TURUN YLIOPISTO LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA OPINTO-OPAS 2011 2012 LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO
Sisällysluettelo YLEISTÄ... 9 Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja oppiarvot... 9 LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET... 9 1. Tutkinnon laajuus ja rakenne... 9 2. Opintojen mitoitus... 9 3. Lääketieteen kandidaatin arvo... 9 4. Lukukausien opintojen suoritusjärjestys... 9 5. Opiskelijan kurssiaseman määritteleminen... 10 6. Opiskelijaksi ja vuosikursseille ilmoittautuminen... 10 7. Kuulustelut...11 8. Lääketieteen kandidaatin toimiminen lääkärin tehtävissä...11 9. Opintosuoritusten rekisteröinti... 13 10. Opintosuoritusten arvostelu... 13 11. Syventävien opintojen kypsyysnäyte... 13 12. Kieliopinnot... 13 13. Valinnaisten opintojen suorittaminen... 14 14. Opintojen hyväksilukeminen... 15 15. Opintosuoritusten vanheneminen... 15 16. Tutkijalinjat... 15 17. Kansainvälinen opiskelu... 15 18. Tuutorointi ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS)... 16 19. Opinto-ohjaus... 16 20. Lääketieteen muuntokoulutusohjelman erityissäännöksiä (syyslukukausi 2011)... 17 21. Tutkintotodistus ja publiikki/lääkärinvalatilaisuus... 17 HARJOITTELUOHJESÄÄNTÖ... 18 I Harjoittelun tarkoitus ja laajuus... 18 II Kliininen työharjoittelu eli amanuenssipalvelu... 18 Amanuenssipalvelun laajuus... 18 Amanuenssin työnkuva... 18 Amanuenssipaikat... 19 Amanuenssipaikkojen hakeminen... 19 Amanuenssipaikkojen jakoperusteet... 20 Amanuenssipalvelun korvaaminen... 20 III Päivystysharjoittelu... 20 IV Terveyskeskusharjoittelu... 21 V Sääntöjen muuttaminen ja voimaantulo... 21 Syventävien opintojen pysyväismääräykset... 21 Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004)... 21 Tavoitteet... 21 Laajuus ja sisältö... 21 1. Kirjallinen opinnäyte... 21 2. Syventävien opintojen keskeiset opintojakso (SOKO-opinnot) 10 op... 22 3. Valinnaiset opinnot... 22 Syventävien opintojen projektisuunnitelma ja opinnäytteen ohjaus... 22 Syventävien opintojen kieli... 23 Kirjallisen opinnäytteen arviointi... 23 Opintojen ajankohta... 23 Oppialat ja aihepiiri... 23 Syventävien opintojen suoritusten hyväksyminen... 23 Syventävien opintojen kehittäminen ja seuranta... 23 Kypsyysnäyte... 23 2
Perusterveydenhuollon lisäkoulutus... 24 Turku postgraduate school of health sciences (PGS)... 24 Tieteellinen jatkokoulutus... 24 Ammatillinen jatkokoulutus... 24 Kandidaattiseuran isäntäjärjestelmä... 24 LUKUKAUSIJOHTAJAT... 24 LAADUNHALLINTA JA OPISKELIJOIDEN ROOLI YLIOPISTOYHTEISÖSSÄ... 24 Yliopiston laatupolitiikka... 24 Opiskelijat yhteistyökumppaneina... 25 Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon rakenne 2011-2012... 26 Valinnaiset opinnot ryhmiteltynä aihepiireittäin lukuvuonna 2011-2012... 28 KESKEISET OPINNOT LUKUVUONNA 2011-2012... 30 ENSIMMÄISEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C1) 30 Lääkäriksi kasvaminen (5 op)... 31 Opintojakso 1: Johdanto yliopisto-opiskeluun ja kliiniseen lääketieteeseen (2 op)... 31 Opintojakso 2: Lääkärin työ ja taidot, juonneopetus (C1) (1 op)... 31 Opintojakso 3: Opettajatuutorointi (C1 C4) (1 op)... 31 Opintojakso 4: Opettajatuutorointi (C5 C11) (1 op)... 31 Lääkäriksi kasvamisen runkosuunnitelma 2011-2012... 34 Solu- ja kehitysbiologia (12 op)... 35 Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (9 op)... 36 Medical english (1 op)... 37 TOISEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C2) 38 Lääketieteellinen biokemia ja molekyylilääketiede (11 op)... 39 Sisäelimistön rakenne ja toiminta (13 op)... 40 Opintojakso 1: Verenkierto ja hengitys (4 op)... 40 Opintojakso 2: Ruoansulatus ja ravitsemus (5 op)... 40 Opintojakso 3: Endokrinologia (2 op)... 40 Opintojakso 4: Munuaiset ja nestetasapaino (1 op)... 40 Opintojakso 5: Lääkärin työ ja taidot, juonneopetus (1 op)... 40 KOLMANNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C3) 42 Hermoston rakenne ja toiminta (8 op)... 43 Ihmisen kasvu ja kehitys (5 op)... 44 Anatominen ruumiinavaus/soveltava anatomia (4 op)... 45 Suomen kieli lääkärin työvälineenä... 46 Opintojakso 1: Lääketiede ja suomen kieli (1 op)... 46 NELJÄNNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C4) 47 Tautioppi (10 op)... 48 Opintojakso 1: Yleispatologia... 48 Opintojakso 2: Elinpatologia... 48 Sairauksien ehkäisy ja hoito (12 op)... 49 Opintojakso 1: Terveyden edistämisen ja lääketieteellisen hoidon perusteet (4 op)... 49 Opintojakso 2: Lääkehoitojen perusteet (8 op)... 49 Päihdelääketiede (2 op)... 52 VIIDENNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C5) 54 Kliinisen lääketieteen perusteet (10 op)... 55 Opintojakso 1: Yleinen propedeutiikka (6 op)... 55 Opintojakso 2: Vastaanottotapahtuma- ja vuorovaikutus sekä terveydenhuollon tietojärjestelmät (1 op)... 55 Opintojakso 3: Psykiatria I (2 op)... 55 3
Opintojakso 4: Kliininen farmakologia ja reseptioppi (1 op)... 55 Laboratoriolääketiede (4 op)... 57 Mikrobeilta puolustautuminen (12 op)... 58 Suomen kieli lääkärin työvälineenä... 59 Opintojakso 2: Suomen kieli ja potilasviestintä (1 op)... 59 Skärgårdsmedicin och kultur (4 op)... 60 Yleislääketiede Kliininen opetus C5-C12... 61 KUUDENNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C6) 62 Sisätaudit (21 op)... 63 Opintojakso 1: Kardiovaskulaarisairaudet (4 op)... 63 Opintojakso 2: Gastroenterologia (2 op)... 63 Opintojakso 3: Endokrinologia (3 op)... 63 Opintojakso 4: Reumatologia (3 op)... 63 Opintojakso 5: Infektiotaudit (2 op)... 63 Opintojakso 6: Nefrologia (1 op)... 63 Opintojakso 7: Hematologia (1 op)... 63 Potilasluennot osastoilla, osastotyöskentely ja opetuspoliklininikka (5 op)... 63 Sisätautien sairaalapäivystysharjoittelu (1 op)... 66 Yleislääketiede - Kliininen opetus C6-C7, terveyskeskuksen vastaanottotoiminta (2 op)... 67 SEITSEMÄNNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C7) 68 Kirurgia (13 op)... 69 Opintojakso 1: Propedeuttinen kirurgia (1 op)... 69 Opintojakso 2: Yleiskirurgia (1 op)... 69 Opintojakso 3: Gastroenterologinen kirurgia (1 op)... 69 Opintojakso 4: Urologia (2 op)... 69 Opintojakso 5: Thorax- ja verisuonikirurgia (1 op)... 69 Opintojakso 6: Plastiikkakirurgia (1 op), Porin jakso (3 op)... 69 Käytännön harjoittelu (3 op)... 69 Kirurgian sairaalapäivystysharjoittelu (2 op)... 70 Ortopedia ja traumatologia (3 op)... 71 Anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito (4 op)... 72 Diagnostinen radiologia (5 op)... 73 Säteilysuojelu (2 op)... 74 KAHDEKSANNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C8) 75 Psykiatria (11 op)... 76 Korva-, nenä- ja kurkkutaudit (7 op)... 77 Neurologia (8 op)... 78 Lääkärintoimen harjoittaminen ja lääkärintyöhön liittyvä sosiaaliturva (2 op)... 79 Yleislääketiede - Kliininen opetus C8 (1 op)... 80 YHDEKSÄNNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C9/C10) 81 Naistentaudit ja synnytykset sekä perinnöllisyyslääketiede (15 op)... 82 Naistentautien sairaalapäivystysharjoittelu (1 op)... 82 Ihotaudit, keuhkotaudit ja allergologia (IKA) (10 op)... 84 Yleislääketiede - Kliininen opetus C9/C10, naistentaudit perusterveydenhuollossa... 85 KYMMENENNEN LUKUKAUDEN OPINNOT (C9/C10) 86 Lastentautioppi (18 op)... 87 Opintojakso: Lasten- ja nuorisolääketieteen opetusohjelma... 87 Silmätautioppi (5 op)... 90 Kliininen toksikologia (1 op)... 91 Yleislääketiede - Kliininen opetus C10, neuvola- ja kouluikäiset perusterveydenhuollossa... 92 Yleislääketiede - Kliininen terveyskeskusopetus C10-C11... 93 4
YHDENNENTOISTA LUKUKAUDEN OPINNOT (C11) 94 Diagnostiikka ja hoito I (11 op)... 95 Sisätaudit... 95 Kansanterveystiede... 95 Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede... 95 Iäkäs potilas (2 op)... 98 Geriatria... 98 Kliininen farmakologia: Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoto... 98 Yleislääketiede... 98 Lääkäri ja yhteiskunta (9 op)... 99 KAHDENNENTOISTA LUKUKAUDEN OPINNOT (C12) 102 Diagnostiikka ja hoito II... 103 Opintojakso: Kirurgia (7 op)... 103 Diagnostiikka ja hoito II... 105 Opintojakso: Ortopedia, fysiatria ja kuntoutus (OFK) (6 op)... 105 Diagnostiikka ja hoito II... 107 Opintojakso: Onkologia ja sädehoito (4 op)... 107 Valmistuva lääkäri (1 op)... 108 Liikunta ja ravitsemus (1 op)... 109 Lääkäri ja väestönsuojelu (1 op)...110 Anestesiologia, tehohoito, ensihoito ja kivunhoito...111 Opintojakso: Elvytyskurssi...111 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN OPINTOJAKSOT LUKUVUONNA 2011-2012...112 Lääketieteen historia (1 op)...112 Biostatistiikan perusteet (3 op)...113 Epidemiologian perusteet (1 op)...114 Tieteen filosofia ja tieteellinen menetelmä (1 op)...115 Lääketieteen kirjoitusklinikka (1 op)...116 Lääketieteellinen etiikka: käytäntö ja teoria (1 op)...117 Lääketieteellinen etiikka: ongelmanratkaisuseminaari (2 op)...117 Syventävien opintojen opintoprojektit lukuvuonna 2011 2012...118 Valinnaiset opinnot lukuvuonna 2011-2012... 122 Suositeltava suoritusajankohta: C1-lukukausi tai myöhempi 122 Lääketieteellinen latina (2 op)... 122 Kokouskäytännöt ja puheviestintä (1 op)... 123 MediMerc johtamiskoulutuksen kurssit, jotka soveltuvat lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden valinnaisiksi kursseiksi (1-6 op)... 124 Suositeltava suoritusajankohta: C2-lukukausi tai myöhempi 125 Tietotekniikan perusteet (2 op)... 126 Puheviestinnän perusteet (2 op)... 126 Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku... 127 Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku:... 127 Verenkiertofysiologian ja anatomian kurssi (2 op)... 127 Ravitsemustieteen valinnaispolku (11 op)... 128 Ravintofysiologian valinnaiskurssi (2 op)... 128 Molekyylilääketieteen kurssi (6 op)... 129 Terveystaloustiede (2 op)... 130 Kehitys- ja lisääntymisbiologia (3 op)... 131 Lääkärin työ perusterveydenhuollossa -valinnaispolku (10-15 op)... 132 Perinnöllisten sairauksien DNA-diagnostiikka (3 op)... 133 5
Suositeltava suoritusajankohta: C3-lukukausi tai myöhempi 134 Biomateriaaliopin perusteet (2 op)... 134 Yleispatologia... 135 Opintojakso 1: Patologian menetelmät tutkimuksessa ja kliinisessä työssä (1 op)... 135 Opintojakso 2: Kasvaimet (2 op)... 135 Kliininen juonne (1 op)... 136 Käyttäytymislääketiede (2 op)... 136 Ravitsemustieteen valinnaispolku:... 137 Ravinto ja terveys -valinnaiskurssi (2 op)... 137 Reproduktiobiologia (2 op)... 137 Suositeltava suoritusajankohta: C4-lukukausi tai myöhempi 138 Biostatistiikan peruskurssi (2 op)... 139 Tieteen filosofia ja tieteellinen menetelmä (1 op)... 140 Lääketieteellinen englanti (1 op)... 140 Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku:... 141 Opintojakso 1: Kardiovaskulaarifarmakologia (2 op)... 141 Opintojakso 2: Kardiovaskulaaripatologia (2 op)... 141 Ravitsemustieteen valinnaispolku:... 142 Opintojakso 1: Elintarvikkeet lääkkeenä (2 op)... 142 Opintojakso 2: Ravitsemustiede (3 op)... 142 Epidemiologian menetelmät (2 op)... 143 Kokeellinen farmakologia (2 op)... 144 Kliininen patologia (2 op)... 145 Lääketieteen historia (2 op)... 146 Neurofarmakologian kirjatentti (4 op)... 147 Ulkomaalainen terveydenhuollossa I (1 op)... 148 Basic Pharmacology for Exchange Students (9 ECTS)... 149 Biofarmasia, farmakokinetiikka ja -genetiikka (4 op)... 150 Stressilääketieteen ja psykosomatiikan valinnaispolku (10 op)... 151 Clinical Pharmacology for Exchange Students (4 op)... 152 Modernin neurofarmakologian perusteet (2 op)... 153 Neuropsykiatristen häiriöiden biologinen tausta ja kohdespesifinen lääkehoito (3 op)... 154 Reseptorifarmakologia ja solumenetelmät lääkekehityksessä (6 op)... 155 Suositeltava suoritusajankohta: C5-lukukausi tai myöhempi 156 Toksikologia ja riskinarviointi (2 op)... 157 Kliinisen lääketutkimuksen toteuttaminen (6 op)... 158 Laboratoriolääketiede (1 op)... 159 Moniammatillinen yhteistyö potilaan hoidon suunnittelussa (2 op)... 159 Suun sairaudet (1 op)... 160 Kallon ja leukojen kasvun säätely (1 op)... 160 Infektiomeetingit (2 op)... 161 Molekyylivirologia (2 op)... 162 Addiktiot elokuvissa (1 op)... 163 Suositeltava suoritusajankohta: C6-lukukausi tai myöhempi 164 Sisätautiopin valinnaisopinnot (1-5 op)... 165 Immunologian luentokurssi (2 op)... 166 Suositeltava suoritusajankohta: C7-lukukausi tai myöhempi 167 Kirurgian valinnaiset opintojaksot (1-8 op)... 167 Ortopedian ja traumatologian valinnaiset opintojaksot (1-3 op)... 168 Kuvantamismenetelmien perusteet (3 op)... 168 6
Anestesiologian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon valinnaisopinnot (3-15 op)... 169 Kliininen anatomia (2 op)... 170 Ensihoidon opintojakso (5 op)... 171 Tutustuminen ambulanssin toimintaan Turussa (1 op)... 172 Operatiivisen lääketieteen valinnaispolku (17 op)... 173 Suositeltava suoritusajankohta: C8-lukukausi tai myöhempi 174 Akuutti neurologia (2 op)... 174 Psykiatrian kirjatentti (13x2 op)... 175 Addiktiopsykiatrian perusteet (2 op)... 176 Liikuntavammat (3 op)... 176 Opioidikorvaushoidon verkkokurssi (1 op)... 177 Päihdepsykiatrian perusteet (2 op)... 178 Aktivera dina kommunikationsfärdigheter i svenska! (2 op)... 179 Psykiatria elokuvissa (1 op)... 180 Suositeltava suoritusajankohta: C9-lukukausi tai myöhempi 181 Synnytykset (2 op)... 181 Naistentaudit (2 op)... 182 Avosektorin gynekologiaa (2 op)... 183 Iho- ja sukupuolitautiopin valinnainen opintojakso (2 op)... 184 Synnytys- ja naistentautiopin meetingit (1-3 op)... 184 Liikunta ja sairaus (5 op)... 185 Kliinisen genetiikan valinnainen opintojakso (2 op)... 185 Ulkomaalainen terveydenhuollossa II (3 op)... 186 Laatu terveydenhuollossa (3 op)... 187 Terveysliikunta (1 op)... 187 Sikiödiagnostiikan verkkokurssi (2 op)... 188 Korva-, nenä- ja kurkkutautioppi (2 op)... 189 Sosiaalipediatria (2 op)... 190 Gynekologisen ultraäänitutkimuksen perusteet (2 op)... 191 Suositeltava suoritusajankohta: C10-lukukausi tai myöhempi 192 Lastenkirurgia (2 op)... 192 Silmätautiopin valinnainen jakso (2 op)... 193 Lasten onkologia ja hematologia (2 op)... 194 Varhaislapsuuden vuorovaikutus (2 op)... 195 Lapsen ravitsemus (2 op)... 197 Perhekeskeinen lastenpsykiatria (2 op)... 198 Lasten kardiologia (2 op)... 199 Lasten neuropsykiatria ja neuropsykologia (2 op)... 200 Operatiivisen lääketieteen valinnaispolku... 201 Kirurginen patologia (1 op)... 201 Moniammatillinen yhteistyö perusterveydenhuollossa (3 op)... 202 Kiintymyssuhdenäkökulma lapsen terveeseen ja häiriintyneeseen kehitykseen (2 op)... 203 Suositeltava suoritusajankohta: C11-lukukausi tai myöhempi 204 Kardiovaskulaarisen lääketieteen valinnaispolku:... 204 Kardiologian valinnaiskurssi (2 op)... 204 PGS:N JÄRJESTÄMÄT KURSSIT... 204 7
Muita erillisiä valinnaisopintokokonaisuuksia... 205 Asklepios-ohjelma (Ihminen, terveys ja kulttuuri-opintokokonaisuus)... 205 Opintojakso 1: Johdantokurssi (2 op)... 205 Opintojakso 2: Parantaminen ja taide (3 op)... 205 Opintojakso 3: Terveyden arvot (3 op)... 205 Opintojakso 4: Lääketiede kohtaa kulttuurin (3 op)... 205 Opintojakso 5: Lopputyö (4 op)... 205 Kestävän kehityksen ja vastuullisen liiketoiminnan opintokokonaisuus (25 op)... 207 Liiketoimintaosaamisen perusopintokokonaisuus (25 op)... 207 Liiketoimintaosaamisen opetuksesta ty:n taloustieteen laitoksen tuottamat opintojaksot... 207 Julkisen hallinnon johtaminen ja talous... 207 Lto1 Johdatus liiketoimintaosaamiseen... 208 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI... 209 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI... 209 TERVEYSKESKUKSET... 210 TUTKIJALINJOJEN OPETUSSUUNNITELMAT... 210 ERILLISET OPINNOT JA SIVUAINEOPINNOT 2011-2012... 212 JATKOKOULUTUS... 215 Hallinto ja henkilökunta... 215 Liite 1: Turun yliopiston opintojohtosääntö... 216 Liite 2: Turun yliopistossa edustettuina olevat koulutusalat, tutkinnot, pääaineet, koulutusohjelmat ja maisteriohjelmat... 225 8
YLEISTÄ Tiedekunnassa suoritettavat tutkinnot ja oppiarvot Lääketieteellisessä tiedekunnassa opiskelevat suorittavat lääketieteen lisensiaatin tutkinnon valtioneuvoston asetuksen yliopistojen tutkinnoista (794/2004) mukaisesti. Lääketieteen lisensiaatit laillistetaan lääkäreiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastossa (VALVIRA). Jatkotutkintoina lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa erikoislääkärin tutkinnon ja lääketieteen tohtorin tutkinnon. LÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINNON PYSYVÄISMÄÄRÄYKSET Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) ja Turun yliopiston opintojohtosäännön nojalla lisensiaatin tutkinnon suorittamista koskevat seuraavat määräykset. 1. Tutkinnon laajuus ja rakenne Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon koulutus järjestetään siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen kuudessa lukuvuodessa. Tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä. Lisensiaatin tutkintoon johtava koulutus järjestetään siten, että koulutukseen ei kuulu alempaa korkeakoulututkintoa. Tutkinnon opinnot jakautuvat keskeisiin ja valinnaisiin opintoihin. Keskeisiin opintoihin sisältyy tutkintoon vaadittavien oppiaineiden perus- ja aineopintoja sekä syventäviä opintoja. Perus- ja aineopinnot ovat integroituina opintokokonaisuuksien sisältöihin. Syventäviin opintoihin katsotaan kuuluvaksi tutkielman ja opetussuunnitelmassa nimettyjen syventävien opintojaksojen lisäksi myös valinnaisopintoja siten kuin syventävistä opinnoista erikseen määrätään. Lisäksi tutkintoon kuuluu terveyskeskus- ja sairaalaharjoittelua siten kuin harjoitteluohjesäännössä määrätään. Oppiaineiden keskeiset opinnot sijoittuvat opetussuunnitelmaan lukukausille C1-C12 oheisessa rakennekaaviossa esitetyllä tavalla. Valinnaiset opinnot muodostuvat useammille lukukausille sijoittuvista valinnaispolun opintojaksoista taikka yksittäisistä erillisistä valinnaisopintojaksoista. Opetukseen kuuluu mm. luentoja, pienryhmäopetusta, laboratoriotyöskentelyä, työskentelyä eri klinikoilla sekä harjoittelua sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Syventäviin opintoihin kuuluvat valinnaiset opinnot sekä syventävien opintojen tutkielman aihepiirin opiskelija voi valita kiinnostuksensa mukaan. 2. Opintojen mitoitus Opinnot mitoitetaan opintopisteinä. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava opiskelijan 1600 tunnin työmäärä vastaa 60 opintopistettä.yksi opintopiste vastaa noin 27 tunnin työmäärää. 3. Lääketieteen kandidaatin arvo Opiskelijalla on oikeus käyttää lääketieteen kandidaatin arvoa, kun hän on suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavista opinnoista vähintään kahden vuoden opinnot. 4. Lukukausien opintojen suoritusjärjestys Opetus annetaan opiskelijoille lukukausien alussa jaettavan yksityiskohtaisen työjärjestyksen mukaisesti. Lukukausien (C1-C12) opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin lukukaudet on sijoitettu tutkinnon opetussuunnitelmaan. Voidakseen aloittaa C6-lukukauden opinnot, opiskelijalla on oltava hyväksytysti suoritettuna neljän ensimmäisen lukukauden keskeiset opinnot sekä Kliinisen lääketieteen perusteet -opintokokonaisuus poislukien syventävien opintojen opintojaksot 30. syyskuuta mennessä. Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevän kurssiasema määritellään vaihto-opiskelua koskevan opintosuunnitelman yhteydessä. Mikäli vaihdossa suoritetut opinnot aiheuttavat tarvetta opintojen suoritusjärjestyksen muutoksiin, niin opiskelijan tulee hyväksyttää opintojen etenemissuunnitelma. Määritellyn kurssiaseman toteutuminen edellyttää, että opinnot on suoritettu vaihdon aikana opintosuunnitelman mukaisesti. Ks. kohta 16. C5-lukukaudella ei suositella kansainväliseen opiskelijavaihtoon hakeutumista. Lukukausien suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustellusta syystä varadekaanin päätöksellä hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) perustuen, jonka liitteenä on opintojen etenemissuunnitelma. Etenemissuunnitelma laaditaan yhteistyössä tiedekunnan opintoohjaajan kanssa. 9
5. Opiskelijan kurssiaseman määritteleminen Yleistä Kurssiasemalla tarkoitetaan opiskelijan opintovaihetta. Kurssiasemalla on merkitystä erityisesti TLKS ry:n toimeksi annettujen amanuenssipalvelujaksojen jaossa sekä opinto-ohjauksessa. LL-tutkinto on Turun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa jaettu kahteentoista lukukauteen. Jokaisella lukukaudella on oma kirjan- ja numerosymbolinsa, jolla merkitään myös kurssiasemaa (esimerkiksi C3). LL-tutkinto suoritetaan siten, että lukukaudet opiskellaan numerojärjestyksessä lukuun ottamatta C9- ja C10-lukukausia joiden keskinäinen järjestys vaihtelee yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Opiskelijan kurssiasema noudattaa tätä sisällöllistä jakoa siten, että hänen kurssiasemansa määritellään suoritettavien opintojen eikä vuodenajan mukaan. Täten esimerkiksi naistentautien ja IKA-opintokokonaisuuksien keskeisten opintojen yhdessä muodostamaa lukukautta opiskeleva on aina kurssiasemaltaan C9 riippumatta siitä onko suoritusajankohtana kevät- vai syyslukukausi. C10-lukukautta opiskeleva ei amanuenssijaossa ole etusijalla C9-lukukautta opiskelevaan nähden, vaan heitä kohdellaan amanuenssipaikkoja jakaessa saman vuosikurssin opiskelijoina. Opiskelijan omaksi, alkuperäiseksi vuosikurssiksi määritellään se vuosikurssi, jonka mukana hän on suorittanut C1-lukukauden opintoja ensimmäisen kerran. Kurssiasematyypit Kurssiasemia on kahdenlaisia: joko opiskelijan kurssiasema merkitään numero- ja kirjainmerkinnällä tai hän on kurssiton. Opiskelija, joka etenee opinnoissaan tavalliseen tapaan Opiskelijan kurssiasema määräytyy sen lukukauden mukaan, jota hän parhaillaan suorittaa tai jonka hän on jo suorittanut. Loma-aikoina tai opiskelijan ollessa tauolla opinnoistaan hänen kurssiasemansa on täten viimeisimmän opiskellun lukukauden mukainen. Kurssiton Kurssittomaksi määritellään ainoastaan sellainen opiskelija, joka täyttää kolme ehtoa: 1. opiskelijan oma alkuperäinen vuosikurssi on jo valmistunut 2. opiskelijan opintojen aloittamisesta on kulunut 6 vuotta 10 3. opiskelija ei jatka opintojaan edeten selkeästi jonkin C11 tai C12 alemman vuosikurssin mukana Opiskelupaikan saanut mutta opintonsa vasta vuotta myöhemmin aloittanut ei voi olla kurssiton, ennen kuin se vuosikurssi jonka mukana hän tosiasiallisesti C1-opintoja suoritti on valmistunut. Jos kaksi ensimmistä ehtoa täyttävä opiskelija suorittaa opintoja edeten selkeästi jonkin alemman vuosikurssin mukana määritellään hänen kurssiasemansa tavalliseen tapaan eikä hän siis ole kurssiton. Tauolla oleva opiskelija Jos opiskelija jää opinnoistaan tauolle, määritellään hänen kurssiasemansa viimeisimmän opiskellun lukukauden mukaan. Hänen kurssiasemansa muuttuu vasta, kun hän palaa jatkamaan opintojaan aloittaen seuraavan lukukauden. Tietyn kurssin etuajassa suorittava opiskelija Jos opiskelija henkilökohtaiseen opintosuunnitelman ja hyväksytyn opintojen etenemissuunnitelman nojalla suorittaa jonkin lukukauden osia etukäteen suorittaessaan samalla pääasiallisen vuosikurssinsa mukaisia keskeisiä opintoja, ei etukäteen suoritettava kurssi vaikuta hänen kurssiasemaansa. Siirto-opiskelijat Siirto-opiskelijoiden kurssiasemaan otetaan kantaa opinto-ohjaajan heille siirron yhteydessä laatimassa opintojen etenemissuunnitelmassa, ja suunnitelman hyväksyessään varadekaani vahvistaa tarvittaessa myös kurssiaseman. Päätöksestä toimitetaan tieto TLKS ry:n paikanvälittäjälle. Vuosikurssin sisäisessä amanuenssijärjestyksessä siirto-opiskelijat sijoittuvat viimeisiksi ja heidän keskinäinen paremmuusjärjestyksensä määräytyy siten, että se jonka siirtymisestä Turun tiedekuntaan on kulunut pisimmän aikaa on etusijalla vähemmän aikaa Turussa opiskelleisiin. Epäselvät tapaukset Epäselvissä tapauksissa asian ratkaisee perusopinnoista vastaava varadekaani. 6. Opiskelijaksi ja vuosikursseille ilmoittautuminen Opiskelijan on joka lukuvuosi ilmoittauduttava läsnäolevaksi tai poissaolevaksi yliopiston opiskelijapalvelujen määräämällä tavalla. Opiskelija, joka ei ole ilmoittautunut yliopiston opiskelijapal-
velujen määräämällä tavalla, menettää opiskeluoikeutensa. Jos tällainen opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa opintonsa tai jatkaa niitä, hänen on haettava rehtorinvirastolta kirjallisesti oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ilmoittautua poissaolevaksi asevelvollisuuden suorittamisen, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi tai muusta dekaanin erikseen hyväksymästä syystä. C1-C4 -lukukausien opinnot suorittaneiden opiskelijoiden katsotaan ilmoittautuneen C5-lukukautta varten. Mikäli C1-C4 -lukukausien opinnot suorittanut opiskelija ei ole halukas aloittamaan C5-lukukauden opintoja, tulee hänen ilmoittaa peruutuksesta kirjallisesti ja viipymättä tiedekunnan kansliaan viimeistään C5-lukukauden alkamispäivämäärään mennessä. Lukujärjestysten laatimista ja opetusjärjestelyjä varten lääketieteen opiskelijakurssien isännät laativat nimilistan niistä kurssin opiskelijoista, jotka jatkavat opintojaan opetussuunnitelman mukaisesti seuraavalla lukukaudella. Isäntien tulee toimittaa nimilistat tulevan lukukauden lukukausijohtajalle, opetushoitajalle sekä tiedekunnan kansliaan. Syyslukukauden opetusta varten nimilistat on toimitettava huhtikuun loppuun mennessä ja kevätlukukauden opetusta varten marraskuun loppuun mennessä. Nimilistojen laatimisen jälkeen tapahtuneista opiskelutilanteen mahdollisista muutoksista tulee välittömästi ilmoittaa ao. tahoille. Opintojen jatkamiseksi ns. kurssittomien opiskelijoiden tulee ilmoittautua em. määräaikoihin mennessä opinto-ohjaajalle henkilökohtaisen opintosuunnitelman ja kurssiaseman määrittämiseksi. 7. Kuulustelut Kuulusteluissa noudatetaan Turun yliopiston opintojohtosääntöä. Keskeisten opintojen opintokokonaisuuksiin liittyy loppukuulustelu sekä tavallisimmin välikuulusteluja. Mikäli ylemmälle lukukaudelle siirtyminen edellyttää joidenkin tiettyjen opintokokonaisuuksien väli- tai loppukuulustelujen suorittamista, on tästä maininta ao. opintokokonaisuuden opetussuunnitelmassa. Sisäänpääsy- ja propedeuttisten kurssien kuulustelut tulee suorittaa ennen varsinaisen opintojakson tai opintokokonaisuuden opetuksen alkua. Laitokset ilmoittavat oppiaineiden kuulusteluajankohdat lukukauden alkaessa. Tiedekunnan kesätentit järjestetään kesäkuussa ja elokuun alussa erikseen ilmoitettavina ajankohtina. Kurssitentteihin, jotka järjestetään opintojakson aikana tai heti opintojakson päätyttyä, ei ilmoittauduta erikseen. Muihin kuulusteluihin on ilmoittauduttava viimeistään 4 päivää ennen kuulustelutilaisuutta. Kuulusteluun ilmoittaudutaan siihen oppiaineeseen, joka on vastuussa opintojakson tuottamisesta. Tarkemmat ohjeet annetaan opetuksen yhteydessä. Niissä kliinisen laitoksen oppiaineissa, joihin liittyy kliininen palvelu, edellytyksenä lopputenttiin osallistumiselle on kliinisen palvelun hyväksytty suorittaminen. Kuulustelujen tulokset on julkistettava kahden viikon kuluessa suorituksesta. Tulosten julkistamisen määräajasta voi laitoksen johtaja erityisestä syystä myöntää poikkeuksen. Määräajan pidentämisestä ja sen kestosta on ilmoitettava viimeistään kuulustelutilaisuudessa. Tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava hyväksyttyjen nimet ja hyväksyttyjen arvostelu. Lisäksi on ilmoitettava myös kuulusteluun osallistuneiden kokonaismäärä ja hylättyjen kokonaismäärä. Hylättyjen henkilöllisyyttä ei julkisteta. Tulokset on ilmoitettava asianomaisella ilmoitustaululla ja toimitettava opiskelijatietojärjestelmään yliopiston johtosäännön mukaisesti. 8. Lääketieteen kandidaatin toimiminen lääkärin tehtävissä Sijaisena toimimiseen vaadittavat opintosuoritukset Valtioneuvosto on 14.2.2008 sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta liittyen opiskelijoiden toimintaan laillistetun ammattihenkilön tehtävässä. Keskeiset seikat asetuksessa ovat: Pääsääntöisesti lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti vähintään 5 ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen. Erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla lääketie- 11
teen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin sijaisena, kun hän on suorittanut vähintään 4 ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän suorittamiseen. Näissä tapauksissa hänen pitää olla suorittanut kyseisen erikoisalan lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat opintojaksot, joita toimessa tarvitaan eli ne opintojaksot, minkä erikoisalaan kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia. Opintojaksoilla tarkoitetaan kyseisen erikoisalan oppiaineen varsinaista kliinistä kurssia tentteineen, se ei edellytä mahdollisesti esim. viimeisenä vuonna olevan suppean kertauskurssin tyyppisen jakson suorittamista. Lisäksi asetus edellyttää, että lääkärin tehtävässä toimivalle opiskelijasijaiselle tulee nimetä ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä on hänelle nimettävä takapäivystäjä, joka on itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri takapäivystäjän pitää olla viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa hänen on saavuttava toimintayksikköön opiskelijan tueksi, takapäivystäjällä on vastuu opiskelijan toiminnasta 4 vuotta opiskellut voi toimia päivystävän lääkärin tehtävissä erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ainoastaan täyslaillistetun lääkärin läsnä ollessa, tämän ohjauksessa ja valvonnassa Rekisteröinti terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin ja yksilöintitunnuksen saaminen Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lakimuutoksen (46/2009, 40 a ) edellyttämällä taval-la Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira, ylläpitää ja merkitsee lääketieteen 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneet opiskelijat 1.3.2009 lukien terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriin (Terhikki). Lääkärin sijaisena toimiminen vaatii yksilöintitunnuksen, jonka opiskelijat saavat Valviralta sen jälkeen kun opiskelijat on merkitty em. keskusrekisteriin. 12 Tiedekunta ilmoittaa 4. ja 5. vuoden opinnot suorittaneiden opiskelijoiden tiedot suoraan Valviralle sen jälkeen kun neljän (C1-C8 lukukaudet) ja viiden (C1-C10 lukukaudet) vuoden opinnot on suoritettu ja tallennettu yliopiston opintorekisteriin. Tietojen ilmoittamisen nopeuttamiseksi opiskelijan tulee huolehtia, että vaadittavat opinnot on suoritettu ja tallennettu opintorekisteriin. Valvira lähettää opiskelijan ilmoittamaan osoitteeseen rekisteröintitodistuksen (maksuton) ja tiedon yksilöintitunnuksesta. Opiskelijan osoite on sama kuin opintorekisterissä ilmoitettu osoite, ellei opiskelija ole ilmoittanut osoitteenmuutosta tiedekunnan peruskoulutuksen opiskelijapalvelukansliaan, Joukahaisenkatu 2. Opiskelijan rekisteröinnin käsittely kestää arviolta yhteensä noin kaksi viikkoa. Miten lääketieteen opiskelija toimii lääkärin sijaisena yksilöintitunnuksen saatuaan: Kun lääketieteen opiskelija saa yksilöintitunnuksen, tulee hänen käyttää sitä heti lääkärin sijaisena toimiessaan lääkemääräyksissä sekä muissa Kelan toimeenpanemiin etuuksiin liittyvissä asiakirjoissa. Opiskelija merkitsee tällöin lääkemääräykseen oman nimensä, LK, sijaistamansa tehtävänimikkeen ja yksilöintitunnuksen. Valvira on yhdessä Kelan kanssa tiedottanut rekisteröintikäytännön ja yksilöintitunnuksen käyttöönotosta työpaikoille opiskelijoiden rekisteröinnistä Kuntaliiton ja sairaanhoitopiirien kautta. Asiasta on tiedotettu myös Suomen Lääkäriliitolle. Kymmenen vuoden sääntö Yllä mainitun asetuksen 3 :n 6 momentin perusteella 1.9.2005 lähtien erityisestä syystäkään lääkärin tehtävässä ei voi toimia sellainen lääketieteen opiskelija, jonka opintojen alusta on kulunut yli kymmenen vuotta. TEO:sta lokakuussa 2006 saadun tiedonannon mukaan sääntöä sovelletaan seuraavasti taukoa pitäneiden opiskelijoiden kohdalla: Jos opiskelija aloittaa opintonsa uudelleen alusta esimerkiksi vuonna 2006 ja opintorekisteristä tenttisuorituksina että hän on todella aloittanut opintonsa täysin uudelleen 2006, saa opiskelija tehdä sijaisuuksia C1-C8 -opinnot suoritettuaan 10 vuoden ajan vuoteen 2016 asti. Jos opiskelijalle lasketaan hyväksi (korvaavina) opintosuorituksia aiemmin tehdyistä vastaavista opinnoista esimerkiksi vuodelta 2000, katsotaan hänen opintojensa alkaneen tuolloin, ja kymmenen opintovuotta täyttyy siis vuonna 2010. Kymmenen vuoden täytyttyä opiskelija ei saa tehdä sijaisuuksia opiskelu-
aikanaan riippumatta siitä, mistä vaiheesta opintojaan hän taukonsa jälkeen jatkoi. Vaikka C1-C8 ehto täyttyisi vasta tauon jälkeen tehdyillä opinnoilla, ei sijaistamisoikeutta ole ennen valmistumista. Opintojen jatkaminen tauon jälkeen ei siis nollaa sääntöä, vaan 10 vuotta on ehdoton takaraja. Oli opiskelija sitten taukonsa aikana ilmoittautunut poissaolevaksi tai läsnäolevaksi, ei tauon kestoaikaa voida vähentää kymmenen vuoden määräajasta. Kurssiasematodistus Työnantaja voi edellä mainituista syistä vaatia nähtäväkseen virallisen opintorekisteriotteen ja kurssiasematodistuksen. Nämä voit pyytää opinto-ohjaajilta, Katja Kirstilältä tai Raija Ahokkaalta tiedekunnan kansliasta, Joukahaisenkatu 2. 9. Opintosuoritusten rekisteröinti Suoritetut opinnot tallennetaan opintorekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen yhteydessä yliopiston johtosäännön mukaisesti. Opintokokonaisuuden opinnot ja valinnaiset opinnot tallennetaan opintorekisteriin vastuuoppiaineen kansliassa. Syventävät opinnot, amanuenssipalvelu ja varadekaanin päätöksellä hyväksytyt valinnaisopinnot mm. tiedekunnan ulkopuoliset valinnaisopinnot tallennetaan opintorekisteriin tiedekunnan kansliassa. 10. Opintosuoritusten arvostelu Opintosuoritusten arvostelussa käytetään 1.8.2005 lukien asteikkoa hylätty, hyväksytty tai asteikkoa 5 (erinomainen), 4 (kiitettävä), 3 (hyvä), 2 (tyydyttävä), 1 (välttävä), 0 (hylätty). Ennen 1.8.2005 suoritetut opinnot muutetaan tarvittaessa uuden asteikon mukaisiksi seuraavasti: 5 3,3- (2,625-) ET 4 2½, 2+ (2,125-) 3 2,2- (1,625-) HT 2 1½,1+ (1,125-) TT 1 1, 1- Pyöristykset uudessa asteikossa: Opintokokonaisuuksien arvosanoja määrättäessä pyöristykset tehdään seuraavasti: 5 4,50-5 4 3,50-4,49 3 2,50-3,49 2 1,50-2,49 1 1-1,49 Opintokokonaisuuksien arvosanan muodostumisesta määrätään opetussuunnitelmassa. Syventävien opintojen tutkielma arvostellaan asteikolla hyväksytty, hylätty. Opintosuorituksen arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisumenettelystä määrätään yliopiston johtosäännössä, ks. sivu 216. 11. Syventävien opintojen kypsyysnäyte Syventävien opintojen päätteeksi opiskelijan on ohjaajan antamasta aiheesta kirjoitettava kypsyysnäyte. Kypsyysnäyte osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte laaditaan syventävien opintojen aihealueelta tiedekunnan kuulustelutilaisuudessa. Kypsyysnäytteeseen on ilmoittauduttava tiedekunnan kansliassa viimeistään viikkoa ennen koetta. Ilmoittauduttaessa on esitettävä tutkielman ohjaajan työn hyväksymisestä antama todistus ja työn tiivistelmäsivu. Kypsyysnäytteen kirjoitustilaisuudet ilmoitetaan tiedekunnan www-sivuilla (http://www. med.utu.fi) 12. Kieliopinnot Opiskelijan tulee osoittaa suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta. Lisäksi vaaditaan vähintään yhden vieraan kielen sellainen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen. Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyy keskeisinä opintoina suomen kielen, ruotsin kielen ja englannin kielen opinnot ao. kielitaidon osoittamiseksi. Lääketieteen suomen kielen opinnot toteutetaan kahdessa jaksossa siten, että 2. jakso tukee erityisesti syventävien opintojen tutkielman kirjoittamista. Ruotsin kielen opinnot toteutetaan Skärgårdsmedicin och -kultur -kurssilla. Lääketieteellisen englannin kielen taidon osoittamiseksi opiskelijoille järjestetään ensimmäisen vuoden syyslukukauden alussa koe, jonka hyväksytysti suorittaneet saavat vapautuksen lääketieteellisen englannin kielen kurssista. Opiskelijan äidinkielen ollessa ruotsi Skärgårdsmedicin och kultur -jaksossa ruotsinkieliset opiskelijat osallistuvat luennoille, organisoivat yhden luennon ja tekevät siitä referaatin. Suomen 13
kielen taidon osoittamiseksi opiskelijat suorittavat Lääketieteen suomi -kurssin sekä osoittavat suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon valtion kielitutkintolautakunnan todistuksella. Tiedekunta maksaa kyseisen todistuksen. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä ruotsin kielellä, hänen tulee suorittaa kypsyysnäyte myös ruotsin kielellä. Mikäli opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä taikka opiskelijalla on ulkomailla suoritettu pohjakoulutus dekaani päättää erikseen opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta siten kuin yliopiston johtosäännössä määrätään. 13. Valinnaisten opintojen suorittaminen Valinnaisten opintojen suorittamisessa noudatetaan seuraavaa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kokonaislaajuus on 360 opintopistettä. Tutkintoon sisältyy valinnaisia opintoja keskimäärin 30 opintopistettä siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään. Valinnaisopinnot katsotaan pääosin syventäviin opintoihin kuuluviksi. Opetussuunnitelmassa on lukukausikohtaisesti ilmoitettu valinnaisopinnot. Valinnaisopinnot ryhmitellään opetussuunnitelmien yhteydessä aihepiiriltään samansisältöisiin valinnaisopintokoreihin tai valinnaispolkuihin. Valinnaisopintoja suositellaan valittavaksi useammista kuin yhdestä korista. Valinnaisopintokoreihin sijoittuu yksittäisiä tiedekunnan oppiaineiden tuottamia opintojaksoja tai muita opintoja siten kuin jäljempänä tarkemmin määrätään. Valinnaispoluilla opintojaksot sijoittuvat opetussuunnitelmassa eri lukukausille ja muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden valinnaisopintopolun aihepiiristä. Valinnaisopinnoista informoiminen Valinnaisopintoihin hakeutumisesta järjestetään informaatiotilaisuus lukukausittain. Lukukausijohtajat vastaavat informaatiotilaisuuksien järjestämisestä. Valinnaisopintoinformaatiota keskitetään myös tiedekunnan www-sivuille sekä valinnaisopintojen ilmoitustaululle että ao. oppiaineiden ilmoitustauluille. Ylimääräiset amanuenssuurit Ylimääräisistä amanuenssuureista voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 12 opintopistettä siten, että nuorempi amanuenssuuri tuottaa 3 opintopistettä ja 14 vanhempi yhden kuukauden mittainen amanuenssuuri 6 opintopistettä. Lääkärin tehtävissä hankittu työkokemus Lääkärin sijaisena erikoislääkärijohtoisessa sairaalassa taikka terveyskeskuslääkärin tehtävissä avoterveydenhuollossa hankittu työkokemus voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi enintään 6 opintopisteen osalta siten, että yksi kuukausi tuottaa 6 opintopistettä. Tutkijalinja, tutkijakoulu ja tutkimustyö Tutkijalinjan 40 opintopisteen kokonaisuus voidaan lukea hyväksi 30 opintopisteen laajuisena valinnaisena opintona lääketieteen perustutkinnossa. Tutkijakoulun opintojen ja tutkimustyön tekemisestä hyväksytään varadekaanin päätöksellä valinnaisiksi opinnoiksi yhteensä enintään 15 opintopistettä lääketieteen peruskoulutuksessa. Tutkimustyön hyväksymisen osalta tulee esittää tutkimustyön ohjaajan lausunto tutkimuksen etenemisestä. Tiedekunnan ulkopuolella suoritetut opinnot Tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja tutkintoon soveltuvia korkeakoulutasoisia opintoja voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä valinnaisopinnoiksi yhteensä enintään 23 opintopistettä. Näistä suositellaan haettavaksi ennakkopäätös. Opintojen korvaavuusanomuksia saa tiedekunnan internet-sivuilta (http://www.med.utu.fi) tai tiedekunnan kansliasta. Varusmiespalvelun johtajakoulutus Varusmiespalvelun johtajakouluttajakoulutuksesta voidaan hyväksyä 6 opintopistettä tutkinnon valinnaisiin opintoihin. Hakemuksen liitteenä tulee olla yksilöity todistus suoritetusta koulutuksesta. Päätöksen hyväksilukemisesta tekee varadekaani. Tiedekunnan opinto-ohjaajien ja opiskelijatuutoreiden työn hyväksyminen valinnaisopinnoiksi Tiedekunnan opinto-ohjaajana toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä hyväksyä enintään prekliinisen opintovaiheen (C1-C4) opiskelijatuutoreille 2 opintopistettä ja kliinisen vaiheen (C5-C12) opiskelijatuutoreille 1 opintopistettä tehtyjen työtuntien perusteella siten, että 27 tuntia tuottaa 1 opintopistettä. Tiedekunnan opiskelijatuutorina ja KV-opiskelijoiden tuutorina toimimisesta voidaan varadekaanin päätöksellä vuodesta 2005 lähtien hyväksyä enintään 2 opintopistettä tutkinnon valinnaisopintoihin edellyttäen, että opiskelijatuutori on osallistunut järjestettyyn koulutukseen ja toteuttanut vähin-
tään 10 dokumentoitua pienryhmätapaamista ohjaamilleen uusille opiskelijoille. Opetuksen kehittämistyö Hyväksytyn suunnitelman perusteella tehdystä opetuksen kehittämistyöstä/projektista voidaan hyväksyä varadekaanin päätöksellä enintään 2 opintopistettä valinnaisiin opintoihin. Siirto-opiskelijat Muista lääketieteellisistä tiedekunnista siirtyneiden opiskelijoiden valinnaisopintopistemäärät ratkaistaan tapauskohtaisesti varadekaanin päätöksellä ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan liittyen. 14. Opintojen hyväksilukeminen Jokaisella 1.8.2005 opintonsa aloittaneella opiskelijalla on henkilökohtainen opintosuunnitelma, HOPS. HOPSiin liittyen opiskelija voi hyväksilukea tutkintoon aikaisempia opintojaan joko korvaamalla saman sisältöisillä opinnoilla LL-tutkinnon keskeisiä opintoja taikka sisällyttämällä tutkintoon tiedekunnan ulkopuolella suoritettuja opintoja. Opetussuunnitelmassa mainittujen keskeisten ja valinnaisten opintojen korvaamista tiedekunnan ulkopuolella suoritetuilla saman alan opinnoilla haetaan ao.opetuksen vastuuhenkilöiltä. Tämä koskee myös tiedekunnan hyväksymien kansainvälisten vaihto-ohjelmien puitteissa suoritettuja opintoja. Keskeisten opintojen korvaavuusanomuksia ja valinnaisten opintojen sisällyttämistä koskevia hakulomakkeita saa tiedekunnan internet-sivuilta (http://www.med.utu.fi/) tai tiedekunnan kansliasta. Opintojen korvaamisesta päättää ao. oppiaineen professori tai muu opetuksen vastuuhenkilö. Valinnaisten opintojen sisällyttämisestä tutkintoon päättää varadekaani. 15. Opintosuoritusten vanheneminen Kuulustelut lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten on suoritettava 10 vuoden kuluessa tiedekuntaan ilmoittautumisesta. Tähän aikaan ei lasketa varusmiespalvelun suorittamiseen tai äitiys-, isyys- tai vanhempainlomaan käytettyä aikaa. Muussa tapauksessa on anottava varadekaanilta lisäaikaa tutkinnon loppuun suorittamiseksi. 16. Tutkijalinjat Menettelytapaohjeet tutkijalinjan opintojen kirjaamiseksi ja hyväksyttämiseksi lääketieteen perustutkintoon/tohtorin tutkintoon. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa tutkijalinjan kokonaisuudessaan (40 opintopistettä) ja sisällyttää kokonaisuuden tohtorin tutkinnon opintoihin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää tutkijalinjan kokonaisuudessaan (40 op) tai osan siitä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon valinnaisiin opintoihin, hän ei voi käyttää näitä tutkijalinjan opintoja enää tohtorin tutkintoon ja päinvastoin. Mikäli opiskelija haluaa sisällyttää osan tutkijalinjan opinnoista lääketieteen lisensiaatin tutkinnon valinnaisopintoihin, hänen tulee viimeistään tutkintotodistusta anoessaan ilmoittaa sitovasti, sisällyttääkö hän ko. opinnot perustutkintoon valinnaisopintoina. Siihen saakka opinnot voisivat näkyä rekisterissä tutkijalinjan opintoina. Tutkijalinjoja on yhteensä kaksi: biolääketieteen ja kliininen tutkijalinja, joissa opiskelijoita on 12-18 / tutkijalinja. Biolääketieteellisen tutkijalinjan tavoitteena on antaa erityisesti lääketieteen perustutkimusaloja palvelevaa tieteellistä metodikoulutusta ja tieteellistä yleiskoulutusta sekä tutustuttaa opiskelijat kliiniseen tutkimukseen. Kliininen tutkijalinja on tarkoitettu kliinisessä vaiheessa oleville lääketieteen opiskelijoille, jotka kuuluvat johonkin kliiniseen tutkimusryhmään. Tutkijalinjan käytyään opiskelijat voivat hakeutua tiedekunnassa toimiviin tutkijakouluihin. Tutkijalinjoille hakemisesta ilmiotetaan erikseen. 17. Kansainvälinen opiskelu Opiskelija voi suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla toisesta lukuvuodesta alkaen. Opiskelijavaihdon kesto on vähintään kolme kuukautta ja enintään yksi lukuvuosi. Ulkomailla suoritetut opinnot pyritään kokonaisuudessaan hyväksilukemaan tutkintoon, jotta opiskelijan valmistuminen ei viivästyisi. Ensimmäisen vuoden opiskelija ei voi päästä vaihtoon. Lisätietoja vaihtoon hakeutumisen perusedellytyksistä löytyy: http://www.utu.fi/ opiskelu/kv/perusedellytykset.html. C5-kurssin aikana ei suositella vaihtoon lähtemistä. Tavallisimpia vaihto-ohjelmia vaihtoon lähtemiseksi ovat Erasmus ja Nordplus-vaihdot. Vaihto-ohjelmien ulkopuolelta on myös mahdollisuus hankkia itse vaihtopaikka. Suurin osa apurahoista ja vaihtopaikoista ulkomaisiin yhteistyöyliopistoihin on haettavissa helmi-maaliskuussa seuraavalle lukuvuodelle. Tietoa eri vaihtomahdollisuuksista ja ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta tutkintoon löytyy opiskelijan yleisoppaasta http://www.utu.fi/opiskelu/oppaat/ yleisopas/ sekä lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta http://www.med.utu.fi/opiskelu/kv/. 15
Vaihdossa tehtävien opintosuunnitelman hyväksymisestä opiskelijan on oltava yhteydessä oppiaineen kv-yhdyshenkilöön. Jos vaihdon aikaiset opinnot aiheuttavat muutoksia opintojen etenemisjärjestykseen, opiskelijan on otettava yhteyttä opinto-ohjaajaan, jonka kanssa laaditaan henkilökohtainen opintojen etenemissuunnitelma. Lisätietoja löytyy kohdista 4 ja 16. Vaihdosta palaamisen jälkeen opiskelijan on itse haettava vaihdossa tehtyjen opintojen korvaavuutta oppiaineista. Korvaavuuksien hakemiseen tarvitaan vaihtoyliopistosta saatu opintorekisteriote sekä ECTS-Learning agreement -lomakkeet (ennen vaihtoa oppiaineessa kv-yhdyshenkilöllä hyväksytetyt opintosuunnitelmalomakeet). Opintojen korvaavuuslomakkeita saa tiedekunnan kansliasta sekä lääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilta: http://www.med.utu.fi/opiskelu/lomakkeet/. Lisätietoja opintojen hyväksilukemisesta on kohdassa 13. 18. Tuutorointi ja henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Opintojen alkuvaiheessa uusien opiskelijoiden uuteen opiskelupaikkaan perehdyttäjinä toimivat tehtävään koulutetut opiskelijatuutorit. Opiskeluun ja lääkäriksi kasvamiseen perehdyttää ja sitä seuraa ja tukee opetushenkilökuntaan kuuluva opettajatuutori. Opettajatuutoritoiminta on lääketieteellisen koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) alaista toimintaa. Se on aloitettu syksyllä 2003, josta lähtien on ollut tavoitteena, että kaikilla uusilla lääketieteen opiskelijoilla on oma opettajatuutori koko lääketieteen opiskelun ajan. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen edetessä ja ohjaa tekemään HOPS:n. Opettajatuutorit järjestävät sekä henkilökohtaisia- että ryhmätapaamisia. Opintojensa alussa jokainen opiskelija laatii opettajatuutorinsa ohjaamana HOPS:n (http:// www.med.utu.fi/opiskelu/hops/). HOPS:in avulla opiskelija seuraa omia opintosuorituksiaan ja tekee vuosittain suunnitelman tulevista opinnoista. HOPS:iin kuuluvan itsearviointikaavakkeen avulla hän lisäksi seuraa omaa ammatillista kasvuaan. Opettajatuutorin kanssa HOPS:in merkinnät ja suunnitelmat käydään vuosittain läpi ja opiskelija saa myös palautetta etenemisestään. Opiskelija kokoaa myös portfoliota suorituksistaan ja opintojensa etenemisestä. 19. Opinto-ohjaus Tiedekunnassa toimii useita lääketieteen opintoohjaajia. He ovat opiskelijoiden käytettävissä kaikissa opintoihin liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaajat antavat henkilökohtaista opintoneuvontaa sekä vastaanottoaikoina että ajanvarauksella. He järjestävät tarvittaessa ohjaustilaisuuksia, tiedottavat opintoasioista sekä osallistuvat opiskelijavalinta-asioista tiedottamiseen ja tiedekunnan opintohallintoon. Opinto-ohjaajat koordinoivat opiskelijatuutoritoimintaa. Opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan aina jos hänellä on tarvetta suorittaa opintoja LL-opetussuunnitelmaan kirjatusta tavallisesta suoritusjärjestyksestä poikkeavalla tavalla. Tällöin opinto-ohjaaja laatii yhteistyössä opiskelijan kanssa opintojen etenemissuunnitelman, joka hyväksytetään tiedekunnalla. Etenemissuunnitelma toimii opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman liitteenä. Etenemissuunnitelman laatimistarpeen arvioi opinto-ohjaaja, ja aloitteen suunnitelman tekemiseksi voi tehdä opiskelija itse, opinto-ohjaaja, opettajatuutori tai kuka tahansa opetushenkilökunnan jäsen. Etenemissuunnitelma laaditaan aina seuraavissa tapauksissa: opiskelija aikoo suorittaa tietyn keskeisen opintokokonaisuuden, kurssin tai kokonaisen lukukauden opetussuunnitelmasta poikkeavassa opintovaiheessa tai useita eri keskeisten opintojen osia tavallisesta poikkeavassa järjestyksessä opiskelija saapuu siirto-opiskelijana Turun lääketieteelliseen tiedekuntaan opiskelija vaihtaa koulutusohjelmaa pääsykokeen kautta opiskelijan opintojen alusta on kulunut 10 vuotta tai enemmän opiskelija pyrkii korvaamaan merkittävän osan opinnoistaan aiemmilla suorituksillaan Opinto-ohjaajat tavoittaa parhaiten sähköpostitse. Lääketieteen opinto-ohjaajien yhteinen osoite on opo-laak@utu.fi. Toimisto sijaitsee laitosrakennus Medisiinalla. Toimistolta tavoittaa opinto-ohjaajan vastaanottoaikoina, jotka julkaistaan toimiston ovessa sekä tiedekunnan www-sivuilla. Vastaanottoaikoina on käytössä myös puhelinnumero (02) 333 7397. Muina aikoina on käytössä sähköposti. Opintoihin liittyvissä hallinnollisissa asioista saa neuvontaa ja lisätietoa tiedekunnan opintopääl- 16
liköltä, peruskoulutuksen ja muuntokoulutuksen sihteereiltä. Tietyn opintokokonaisuuden käytännön järjestelyistä kannattaa ensisijaisesti tiedustella opiskelijan oman vuosikurssin isännältä, joka tekee yhteistyötä opintokokonaisuuksien vastuuhenkilöiden ja opetushoitajien kanssa ja toissijaisesti suoraan kyseisestä oppiaineesta. Jatkotutkintoihin liittyvää ohjausta antaa tiedekunnan kansliassa jatkokoulutuksen korkeakoulusihteerit ja toimistosihteerit. 20. Lääketieteen muuntokoulutusohjelman erityissäännöksiä (syyslukukausi 2011) Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan muuntokoulutusohjelman opiskelijat opiskelevat lääkäriksi yhdessä muiden lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opiskelijoiden kanssa. Kliinisen vaiheen harjoittelupaikat/ryhmät muodostetaan mm. Satakuntaan kaikille kurssin opiskelijoille, myös muuntokoulutusopiskelijoille yhdenvertaisesti. Muuntokoulutusohjelman opiskelijat noudattavat pääosin lääketieteen lisensiaatin tutkinnon opintosuunnitelmaa lukuun ottamatta seuraavia erityissäännöksiä, jotka ovat voimassa muuntokoulutusprojektin päättymiseen 31.12.2011 asti. Niiden muuntokoulutusopiskelijoiden osalta, joilla on erityissäännöksiä koskeva varadekaanin päätös, voimassaolo jatkuu siihen asti, kunnes he valmistuvat. Lääketieteen lisensiaatin koulutus muuntokoulutusohjelmassa järjestetään siten, että tutkinto voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen keskimäärin 5,5 vuodessa. Varadekaanin päätöksen mukaan muuntokoulutusohjelman opiskelijalla on oikeus suorittaa opintoja opetussuunnitelmasta poikkeavassa järjestyksessä. Valmistuminen 5,5 vuodessa voidaan toteuttaa suorittamalla C12- lukukauden opinnot etukäteen erityisjärjestelyin, joista tulee tehdä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) liitettävä etenemissuunnitelma. Etenemissuunnitelman laatimista varten opiskelijan tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan. Lisätietoja löytyy kohdassa 17 ja etenemissuunnitelma löytyy tiedekunnan Internet-sivuilta (http://www. med.utu.fi/opiskelu/hops/). Muuntokoulutuksessa hyväksytyt lääketieteen opiskelijat voivat anoa hyväksyntää 23 opintopisteen (POIS / 15 opintoviikon) syventäviin opintoihin kuuluvista valinnaisopinnoista, aikaisemman terveydenhuollon ammatillisen tutkinnon perusteella. Valinnaisten opintojen sisällyttämistä koskevia hakulomakkeita saa tiedekunnan Internetsivuilta ja muuntokoulutuksen toimistosta, mistä saa neuvoa myös anomuksen täyttöön. Keskeisten opintojen hyväksilukemiseen löytyy oma lomake ja ohjeet kohdasta 13. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan muuntokoulutusohjelma on erillinen koulutusohjelma; opiskelija ei voi anoa opiskeluoikeuden siirtoa muuhun kotimaiseen yliopistoon. 21. Tutkintotodistus ja publiikki/ lääkärinvalatilaisuus Yliopiston johtosäännön mukaan tiedekunta antaa opiskelijalle suoritetusta tutkinnosta tutkintotodistuksen. Tutkintotodistuksesta tulee käydä ilmi mm. 1) tutkintonimike ja koulutusala 2) tutkinnon keskeinen sisältö 3) opiskelijan osoittama kielitaito Tiedekunta antaa tutkintotodistuksen yhteydessä erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, Diploma Supplementin, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Publiikki/lääkärinvalatilaisuus Tiedekunta järjestää vuosittain kevätlukukauden lopussa publiikki/lääkärinvalatilaisuuden tutkinnon suorittaneille. Tilaisuudessa jaetaan tutkintotodistukset ja annetaan lääkärinvala. Tutkintotodistusten valmistelua ja kirjoittamista varten opiskelijoiden on ilmoittauduttava viimeistään kaksi viikkoa ennen publiikkitilaisuutta tiedekunnan kansliaan. Valmistumiseen liittyvistä järjestelyistä pidetään keväällä informaatiotilaisuus valmistuvan vuosikurssin opiskelijoille. HARJOITTELUOHJESÄÄNTÖ I Harjoittelun tarkoitus ja laajuus 1. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija sairaaloiden ja terveyskeskusten toimintaan terveydenhuollon eri ammattiryhmien väliseen työnjakoon opinnoissa saatujen valmiuksien soveltamiseen käytännössä sekä yleislääkäritasoisten toimenpiteiden suorittamiseen. 17
Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluva harjoittelu käsittää kliinistä työharjoittelua (=amanuenssipalvelua), pakollista päivystysharjoittelua ja terveyskeskusharjoittelua. Amanuenssipalvelu tarkoittaa käytännössä neljä kuukautta työharjoittelua. Päivystysharjoittelu toteutetaan sisätautiopin, kirurgian, lastentautiopin sekä synnytys- ja naistentautiopin kurssien aikana. Harjoittelun laajuus on kokonaisuudessaan 35 opintopistettä (23 opintoviikkoa) ja se jakaantuu amanuenssipalveluun, päivystysharjoitteluun ja terveyskeskusharjoitteluun alla esitetyn kaavion mukaisesti. AMANUENSSIPALVELU 1) pakolliset amanuenssuurit sisätautioppi kirurgia 2) vapaavalintaiset amanuenssuurit PÄIVYSTYSHARJOITTELU sisätautioppi kirurgia ja traumatologia lastentautioppi synnytys- ja naistentautioppi TERVEYSKESKUSHARJOITTELU C6-C7 C10-C11 II Kliininen työharjoittelu eli amanuenssipalvelu 24 op 12 op 6 op 6 op 12 op 6 op 2 op 2 op 1 op 1 op 5 op 2 op 3 op Amanuenssipalvelun laajuus Amanuenssipalvelun laajuus opetussuunnitelmassa on lukuvuonna 2008-2009 yhteensä 24 opintopistettä (16 opintoviikkoa). Amanuenssipalvelu jakaantuu pakollisiin ja vapaavalintaisiin palveluihin. Jokaisen opiskelijan tulee suorittaa pakollinen kuukauden amanuenssipalvelu kirurgian ja sisätautien klinikoissa. Tämän lisäksi jokaisen tulee suorittaa vähintään kaksi muuta amanuenssipalvelua. Amanuenssipalvelu on suoritettava vähintään kuukauden (vähintään 28 vrk) pituisissa jaksoissa. Amanuenssikuukausi alkaa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) kuukauden 15. päivänä ja loppuu seuraavan kuukauden 14. päivänä. Amanuenssipalvelun voi suorittaa kurssin aikana nuoremman amanuenssin toimessa tai lomaaikana vanhemman amanuenssin toimessa. Vanhempana amanuenssina voi toimia 15.5. -14.8. sekä 15.12. -14.1. välisinä aikoina. Kurssittomat ja tauolla olevat opiskelijat voivat toimia vanhempana amanuenssina ympäri vuoden. Opiskelijan tulee toimia vähintään kaksi kuukautta vanhempana amanuenssina. Nuorempana amanuenssina voi toimia vain klinikoissa, joissa on lääkärin sairaalapäivystys. Sekä vanhemman että nuoremman amanuenssin toimessa amanuenssikuukauden laajuus on 6 opintopistettä (4 opintoviikkoa). Amanuenssin työnkuva Amanuenssipalveluksi hyväksytään vain palkallisessa toimessa tai virassa suoritettu palvelu. Poikkeuksena on harjoittelu ulkomailla. Amanuenssin tulee noudattaa yksikön työntekijöitä koskevia yleisiä määräyksiä. Jokaisella klinikalla on laadittu amanuenssin toimenkuva, joka sisältää ohjeet työtehtävistä ja -ajoista. Amanuenssille nimetään klinikassa (terveyskeskuksessa) ohjaaja, joka vastaa riittävästä perehdytyksestä työtehtäviin. Ilmoittautumisesta työpaikalle noudatetaan kunkin klinikan (terveyskeskuksen) antamia ohjeita. Amanuenssin tulee työajan puitteissa osallistua lääkärikunnalle tarkoitettuun koulutukseen. Lisäksi amanuenssin viikoittaisesta työajasta kaksi tuntia varataan ko. erikoisalan omatoimiseen opiskeluun. Amanuenssin osallistuminen tutkintoon kuuluvaan opetukseen ja tentteihin tulee työjärjestelyin tehdä mahdolliseksi. Amanuenssin viikoittainen työaika on sairaalassa erikoistuvan lääkärin normaali viikkotyöaika (38,25 tuntia) ja terveyskeskuksessa ei-väestövastuulääkärin normaali viikkotyöaika (37 tuntia). Mikäli työaika vaihtelee viikoittain, se tasoitetaan kuukauden jaksoissa. Päivystys sisällytetään työaikaan niillä klinikoilla (terveyskeskuksilla), joilla se järjestetään. Amanuenssin työaika muodostuu päivätyöstä ja päivystyksestä klinikan (terveyskeskuksen) määräämällä tavalla. Klinikoissa, joissa on lääkärin sairaalapäivystys, voidaan amanuenssi velvoittaa korkeintaan viiteen koko yön päivystykseen kuukaudessa. Työajan järjestelyistä ja valvonnasta vastaa kyseisen klinikan (terveyskeskuksen) ylilääkäri. Amanuenssin tulee hallita kotimaiset kielet niin, että hän pystyy kommunikoimaan potilaiden kanssa. Tästä säännöstä voidaan poiketa ylilääkärin suostumuksella. Nuoremman ja vanhemman amanuenssin palkka on kurssiasemasta riippumatta vastaavasti kulloinkin virkaehtosopimuksessa määritelty palkka. Amanuenssin tulee ottaa yhteys sairaalan tai terveyskeskuksen henkilöstötoimistoon palkanmaksua varten. Klinikat (terveyskeskukset) kirjoittavat amanuenssien työtodistukset ja lähettävät ne tiedekunnan kansliaan, josta ne ovat saatavissa. Amanuenssipaikat Lääketieteellinen tiedekunta on valtuuttanut Turun Lääketieteen kandidaattiseuran suorittamaan paikanvälityksen tämän ohjesäännön mukaisesti. Amanuenssipalvelua voidaan suorittaa amanu- 18
enssin toimessa kaikissa kotimaisissa sairaaloissa sekä terveyskeskuksissa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) käytettävissä olevista amanuenssinpaikoista päätetään erikseen TYKS:n ja tiedekunnan välisissä neuvotteluissa. Paikkalista julkaistaan Turun Lääketieteenkandidaattiseuran osoiteluettelossa, tiedekunnan internet-sivulla ja kandidaattiseuran ilmoitustauluilla. Osa amanuenssipaikoista varataan suoritettavaksi sopimussairaaloissa ja sopimusterveyskeskuksissa. Nämä yhdessä muodostavat ns. sopimuspaikat. Paikanvälittäjä toimittaa kulloinkin ajankohtaisen luettelon sopimussairaaloista, joita ovat mm. Loimaan, Lounais-Hämeen, Rauman ja Salon aluesairaala, Turun kaupunginsairaala (ei kir.), Vakka-Suomen ja Turunmaan sairaala, Satakunnan ja Kanta-Hämeen keskussairaala sekä sopimusterveyskeskuksista. Näihin sopimuspaikkoihin Turun lääketieteenkandidaattiseura välittää paikkoja ainoastaan Turun yliopistossa lääketiedettä opiskeleville. Paikanvälittäjä koordinoi paikanvälityksen TYKS:n ulkopuolisissa sopimuspaikoissa. Amanuenssipalvelun suorittamisesta näissä paikoissa sovitaan erikseen ao. sopimuspaikan kanssa, mutta paikkajako tapahtuu Turun lääketieteenkandidaattiseuran normaalin paikanvälityksen puitteissa. Amanuenssikuukausi voi näissä sopimuspaikoissa alkaa ao. sopimuspaikan kanssa erikseen sovittavalla tavalla muunakin ajankohtana kuin kuukauden puolivälissä. Amanuenssipalvelun tekeminen on mahdollista myös muissa kuin edellä mainituissa sairaaloissa ja terveyskeskuksissa (ja myös näissä ilman kandidaattiseuran kautta tapahtuvaa paikanvälitystä), mutta amanuenssin palkan maksaa tällöin ao. sairaala tai terveyskeskus. Amanuenssipaikkojen hakeminen Amanuenssipalvelun voi suorittaa niillä klinikoilla, joiden opetuksen opiskelija on jo saanut tai sitä parhaillaan saa tai henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan perustuen aiemmin. Mikäli opiskelija HOPSiin perustuen hakee oikeutta suorittaa amanuenssipalvelu harjoitteluohjesäännöstä poikkeavassa järjestyksessä, tulee hänen hakea suoritusoikeutta ao. klinikan ylilääkäriltä erityisellä hakulomakkeella. Lomake on löydettävissä tiedekunnan www-sivuilta (http:/www.med.utu.fi/) tai tiedekunnan kansliasta. Suoritusluvan saaminen ei anna erityistä etuoikeutta amanuenssipaikkojen jaossa. Kopio suorituslupapäätöksestä tulee toimittaa paikanvälittäjälle. Poikkeuksena tästä on fysiatrian, onkologian ja sädehoidon, kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen ja kliinisen neurofysiologian ja laboratorion amanuenssipalvelu, jonka voi suorittaa jo C6-lukukaudesta alkaen. C6-lukukaudella amanuenssipalvelun voi suorittaa kuitenkin aikaisintaan huhtikuussa. C4-lukukaudesta alkaen voi suorittaa patologian amanuenssipalvelun Terve ja sairas ihminen -opintokokonaisuuden opintojen jälkeen. Hakuaika seuraavan kuukauden amanuenssipaikkoihin päättyy kunkin kuun 5. päivänä klo 15.00 tai sen ollessa pyhäpäivä, seuraavana arkipäivänä. Tarkistetut hakupäivät ilmoitetaan kalenterivuoden alussa Turun Lääketieteenkandidaattiseuran virallisella ilmoitustaululla ja sähköpostilistalla. Hakemuslomakkeita on saatavilla (TLKS) viralliselta ilmoitustaululta, jolla on myös laatikko hakemusten palauttamista varten. Tähän hakuun voivat osallistua vain Turun yliopiston lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat. Määräpäivään mennessä hakematta jääneet paikat täytetään jälkihaussa, johon voivat osallistua tiedekunnan omien opiskelijoiden lisäksi muissa kotimaisissa yliopistoissa lääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat ja vaihto-opiskelijat. Jälkihakuun osallistutaan ilmoittautumalla em. ilmoitustaululle tulevaan listaan kunkin kuun 11. päivään klo 15 mennessä. 11. päivän ollessa lauantai tai pyhäpäivä, jälkihaku päättyy edellisenä arkipäivänä. 15.5. - 14.8. välisen ajan sopimuspaikkojen amanuenssipaikat haetaan 1.4. klo 15.00 mennessä. TYKS:n amanuenssipaikat ajalle 15.5.-14.8. haetaan toukokuun amanuenssihaussa. Jos jälkihaussa jää paikkoja vapaaksi, voidaan ne täyttää ko. klinikan ylilääkärin päätöksellä. Amanuenssipaikkoja ei välitetä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneille eikä vastaavan ulkomaisen tutkinnon suorittaneille. Mikäli hakija ei ylipääsemättömän esteen vuoksi voi ottaa amanuenssin tointa vastaan, on hakijan ilmoitettava siitä välittömästi seuran toimistoon paikanvälittäjälle. Jos amanuenssiksi määrätty jää saapumatta toimeen, keskeyttää sen ilman pätevää syytä tai laiminlyö tehtäviään, menettää hän oikeutensa hakea amanuenssuuria välittömästi seuraavien kuuden kuukauden aikana. Päteviä syitä ovat lääkärin sijaisuuden saaminen tai sairasloma. TLKS:n välittämistä amanuenssipaikoista pidetään arkistoa seuran toimistossa. Paikkajakoa koskevat oikaisupyynnöt tulee esittää jälkihaun loppumiseen mennessä. 19
Amanuenssipaikkojen jakoperusteet Amanuenssit ottaa toimeensa ao. klinikan (terveyskeskuksen) ylilääkäri Turun Lääketieteenkandidaattiseuran (TLKS) paikanvälittäjän tekemän jakoehdotuksen perusteella. Paikat täytetään, jos toimeen oikeutettuja hakijoita on. Amanuenssintoimet täytetään kuukaudeksi kerrallaan. A. Etusija on kurssittomilla, joiden keskinäinen järjestys määräytyy siten, että useampia lukukausia kurssittomina olleet ovat edellä vähemmän aikaa kurssittomina olleita. Tämän jälkeen keskinäisen järjestyksen ratkaisee jäljellä olevien lopputenttien määrä, siten, että ne hakijat, joilla on vähemmän lopputenttejä jäljellä, ovat edellä niitä, joilla on enemmän lopputenttejä suorittamatta. B. Toissijaisesti amanuenssipaikat jaetaan sen kurssin opiskelijoille, jonka opetusta he parhaillaan saavat. Vanhemman amanuenssin toimia sekä anestesiologian ja radiologian nuoremman amanuenssien toimia jaettaessa tällaista etusijaa ei ole. Kurssin sisäisessä järjestyksessä vähemmän amanuenssina toiminut on edellä enemmän amanuenssina toiminutta. Tämän jälkeen amanuenssijärjestys määrää opiskelijakurssin sisäisen järjestyksen. Amanuenssijärjestys laaditaan kerran opintojen aikana. Amanuenssijärjestykseen kuuluvien keskinäinen asema määritellään lukukauden opintokokonaisuuksien suorituspistemäärien avulla seuraavasti: Opintokokonaisuuden laajuutta kuvaava opintopistemäärä kerrotaan saadulla laatuarvosanalla. 1. Opintokokonaisuuden laajuutta kuvaava opintopistemäärä kerrotaan saadulla laatuarvosanalla. 2. Näin saadut opintokokonaisuuksien arvosanapisteet lasketaan yhteen. Jos pistemäärä on sama, kahdella tai useammalla, määritellään keskinäinen paremmuus arvalla. 3. Mikäli opiskelija keskeyttää opintonsa, sijoittuu hän amanuenssijärjestyksessä väliaikaisesti niiden opiskelijoiden edelle, jotka suorittavat hänen jo käymiään kursseja, mutta muiden jälkeen. Aloittaessaan jälleen kliiniset opintonsa sijoittuu hän opiskelijakurssin sisäisessä järjestyksessä amanuenssijärjestyksen mukaisesti. 4. Amanuenssijärjestys asetetaan nähtäväksi lääketieteellisen tiedekunnan ja TLKS:n ilmoitustauluille. Amanuenssijärjestyksestä säilytetään yksi kappale tiedekunnan kansliassa ja yksi TLKS:n paikanvälittäjän arkistossa. C. Jäljellä olevia paikkoja jaettaessa etusija annetaan niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat amanuenssipalvelun tutkintoonsa harjoitteluna. Kurssin sisäinen järjestys määräytyy näidenkin paikkojen kohdalla suoritettujen amanuenssuurien ja amanuenssijärjestyksen mukaan. Taukoa pitävien opiskelijoiden kurssiasema määräytyy viimeksi suoritetun kurssin perusteella. Kansainvälisessä opiskelijavaihdossa olleiden kurssiasema ja amanuenssijärjestys määräytyy tapauskohtaisesti. Amanuenssipalvelun korvaaminen Pakolliset sisätautien ja kirurgian amanuenssikuukaudet voidaan korvata toimimalla näillä aloilla lääkärin sijaisena. Korvaavuutta haetaan ao. oppiaineiden esimieheltä. Vapaavalintaiset amanuenssikuukaudet voidaan korvata toimimalla: lääkärin sijaisena tai amanuenssina pohjoismaisessa sairaalassa terveyskeskuslääkärin tehtävissä avoterveydenhuollossa ulkomaisissa sairaaloissa amanuenssin tai lääkärin tehtävissä korkeintaan yhden kuukauden osalta III Päivystysharjoittelu Päivystysharjoittelun laajuus on yhteensä 6 opintopistettä (4 opintoviikkoa). Se suoritetaan sisätautien, kirurgian/traumatologian, synnytys- ja naistentautien ja lastentautien klinikassa. Päivystysharjoittelu järjestetään ko. opintojaksojen aikana. Päivystysharjoittelun aikana opiskelijalla tulee olla mahdollisuus myös anestesiologiseen toimintaan. IV Terveyskeskusharjoittelu Terveyskeskusharjoittelun laajuus on 5 opintopistettä (3 opintoviikkoa) siten kuin opetussuunnitelmassa tarkemmin määrätään. Harjoittelu toteutetaan keskeisinä opintoina C6- ja C11-lukukausilla opetusohjelman mukaisesti. Terveyskeskusharjoittelussa tutustutaan perusterveydenhuollon toimintoihin. Harjoitteluun kuuluu osallistuminen potilastyöhön tehtävään nimetyn ohjaajan valvonnassa avoterveydenhuollon eri osa-alueilla. Harjoittelu tapahtuu niissä terveyskeskuksissa, joiden kanssa yliopistolla on 20