Kilpailu- uutiset KILPAILU- VIRASTON UUTISLEHTI 2 2005 Myös ympäristöaloille tarvitaan toimivat markkinat Kilpailuvirasto on jo pitkään pyrkinyt edistämään kilpailullisten markkinaolosuhteiden syntymistä jätehuoltoon ja muuhun ympäristönsuojeluun liittyvään liiketoimintaan. Viraston tavoitteena on mm. turvata yritysten tasapuolinen kohtelu sekä varmistaa uusien yrittäjien mahdollisuus päästä mukaan markkinoille. Tavoitteeseen pyritään sekä perinteisen kilpailuvalvonnan että aktiivisen viranomais- ja muun yhteistyön avulla. 3JATKUU S. 2 Uusia eväitä kaupan kilpailuun ECN-yhteistyö sujuu hyvin Kesäkuussa luovutetussa kaupan työryhmän mietinnössä hahmotellaan erilaisia vaihtoehtoja kaupan aukioloaikojen järjestämiseksi. Muina sääntelyn erityiskysymyksinä ryhmä käsitteli mm. itsehoitolääkkeiden ja mietojen alkoholijuomien vähittäismyyntiä. Myös maankäyttö- ja rakennussäännökset vaikuttavat työryhmän mielestä olennaisesti kaupan kilpailutilanteeseen. 3JATKUU S. 5 EU:n kilpailuviranomaisten yhteistyö toukokuussa 2004 perustetussa ECNverkostossa on lähtenyt hyvin käyntiin, arvioi ylijohtaja Juhani Jokinen Kilpailuviraston uudessa vuosikirjassa. 3JATKUU S. 3
TÄSSÄ NUMEROSSA: Myös ympäristöaloille tarvitaan toimivat markkinat ECN-yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin Uudet pelisäännöt jätehuoltoon? Kaupan työryhmältä eväitä kilpailun lisäämiseen KIVIn lausunto lääkelain muuttamisesta Esityksiä markkinaoikeudelle Nimityksiä Kilpailuvirastossa Kilpailuviraston vuosikirja 2005 Julkaisija: Kilpailuvirasto, Pitkänsillanranta 3 A, PL 332, 00531 Helsinki, (09) 731 41, www.kilpailuvirasto.fi Päätoimittaja: Päivi Kari, (09) 7314 3390 paivi.kari@kilpailuvirasto.fi Toimitus: Marketta Salin, (09) 7314 3331 marketta.salin@kilpailuvirasto.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: tiedotus@kilpailuvirasto.fi 3 Jatkoa sivulta 1 YMPÄRISTÖTAVOITTEISIIN MARKKINAEHTOISESTI Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys nostettiin vuonna 1997 solmitulla Amsterdamin sopimuksella yhdeksi Euroopan yhteisön päätavoitteista. Ympäristöasiat tulee siksi ottaa huomioon kaikessa yhteisön toiminnassa, ja muiden politiikkalohkojen eli myös kilpailupolitiikan tulee tunnistaa ja tunnustaa ympäristötavoitteiden merkitys. Kilpailu- ja markkinanäkökulma tulisi kuitenkin pyrkiä ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon ympäristölainsäädännön suunnittelussa ja alan muita pelisääntöjä kehitettäessä. Ympäristötavoitteita on mahdollista toteuttaa myös markkinaehtoisin keinoin haasteena on vain löytää mahdollisimman markkinamyönteiset menettelytavat tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös Euroopan komissio kannustaa eri osapuolia innovatiiviseen yhteistyöhön ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Komissio antoi vuonna Ympäristöliiketoiminta on tällä hetkellä yksi nopeimmin kasvavia toimialoja. 2001 tiedonannon ( Ympäristö 2010: Tulevaisuutemme valinta ), jolla pyritään vaikuttamaan mm. elinkeinoelämän ja politiikan päätöksentekijöihin sekä tavallisiin kansalaisiin ja kuluttajiin. Ympäristökysymykset tulee tiedonannon mukaan sisällyttää muihin politiikan osa-alueisiin ja ratkaisuihin tulee pyrkiä yhdessä markkinoiden kanssa. Nopeasti kasvavat markkinat Ympäristöliiketoiminta on tällä hetkellä mm. teknologisen kehityksen vuoksi yksi nopeimmin kehittyviä ja kasvavia toimialoja. Alalle on syntymässä kokonaan uusia markkinoita, ja jo aiemmin syntyneillä markkinoilla joudutaan sopeutumaan koko ajan tiukentuviin ympäristösäännöksiin. Uusi sääntely ja siihen liittyvät taloudelliset ohjauskeinot asettavat uusia reunaehtoja liiketoiminnalle, mutta avaavat toisaalta myös uusia mahdollisuuksia. Julkaisu on maksuton. Ulkoasu ja taitto: Harri Heikkilä Oy Paino: Pekan Offset 2005 ISSN 1795 2220
Esimerkkeinä ovat mm. sähkö- ja elektroniikkaromun sekä romuautojen kierrätys, joille uudet tuottajavastuuseen perustuvat järjestelmät antavat uusien kierrätystavoitteiden myötä todennäköisesti melkoisen kasvu- ja kehityssysäyksen. Erilaisen kierrätysmateriaalin markkinat kasvavat tulevaisuudessa huomattavan suuriksi ja muodostavat mahdollisesti jopa pääraaka-ainemarkkinat tuotannolle. Ympäristötoimialoille tyypillisiä ovat muun muassa määräävään markkina-asemaan liittyvät kilpailuongelmat ja epäilyt markkinoiden jakamisesta. Alan kilpailua tarkasteltaessa joudutaan ottamaan kantaa myös julkisen vallan eli esimerkiksi kunnallisten jätelaitosten toimintaan markkinoilla. Kilpailuviranomaisten tehtävänä on poistaa havaitut kilpailunrajoitukset ja ehkäistä uusien rajoitusten syntymistä yhteistyössä toisten viranomaisten ja alan toimijoiden kanssa. Ympäristöasiat esillä kaikissa länsimaissa Erityisesti jätehuoltoon liittyvät kilpailuasiat ovat ajankohtaisia, ja niitä myös tutkitaan aktiivisesti. Muun muassa Ruotsissa ja Norjassa on äskettäin valmistunut selvityksiä jätteenkäsittelyn markkinoista. Myös EU:n kilpailuviranomaisten verkoston yhteyteen on perustettu jätealan asioihin keskittyvä alatyöryhmä. Ympäristöliiketoimintaan liittyvät kilpailukysymykset ovat nousseet tänä vuonna Suomen aloitteesta myös pohjoismaisten kilpailuviranomaisten yhteistyön asialistalle. Alan ongelmia puidaan yhdessä elokuun lopulla Färsaarilla pidettävässä yleiskokouksessa. Tapaamisessa on tarkoitus keskittyä erityisesti kierrätykseen ja kasvihuonepäästöjen torjuntaan liittyvien ympäristö- ja kilpailutavoitteiden yhteensovittamiseen liittyviin kysymyksiin. Suomessa ympäristö- ja kilpailuviranomaisten yhteistyö on jatkunut jo pitkään. Ympäristöministeriön ohella Kilpailuviraston keskustelukumppanina on muun muassa Pirkanmaan ympäristökeskus, joka on valtakunnallinen hallintoviranomainen tuottajavastuuseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötä tehdään myös mm. veroasioista vastaavan valtiovarainministeriön kanssa. Tavoitteena on ottaa jo etukäteen huomioon uudesta sääntelystä mahdollisesti syntyvät kilpailuongelmat ja pyrkiä löytämään niihin mahdollisimman markkinamyönteisiä ratkaisuja. ECN-yhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin Euroopan yhteisön kilpailusääntöjen ja kotimaisen kilpailunrajoituslain uudistukset olivat vuoden 2004 merkkitapauksia, sanoo ylijohtaja Juhani Jokinen Kilpailuviraston uudessa vuosikirjassa. Kyse ei ole Jokisen mukaan vain siitä, että kansallisen lain kilpailunrajoituskiellot vastaavat nyt yhteisön oikeutta tai siitä, että yritykset kohtaavat kaikkialla Euroopassa samanlaiset kilpailunormit. Uudistusten tuloksena syntyi myös uusi EU-maiden kilpailuviranomaisten yhteistoimintamekanismi, European Competition Network (ECN), joka pyrkii yhdessä torjumaan kilpailunrajoituksia ja lisäämään siten EU-kansalaisten hyvinvointia. ECN-verkoston yhteiseen tietoverkkoon ilmoitettiin kymmenessä kuukaudessa 300 jäsenmaiden tai komission tutkittavana olevaa kilpailunrajoitusasiaa. Kilpailunrajoitusten selvittämisessä voidaan nyt hyödyntää koko verkoston asiantuntemusta ja selvityksiin voidaan pyytää apua muiden jäsenmaiden viranomaisilta. Suomi on aktiivisena toimijana mukana tässä yhteistyössä. Vuoden 2004 lainsäädäntöuudistukset antavat viranomaisille uusia edellytyksiä torjua karkeita kilpailunrajoituksia, arvioi Jokinen. Seuraamusmaksu määritellään nyt eurooppalaiseen tapaan, sakkojen lievennysjärjestelmä on otettu käyttöön ja Kilpailuviraston päätöksentekovaltuuksia on lisätty. Kartellivalvonta tulee Jokisen mukaan olemaan jatkossakin yksi Kilpailuviraston painopistealueista. Tavoitteena on myös kehittää yleisesti kilpailunrajoitusten selvitysmenettelyä ja käyttää aiempaa tehokkaammin hyväksi kansainvälisen viranomaisyhteistyön mahdollisuuksia. 3
Uudet pelisäännöt jätehuoltoon? Tutkimuspäällikkö Juhani Pennanen Kilpailuvirastosta on perehtynyt jätehuoltoon ja muuhun ympäristöliiketoimintaan liittyviin kilpailukysymyksiin jo yli kymmenen vuoden ajan. EU-jäsenyyden alkaessa 1990-luvun puolivälissä ajankohtaista oli muun muassa EY:n pakkausdirektiivin täytäntöönpano Suomessa. Jätehuolto on sittemmin tiukentuneiden ympäristövaateiden takia keskittynyt, ja jätteiden hyödyntäminen on lisääntynyt. Ympäristöalalla on yleisesti pyrittävä tehokkuuteen myönteisillä kilpailun keinoilla, sanoo Pennanen. Pennanen on ollut Kilpailuviraston edustajana mukana useissa ympäristöasioita pohtineissa yhteistyöhankkeissa. Viimeksi hän oli mukana ympäristöministeriön vuonna 2003 asettamassa yhdyskuntajätehuollon vastuu- ja kilpailukysymyksiä selvittäneessä työryhmässä. Työryhmän työ on hänen mielestään hyvä esimerkki siitä, miten alan pelisääntöjä voidaan kehittää onnistuneesti eri tahojen välisellä yhteistyöllä. Toukokuun alussa mietintönsä jättänyt työryhmä asetettiin aikoinaan Kilpailuviraston aloitteesta. Työryhmän tehtävänä oli selvittää kuntien, kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden sekä yksityisten yritysten vastuita ja työnjakoa jätteiden keräilyssä, kuljetuksessa, käsittelyssä ja hyödyntämisessä. Tavoitteena oli myös arvioida tarvittavia toimia jätemaksujen kohtuullisuuden sekä maksuperusteiden läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden varmistamiseksi ja selvittää palvelujen kilpailuttamisen periaatteita. Ympäristöministeriön ja Kilpailuviraston lisäksi ryhmässä olivat edustettuina kauppa- ja teollisuusministeriö, Suomen Kuntaliitto, Jätelaitosyhdistys, Elinkeinoelämän Keskusliitto, Ympäristöyritysten liitto, Suomen Kiinteistöliitto, Suomen Omakotiliitto sekä Kaupan Keskusliitto. Ryhmän mietintöön sisältyy yli 40 yksimielistä kannanottoa tai suositusta alan pelisääntöjen kehittämiseksi. Taustalla alan nopea muutos Jätteiden käsittelyä koskeva lainsäädäntö ja koko toimiala ovat viime vuosina kehittyneet ja muuttuneet nopeasti. Kuntien jätehuoltovelvoitteita hoitavat nykyään yksittäisten kuntien sijasta alueelliset jätelaitokset, joista suurin osa on kuntien omistamia osakeyhtiöitä. Tällaisia, suoraan kuntien määräysvallassa olevia laitoksia oli 4
ympäristöministeriön mukaan viime vuoden alussa koko maassa yhteensä 39. Myös kaatopaikkojen määrä on vähentynyt olennaisesti. Yhdyskuntajätteen käsittelyä ja hyödyntämistä varten on toisaalta perustettu suuri määrä uusia laitoksia, ja yksityinen sektori on yhä tiiviimmin mukana sekä jätteiden kuljetuksessa että niiden jatkokäsittelyssä. Erilaisia jätehuoltoon liittyviä palveluja tarjoaa Suomessa nykyisin jo noin 500 yritystä. Kunnalliset jätelaitokset hankkivat yleensä tarvitsemansa jätteenkuljetus- ja muut palvelut yksityisiä palveluyrittäjiä kilpailuttamalla; oman työn osuus jäteyhtiöissä ja -laitoksissa on tyypillisesti vain noin 10 prosenttia. Kilpailuttamisella on siten suuri vaikutus kilpailun toimivuuteen jätemarkkinoilla. Kunnalliset laitokset tarjoavat toisaalta jonkin verran jätehuoltopalveluja myös ulkopuolisille yritysjätteen tuottajille ja tuottajavastuun piiriin kuuluville tahoille, mikä on synnyttänyt yksityisellä puolella epäilyjä mm. ristiinsubventiosta ja alihinnoittelusta. Jätehuoltotoimintojen yhtiöittämisten on lisäksi katsottu hämärtäneen kuntien roolia jätehuollon valvonnassa ja jätehuoltomaksuihin liittyvissä tehtävissä. Liiketoimintamahdollisuudet turvattava Työryhmän saavutuksiin kuuluu, että noin kolmannes yhdyskuntajätteestä vapautuisi ryhmän ehdotusten toteuttamisen myötä kilpailun piiriin, arvioi Pennanen. Lisäksi kunnallisen jätehuoltotoiminnan läpinäkyvyys lisääntyisi ja kuntien strateginen suunnittelu paranisi. Ihanteena olisi, että kuntien infrastruktuuri olisi myös jätehuollon osalta kunnossa ja että kilpailu jätealalla toimisi. Työryhmä ehdotti, että kunnan vastuulle tuleva jäte määriteltäisiin jätelaissa ja asetuksessa nykyistä suppeammin. Ehdotus johtaisi siihen, että elinkeinotoiminnan osuus yhdyskuntajätteistä avautuisi kokonaan kilpailulle. Ryhmä ehdotti kuitenkin myös, että kunnallisten laitosten tulisi jatkossakin tarjota kapasiteettinsa puitteissa palvelujaan myös yritysten tuottaman yhdyskuntajätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Näin turvattaisiin aiemmin lakisääteiseen monopoliin kuuluneiden jätehuoltopalvelujen saatavuus. Kuntien tulisi silti työryhmän mielestä harkita, missä määrin niiden on tarpeen pitkällä tähtäimellä osallistua jätehuollon järjestämiseen elinkeinoelämän tarpeisiin. Kunnallisten jätelaitosten tulisi lisäksi ottaa olemassa oleva ja potentiaalinen yksityinen palvelutarjonta huomioon uusia jätteenkäsittely- ja hyödyntämisinvestointeja suunnitellessaan. Työryhmän ehdotukset avaisivat elinkeinotoiminnan osuuden yhdyskuntajätteestä kokonaan kilpailulle. Sivutuoteasetus on hyvä esimerkki uusista haasteista Tällä hetkellä ajankohtainen jätehuoltoon liittyvä säädösmuutos koskee ns. eläinperäisten sivutuotteiden käsittelyä. Myymälöissä joudutaan ensi vuoden alusta erottelemaan eläinperäinen biojäte muusta biojätteestä erillistä käsittelyä ja kuljetusta varten. Myymälöiden eläinperäistä biojätettä ei voida enää tämän jälkeen käsitellä kuten suurkeittiöiden ja kotitalouksien biojätettä. Kuntien tulisi ottaa jätehuoltostrategioissaan huomioon se, että kauppa tarvitsee näiden jätteiden kuljetusta ja käsittelyä varten palveluita. On tärkeää, että kuntien alueella on myös tältä osin toimiva infrastruktuuri, joka perustuu joko kunnallisten jätelaitosten tai yksityisten yritysten palvelutarjontaan. Työryhmän mietintö (Ympäristöministeriön moniste 153) löytyy kokonaisuudessaan ympäristöministeriön kotisivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi KIVIn lausunto jätehuoltotyöryhmän mietinnöstä, 28.6.2005: Kilpailuvirasto katsoo, että yhdyskuntajätehuollon vastuu- ja kilpailukysymyksiä pohtineen työryhmän mietintöön kootut työryhmän keskeiset ehdotukset, kannanotot ja suositukset ovat perusteltuja ja kannatettavia. Ne ovat omiaan avaamaan mahdollisuuksia kasvavalle ympäristöliiketoiminnalle. Kilpailuvirasto pitää erityisen tärkeänä työryhmän ehdotusta, että kunnan vastuulle tuleva jäte määritellään nykyistä selkeämmin. Ehdotuksesta seuraisi, että järjestetyn jätteenkuljetuksen ja kunnan muun jätehuollon järjestämisvelvollisuuden ulkopuolelle jäisivät kokonaisuudessaan nykyisestä poiketen mm. kaupan sekä majoitusja ravitsemustoiminnan asumisessa syntyvään jätteeseen rinnastettavat jätteet. Näiden toimintojen osalta jätehuollon järjestämisvastuu olisi siten toiminnan harjoittajalla jätteentuottajana. Tämä vähentäisi nykyistä kunnan monopoliasemaa elinkeinotuotannon jätteiden osalta ja avaisi näin kilpailua alalla. Työryhmä suosittelee, että kuntien tulisi pitää selkeästi erillään jätehuollon viranomais- ja toteutustehtävät. Lisäksi työryhmä suosittelee, että jätehuoltoyhtiön muodostavat kunnat perustaisivat jätehuollon viranomaistehtäviä varten ja kuntien omistajapolitiikan toteuttamiseksi yhteislautakunnan tai kuntayhtymän. Kilpailuvirasto katsoo, että nämä suositukset ovat omiaan lisäämään kuntien toiminnan läpinäkyvyyttä ja edesauttavat kilpailuneutraliteetin lisääntymistä. Kilpailuvirasto yhtyy työryhmän näkemykseen, että on tärkeää, että kuntien jätelaitokset ja ympäristönhuoltoyritykset toimisivat riittävästi yhteistyössä, jotta voitaisiin turvata toimiva jätehuolto ja monipuolinen palvelutarjonta maan eri alueille. Myös kuntien jätestrategioiden laadinta on tärkeää toimivan infrastruktuurin varmistamiseksi. Työryhmän suositus, että kuntien tulisi esimerkiksi suunnitellessaan ja järjestäessään hyödyntämis- ja käsittelypalveluja ottaa huomioon olemassa oleva ja potentiaalinen palvelutarjonta, on Kilpailuviraston näkemyksen mukaan olennainen tekijä yksityisten palvelutarjoajien toimintaedellytysten turvaamisessa. Kilpailuvirasto pitää työryhmän toimintatapaa onnistuneena. On tärkeää, että alan eri toimijat yhdessä viranomaisten kanssa kehittävät mahdollisimman tehokkaita ja markkinalähtöisiä menettelytapoja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Kilpailuvirasto kannattaakin, että yksimielisen työryhmän mietinnön uudistukset toteutettaisiin viipymättä. 5
Kaupan työryhmältä eväitä kilpailun lisäämiseen Kauppa- ja teollisuusministeriön viime lokakuussa asettama kaupan työryhmä luovutti kesäkuussa mietintönsä ministeri Mauri Pekkariselle. Ryhmän tehtävänä oli selvittää kaupan asemaa ja kilpailukykyä tilanteessa, jossa kotimarkkinat ovat muuttumassa voimakkaasti. Työryhmä tarkasteli laajasti vähittäiskaupan kilpailutilannetta, toimintaympäristön muutoksia sekä kauppapalveluiden saavutettavuutta. Vähittäiskaupan sääntelyn erityiskysymyksinä ryhmä käsitteli yhdyskuntasuunnittelua, aukioloaikoja, itsehoitolääkkeiden vähittäismyyntiä ja mietojen alkoholijuomien myyntiä. Ryhmään kuului viranomaisten ohella jäseniä useista kaupan alan järjestöistä sekä Suomen Yrittäjistä ja Suomen Kuluttajaliitosta. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Bo Göran Eriksson KTM:stä. Kansalaisten tarpeet etusijalla Ministeri Pekkarinen korosti luovutustilaisuudessa, että kaupan palveluilla, saatavuudella, aukioloajoilla, laadulla ja hintatasolla on suuri merkitys kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Hän yhtyi työryhmän esitykseen siitä, että esimerkiksi kaavoitusja maapolitiikan vaikutuksia kauppaan olisi syytä selvittää perusteellisesti. Jatkoselvityksissä tulisi hänen mukaansa keskittyä erityisesti siihen, miten kaavoitus voisi edistää aitoa kilpailua ja palvelujen saatavuutta. Kaupan toimialan yritysten määrä on Pekkarisen mukaan Suomessa kansainvälisesti katsoen vähäinen erityisesti päivittäistavarakaupassa. Kehitystä tulee hänen mielestään seurata tarkasti ja tarpeetonta keskittymistä tulee estää tarvittaessa muillakin kuin kaavoitukseen liittyvillä keinoilla. Ylijohtaja Eriksson kertoi, että hänen omana ohjenuoranaan työryhmän työssä oli ensisijaisesti kuluttajien näkökulma. Mihinkään yksioikoisiin suosituksiin useista jo vuosikymmeniä kiistanalaisina olleista kysymyksistä ei olisi kuitenkaan hänen mukaansa ollut mielekästä pyrkiä työryhmän kokoonpanon takia. Tarjoamme johtopäätöksiä, joita hallituksen kannattaa punnita, kun syksyllä muotoillaan eduskunnalle annettavaa selontekoa vähittäiskaupasta, hän sanoi. Aukiolon sääntelystä olisi jo aika luopua Aukioloaikojen sääntely suosii nykyisin pieniä päivittäistavarakaupan myymälöitä, mikä onkin ollut säännöstön tavoitteena. Enintään 400 neliömetrin kauppojen määrä onkin viime vuosina kasvanut. Kilpailun näkökulmasta katsottuna kyse on kuitenkin tiettyä kaupan kategoriaa suosivasta järjestelystä, joka on omiaan vääristämään kilpailua. Työryhmä hahmotteli viisi vaihtoehtoa kaupan aukioloaikojen järjestämiseksi. Näistä tiukin merkitsisi nykyisten aukioloaikojen supistamista erityisesti sunnuntaiaukiolon ja myö- Hintasäännöstely lopetettiin Suomessa vuonna 1988 nyt olisi aika purkaa aukioloaikoja koskeva sekava sääntely ja antaa kaupalle mahdollisuus palvella kuluttajaa silloin kun palveluja kysytään, toteaa Kilpailuvirastoa työryhmässä edustanut erikoistutkija Liisa Vuorio. Jonain tammikuisena sunnuntaina turhaan marketin ovea nykivän kuluttajan on vaikea ymmärtää, mikä on nykyisen sääntelyn peruste. Tai miksi kukkakaupassa saa vapaasti käydä kauppaa sunnuntaisin, mutta huonekaluja ei pääse ostamaan talvisunnuntaina? Lista nykysääntelyn epäjohdonmukaisuuksista on pitkä. Vuorio korostaa myös sitä, että sääntelystä luopuminen merkitsisi mahdollisuutta, ei pakkoa. Kaupan ei ole pakko pitää oviaan auki, eikä kuluttajan ole pakko kauppaan mennä. 6
häisen ilta-aukiolon osalta. Toinen äärivaihtoehto merkitsisi aukioloaikoja koskevan lain kumoamista ja sitä, että kauppa voisi itse päättää aukioloistaan. Kolme muuta vaihtoehtoa merkitsisivät nykyisen sääntelyn säilyttämistä, sen maltillista lieventämistä tai vapaata aukioloa kaikkina päivinä klo 7 21. Sekä kilpailu- että kuluttajaviranomaiset kannattavat vapaita aukioloaikoja. Myös kaikkien myymälöiden vapaa aukiolo klo 7 21 merkitsisi Kilpailuviraston mielestä olennaista parannusta nykytilaan. Myös maankäyttö- ja rakennussäännöksillä on merkitystä Sekä kilpailuettä kuluttajaviranomaiset kannattavat vapaita aukioloaikoja. Kaupan sijainnin ohjausta koskeva sääntely ohjaa kauppaa osin toisenlaisiin ratkaisuihin, kuin mihin ilman sääntelyä päädyttäisiin. LTT-Tutkimus Oy:n vuonna 2004 tekemän tutkimuksen mukaan rakentamista koskeva sääntely on päivittäistavarakauppaan kohdistuvista sääntelykeinoista taloudellisesti merkittävin. Sääntely vaikuttaa kaupan rakenteeseen ja kilpailutilanteeseen, ja sillä voi olla vaikutuksia myös tuottavuuskehitykseen. Suuryksiköiden sijainninohjauksessa noudatettavat pinta-alarajoitukset ohjaavat toimintaa tietyn kokoisiin yksiköihin, mikä ei voi olla taloudellisen tehokkuuden ja elinkeinonvapauden näkökulmasta perusteltua. Päivittäistavarakaupan kilpailuolosuhteisiin vaikuttavat myös kaavoitus ja kuntien päätökset tonttien luovuttamisesta. Kaavasuunnitelmien vaikutusarviointiin tulisikin työryhmän mielestä aina sisällyttää myös kilpailuvaikutusten arviointi. Kunnallista maankäyttöpolitiikkaa tulisi lisäksi ryhmän mukaan muutenkin kehittää läpinäkyvämpään ja johdonmukaisempaan suuntaan, jotta toimijoiden yhdenvertainen kohtelu voitaisiin varmistaa. Kaupan työryhmän mietintö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.ktm.fi kohdasta Uudet julkaisut (KTM:n julkaisu 17/2005) 7
KIVIn lausunto lääkelain muuttamisesta Kilpailuvirasto antoi toukokuussa sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä lausunnon ministeriössä valmistelluista lääkelain muutosehdotuksista. Ministeriön tavoitteena on toteuttaa samanaikaisesti useita lääkelain osittaisuudistuksia, jotka kohdistuisivat mm. lääkevaihtoon, apteekkien ja lääketehtaitten välisiin taloudellisiin suhteisiin, apteekkilupajärjestelmään sekä nikotiinivalmisteiden myyntiin. Kilpailuviraston arvion mukaan Suomeen tarvittaisiin osittaisuudistusten sijasta lääkkeitten hinta- ja jakelujärjestelmän kokonaisuudistus, jota toteutettaessa tulisi kiinnittää huomiota koko julkisen terveydenhoitojärjestelmän uudistamiseen ja EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen lääkkeitten osalta. Virasto ehdottaakin lausunnossaan tällaisen kokonaisuudistuksen valmistelun käynnistämistä. Kilpailuvirasto pitää hyvin mahdollisena, että Suomeen olisi luotavissa uudenlainen lääkkeitten hinnoittelua ja jakelua säätelevä erityislainsäädäntö, joka terveyspoliittisia tavoitteita vaarantamatta hillitsisi entistä tehokkaammin julkisten lääkemenojen kasvua, parantaisi lääkkeitten saatavuutta sekä lisäisi kuluttajien valintamahdollisuuksia samalla alentaen lääkkeitten kuluttajahintoja. Samalla voitaisiin edistää myös terveyspolitiikan tavoitteita palvelevaa uutta elinkeinotoimintaa. Viraston lausunto (20.5.2005, dnro 352/72/2005) löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.kilpailuvirasto.fi Nimityksiä Kilpailuvirastossa Avoinna olleeseen erikoistutkijan (A25) virkaan on nimitetty 15.8. alkaen valtiotieteiden maisteri Heikki Pursiainen. Pursiainen on viimeksi toiminut ekonometrian assistenttina Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksella. Lisäksi hän on antanut asiantuntijalausuntoja ja toiminut mm. konsultointitehtävissä. Hänen kansantaloustieteen alaan liittyvä väitöskirjansa on parhaillaan esitarkastettavana. Virkaa haki yhteensä 47 henkilöä. Virastossa avoinna olleeseen osastosihteerin (A18) virkaan on nimitetty 159 hakijan joukosta merkonomi Eija Pullinen. Kartelliryhmän sihteerinä 1.8. aloittava Pullinen on viimeksi työskennellyt Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa. Esityksiä markkinaoikeudelle Enontekiön taksiautoilijat Kilpailuvirasto teki huhtikuussa markkinaoikeudelle esityksen seuraamusmaksujen määräämiseksi eräille enontekiöläisille taksiautoilijoille. Virasto katsoo, että autoilijat ovat rikkoneet kilpailunrajoituslain tarjouskartellikieltoa jättäessään vuonna 2000 yhteistarjouksia Enontekiön kunnan koulukuljetusten tarjouskilpailuun. Esitetyt seuraamusmaksut ovat suuruudeltaan 1 000 tai 1 500 euroa autoilijaa kohden. Selvitykset käynnistettiin Enontekiön kunnan Lapin lääninhallitukselle tekemän toimenpidepyynnön perusteella. Suomen Numeropalvelu Oy Kilpailuvirasto teki toukokuussa markkinaoikeudelle esityksen 150 000 euron seuraamusmaksun määräämiseksi Suomen Numeropalvelu Oy:lle (SNOY). Yhtiö on viraston mukaan syyllistynyt kiellettyyn määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön luettelotietojen tukkumarkkinoilla. Kyse on menettelystä, jossa SNOY vaati, etteivät sen hakemisto- ja luettelopalveluja tarjoavat asiakasyritykset saa tarjota palveluitaan loppuasiakkaille internetissä ilmaiseksi ja ilman rekisteröitymistä. Virasto kielsi päätöksessään SNOY:n menettelyn kilpailunrajoituslain vastaisena. Päätöksessä asetettiin lisäksi SNOY:lle tilaajatietojen toimitusvelvoite. Toimenpidepyynnön asiasta oli tehnyt Oy Eniro Finland Ab. Kilpailuviraston vuosikirja 2005 Toukokuussa ilmestynyt vuosikirja sisältää kattavan kuvauksen viraston toiminnasta vuonna 2004. Kirja sisältää myös laajan ruotsinkielisen yhteenvedon. Mukana on myös eräitä poimintoja vuoden vaihteessa eläkkeelle jääneen ylijohtaja Matti Purasjoen kunniaksi julkaistusta juhlakirjasta Kilpailun puolella uutta väylää avaamassa. Molempia kirjoja voi tilata veloituksetta Kilpailuviraston tiedotuksesta osoitteesta tiedotus@kilpailuvirasto.fi tai puhelimitse numeroista (09) 7314 3331 ja (09) 7314 3603. 8