kukaan oe koskenut piuhoihin, jos tuee jokin vikatianne Näiden tehtävien isäksi hän asentaa ohjemistoja ja opastaa tarvittaessa henkiökuntaa niiden käytössä Työssäni riittää haastetta On esimerkiksi pysyttävä ajan hermoa, kun aitteet kehittyvät koko ajan, ja mikäi kouutus- ja esitteytiaisuuksista ei saa tarpeeksi irti, on osattava sorkkia omatoimisesti Internetiä Saarikivi pitää siitä, että voi joustavasti venyttää ja yhentää työpäiviään Kiitoksia hän jakaa muun muassa esimiehieen, koska aina saa apua, neuvoa ja tukea kun sitä tarvitsee Nyt Sonja Saarikivi on toiminut tehtävässään reiun vuoden ja kotiutunut siihen erittäin hyvin Uuden rooin ja näkökuman omaksuminen on tehty Työnsä tuevat haasteet hän ottaa rauhaisin miein vastaan Sen verran hyvän kouutuspohjan hän sai Stadiasta, ettei oe tarvinnut seistä sormi suussa Entä mitä tuevaisuus tuo? Viestintä on niin kiinnostava aa, että sitä voisi opiskea isääkin Kuka tietää jos saan taas jonkun ex tempore -vääyksen Kieng Vou Kirjoittaja opiskeee Mundo-projektissa (2004 2007), joka on maahanmuuttajie ja Suomessa asuvie etnisie vähemmistöie suunnattu mediakouutus- ja työssäoppimisprojekti Stadian isäksi hankkeessa ovat mukana Yeisradio ja DreamCatcher Oy Stadiaaisia >>>
Insinööri rakentaa arkisia ihmeitä Stadiaaisia T anja Räikkönen vamistui Stadian tuotantotaouden kouutusohjemasta insinööriksi keväää 2005 ja toimii nyt projektisuunnitteijana Stadian tietotekniikkapaveuiden järjestemäkehitys- tiimissä Kansainväinen markkinointi sekä opintojen kaksikieisyys innostivat Räikköstä hakeutumaan tuotantotaouden kouutusohjemaan keväää 2001 Kouutusohjeman tavoitteena on kouuttaa iiketoiminnan kehittämiseen suuntautuneita insinöörejä, joia on ohjemistojen kehittämiseen ja integrointiin iittyvän osaamisen isäksi hyvä kieitaito Tutkinto mahdoistaa työn eriaisissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä, esimerkiksi kansainväisen kaupan ja ogistiikan sekä ohjemistojen kehitys- ja myyntitehtävissä Oppimisprojektit ja kansainväisyys Opinnot toteutettiin pitkäti projekteissa, joissa monissa oi mukana eri aojen yrityksiä, Räikkönen kertoo Kyseessä on koko opintojen aikainen oppimisprosessi, jota ohjaavat vuosittaiset oppimistavoitteet Oi mieenkiintoista oa mukana jo Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Strada 8 opiskeuaikana projekteissa, joissa oisi voinut kuvitea toimivansa vamistumisen jäkeen, Räikkönen toteaa Insinööritutkintoon kuuuvan, ukomaia suoritettavan opintojakson Tanja Räikkönen opiskei Begiassa Voisin mennä vaikka uudestaan, Räikkönen naurahtaa Ukomaia vietetty aika oi todea hyvä kokemus ja antoi uudenaista motivaatiota opiskeuun Käytännön kieitaitokin kehittyi pajon, Räikkönen kertoo Oppimateriaait oivat koko opintojen ajan pääosin enganninkieisiä ja vaihto-oppiaita saapui eri maista Harjoitteun kautta työeämään Työharjoitteujakson Räikkönen suoritti Stadian paveuyksikössä, samassa organisaatiossa, jossa hän toimii nyt projektisuunnitteijana Räikkönen on parhaiaan mukana projektissa, jossa kehitetään sähköistä soveusta Stadian henkiökunnan käyttöön ogistiikan- ja irtaimen omaisuuden hainnointiin Jos esimerkiksi puheimet ja tietokoneet merkitään viivakoodein, merkittyjen tavaroiden tiedot tiausvaiheesta käyttöönottoon ja sijaintiin öytyvät järjestemästä Hankittavan omaisuudenhaintajärjestemän on määrä tarjota työkaut irtaimiston rekisteröintiin, käsitteyyn ja haintaan Uuden järjestemän avua on tarkoitus tehostaa omaisuuden käyttöä, ehkäistä sen häviämistä ja hepottaa omaisuudenhaintaan iittyviä prosesseja sekä saada tarkempaa tietoa omaisuuden tehokkaasta käytöstä, Räikkönen kuvaiee hanketta Paveuyksikköön oi mukavaa tua töihin, siä se oi tuttu työharjoitteujakson ajata, Räikkönen kertoo Tiimissäni imapiiri on kannustava ja koen saavani mahdoisuuksia kehittyä ammatiisesti, Räikkönen kuvaiee Se, että voin mahdoisesti hepottaa joidenkin ihmisten eämää uomaa käyttökepoisia ja toimivia ratkaisuja, motivoi työssäni eniten Insinööri rakentaa ammattitaidoaan arkisia ihmeitä Josefiina Baraka Kirjoittaja opiskeee Stadian viestinnän kouutusohjemassa, verkkoviestinnän suuntautumisvaihtoehdossa, medianomiksi (AMK) Strada 9 4 Projektisuunnitteija Tanja Räikkösee opiskeupaikasta tui myös työpaikka Mari Hohtari, Rhinoceros Oy >>>
Viestinnän Keskusiitto ry, Lönnrotinkatu 11 A, PL 291, 00121 Hesinki, puhein (09) 2287 7200, faksi (09) 2287 7335, wwwvkfi Toimintakertomus 2005
Viestinnän Keskusiitto Viestinnän Keskusiiton tehtävänä on turvata monipuoiset joukkoviestintäpaveut suomaaisie edistämää toimiaan noin 900 yrityksen ja yhteisön yeisiä ja yhteisiä toimintaedeytyksiä Keskusiiton edustama toimiaa työistää noin 35 000 henkiöä ja sen osuus koko viestintämarkkinoista on noin 80 prosenttia Viestinnän Keskusiitto Toimintakertomus 2005 Jukisen vaan ohjauksen, viestintäteknoogian sekä työmarkkinoiden (Viestintätyönantajat) vaikutukset toimiaan menestykseiseen, kipaiukykyiseen iiketoimintaan muodostavat Viestinnän Keskusiiton toiminnan fokuksen Koko toimiaan tehokkaaa yhteistyöä pyritään myönteiseen kehityskierteeseen Viestinnän Keskusiiton jäseniitot ovat Aikakausehtien Liitto, Graafinen Teoisuus, Sanomaehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto, Suomen Teevisioiden Liitto ja Viestintätyönantajat VTA Aikakausehtien Liittoon kuuuu 250 aikakausehden kustantajaa, jotka jukaisevat 490 aikakausehteä Graafinen Teoisuus on graafisen teoisuuden einkeinopoiittinen toimiaa- ja edunvavontajärjestö Liitoa on 240 jäsenyritystä Sanomaehtien Liittoon kuuuu 146 sanomaehden kustantajaa, jotka jukaisevat 199 sanomaehteä, sekä 22 muuta jäsentä Suomen Kustannusyhdistys on suomaaisten kirjankustantajien etujärjestö, joa on 101 jäsenyritystä Suomen Radioiden Liitto on kaupaisten radioyritysten toimiaaiitto, johon kuuuu 35 jäsenyritystä ja 83 jäsenasemaa Suomen Teevisioiden Liittoon kuuuu 5 jäsenyritystä; iiton jäsenyritykset käsittävät kaikki Suomen vatakunnaiset ja kaupaiset ähettäjäyritykset Viestintätyönantajat VTA paveee jäsenyrityksiään työehtosopimuskysymyksissä Liitoa on 380 jäsenyritystä Viestinnän Keskusiitto Lönnrotinkatu 11 A, PL 291, 00121 Hesinki puhein (09) 2287 7200, faksi (09) 2287 7335 etunimisukunimi@vkfi, wwwvkfi
Mediavuosi 2005 Suomen mediavuosi 2005 oi moneta osin hyvä Suomen joukkoviestintämarkkinat kasvoivat austavien tietojen mukaan vajaat 3 prosenttia edeiseen vuoteen verrattuna Kasvu jakaantui aan sisää kuitenkin epätasaisesti Vaikka kasvu oi hieman suurempi kuin BKT:n kasvu, se tuskin kuitenkaan riittää nostamaan toimiaan BKT-osuutta 2,5 prosentista, jossa se on out vuodesta 2002 Kiristyvä kipaiu Jo muutaman vuoden aikana havaittavissa out imaismedian aktivoituminen markkinoia näkyi myös vuonna 2005 Imaisjakeuehtimarkkinat oivat turbuentteja Uusia imaisjakeuehtiä perustettiin ja monet vanhat ehdet vaihtoivat omistajaa Kipaiu sekä imaisjakeuehtien väiä että imaisjakeuehtien ja maksuisten ehtien väiä kiristyi monea paikkakunnaa eikä vähiten pääkaupunkiseudua Uusista anseerauksista ja imestymispäivien isääntymisestä huoimatta kaupunki- ja noutoehtien markkinaosuus mediamainonnasta aski edeiseen vuoteen verrattuna Kova kipaiu pudotti imoitusten hintatasoa, mikä puoestaan on heikentänyt kannattavuutta Verkkomedian vahvistuminen Vahvistuminen näkyi sevästi verkkopaveujen puoea Verkkomainonnan kasvu jatkui vuonna 2005 erittäin vahvana Se johtui sekä voyymikasvusta että hauttujen verkkomainospaikkojen hinnannousuista Verkkomainonnan osuus on nyt samaa suuruusuokkaa kuin ukomainonta ja se ähenteee hyvää vauhtia radion markkinaosuutta Maaimanaajuiset verkoissa toimivat hakukoneet ovat esimerkkejä gobaaisten verkkomediamarkkinoiden synnystä Hakukoneiden tapa toimia poikkeaa jyrkästi perinteisten medioiden ja niiden verkkopaveujen toimintavoista muun muassa siinä, että ne järjestemäisesti hyödyntävät muiden medioiden tuottamaa sisätöä, panostamatta mitään omaan sisätötuotantoon Markkinoia hakukoneet kuitenkin 4 Viestinnän Keskusiitto Toimintakertomus 2005 Viestinnän Keskusiitto Toimintakertomus 2005 5
Foster Wheeer Energia Oy Vuosikatsaus 2000
Katsausvuonna konsernirakennetta ja työtapoja uudistettiin tehokkaammiksi ja projektointiin sopiviksi Vuosi 2000 yhyesti Foster Wheeer Energian kehitystä ohjasi yrityksen perusstrategian suuntautuminen voimaaitosten kokonaistoimituksiin Toimintaa uudistettiin suurten projektikokonaisuuksien haitsemiseksi Tammikuussa Foster Wheeer aekirjoitti sopimuksen EC Chorzów Echo Sp z oo:n kanssa sähköä ja kaukoämpöä tuottavan voimaaitoksen toimittamisesta Puoaan Huhtikuussa ruotsaainen Katrinefors Kraftvärme AB tiasi biopottoainetta käyttävän voimaaitoksen Toukokuussa Foster Wheeer Energia Oy nimitettiin Foster Wheeerin maaimanaajuiseksi eijukerrosteknoogian osaamiskeskukseksi Kesäkuussa Foster Wheeer Energia Oy ja Andritz-Ahstrom Oy muodostivat yhteisyritys Warkaus Works Oy:n Varkauteen Warkaus Works toimii tuotannoisena yrityksenä, joka vamistaa höyry-, voima- ja soodakattioita pääasiassa osakkaieen Heinäkuussa Jämsänkosken Voima Oy tiasi kattiaaitoksen oheisaitteineen ja rakennuksineen Eokuussa vakiokattiaiiketoiminta myytiin appeenrantaaisee Finreia Oy:e, ja Foster Wheeer Energia Oy sai mahdoisuuden keskittyä entistä paremmin ydiniiketoimintaansa Syyskuussa ruotsaainen Jämtkraft Ab tiasi CFB-kattian ämpövoimaaitokseensa Toimintojen strategista keskittämistä jatkettiin Marraskuussa päätettiin, että henkiöstömäärän kasvu keskitetään Varkauteen ja toimitioja paikkakunnaa aajennetaan Marraskuussa Äänevoima Oy tiasi voimaaitoksen Äänekoskee Konsernirakennetta sekeytettiin ja tehostettiin edeeen Jouukuun opussa tytäryhtiö Foster Wheeer Service Oy suautui Foster Wheeer Energiaan Vuodenvaihteessa 2000 2001 Foster Wheeer Energian tiauskannan arvo nousi ennätykseen, noin nejään mijardiin markkaan Näkymät ähivuosie näyttävät myönteisitä vahvan tiauskannan sekä uudistetun organisaation sekä työtapojen myötä Yhtiön tuokseen odotetaan sevää nousua vuonna 2001 Liikevaihdon maantieteinen jakauma EUR 2000 % 1999 % 1998 % Suomi 50 499 21 28 115 14 28 230 14 Muu Eurooppa 160 949 68 144 654 73 88 838 4 4 Pohjois- ja Eteä-Amerikka 9 804 4 5 893 3 12 122 6 Aasia 16 937 7 18 220 9 72 509 36 Yhteensä 238 189 196 882 201 699 2000 1999 1998 8 Foster Wheeer Energia Oy Vuosikatsaus 2000 9
Ruotsin merkitys markkina-aueena kasvoi Ruotsin markkinoia vetovoimaa Vuonna 2000 iiketoiminta Ruotsissa oi menestyksekästä Foster Wheeer Energia sai kaksi huomattavaa kattiatiausta ja huotoiiketoiminnan iikevaihto kasvoi komanneksea edeisvuoteen verrattuna Voimaaitos Katrineforsie Katrinefors Kraftvärme AB tiasi Foster Wheeer Energiata biopottoainetta käyttävän voimaaitoksen Götanmaaa sijaitsevaan voimaaitokseen toimitetaan mm biopottoainetta käyttävä kupapetikattia, jonka terminen teho on 36 MW Lisäksi toimitukseen kuuuu kattiakeskus, jossa on nejä öjykäyttöistä tuitorvikattiaa Vamistuttuaan voimaaitos tuottaa 95 MW sähköä sekä kaukoämpöä Mariestadin kaupungie ja prosessihöyryä Metsä-Tissuen tehtaae Voimaaitos uovutetaan kaupaiseen käyttöön keväää 2002 Kattia Jämtkraftin ämpövoimaaitokseen Jämtkraft AB tiasi Foster Wheeer Energiata kattian ämpövoimaaitokseensa, joka rakennetaan jo oemassa oevan tuotantoaitoksen yhteyteen Östersundin Lugnvikiin CFB-kattiassa käytetään biopottoainetta ja sen arvot ovat 125 MW, 145 bar ja 545 C Kattiaaitos tuottaa 80 MW ämpöä ja 45 MW sähköä Vamistuttuaan ämpövoimaaitos tuottaa biopottoaineperäistä sähköä vuosittain noin 170 GWh Foster Wheeer Energia on toimittanut Jämtkraftie CFBkattian vuonna 1985 ja BFB-kattian vuonna 1986 Nejä kattiatoimitusta onnistuneeseen päätökseen Vuoden aikana Ruotsissa saatiin päätökseen nejä kattiatoimitusta, joista suurin oi 157 MWth:n CFB-kattian toimitus Mäarenergie Västeråsiin Muita päätökseen saatuja toimituksia oivat 91 MWth:n CFB-kattia Birka Energi AB:e Högdaeniin, avaimet käteen -periaatteea toimitettu CHP-aitos ja 30 MWth:n BFB-kattia Saa Heby Energi AB:e sekä jäteämpökattian toimitus Boiden Minera AB:n Rönnskärsverkenin kuparisuatoe Huotopaveut kysyttyjä Ruotsissa Norrköpingissä sijaitsevan Foster Wheeer Energi AB:n Servicen saamien uusien tiausten arvo nousi x euroon ei 62 mijoonaan Ruotsin kruunuun Lisäystä edeiseen vuoteen oi noin 30 prosenttia Merkittävä tiaus oi kokonaisen backpassin uudeeenrakentaminen biopottoainekattiaan, jonka tiaaja oi Mamö Värme AB Tiaus on suurimpia Norrköpingin Service-toiminnan saamista ja arvotaan noin 16 mijoonaa Ruotsin kruunua Foster Wheeerin ensimmäinen CFB-kattian uudistamistyö Intrex-tuistimea saatiin akuvuodesta Brista Kraft AB:ta Uudistus vamistui syksyä 12 Foster Wheeer Energia Oy Vuosikatsaus 2000 13
Toimintakertomus 2010 Kaevankatu 12 PL 191 00121 Hesinki Puh 09 680 3730 www kouutusrahasto fi Kouutusrahasto Kouutusrahasto on työmarkkinaosapuoten hainnoima rahasto, jonka tehtävänä on tukea työeämässä oevien ammatiista opiskeua myöntämää aikuiskouutustukea ja tukea työeämän tutkintojärjestemän kehittämistä myöntämää ammattitutkintostipendejä Rahaston tehtävänä on isäksi tiedottaa etuuksista, antaa neuvontapaveua ja tehdä ehdotuksia toimiaaansa koskevan ainsäädännön kehittämisestä Kouutusrahaston toiminta perustuu Kouutusrahastoa koskevaan akiin (1306/2002), akiin aikuiskouutustuesta (1276/2000) ja Kouutusrahaston säännöistä annettuun asetukseen (1311/2002) Kouutusrahaston toimintaa vavoo Finanssivavonta Rahasto perustettiin vuonna 1969 Eroraharahaston nimeä, ja sen tehtävänä oi myöntää erorahaa tuotannois-taoudeisista syistä irtisanotuie Rahaston nimi muuttui vuonna 1979 Erorahastoksi Erorahan rinnaa ryhdyttiin tukemaan työntekijöiden kouuttautumista ja rahaston nimi muutettiin vuonna 1990 Kouutus- ja erorahastoksi Rahaston nimi muuttui erorahajärjestemän akkauttamisen myötä 1 1 2003 Kouutusrahastoksi Aikuiskouutustuen ansio-osan, ammattitutkintostipendin ja Kouutusrahaston haintokuujen rahoituksesta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto, jonka toiminta rahoitetaan työnantajita ja pakansaajita perittäviä työttömyysvakuutusmaksuia Aikuiskouutustuen perusosa rahoitetaan vation määrärahaa Vatio vastaa myös paveuksessaan oevien henkiöiden ammattitutkintostipendin rahoituksesta Edunsaajien ukumäärät ja maksetut aikuiskouutustuet vuosina 2001 2010 n Edunsaajien ukumäärät 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 n Maksetut aikuiskouutustuet, MEUR 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 2001 2002 4 Kouutusrahasto 2010 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Aikuiskouutustuen saajien määrä on ähtenyt sevään kasvuun M a r k ku Kö n k kö ä / Ku va a r i o Kouutusrahasto yhyesti Vuoden 2010 avainukuja Myönteiset päätökset ja maksetut ammattitutkintostipendit vuosina 1996 2010 Kouutusrahasto maksoi vuonna 2010 etuuksia yhteensä 49 (37) mijoonaa euroa, josta aikuiskouutustuen osuus oi 40,3 (28,7) mijoonaa euroa ja ammattitutkintostipendin osuus 8,7 (8,3) mijoonaa euroa Kouutusrahaston menot vuonna 2010 oivat yhteensä 50,7 (38,4) mijoonaa euroa Aikuiskouutustukihakemuksia ähetettiin rahastoe vuonna 2010 yhteensä 11 804 (8 164) kp, mikä oi 44,6 % enemmän kuin edeisenä vuonna Aikuiskouutustukea sai 8 852 (7 319) henkiöä Ammattitutkintostipendihakemuksia saapui 25 998 (25 686) kp, mikä oi 1,2 % edeisvuotta enemmän Stipendi maksettiin 23 907 (23 710) henkiöe 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 n Myönteiset päätökset, kp n Maksetut stipendit, MEUR 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0 0,0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kouutusrahasto 2010 5
Myönteiset maksupäätökset edunsaajan iän ja sukupuoen mukaan vuonna 2010 Tiastotietoa aikuiskouutustuesta vuodeta 2010 Aikuiskouutustukea haettiin vuoden 2010 aikana sevästi edeisvuotta enemmän (+44,6 %) Hakemuksia saapui yhteensä 11 804 (8 164) kp Näistä yhdenjaksoisen opintovapaan hakemuksia oi 8 024 (5 903) kp, jaksottaisen opintovapaan (vanha ainsäädäntö) hakemuksia 624 (612) kp, soviteun aikuiskouutustuen hakemuksia 794 kp ja ennakkopäätöshakemuksia 2 087 (1 649) kp Uuden ainsäädännön mukaisia yrittäjähakemuksia saapui 275 kp Aikuiskouutustukihakemuksista 35 (28) % pantiin vireie sähköisesti Yhdenjaksoisen opintovapaan myönteisiä maksupäätöksiä annettiin 7 736 (6 729) kp ja kieteisiä 617 (388) kp Jaksottaisen opintovapaan myönteisiä maksupäätöksiä annettiin 393 (356) kp ja kieteisiä 248 (276) kp Soviteun tuen myönteisiä maksupäätöksiä annettiin 573 kp, kieteisiä 119 kp Myönteisiä ennakkopäätöksiä annettiin 1 555 (1 321) kp ja kieteisiä 573 (380) kp Vuonna 2010 aikuiskouutustukea sai kaikkiaan 8 852 (7 319) henkiöä Näistä toimintavuonna ensimmäisen kerran tukea saaneita oi 4 815 (3 603) henkiöä Edunsaajista naisia oi 80,5 (82,2) % ja miehiä 19,5 (17,8) % Edunsaajien keski-ikä oi 39,4 (39,8) vuotta, naisten 40,1 (40,3) vuotta ja miesten 36,8 (37,6) vuotta Edunsaajista 42,1 (40,0) % opiskei ammattikorkeakouuissa, 30,2 (30,5) % yiopistoissa, 25,2 (26,9) % ammatiisissa oppiaitoksissa ja 2,5 (2,6) % muissa oppiaitoksissa Kouutusaoittain tarkastetuna edunsaajista 47,0 % opiskei sosiaai-, terveys- ja iikunta-aaa, 14,2 % yhteiskuntatieteiden, iiketaouden ja hainnon aaa, 13,1 % humanistisea ja kasvatusaaa, 7,9 % tekniikan ja iikenteen aaa, 6,7 % kuttuuriaaa, 4,6 % uonnonvara-aaa, 2,6 % matkaiu-, ravitsemis- ja taousaaa, 2,0 % muussa kouutuksessa (mm sotias-, poiisi- sekä pao- ja peastusaa), 1,8 % uonnontieteiden aaa ja 0,1 % yeissivistävässä kouutuksessa Työnantajan toimiaan mukaan tarkastetuna edunsaajista 26,6 (23,7) % työskentei terveydenhuoto- ja sosiaaipaveuaaa, 11,3 (15,2) % kouutusaaa, 11,0 (10,5) % teoisuudessa, 9,2 (10,0) % tukku- ja vähittäiskaupassa, 9,3 (9,8) % jukisen hainnon aaa, 5,9 (5,9) % ammatiisen, tieteeisen ja teknisen toiminnan aaa, 5,1 (5,1) % informaatio- ja viestintäaaa, 5,1 (5,1) % kujetus- ja varastointiaaa ja 16,5 (14,7) % muia aoia Eäkejärjestemän perusteea edunsaajista 48,4 (49,9) % työskentei jukisea sektoria ja 51,6 (50,1) % yksityiseä sektoria Edunsaajan ammatin mukaan tarkastetuna terveydenhuoon ja sosiaaiaan työssä työskentei 39,9 (40,7) %, hainto- ja toimistotyössä 18,1 (15,8) %, teknisen, yhteiskunnaisen ja humanistisen työn ammateissa 17,9 (19,3) %, paveutyössä 8,1 (8,3) %, kaupaisessa työssä 6,5 (6,6) %, Ikä 22 24 25 29 30 34 Maksuhakemuksista annetut päätökset vuosina 2001 2010 n Myönteiset teoisessa ja rakennustyössä 5,3 (5,1) %, kujetus- ja iikennetyössä 2,8 (2,5) %, maa- ja metsätaoustyössä 0,9 (1,2) % ja muussa työssä 0,5 (0,5) % Aikuiskouutustukihakemusten keskimääräinen käsitteyaika piteni kertomusvuonna edeiseen vuoteen verrattuna ja oi 25 (18) vuorokautta Käsitteyn tavoiteaika on kome viikkoa Aikuiskouutustuen suuruus oi keskimäärin 1 302,15 (943) euroa/kk; suurin 2 931,74 (2 438) euroa/kk ja pienin perusosan (vanha ainsäädäntö) suuruinen ei 500 (500) euroa/kk Soviteun aikuiskouutustuen suuruus oi keskimäärin 1 016,58 euroa/kk Ennakkopäätöshakemuksista hyättiin 26,9 (22,3) %, yhdenjaksoisen opintovapaan hakemuksista 7,4 (5,5) % ja jaksottaisen opintovapaan hakemuksista 38,7 (43,5) % Uuden ainsäädännön mukaisista yrittäjähakemuksista hyättiin 41,9 % ja soviteun aikuiskouutustuen hakemuksista 17,0 % Kaikkien hakemusten hykäysprosentti oi 13,7 (11,0) 10 000 kp 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 n Kieteiset 35 39 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Myönteiset maksupäätökset oppiaitostyypeittäin vuonna 2010 40 44 45 49 50 54 55 59 60 66 0% 5% Kp hakijan ansiot eivät oeet tarkasteujaksoa aentuneet vähintään komanneksea 60 opintovapaa kesti yhdenjaksoisesti ae kaksi kuukautta 59 sovitetua aikuiskouutustukea oi haettu etukäteen 38 sovitetua tukea ei voitu maksaa, koska tuen määrä oi tuot huomioonotettuina perusosaa pienempi 35 opintovapaapäiviä oi tarkasteujaksoa vähemmän kuin 43 33 10 % 15 % 20 % Myönteiset maksupäätökset edunsaajan eäkejärjestemän mukaan vuonna 2010 Oppiaitostyyppi % Ammattikorkeakouut 42,1 Yiopistot 30,2 Ammatiiset oppiaitokset 25,2 Yeissivistävät oppiaitokset 2,3 Muut oppiaitokset 0,2 Yeisimmät hykäyssyyt oivat: n Naiset n Miehet % 0,3 0,2 5,8 3,2 16,1 5,6 16,5 4,0 17,4 2,8 14,7 2,3 7,8 1,1 1,8 0,3 0,1 0,0 Eäkejärjestemä % TyEL 46,0 KuEL 43,0 YEL 4,4 VaEL 4,1 KiEL 1,3 MYEL 0,6 MEL 0,1 Muu 0,5 14 Kouutusrahasto 2010 Kouutusrahasto 2010 15 Haitus vuonna 2011 Varapuheenjohtaja Markku Koponen, s 1949 kouutusjohtaja, EK jäsen vuodesta 2005 TVR:n haituksen jäsen, Eäketurvakeskuksen edustajiston jäsen Kiipuasäätiön haituksen puheenjohtaja, Einikäisen oppimisen neuvoston puheenjohtaja, TVR:n ja Taoudeisen Tiedotustoimiston haitusten jäsen 22 Kouutusrahasto 2010 Jukka Asikainen, s 1959 järjestösihteeri, SAK (Rakennusiitto) jäsen vuodesta 2007 Aeksi Kaenius, s 1979 kouutuspoiittinen asiantuntija, STTK jäsen vuodesta 2011 Marjaana Laine, s 1968 neuvotteeva virkamies, VTML jäsen vuosina 2007 2008 ja vuodesta 2010 Saana Siekkinen, s 1972 kouutus- ja työvoima-asioiden pääikkö, SAK jäsen vuodesta 2011 Ari Sipiä, s 1964 apuaisjohtaja, EK (Teknoogiateoisuus) jäsen vuodesta 2005 Einikäisen oppimisen neuvoston jäsen Ammattienedistämisaitossäätiö AEL:n haintoneuvoston varajäsen Opetushaituksen johtokunnan jäsen, työttömyysturvan muutoksenhakuautakunnan varajäsen Ammattienedistämisaitossäätiö AEL:n ja Riihimäen konepajakouun säätiön haitusten jäsen, Suomaaisen Työn Liiton vatuuston jäsen Riikka-Maria Yi-Suomu, s 1974 kehittämispääikkö, KT jäsen vuodesta 2011 Ku va t R h i n o ce ro s O y Puheenjohtaja Minna Hee, s 1972 edunvavontajohtaja, Akava jäsen vuodesta 2011 Kouutusrahasto 2010 23
Jukaistiin syksyä 2011