YHTEINEN TENNISKOULUMALLI OSA 1
TERVETULOA TENNISKOULUUN! 1. Lukijalle Tervetuloa tenniksen pariin! Olet nyt ottamassa ensiaskelta kohti toivottavasti pitkää ja antoisaa tennisharrastajan uraa. Helpottaaksemme tenniksen perusteiden oppimista olemme Tennisliitossa luoneet yhteisen toimintamallin ensimmäisten vuosien harjoitteluun. Mallin avulla pyrimme varmistamaan laadukkaan toiminnan antamalla seuroille työvälineet harjoitusten toteuttamiseen sekä kouluttamalla toimintaan osallistuvia ohjaajia ja valmentajia. Yhteinen tenniskoulumalli on ennen kaikkea seuroissa toimiville henkilöille suunnattu ohjeistus, johon on rakennettu eri ikäisille ja tasoisille pelaajille sopivat harjoitemallit. Koulutetut ohjaajat ja valmentajat pystyvät mallin avulla toteuttamaan sisällöltään laadukkaita harjoitustunteja. Koska tenniskoulu on monelle ensimmäinen askel tenniksen pariin, olemme tehneet myös lapsille ja vanhemmille suunnatun tervetuliaispaketin, jossa kerromme hieman lajista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. 2. Johdanto tenniskoulumalliin 2.1 Tenniksestä harrastuksena Tennis on yksi maailman suosituimmista yksilölajeista. Syitä tähän on varmasti monia, mutta pari voidaan nostaa esille. Ensinnäkin tennis on harrastus, joka sopii kaiken ikäisille. Harrastuksen voi aloittaa jopa 3- vuotiaana ja tällä hetkellä Suomessa vanhin virallinen kilpasarja on yli 85-vuotiaiden luokka. Kaiken ikäiset voivat myös pelata keskenään. Toisaalta tennistä voi pelata monilla eri tasoilla. Tarvitaan vaan suunnilleen saman tasoinen pelikaveri ja peli voi alkaa. Myös seurat tarjoavat monipuolisesti toimintaa eri tasoilla. Harjoitusryhmiä on yleensä niin vasta-alkajille kuin kokeneemmillekin ja kilpailuluokkia ja muotoja on paljon erilaisia. Tennis on hyvä harrastus myös siksi, että pelaaminen paitsi harjaannuttaa tennistaitoja se myös kehittää monipuolisesti fyysis-motorisia ominaisuuksia ja parantaa yleiskuntoa. Tennis on peli, joka vaatii monenlaisia ominaisuuksia mm. nopeutta, ketteryyttä, tasapainoa, voimaa, kestävyyttä ja keskittymiskykyä. Seuratoiminnassa myös sosiaaliset taidot pääsevät esille, kun toiminnassa ollaan kanssakäymisissä monen ihmisen kanssa. 2.2 Tenniskentän toimijat Valtaosa ohjatusta tennisharjoittelusta tapahtuu tennisseuroissa ja sen vuoksi luonteva tapa aloittaa harrastus, on liittyä seuran jäseneksi. Tennisseuroja on ympäri Suomen lähes 200 ja niissä tennistä harrastaa yli 20.000 jäsentä. Seurojen toiminta perustuu osin vapaaehtoiselle toiminnalle ja sen vuoksi suosittelemme omien mahdollisuuksien rajoissa osallistumaan seuran järjestämiin talkoisiin ja muuhun vapaaehtoistoimintaan. Tennisseuran jäsenenä saat myös monia etuja mm. Tennisliiton toimittaman valtakunnallisen Tennislehden kotiin kuusi kertaa vuodessa. Tennisliitto on tenniksen valtakunnallinen kattojärjestö, jonka tehtävänä on edistää lajin harrastamista kaikilla tasoilla. Liitto mm. pitää yllä kilpailujärjestelmää, koordinoi huippu-urheilua, edistää seurojen toimintamahdollisuuksia, kouluttaa eri toimijoita sekä huolehtii lajin valtakunnallisesta viestinnästä. Tennisliiton toiminta välittyy harrastajille pääosin seurojen kautta, mutta sillä on myös suoraan pelaajille suunnattuja palveluita. Toiminnasta saa hyvän kuvan vierailemalla liiton www-sivuilla osoitteessa www.tennis.fi.
2.3 Pelaaminen ja harjoittelu omalla tasolla Tenniksestä nauttii parhaiten, kun pelaa sopivan tasoisessa seurassa. Riittävän haastavat pelikaverit tarjoavat hyvää vastusta ja motivoivat kehittymään lisää. Itseään heikommat vastukset sen sijaan antavat onnistumisen tunteita ja myös kokemuksia siitä, että voi olla apuna kehittämässä kaverin peliä. Ideaalitilanne ei siis ole se, että aina pelaa juuri oman tasoisensa pelaajan kanssa vaan vaihtelu sekä itseään heikompien että parempien pelikavereiden välillä antaa uusia virikkeitä peliin. Tenniskoulussa harjoitusryhmät pyritään kasaamaan siten, että suunnilleen saman ikäiset ja tasoiset ovat samassa ryhmässä. Iällä sinänsä ei ole merkitystä, mutta etenkin lapsilla eri-ikäiset harjoittelevat pääosin erikokoisella kentällä. Pelitasoa arvioitaessa yksi suuntaa antava seikka on pelikokemus. Ilman pelikokemusta olevat ovat yleensä samalla lähtöviivalla, vuoden pelanneet seuraavalla ja niin edelleen. Kokemusta on kuitenkin arvioitava pelaajan liikunnallista taustaa vasten. Vaikka joku ei olisi koskaan pelannut tennistä, mutta on harrastanut monia eri pallopelejä, voivat hänen fyysis-motoriset taitonsa olla aivan eri tasolla kuin vastaavasti vähän liikuntaa harrastaneella, jolloin myös lähtökohta tenniksen oppimiseen on erilainen. Pelitaidot kehittyvät myös eri tahdissa. Siihen vaikuttavat etenkin liikunnallinen tausta sekä viikoittaisen liikunnan määrä. Jos harjoitusryhmässä joku kehittyy selvästi toisia nopeammin, on hänet jossain tapauksissa paikallaan siirtää toiseen ryhmään, jotta haasteet säilyvät sopivina. Pääsääntöisesti kuitenkin ryhmän paras voi hyvin harjoitella ko. ryhmässä. Vanhempien ei ole syytä arvioida oman lapsensa tasoa vaan se on jätettävä ohjaajan tehtäväksi. 2.4 Ensimmäisten vuosien harjoittelu Tennis saattaa ensi näkemältä vaikuttaa vaikealta lajilta. Sitä se onkin, jos ei osaa aloittaa pelaamista oikealla tavalla. Etenkin lasten kohdalla on erityisen tärkeää, että pelaaminen aloitetaan oikean kokoisella kentällä, hitaammilla palloilla sekä sopivalla mailalla. Myös aikuisten kannattaa opetella tenniksen alkeet pienemmällä kentällä ja hitaammilla palloilla. Sopivien menetelmien avulla tenniksestä voi nauttia täysipainoisesti ensimmäisestä tunnista alkaen. Tennislyöntien sujuva hallitseminen edellyttää oikeiden tekniikoiden omaksumista lähtien mailan otteesta hyvään jalka-asentoon, osumakohtaan ja mailan liikkeeseen. Lyöntejä on useita erilaisia peruslyönneistä lentolyönteihin ja syöttöön. Jokaisessa eri lyönnissä on lukuisia teknisiä yksityiskohtia. Niiden oppiminen on pitkä matka, jota ei taiteta hetkessä. Pelistä nauttiminen ei kuitenkaan edellytä täydellistä osaamista. Tenniksen onkin sanottu olevan viehättävää juuri sen vuoksi, että aina voi oppia lisää. Tennistä on lähes mahdoton oppia kirjoista lukemalla. Lajiin pääsee sisälle askel kerrallaan pelaamalla itse peliä. Oikeiden askelten ottamisessa ammattitaitoinen ohjaus on suuri apu. Tenniskoulussa oikeilla harjoitteilla, osaavalla ohjaamisella sekä esimerkkien avulla tennisuran alkutaival taittuu sujuvasti. Tennis vaatii myös hyviä fyysis-motorisia taitoja. Etenkin lapsilla riittävällä liikunnalla varmistetaan näiden ominaisuuksien kehittyminen. Sen vuoksi ohjattu harjoittelu sisältää paljon taitoa kehittäviä harjoitteita. Omatoimisen liikunnan merkitystä ei kuitenkaan sovi unohtaa. 2.5 Tenniskoulun jälkeen Yhteinen tenniskoulumalli on luotu ensimmäisten vuosien harjoitteluun. Yleensä pelaaja oppii siinä käsiteltävät asiat 2-3 vuodessa. Toki kokeneemmallekin pelaajalle on hyödyllistä harjoitella samoja
harjoitteita, mutta monella seuralla on tarjota myös muita vaihtoehtoja. Ja tenniksen harrastamista voi toki jatkaa omatoimisestikin. Seurojen valmennusjärjestelmät vaihtelevat. Yleinen jako on välillä aktiivisesti kansallisella tasolla kilpailevat pelaajat (ns. kilpavalmennus) ja ei-aktiivisesti kilpailevat (ns. harrastevalmennus). Yhteistä molemmille on, että toiminta on säännöllistä. Kansallisella tasolla kilpailevilla pelaajilla on yleensä harjoituskertoja vähintään kolme viikossa, mikä ei kuitenkaan ole aivan välttämätöntä. Ohjatun harjoitusmäärän tarve riippuu muusta säännöllisestä liikunnasta. Kansainväliselle huipputasolle tähtäävillä pelaajilla säännöllisiä valmennustunteja on päivittäin. Kansainväliselle tasolle tähtäävä harjoittelu alkaa yleensä 10-12 -vuotiaana. Oman seuran valmennusmahdollisuuksista kannattaa keskustella tenniskouluvastaavan kanssa. Usein myös seuran www-sivuilla tai omassa jäsenlehdessä on tietoa seuran valmennustoiminnasta. Tenniksessä, kuten monessa muussakin lajissa, kilpaileminen aloitetaan jo alle 10-vuotiaana. Tavoitteellisemman harjoittelun voi aloittaa myöhemminkin, mutta joka tapauksessa viikoittaisen liikunnan määrä tulee olla riittävällä tasolla (kts. kappale 5). 2.6 Hauskuuden merkitys harrastamisessa Tenniksestä kuten urheilusta yleensä pitää nauttia ja sen pitää olla hauskaa. Hauskuus voidaan määrittää monella eri tavalla eikä varmasti ole yhtä oikeaa, mutta ainakin seuraavia elementtejä siihen liittyy: Olet hyvä jossain, toiminta tarjoaa sinulle riittävästi haastetta, huomaat kehittyväsi, olet osa toimivaa yhteisöä. Ulkoapäin ei aina voi arvioida, onko toiminta hauskaa; Se, että joku nauraa tai on hiljaa, ei kerro koko totuutta. Harjoitusten sisällön luomisessa tasapainoillaan yhtäältä sen kanssa, että toiminnassa viihdytään ja toisaalta, että siellä taidot kehittyvät. Yleensä nämä menevät käsi kädessä, mutta joskus se, mikä on kehittävää, on jonkun mielestä tylsää. 3. Eri kenttäkoot ja välineet 3.1 Yleistä Tennistä voidaan pelata erikokoisilla kentillä sekä erilaisilla palloilla ja mailoilla. Etenkin lapsilla sekä harrastuksen alkuvaiheessa kentän ja välineiden merkitys korostuvat. Harvassa lajissa lapset pelaavat aikuisten kentillä tai välineillä miksi tenniksessä pitäisi? Iän ja pelikokemuksen lisääntyessä siirrytään yleensä suuremmalle kentälle ja nopeampiin palloihin. Pienet lapset pelaavat pienemmillä mailoilla kuin aikuiset. Kaikki tässä mainitut ikään perustuvat jaottelut ovat kuitenkin viitteellisiä ja antavat vain suuntaa välineiden valintaan. Ratkaiseva merkitys on fyysisellä kehityksellä, liikunnallisella taustalla ja pelitaidoilla, jotka ovat kaikki yksilöllisiä. 3.2 Eri kenttävaihtoehdot 3.2.1 Minitenniskenttä Minitenniskenttä on pienin virallisista kentistä ja se on lähes sulkapallokentän kokoinen. Verkon korkeus on noin 80 cm eli hieman tavallista matalammalla. Minitenniskenttiä on helppo rakentaa koottavilla verkoilla ja irrotettavilla rajanauhoilla. Tavalliselle tenniskentälle voidaan rakentaa 4-6 minitenniskenttää.
VIRALLISET MITAT -> leveys 5-6 m, pituus 11-12 m, verkon korkeus 80 cm MINKÄ IKÄISILLE SOVELTUU -> erityisesti 5-8 -vuotiaille mutta myös vanhemmille lajiin tutustumiseen PALLO -> soft-pallo VÄRIKOODI -> punainen 3.2.2 Semitennis tai midi-tennis Semitennistä, jota kutsutaan myös midi-tennikseksi, pelataan tavallista kenttää kapeammalla ja lyhyemmällä kentällä, jossa verkko on normaalikorkeudella. Virallisia semikenttiä mahtuu yksi täysmittaista tenniskenttää kohden, mutta tilan säästämiseksi voidaan harjoituksissa tehdä kaksi semikenttää yhdelle tavalliselle kentälle siten, että nelinpelirajaa käytetään toisena sivurajana ja syötön keskirajan jatketta toisena sivurajana. VIRALLISET MITAT -> leveys 6,5-8 m, pituus 18 m, verkon korkeus 80 cm MINKÄ IKÄISILLE SOVELTUU -> erityisesti 8-10 -vuotiaille mutta myös vanhemmille alkeisopetukseen PALLO -> puolikova eli ns. nassukka VÄRIKOODI -> oranssi 3.2.3 Tenniskenttä Täysmittaiselle kentälle siirtyminen tapahtuu vaiheittain. Ensin käytetään 25 % hitaampia ns. täpläpalloja, joista edetään täysnopeisiin palloihin. Isolla kentällä harjoittelun ohella voidaan pelata sekä mini- että semitenniskentällä, mikä etenkin lapsilla edesauttaa taidon kehittymistä. VIRALLISET MITAT KAKSINPELI-> leveys 8,23 m, pituus 23,77 m, verkon korkeus (keskeltä) 0,914 m VIRALLISET MITAT NELINPELI-> leveys 10,97 m, pituus 23,77 m, verkon korkeus (keskeltä) 0,914 m MINKÄ IKÄISILLE SOVELTUU -> noin 9-vuotiaasta lähtien PALLO -> 25 % hitaampi eli ns. täpläpallo sekä täysnopea pallo VÄRIKOODI -> vihreä 3.3 Pallot Virallisia palloja on neljää eri nopeutta. Ensimmäinen eli hitain on soft-pallo, joka on muita palloja suurempi greipin kokoinen vaahtomuovipallo. 50 % hitaampaa palloa kutsutaan yleensä nassukaksi ja 25 % hitaampaa täpläpalloksi. Ne molemmat ovat täysnopean pallon kanssa samankokoisia, mutta paineeltaan pehmeämpiä ja pomppaavat matalammalle. Palloissa siirrytään yleensä iän ja pelikokemuksen lisääntyessä hitaasta nopeampaan, mutta kaikille pelaajille on hyödyllistä harjoitella erilaisilla palloilla. PALLO NOPEUS VÄRI IKÄSUOSITUS SOFTIS HIDAS PUNAINEN 5-8 NASSUKKA 50 % HITAAMPI ORANSSI 8-10 TÄPLÄPALLO 25 % HITAAMPI VIHREÄ 9-> TENNISPALLO NOPEA KELTAINEN 10-> Vuodesta 2012 lähtien kilpailuissa kaikki 10-vuotiaiden ja nuorempien sarjat tulee pelata 25 % hitaammilla palloilla.
3.4 Mailat Tennismailoja löytyy lukuisia eri malleja. Tärkeimpiä ominaisuuksia aloittelevan pelaajan kohdalla ovat pituus, kehän koko, paino ja painopiste sekä kahvan koko. Lapsille tarkoitetuissa mailoissa pituus vaihtelee 41-68 cm välillä. Etenkin lapsilla on haitallista aloittaa liian pitkällä ja painavalla mailalla. Mailan pituuden valinnassa voit käyttää apuna alla olevaa taulukkoa. IKÄ KENTTÄ MAILAN KOKO 5-8 MINI 41-53 CM 7-10 SEMI TAI TENNIS 53-63 CM 10-> TENNIS 63-68 CM Taulukko on ohjeellinen ja mailan valintaan vaikuttaa aina pelaajan fyysinen kehitys sekä pelikokemus. Parhaiten sopivan mailan löydät kuitenkin kysymällä omalta harjoitusryhmän vetäjältäsi. 4. Ohjattu tennisharjoittelu 4.1 Harjoittelu ryhmässä Ohjattu tennisharjoittelu on pääosin ryhmäharjoittelua, missä olennaista on se, että harjoituksen sisältö on hyvin organisoitua ja kaikilla on riittävästi laadukasta toimintaa. Tärkeitä elementtejä ovat myös riittävä tila ja opetuksen yksilöllisyys. Yksilöllisen opetuksen näkökulmasta ryhmän koon ei tulisi olla suurempi kuin kuusi oppilasta yhtä ohjaajaa kohden. Hyvä tilanne on käsillä, jos yhdellä ohjaajalla on neljä oppilasta tai kuuden hengen ryhmässä on mukana apuohjaaja, joka voi auttaa rutiiniharjoitteiden toteutuksessa. Vaikka yksilöllisyys paranee ryhmäkoon pienentyessä, ei aina ole järkevää pyrkiä mahdollisimman pieniin ryhmiin, sillä joidenkin harjoitteiden toteuttamiseen tarvitaan useampi oppilas. Esimerkiksi nelinpeliä on vaikea harjoitella kaksistaan. Harjoitukseen tarvittava tila vaihtelee riippuen pelataanko mini-, semi- vai koko kentän tennistä. Yhdelle täysmittaiselle tenniskentälle mahtuu kuusi minitennis- ja kaksi semitenniskenttää. Yhtä mini- tai semitenniskenttää kohden voi harjoitella 2-3 oppilasta ja yhtä täysmittaista tenniskenttää kohden 4-6 oppilasta. Mikäli käytössä on kaksi rinnakkaista kenttää, voidaan yhden ryhmän harjoitus organisoida myös esim. siten, että yksi ohjaaja ohjaa neljää kahdella kentällä pelaavaa oppilasta. Mitä suurempi määrä oppilaita on samalla kentällä, sen parempaa taukojen rytmittämistä ja tilan käytön optimointia harjoitusten suunnittelussa vaaditaan. Laadukas ryhmäharjoittelu edellyttää siis riittävän tilan, sopivan määrän oppilaita yhtä ohjaajaa kohden ja hyvin suunnitellut harjoitteet, jotka huomioivat kunkin ryhmän iän ja taitotason. Onnistunut toteutus vaatii lisäksi aina ryhmän ohjaajalta kykyä hallita ryhmän toimintaa ja mukauttaa harjoitteita vaativuustasoltaan kullekin oppilaalle sopiviksi. On kuitenkin muistettava, että tennistä oppii pelaamalla. Nyrkkisääntönä voidaankin pitää sitä, että hyvä harjoitus sisältää paljon toimintaa ja vähän jonoissa odottelua.
4.2 Yksityistunnit Joskus oppimista voidaan tehostaa harjoittelemalla kahdestaan opettajan kanssa. Tenniksessä yksityistunnit ovat varsin yleisiä moneen muuhun lajiin verrattuna ja se osin selittyy sillä, että tenniksen tekniikan oppiminen vaatii paljon oikeita toistoja ja oppilaan itse on vaikea arvioida tekeekö hän oikeita vai vääriä suorituksia. Suurin osa tenniksen pariin tulevista oppii kuitenkin perustaidot varsin nopeasti ryhmässä harjoittelemalla, eikä yksityisopetukselle ole tarvetta. Yksityistunnit voidaankin nähdä muuta harjoittelua tukevana harjoitusmuotona. 4.3 Ohjatun harjoittelun sisältö Laadukas ohjattu harjoittelu pitää sisällään monipuolista toimintaa ja kuten edellä on mainittu, jokaisella oppilaalla tulisi olla riittävästi laadukkaita toistoja. Harjoituksissa ei tulisi keskittyä pelkästään tennistaitojen oppimiseen vaan harjoittaa myös yleistaitavuutta ja fyysis-motorisia ominaisuuksia. Tämä korostuu etenkin nuorten lasten harjoittelussa. Harjoittelussa käytetään eri opetusmuotoja. Etenkin lapsilla tulisi välttää luentomuotoista opetusta ja suosia sellaisia, joissa opitaan itse tekemällä ja seuraamalla mallisuorituksia. Turhien taukojen välttämiseksi kiertoharjoitteet ovat toimivia ja niille, jotka eivät ole suoritusvuorossa, voidaan antaa muita tehtäviä esim. pallojen keräystä tai toisen oppilaan onnistuneiden suoritusten laskemista. Yksittäisiä harjoitteita on lukuisia erilaisia ja niillä pyritään kehittämään yhtä tai useampaa fyysistä, teknistä ja taktista ominaisuutta. Pelinomaiset harjoitteet ovat olennainen osa tenniksen oppimista ja sen vuoksi niitä suositaan. 4.4 Ohjatun harjoittelun määrä Tenniskoulussa ohjattua harjoittelua on 1-3 tuntia viikossa. Kansalliselle huipulle tähtäävät pelaajat voivat harjoitella ohjatusti jopa 15 tuntia tennistä viikossa. Ohjatun lajiharjoittelun määrä vaihtelee siis paljon, mutta kaikilla tulisi olla riittävästi myös muuta liikuntaa. Yhden lajin suuret harjoitusmäärät eivät takaa liikunnallisten taitojen monipuolista kehittymistä ja sen vuoksi varsinkin nuorena olisi suotavaa harrastaa eri urheilulajeja monipuolisesti. Ohjatun ja omatoimisen harjoittelun suhteeseen tulisi myös kiinnittää huomiota. Liika ohjattu harjoittelu tekee liikkumisesta pakkopullaa, jolloin sen nautinto vähenee. Etenkin lapsille tulisikin tarjota sopivia virikkeitä, jotta he innostuvat liikkumaan omatoimisesti. 5. Omatoiminen harjoittelu ja muu liikunta 5.1 Riittävä määrä liikuntaa Tutkimusten mukaan liikunta edistää terveyttä ja vähentää ylipainoa. Liikunta on myös tärkeä osa lasten fyysistä kehittymistä. Lapsilla liikuntaa suositellaankin harrastettavan päivittäin vähintään 1-2 tuntia. Ja tuolla määrällä päästään vasta terveydellisiin minimisuosituksiin. Liikunnallisten perustaitojen kehittyminen kilpaurheilun vaatimalle tasolle edellyttää yleensä sitä, että lapsi harrastaa liikuntaa 15-20 tuntia viikossa. Alle 10-vuotiailla liikunnan tulee olla monipuolista ja keskittyä yleistaitavuuden ja fyysis-motoristen ominaisuuksien kehittämiseen. Iän lisääntyessä lajiharjoittelun merkitys kasvaa niillä, jotka pyrkivät huipulle omassa lajissaan. On tärkeää muistaa kuitenkin se, että hyvää ja monipuolista liikunnallista pohjaa tehokaskaan lajiharjoittelu ei korvaa.
5.2 Mistä riittävästi liikuntaa Niin lapsilla kuin aikuisilla viikoittainen liikunta-annos koostuu eri asioista. Siihen kuuluvat niin harrastaminen urheiluseuroissa, koulu/työpaikkaliikunta, hyötyliikunta kuin omaehtoinen liikuntakin. Koululiikuntaa on viikossa pari tuntia. Hyötyliikunnalla esim. kulkemalla koulu- ja treenimatkat jalan tai pyörällä saa helposti toiset pari tuntia viikossa. Harrastamalla seuroissa vaikka kahta eri lajia tulee ohjattua harjoittelua siellä nelisen kertaa viikossa. Näin on kasassa 10-12 tuntia liikuntaa viikossa, millä päästään nipin napin terveyssuosituksiin. Omaehtoisella liikunnalla esim. pihapeleillä nousee viikkoliikunta muutamalla tunnilla, jolloin aletaan olla jo kohtuullisissa lukemissa. Kukin voi omalla kohdallaan miettiä, kuinka paljon ja millä tavalla harrastaa liikuntaa. 6. Kilpailut ja muut seuratapahtumat 6.1 Yleistä Tennis on harrastuksena paljon muutakin kuin ohjattuja harjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Seuratoiminnassa mukana oleminen tuo sosiaalisia kontakteja, opettaa yhdessä tekemistä ja antaa mahdollisuuden mitata omia kykyjään. Monet seurat tarjoavatkin monenlaista toimintaa. 6.2 Kilpaileminen Yksi osa urheilua on kilpaileminen eli omien taitojen mittaaminen muita vastaan. Monen mielestä juuri kilpaileminen on se kaikkein hauskin juttu. Kilpailemisen ei tarvitse olla liian vakavaa ja tenniksessä hyvää on se, että jokainen voi kisailla omien taitojensa ja halujensa mukaisesti. Kilpaileminen kuuluu jo tenniskouluun, mutta siinä se on pienimuotoista ja rajoittuu seuran sisäisiin tai lähialueen seurojen yhteisiin kisoihin. Tennisliiton viralliset kilpailut löytyvät sähköisestä kilpailujärjestelmästä osoitteesta www.tennisassa.fi. Näihin kilpailuihin osallistuminen edellyttää K- jäsenyyttä, jonka saa maksamalla K-jäsenmaksun Tennisliitolle. Kansallisessa kilpailujärjestelmässä on paljon eritasoisia kilpailuita ja sopivien kilpailuiden löytämiseen saa apua omalta seuralta. 6.3 Muut seuratapahtumat Parhaimmillaan seuratoiminta on mukavaa yhdessäoloa hyvän harrastuksen parissa. Kokonaisia päiviä saattaa kulua kentällä ja sen laidalla pelaillessa ja nauttiessa hyvästä seurasta. Näihin tilaisuuksiin voi yhdistyä myös talkootoimintaa esim. kenttien kunnostusta. Seuratoimintahan perustuu vielä paljon vapaaehtoiselle toiminnalle. Harrastuksesta pääsee nauttimaan täysipainoisesti, kun selvittää, mitä kaikkea toimintaa omassa seurassa järjestetään ja on rohkeasti mukana tutustumassa uusiin ihmisiin.